Aihearkisto: LAMK Pro

Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä

21.12.2017LAMK Pro, MuutLAMKpub

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus rakentuu monesta eri mittarista. Artikkelissa esitellään ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin merkittävimpien indikaattoreiden eli rahoitusmittareiden tietosisältö ja kerrotaan, miten mittariluvut muodostuvat ja mistä tieto Lahden ammattikorkeakoulussa kerätään. Lopuksi esitetään rahoituksen parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia Lahden ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittaja: Heli Peltola

Tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli

Ammattikorkeakoulujen vanha, kustannuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä ei kannustanut tehokkuuteen, vaan pikemmin kustannusten kasvattamiseen (Salminen & Ylä-Anttila 2010, 19). Vuodesta 2014 lähtien ammattikorkeakoulujen rahoitus on perustunut tuloksiin. Tulosta mitataan usean rahoitusmittarin eli indikaattorin kolmen vuoden keskiarvolla, ja ammattikorkeakoulun mittariarvot suhteutetaan muiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin. Rahoitusmallin tarkoituksena on jakaa perusrahoitus korkeakoulujen kesken siten, että keskimääräistä tuloksellisemmat, tehokkaammat ja vaikuttavammat korkeakoulut hyötyvät (OKM 2015, 10).

Rahoitusmallin 2017 laskentakriteerit

Uusi, paranneltu rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tarkennuksia tuli muun muassa 55 opintopisteen laskentatapaan sekä kansainvälisyyden mittariin. Käyttöön otettiin myös tutkintoleikkuri.

Rahoitusmallin pääosiot muodostuvat koulutuksesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä strategiarahoituksesta. Kuvassa 1 on esitetty kaikki rahoitusmittarit sekä niiden vaikuttavuuden osuus.

Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2017 alkaen (OKM 2016)

Tärkeimmät indikaattorit

Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40 %
Tutkintojen määrä on merkittävin rahoitusmittari. Vuodesta 2017 lähtien otettiin käyttöön tutkintoleikkuri, joka tarkoittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulun välisissä neuvotteluissa vuosittaisen sovitun koulutusvastuukohtaisen tutkintotavoitteen ylittävistä tutkinnoista ei myönnetä valtionrahoitusta. Tutkintoleikkuri ei koske ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

55 op suorittaneiden määrä 23 %
Laskennan perusjoukkona ovat lukuvuoden aikana kirjoilla olleet opiskelijat, jolloin myös valmistuneiden ja eronneiden opiskelijoiden opintosuoritukset ovat mukana tarkastelussa. Perusjoukosta lasketaan lukuvuoden (1.8.–31.7.) aikana vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärä. Toinen suuri muutos on hyväksilukujen huomioiminen. Ennen opiskeluoikeuden alkua suoritetut, mutta opiskeluoikeuden aikana hyväksi luetut suoritukset lasketaan mukaan mittariin. Kolmas muutos on niin sanotun pankin käyttö. Tämä tarkoittaa, että jos opiskelija suorittaa lukuvuonna enemmän kuin 55 opintopistettä, jää ylimenevä osuus käytettäväksi seuraavina vuosina. Mittarin tarkoitus on indikoida opintojen tehokkuutta, joten poissaolo tyhjentää pankkia, kuitenkin enintään 55 opintopistettä/lukuvuosi. Keväällä opintonsa aloittaneet opiskelijat huomioidaan mittarissa arvolla 0,5 jos opiskelija suorittaa kevätlukukautena vähintään 27 opintopistettä.

Avoin amk ja muut tutkinnon osat, erikoistumiskoulutus ja maahanmuuttajien valmentava koulutus 5 %
Uutena mittariin sisältyvät ammattikorkeakoulun tarjoamat, korkeakoulujen yhteistyösopimuksissa suoritetut opintopisteet sekä erikoistumiskoulutuksissa suoritetut opintopisteet. Näin FUAS-yhteistyössä sekä ammattikorkeakoulujen välisten kesäopintojen LAMKissa suoritetut opintopisteet huomioidaan tässä mittarissa. Nämä sivuopiskelijoiden suoritustiedot otetaan huomioon, kun opiskelijalle on opintorekisterissä merkitty oikea koulutuskoodi (AVOIN, FUAS, KYHT, ERKO, MAMU).

Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus 2 %
Mittarissa ovat mukana ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ulkomaisessa opiskelija- ja harjoittelijavaihdossa ja saapuneiden vaihto-opiskelijoiden LAMKissa kalenterivuonna suorittamat opintopisteet. Tämän kansainvälistymistä kuvaavan mittarin laskentaperusteet muuttuivat aiemmasta mallista täysin. Kun aiemmin tarkasteltiin liikkuvuusjaksoja lukumääränä, nyt tarkastellaan liikkuvuusjaksojen aikana suoritettuja opintopisteitä. Liikkuvuusjakson pituudella ei ole merkitystä. Tutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihdossa suorittamat opintopisteet kirjataan hyväksilukuina ja harjoittelut vuodesta 2018 alkaen opintoina, joiden tarkenne on ulkomaan harjoittelu. Vain näin kirjattuina suoritukset otetaan mukaan tähän rahoitusmittariin. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden suoritukset kirjataan toteutusarviointien kautta.

Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 1 %
Aiemmin asiantuntijavaihdon tilastoon otettiin mukaan vähintään viisi päivää kestävät ulkomaan matkat. Uudessa rahoitusmallissa mukaan otetaan yli 24 tuntia kestävät opetukseen ja TKI-toimintaan liittyvät, ulkomaille suuntautuvat matkat periaatteella piste päivästä. LAMKissa lähtevät matkat kerätään matkalaskuohjelmasta. Saapuvien asiantuntijavaihtojen tiedot vieraan vastaanottaja ilmoittaa e-lomakkeella.

Tuloksen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Lahden ammattikorkeakoulussa

Tutkintoleikkurin vuoksi tutkintojen määrää ei kannata lisätä aloituspaikkoja ja sisäänottoa lisäämällä. Tärkeää on kiinnittää huomiota tasaiseen sisäänottoon ja polkuopiskelijoiden sijoittumiseen suoraan toiselle lukuvuodelle, koulutusprosessien toimivuuteen ja tasaiseen opintojen kertymiseen. On varmistettava, että opiskelijalla on aina mahdollisuus halutessaan opiskella ja kerryttää opintopisteitä.

Hyväksilukujen kirjausten oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta hyväksiluvut tulevat huomioitua sekä 55 opintopisteen mittarissa että kansainvälisyyden mittarissa ulkomailla suoritettuina opintoina. Hyväksilukupäivä tulee päivätä sille lukuvuodelle, jolle sen halutaan tilastoituvan. Suorituspäiväksi kirjataan alkuperäisen suorituksen arviointipäivä. Ensimmäisen opiskeluvuoden AHOTointiin kannattaa panostaa. Kun selvät hyväksiluvut tehdään heti, saadaan opiskelijan 55 opintopisteiden pankkisaldoa kasvatettua, ja siten liikkumavaraa seuraaville vuosille.

Kansainvälisyyden mittarissa tarkastellaan liikkuvuusjaksojen sijasta vaihdossa suoritettuja opintopisteitä. Mikäli opiskelijan opintojaksoihin kuuluu ulkomaan matkoja, tulisi matkan perusteella saadut opintopisteet merkitä hyväksilukuina, jotta ne huomioidaan rahoituksessa. Kaikki lyhyisiin vaihtoihin ja vierailuihin saapuvat opiskelijat ja suoritukset kirjataan opintorekisteriin, jonne heille myös lisätään liikkuvuusjakso.

Tietojen ilmoittaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle

Rahoitusmallin koulutusosion mittaritiedot poimitaan pääosin suoraan Virta-opintotietopalvelusta ennalta ilmoitettuna päivänä. Virta-opintotietopalvelu on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jonne tiedot kaikkien korkeakoulujen opintorekisteristä siirtyvät päivittäin (CSC 2017).

Opintorekisterin, eli LAMKissa Winhan, ja vuodesta 2018 lähtien Pepin, tietojen oikeellisuus on ratkaisevaa rahoituksen muodostuksessa. Opintorekisteriin liittyvien kirjausten ohjeet löytyvät LAMKin wikistä (wiki.lamk.fi). Yksityiskohtaiset tiedonkeruuohjeet julkaistaan vuosittain Tiedonkeruukäsikirjassa (OKM 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee Virran tietoihin pohjautuvia tilastotietoja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa: http://vipunen.fi.

Lähteet

CSC – Virta opintotietopalvelu. 2017. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://confluence.csc.fi/display/VIRTA/VIRTA-opintotietopalvelu

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 814/2016 ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Finlex. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160814

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75159/tr18.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammattikorkeakouluille OKM/76/592/2016. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: http://www.mamk.fi/ulkoiset/DJulkKaSu/kokous/2016578-7-2.PDF

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017.Tiedonkeruukäsikirjat. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=39984937

Salminen, H. & Ylä-Anttila, P. 2010. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen. Selvityshenkilöiden raportti. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:23. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 17.12.2017]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75511/okm23.pdf?sequence=1

Kirjoittaja

Heli Peltola työskentelee tietotuotannon tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Kevin Schneider (kschneider2991). Saatavissa: https://pixabay.com/en/money-money-tower-coins-euro-2180330/ (CC0)

Viittausohje

Peltola, H. 2017. Mistä meille maksetaan? Ammattikorkeakoulujen rahoitusmittarit esittelyssä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/mista-meille-maksetaan-ammattikorkeakoulujen-rahoitusmittarit-esittelyssa/

Kun tietokoneen ruudun edus on lääkärin vastaanotto – Hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatio luo uusia palvelumuotoja

20.12.2017Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Digitalisaatio mullistaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkärin vastaanoton tilankäytön, ajanvarauksen sekä sähköisen potilaskertomuksen muodossa. Samalla digitalisaatio vauhdittaa sote-uudistuksen luomien tehostamis- sekä parannuspaineiden tavoittamisessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisoitumisen edistäminen on yksi parhaillaan käynnissä olevan Lahden ammattikorkeakoulun HYVÄ-hankkeen tavoitteista.

Kirjoittaja: Kari Malin

Digitalisaatio on keino hillitä kasvavia kuluja

Sosiaali- ja terveysala on lähitulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. Edellisinä vuosina tapahtunut vaikea talouskehitys sekä tulevaisuudessa paikkansa ottava väestön ikääntyminen luovat sosiaali- ja terveysalalla mittavia paineita kustannusten hillitsemisen kannalta. Samalla tarjottujen hyvinvointipalvelujen laatu tulisi edelleen pysyä korkeatasoisina. Laatu- ja tehokkuusvaatimusten kohtaamiseksi rakenteelliset uudistukset sekä uusien toimintamallien käyttöönotto ovatkin sosiaali- ja terveysalalla välttämättömiä.

Oman painonsa sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudenkuvalle luo myös paljon puhuttu sote-uudistus. Se tulee muuttamaan hyvinvointialan toimintaa sekä sen toimintakenttää. Erityisesti yksityiselle hyvinvointiliiketoiminnalle muodostuu uusia mahdollisuuksia. Päijät-Hämeen noin 2500 hyvinvointialan yrityksen määrä tuleekin tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä kasvamaan (Hypake 2015 dokumentissa HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).

Sähköisillä palveluilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistuksessa. Niiden kautta pyritään edistämään väestön terveyttä ja hyvinvointia, turvaamaan yhdenvertaiset palvelut sekä toteuttamaan kustannustehokasta palvelujen tuotantoa (STM & Suomen kuntaliitto 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Jo nyt esimerkiksi verkon kautta tapahtuva ajanvaraus on hyvinkin yleistä. Moni myös etsii verkosta terveyteen liittyvää neuvontaa. Samalla myös lääkärin tapaaminen tietokoneen välityksellä tai omien reseptien katselu verkossa on yhä useammalle potilaalle tuttu tapa asioida. (Hyppönen & Ilmarinen 2016.)

Suomalaiset ovat valmiita digitaalisten palveluiden lisääntymiseen

Digitaalisten palvelujen käyttöönoton tulevaisuus näyttäytyy Suomessa varsin hyvänä. Suomalaiset suhtautuvat sähköisten palvelujen käyttöönottoon keskimäärin myönteisesti (Jauhiainen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Samaan aikaan kansalaisten valmiudet digitalisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat melko hyvät; esimerkiksi vuonna 2014 internet oli käytössä 87 prosentilla ja pankkitunnukset 85 prosentilla väestöstä (Hyppönen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Myös lääkärit suhtautuvat digitalisaatioon myönteisesti, kaikista tyytyväisimpiä he ovat sähköisen reseptin toimivuuteen. Haasteita lääkärit puolestaan näkevät henkilötietorekistereiden suppeudessa. Perus- ja erikoissairaanhoidon sekä julkisen ja yksityisen sektorin erilliset rekisterit aiheuttavat tietohallinnollisia kuiluja. Tähän on pyritty vastaamaan esimerkiksi valtakunnallisen Kanta-arkiston keinoin.

Hyvinvointialan yrityksille digitalisaatio on kasvun mahdollistava tekijä. Kasvu perustuu muun muassa myynnin ja tunnettuuden lisääntymiseen, parempaan asiakaspalvelukokemukseen sekä jouhevampiin toimintatapoihin (Prior Konsultointi 2016). Yritysten digitaalisuuden aste on myös yksi selkeä menestystekijä, sillä pk-yritykset yleisesti arvioivat vuonna 2017 keskimäärin 17 prosenttia kasvusta tulleen digitaalisuuden ansiosta (Kauppinen & Kivikoski 2017). Samalla digitaalisesti suuntautuneiden yritysten suhdannekuva oli koko pk-sektoria selvästi valoisampi, sillä yli kolmannes yrityksistä odotti suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana. Terveys- ja sosiaalipalveluiden digitaalisuusasteessa on kuitenkin parantamisen varaa, vuonna 2016 se arvioitiin tasolle 61 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla. (Prior Konsultointi 2016.)

HYVÄSTÄ vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatioon

Vuoden 2017 toukokuussa lanseeratun Lahden Ammattikorkeakoulun järjestämän HYVÄ-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa hyvinvointialan kehittymistä Päijät-Hämeessä myös digitalisaation näkökulmasta. Tarkoituksena on, että pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia vahvistetaan ja sitä kautta myös hyvinvointialan toimijoiden kansainvälistymistä edistetään. Kahden ja puolen vuoden mittaista hanketta pyörittää kolme työntekijää, – yksi projektipäällikkö sekä kaksi asiantuntijaa.

Hankkeen taustalla on Päijät-Hämeen maakuntaohjelma vuodelta 2017. Se visioi Päijät-Hämeen hyvinvointiosaamisen maailman huipulle. Tähän tavoitteeseen kohdentuen HYVÄ-hankkeen tarkoituksena onkin muun muassa uusien, digitaalisia ratkaisua hyödyntävien hyvinvointipalveluiden innovointi, konseptointi ja pilotointi. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa 150 pk-yritystä Päijät-Hämeen osallistumaan sen toimintoihin. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).

HYVÄ-hanke pyrkii digitalisaation avulla kehittämään hyvinvointialan osaamiskeskittymän mallia Päijät-Hämeen alueelle. Vuoden 2017 toukokuussa käynnistyneen hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteena on tutustuttaa hyvinvointialan toimijoita ja verkostoja sekä käynnistää yhteiskehittäminen. Vuoden 2018 aikana etsitään uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa sekä haetaan kansainvälisyydestä tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana keskitytään asiakaslähtöisten tuote- ja palveluinnovaatioiden löytämiseen. Viimeisen neljän kuukauden aikana pyritään viemään hyvinvointialan ekosysteemiä kohti osaamiskeskittymää. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017.)

Lähteet

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

HYVÄ Hankesuunnitelma. 2017. HYVÄ – Hyvinvointialan osaamiskeskittymä Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan veturina.

Kauppinen, T. & Kivikoski, J. 2017. Polkeeko PK-yritysten digitaalisuus paikoillaan? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitaalisten työkalujen käytöstä. [Verkkodokumentti]. Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/suomalaisten_pk_yritysten_digitaalisuus_2017.pdf

Prior Konsultointi. 2016. Aitoa digitaalisuutta vai työsuhdekännyköitä? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitalisaation asteesta. [Verkkodokumentti]. Elisa, Suomen Yrittäjät, Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://materiaalit.elisa.fi/pk-digitalisaatiotutkimus

Kirjoittaja

Kari Malin

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

HYVÄ-hanke Lamkin verkkosivuilla: http://www.lamk.fi/projektit/hyva/Sivut/default.aspx

Julkaistu 20.12.2017

Viittausohje

Malin, K. 2017. Kun tietokoneen ruudun edus on lääkärin vastaanotto – Hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatio luo uusia palvelumuotoja. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/kun-tietokoneen-ruudun-edus-on-laakarin-vastaanotto-hyvinvointiliiketoiminnan-digitalisaatio-luo-uusia-palvelumuotoja

Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena

20.12.2017Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK ProLAMKpub

Luonnon kokeminen on tärkeä syy siellä liikkumiselle, sillä luonto tarjoaa paitsi kauniita maisemia, myös aisti- ja tunnekokemuksia, virkistäytymistä, mielenrauhaa ja erilaisia luontoelämyksiä. Mennään metsään -hankkeessa on kuusi kehitettävää retkeilyaluetta tai –reittiä, joista yksi on Tiirismaan luontoalue Hollolassa. Alueen kehittämisessä on tärkeää kuulla luonnossa liikkujien kokemuksia siellä liikkumisesta ja miten he toivoisivat aluetta kehitettävän.

Kirjoittajat: Elina Eloranta, Mari Kivimäki ja Hannele Tiittanen

Luontokokemukset hyvinvoinnin tuottajina

Mennään metsään -hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaiden retkeilyreittien verkostoa Päijät-Hämeessä sekä sitä kautta edistää aktiivisesti luonnossa liikkumista koko Päijät-Hämeen retkeily- ja luontoalueilla. Hankkeessa panostetaan elämyksellisyyteen, tarinallisuuteen ja uusien digitaalisten ja älykkäiden sovellusten kehittämiseen yhdistäen luontoa, teknologiaa ja moniaistisia palvelukokemuksia. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Tässä artikkelissa kuvataan Hollolan kunnassa sijaitsevan Tiirismaan luontoalueen vetovoimatekijöitä alueen kävijöiden kokemana. Vetovoimatekijöinä tarkastellaan kävijöiden luotokokemuksia, mielipaikkoja sekä osallisuuden kokemuksia Tiirismaalla. Tarkoituksena on hyödyntää tuloksia osana Mennään metsään -hanketta ja Hollolan aluekehittämistyötä.

Luontokokemukset pohjautuvat vahvasti ihmisten elämänarvoihin, tarpeisiin, hyvinvointiin, onnellisuuteen ja elämänlaadun käsitteisiin. Luontokokemuksen hyvinvointia tuottavia vaikutuksia voidaan jäsentää jo klassikoksi muodostuneen Erik Allardtin (1976, 50–55) hyvinvoinnin osatekijöiden mukaan: having, loving ja being. Having -ulottuvuus kuvaa biologista ja fyysistä tilaa terveydellisen ulottuvuuden lisäksi. Loving -ulottuvuus kuvaa hyvinvoinnin arvoa ja yksilön luontokokemuksen merkityksellisyyttä. Being –ulottuvuus pitää sisällään sosiaalisen yhteyden (osallisuus) sekä oman itsen kokemisen ulottuvuuden suhteessa luontokokemukseen. (Taka-aho 2005, 7.) Kuvioon 1 on koottu ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään.

Kuvio 1. Ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja hyvään elämään. (Kuva: Mari Kivimäki)

Luontoliikkujien kokemukset Tiirismaan alueelta

Tiirismaan luontoalueella haastateltiin kesä-heinäkuussa 2017 yhteensä kymmentä eri ikäistä luonnossa liikkuvaa henkilöä (Eloranta & Kivimäki 2017). Kävijöiden vastaukset jäsenneltiin luotokokemusten osalta kolmeen luokkaan: hyvän elämän kokemus, moniaistisuus ja elpyminen. Kävijöiden vastauksissa korostui etenkin stressistä palautuminen ja rauhoittuminen:

Joo, tai mul yleensä on se, et lähtee vähäks aikaa vaan käppäilemään, ja sit vaik kiertää Pikku-Tilkin ympäri, niin se rauhoittaa aika paljon mieltä…

Kävellessä stressi helpottaa. Sit alkaa miettiä mitä näkee ympärillä, eikä niinkää keskity siihe omaan stressialueeseen.

Moniaistisuuden kokemuksia tuotiin esille äänien ja sen vastapainona äänettömyyden kautta. Lisäksi raittiin ilman kokemukset tulivat esille useammassa vastauksessa.

Mielipaikkojen osalta vastaukset jäsenneltiin viiteen luokkaan: korkeat paikat, veden äärellä, istumapaikat, lähiluonto ja maaston monimuotoisuus. Tiirismaan luonnonsuojelualueen Pirunpesän louhikko ympäristöineen on harvinainen ja kaunis, ja monelle vastaajalle selvä mielipaikka. Myös vaihteleva maasto houkuttelee vastaajia Tiirismaalle. Vesi on monelle vastaajalle mieleinen elementti joka vetää puoleensa, mahdollisuutta istua veden äärellä toivottiin vastauksissa. Lähiluonto koetaan turvalliseksi ja vastaajat arvostavat luontoon pääsyn helppoutta lähellä asuinaluettaan. Mielipaikan kautta voi syntyä kontakti luontoon, jonne haluaa toistuvasti palata, osa vastaajista oli jo lapsesta liikkunut samoilla reiteillä.

Osallisuuden kokemukset jäsentyivät yksin ja yhdessä sekä osana luonnossa luokkiin. Toiminnalliset kokemukset jäsentyivät luokkiin evästely, retkeily, liikunnallisuus, ja luontokokemusten tallentaminen. Vastaajat liikkuivat luonnossa vaihtelevasti sekä yksin että erilaisissa ryhmissä. Usein oltiin lenkillä koiran kanssa. Lapset nauttivat siitä, että luontoliikuntaan otetaan eväät mukaan ja päästään kiipeilemään. Myös aikuiset saattoivat tulla retkelle metsään isommallakin porukalla grillaamaan. Vastauksissa tuli esille myös, että valokuvan ottaminen luontokohteessa on merkityksellistä ja omat luontokokemukset voidaan näin jakaa myös muiden kanssa jotka eivät ole luontoympäristössä samaan aikaan mukana.

Kehittämisehdotukset

Tiirismaan valttikorttina on sen läheisyys alueen asukkaille, maaston vaihtelevuus ja luonnon monimuotoisuus, joita voidaan hyvin hyödyntää sekä rauhalliseen oleskeluun että toiminnalliseen liikuntaan. Vetovoimatekijöiden näkökulmasta Tiirismaa tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan erilaisille luontoliikkujaryhmille. Seuraavassa on muutamia kehittämisehdotuksista ryhmiteltynä Erik Allardtin hyvinvoinnin osatekijöiden ja niihin kiinnittyneiden haastatteluteemojen mukaan: kokemuksellisuus (having), mielipaikat (loving), osallisuus (being).

Kokemuksellisuus vetovoimatekijänä: Pirunpesän alueen iltavalaistus, erilaiset tapahtumat ja järjestetyt luontoretket eri kohderyhmille eri vuodenaikoina, kiipeilypaikka
Viihtymisen paikat vetovoimatekijänä: Laavupaikat, levähdyspaikat reittien varsilla, selkeät reittimerkinnät, Pirunpesän kahvila ja tarina
Osallisuus vetovoimatekijänä: Yhdessä tekemisen uudet mahdollisuudet ja teemat (aarteenetsintä, selfie-kuvaus, sinkkulenkit, monikulttuurisuustreffit, turistin kanssa lenkillä, tarinapolku, pyöräilyreitti)

Tiirismaan alueen kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia, mutta samalla myös haasteensa. Suunnittelussa on huomioitava Suomen eri vuodenajat ja erilaisten luontokäyttäjäryhmien moninaisuus eri-ikäisistä lähialueasujista Päijät-Hämeessä liikkuviin turisteihin. Tiirismaan alueessa on kuitenkin läheisyytensä ja monipuolisuutensa vuoksi mahdollisuus kehittyä vetovoimainen luontoliikuntakohde, jonne on helppo tulla. Tunnettuutta tulee lisätä selkeillä aluetta markkinoivilla verkkosivuilla, jossa kerrotaan esimerkiksi reitit, mahdolliset tapahtumat ja parhaat luontokohteet. Tiirismaata tulee kehittää Suomen 100-vuotisluontohelmikohteena eteenpäin.

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Eloranta, E. & Kivimäki, M. 2017. Luonto kutsuu Tiirismaalle. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721706

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Mennään metsään –hanke. [Viitattu 4.7.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/mennaan-metsaan/Sivut/default.aspx

Taka-aho, M. 2005. Luontokokemus ja henkinen hyvinvointi. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylä. [Viitattu 11.7.2017]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12296/URN_NBN_fi_j yu-2005468.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Elina Eloranta ja Mari Kivimäki ovat opiskelleet Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuivat sosionomeiksi 2017.

Hannele Tiittanen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla yliopettajana.

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelikuva: LindenP. Saatavissa: https://pixabay.com/en/forest-nordic-forest-nature-nordic-2558074/ (CC0)

Viittausohje

Eloranta, E., Kivimäki, M. & Tiittanen, H. 2017. Tiirismaan alue luontoliikkujan kohteena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/tiirismaan-alue-luontoliikkujan-kohteena/

Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle

19.12.2017Kiertotalouden ratkaisut, Kokeilut, protot ja demot, LAMK ProLAMKpub

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän projektitiimi toteutti Koko Lahen Korjaamo -nimisen korjauspalvelupilotin syksyllä 2017. Korjauspalvelupilotin tavoitteena oli luoda ”yhden luukun” vaatteiden ja kenkien korjauspalvelukokeilu, joka olisi toiminnassa muutaman viikon. ”Yhdellä luukulla” tarkoitetaan palvelua, jossa tarjotaan kuluttajalle helposti saavutettava paikka, jonne korjattavat tavarat voi viedä ja josta ne voi noutaa. Projektin toimeksiantajana toimi LAMK:n Kiertoliike – Päijät-Hämeen kiertotalousmalli ja uudet liiketoimintamahdollisuudet -projekti.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen & Sakari Autio

1. Etsi motivoitunut, moniosaava tiimi

Projektityöntekijöitä kiinnosti korjauspalvelupilotin konkreettisuus sekä tietynlainen uutuus – tällaista palvelua ei ole ennen ollut, ja tiimiläisiä kiinnosti päästä kehittämään tätä konkreettista palvelua. Ottakaa sihteeri pankista – hänellä on vuosien asiakaspalvelu- ja tilannetajukokemus muun muassa yhteistyökumppaneiden kontaktipinnassa. Projektipäälliköksi on hyvä valita mukava, helposti lähestyttävä ja aina tavoitettavissa oleva nuori ja oppimisenjanoinen henkilö. Hyvät projektityöntekijät avaavat suunsa, sulkevat suunsa, kun muut puhuvat ja ottavat omatoimisesti vastuuta osaamisensa perusteella. Pakkaa on hyvä sekoittaa vielä yhdellä kiertotaloudelle omistautuneelle sparraajalle, joka maadoittaa ja tuo projektiin realiteetin, kun hätä on suurin.

Kuva 1. Projektitiimi löi päänsä yhteen ja rakensi korkeimman spagettitornin Kiertotalousväylän aluksi. Kuvaaja: Sakari Tojkander

2. Selvitä mihin toimivaltuutesi yltää

Ylimääräisen ja turhan työn välttämiseksi ota jo aluksi selvää, mikä on roolisi projektissa. Mikäli tehtävänannossa sinulle annetaan tehtäväksi ”toteutus”, selvitä toimeksiantajasi kanssa, mitä hän konkreettisesti haluaa tiimin tekevän, ja mihin kaikkeen tiimillä on esimerkiksi allekirjoitusoikeus.

3. Tee tuoterajaus

Tuoterajaukseen johtaa tuotteiden erilaiset kuljetus- varastointi- ja tietosuojatarpeet. Huomionarvoista on myös korjattavien tuotteiden yleisyys ja katerakenne. Tässä korjauspalvelupilotissa ei yritetty haukata liian isoa palaa kakusta, vaan korjattavat tuotteet rajattiin tekstiileihin ja kenkiin: helposti kuljetettavissa olevia pieniä tuotteita, joille Lahden ympäristökylän kyselyn mukaan löytyy korjauskysyntää.

4. Etsi luukulle helposti saavutettavissa oleva paikka

Hyvä lokaatio on ilmaisten parkkipaikkojen läheisyydessä yleisellä paikalla. Saavutettavuuteen vaikuttaa myös ”luukun” aukioloajat: työssäkäyvät arvostavat palvelua, jonne voi mennä iltapäiväneljän jälkeen. Sopiva aukioloaika voisi olla klo 12-20. Palvelun saavutettavuutta lisää keräyslaatikko, jonne asiakas voi käydä jättämässä tuotteensa aukioloaikojen ulkopuolella.

Kuva 2. Pilotin aikana toteutettu korjauspalvelupisteen ulkonäkö: ohjeita, tuotetietolomakkeita sekä keräyslaatikko. Kuvaaja: Tuukka Helminen

5. Löydä ammattitaitoiset yhteistyökumppanit

Tähän projektiin löydettiin ammattitaitoinen suutari ja ompelija, jotka olivat oikein mielissään projektista, ja heti valmiita mukaan. Luo aluksi yhteistyökumppaneihin fyysinen kontakti, ja pidä heidät ajan tasalla projektin etenemisestä. Mikäli tiimistäsi ei löydy visuaalista osaamista, sitä voi löytää ulkopuolelta – esimerkiksi muotoiluinstituutin, M-idean tai mediatekniikan opiskelijat. Vaihtoehtoja on, ja usein projekti tarvitsee visuaalisuutta jossain muodossa.

6. Maksuliikenne kuntoon

Liiketalouden opiskelijoista on tässä kohtaa hyötyä. Ota selvää, miten ”korjausluukulla” voidaan toimia – kaikki eivät välttämättä suostu käsittelemään käteiskassaa. On hyvä tiedostaa, että rahaliikenteen järjestäminen maksaa, ja käteinen on näistä kallein vaihtoehto. Yksinkertaisin tapa hoitaa maksuliikenne on hankkia kaikille korjaajille omat maksupäätteet, jolloin maksu siirtyy reaaliajassa suoraan korjaajan kirjanpitoon. Tässä pilotissa ei voitu järjestää maksuliikennettä tiimin tai LAMK:n kautta, eikä pilotti ollut voittoa tavoitteleva.

7. Logistiikka tarvitaan

Korjauspalvelupilotin liiketoimintasuunnitelma oli kerätä asiakkailta tuotteet yhdellä ”luukulla” ja toimittaa ne korjaajille korjattavaksi ja takaisin. Logistiikka tulee tässä kohtaa olennaiseksi toimivan palvelun takaamiseksi.

Palvelulla on voi olla kaksi toteutusvaihtoehtoa : Yksi toimintamalli korjauspalveluille voisi olla yhden ”luukun” korjauspalvelu, jossa kaikkien korjaajien liiketila sijaitsee saman katon alla eliminoiden ulkoisen kuljetustarpeen. Tällöin logistiikasta huolehditaan asiakkaiden ohjaamisella sekä riittävällä polkupyörä- ja ajoneuvoparkkipaikoilla. Toinen vaihtoehto olisi hakea korjattavat tuotteet asiakkaan kotoa. Nämä kaksi kehityshaaraa voidaan myös yhdistää, jolloin ”saman katon alla” -korjauspalvelu tarjoaa lisäpalveluna suurikokoisten tuotteiden kuljetuksen korjaukseen ja takaisin.

8. Suunnittele markkinointisi asiakkaan näkökulmasta

Korjauspalvelusi voi menestyä, kunhan mahdolliset asiakkaasi ovat tietoisia palvelusta. Hyvä ja toimiva palvelu ei välttämättä tarvitse jatkuvaa mainontaa, vaan hyvän palvelun luokse kyllä löydetään. Paras mainonta on suusta suuhun kulkeva tieto. Alkuun saatat tarvita jotain seuraavista palvelusi julkisuuteen tuomiseksi: facebook ja instagram -mainonta, kaupunkitempaus, lehdistötiedote, radiohaastattelu tai -mainos tai hyvin toteutettu printtimainonta. Alkuun mieti, millaisia tyypilliset asiakkaasi ovat, ja mistä saavutat heidät. Sanomalehti toimii vanhempaan väestöön, some saavuttaa nuorempaa kansaa. Lapsiperheet tavoitat päiväkodin ilmoitustaulun kautta.

Kuva 3. Projektin visuaalisen vahvistuksen suunnittelema flaijeri. Kuvaaja: Sakari Tojkander

9. Projektipäällikön rooli projektin hallinnassa

Projektipäällikkö tekee eniten työtä? – Väärin.

Projektipäällikön tärkein tehtävä on olla läsnä projektityöntekijöiden keskuudessa. Päällikkö kuuntelee ja organisoi tiimiläisiä, ja hänen tehtävänsä on olla kartalla projektin kulusta. Mitä enemmän tiimissä on jäseniä, sitä vähemmän päällikön on syytä tehdä muuta kuin hallita, organisoida ja valvoa projektia. Projektipäällikkö sopii tiimin pelisäännöt, huolehtii tapaamisissa asioiden käsittelystä ja ohjaa tiimiä päämäärään. Hyvä projektipäällikkö antaa tiimiläisille luovaa tilaa, tunnistaa tiimiläisten vahvuudet, tarpeet ja työpanoksen sekä antaa tästä tunnustusta.

10. Kritiikki ja ryhmädynamiikka

Tiimissä kaikki ovat olleet valmiita kehittymään ja vastaanottamaan kritiikkiä. Kenelläkään ei kuitenkaan ole syytä kuunnella aiheetonta kritiikkiä, tai pelkkää kritiikkiä ilman mahdollisuutta esittää omaa kantaansa rauhan keinoin. Erimielisyydet ovat normaali osa viestintää ja ihmisluonnetta. On parempi puhdistaa ilmaa, kuin padota pahaa oloaan, joka on voinut syntyä mitättömästäkin kommentista. Jos asioita ei käsitellä, koko projekti kärsii. Erilaisia mielipiteitä ei pidä pihdata ja parhaimmillaan erilaiset ajattelutavat toimivat tiimin hyväksi. Muistakaa avoimesti käsitellä ristiriita tilanteet heti niiden ilmaannuttua.

Nyt, mene ja opi omasta projektistasi!

Kirjoittajat

Opiskelijat Kaisa Tuominen, Riina Töyräs, Aku Alasippola, Sakari Tojkander, Tuukka Helminen sekä Ympäristötekniikan lehtori Sakari Autio

Julkaistu 19.12.2017

Viittausohje

Tuominen, K., Töyräs, R., Alasippola, A., Tojkander, S., Helminen, T. & Autio, S. 2017. Kokemuksia vaatteiden ja kenkien korjauspalvelupilotista: 10 ohjetta korjauspalveluiden perustajalle. LAMK Pro [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/kokemuksia-vaatteiden-ja-kenkien-korjauspalvelupilotista-10-ohjetta-korjauspalveluiden-perustajalle

Metsäbioenergian mahdollisuudet esille

19.12.2017Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro, YrittäjyysLAMKpub

Lahden ammattikorkeakoulun vetämä InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanke tuottaa helposti ymmärrettävää ja selkeää tietoa uusituvista energialähteistä ja pyrkii näin edistämään niiden käyttöä Hämeen maaseudulla. Vuonna 2017 hankkeessa on kiinnitetty erityishuomiota kotimaiseen metsäbioenergiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudun hajautetussa lämmöntuotannossa. Näkökulmana on ollut myös energiayrittäjyyden edistäminen.

Kirjoittajat: Mari Eronen ja Terhi Ahava

Kotimaista lähienergiaa

Suomen metsät tarjoavat meille puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, joka on ympäristöystävällistä eikä lisää ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Vaikka puuta poltettaessa vapautuu hiilidioksidia, puut myös sitovat sitä ilmasta kasvaessaan. Voidaan siis sanoa, että puu on hiilineutraali polttoaine. (Metsäkeskus 2008)

Suomen hallituksen laatimassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin huomioitu metsäbiomassa yhtenä merkittävänä uusiutuvan energian lähteenä, joiden osuus energian loppukulutuksesta on tavoitteena nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Energiaverotuksella hallitus pyrkii kannustamaan lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttöön. (Huttunen 2016)

Vaikka metsäbioenergia on taloudellista ja ekologista, haja-asutusalueilla helpoksi ja kohtuuhintaiseksi mielletty öljylämmitys on edelleen suosittua. Puulämmityksestä syntyy usein mielikuva polttopuiden eli klapien käytöstä, mikä koetaan työlääksi lämmitystavaksi. Uusiutuva bioenergia voi kuitenkin olla yhtä vaivaton ratkaisu kuin öljylämmitys, sillä nykyaikainen hakelämmitysjärjestelmä on pitkälti automatisoitu. Lisäksi hake on kotimaista lähienergiaa ja polttoaine voidaan saada jopa omasta metsästä.

Hakelämmitys on mahdollista ostaa myös palveluna lämpöyrittäjältä. Palvelun käyttäminen on asiakkaalle vaivatonta, riittää kun maksaa laskun kerran kuukaudessa. Lämpöyrittäjä vastaa kaikesta lämpölaitokseen liittyvästä toiminnasta, kuten laitoksen rakentamisesta ja huollosta, polttoaineen hankinnasta sekä päivystyksestä. Samalla asiakas lisää omalta osaltaan kotiseudun työllisyyttä ja Suomen energiaomavaraisuutta. Metsän omistajalle lämpöyrittäjäksi ryhtyminen voi olla mainio mahdollisuus. Suomessa onkin tällä hetkellä jo noin 500 lämpöyrittäjää ja määrä kasvaa noin 10 % vuodessa. (Brofeldt 2017)

Metsätyökohteisiin tutustumassa

Syksyn aikana hakelämmityksestä ja lämpöyrittäjyydestä on jaettu tietoa monen eri kanavan kautta. Kesän aikana tuotettu animaatio Lähilämpö – Maaseutuyrittäjän mahdollisuus on katsottavissa Youtubessa LAMKgreen-kanavalla. Aiheesta kirjoitettu artikkeli julkaistiin Maaseudun aikakauslehti Farmissa. Parhaillaan on valmistumassa asiantuntijahaastatteluihin ja käyttäjäkokemuksiin perustuva dokumentaarinen videosarja aiheesta.

Animaation ja videon teosta ovat vastanneet LAMKin Muotoiluinstituutin opiskelijoista koostuva ryhmä ja kaksi ympäristöteknologian opiskelijaa. Kesän ja syksyn aikana työryhmä on päässyt näkemään, minkälaista on suomalainen metsän hoito ja puun kiertokulku. Ensimmäinen kuvausmatka suuntautui Hämeenkoskelle, jossa kuvattiin metsän elinkaaren uusi alku päätehakkuun jälkeen. Metsätyökoneen kuljettaja ja taimienistuttaja kertoivat omasta työstään kuvausryhmälle.

Kuva 1. Maanmuokkaus käynnissä hakkuuaukealla. Kuva: Marika Vainio.

Hämeenkoskelta matka jatkui Kalkkisten harvennushakkuutyömaalle, jossa tutustuttiin metsätyökoneen toimintaan ja energiapuun korjuuseen. Ryhmälle selvisi muun muassa, että harvennus kuuluu nuoren metsän hoitoon ja se on välttämätöntä, jotta jäljelle jäävistä puista kasvaa riittävän järeitä teollisuuden käyttöön. Ensiharvennus tehdään puuston ollessa noin 20 vuoden ikäistä ja korjatut puut voidaan hyödyntää energiantuotannossa.

Kuva 2. Kuvausryhmä tutustumassa harvennushakkuutyömaahan. Kuva: Marika Vainio.

Toisena kuvauspäivänä matkattiin jälleen Hämeenkoskelle, jossa ryhmä pääsi näkemään energiapuun haketusta, hakkeen varastointia sekä hakkeenpolttolaitoksen. Kaadetut puut oli varastoitu vuoden ajaksi metsään, jolloin niistä syntyvää haketta ei tarvitse enää erikseen kuivata. Haketus tapahtui paikan päällä ja valmis hake kuljetettiin lähellä sijaitsevan lämpölaitoksen varastoon. Lämpöyrittäjä Tapani Brofeldtin mukaan nyrkkisääntönä on, että kuljetusmatkan pituus saa olla enintään 1 km/m³ haketta, jotta voidaan puhua lähienergiasta. Hän kertoi myös näkemyksiään lämpöyrittäjyyden mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä ja energiaomavaraisuuden parantamisessa.

Kuva 3. Energiapuut varastoituna ennen haketusta. Kuva: Thomas Vornanen.

Syksyllä toteutettiin vielä kolmas kuvausmatka Hollolaan, jossa useat kunnan kiinteistöistä lämmitetään hakkeella. Paikan päällä haastateltiin kunnan talotekniikkamestari Arto Nuutilaa, joka kertoi kokemuksiaan lämpöyrittäjän asiakkaan näkökulmasta. Näin saatiin hyvä kokonaiskuva aihepiiristä dokumenttia varten.

Tietoa tarvitaan

Metsähake on erinomainen kotimainen bioenergianlähde, jota meillä riittää, kunhan hakkuut hoidetaan kestävästi. Lämpöyrittäjyys tarjoaa hienoja mahdollisuuksia maaseudulla ja asiantuntijat näkevät alalla kasvupotentiaalia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Animaatiot ja videot ovat tehokkaita keinoja viestinnässä ja InforME-hankkeessa niiden avulla on esitelty jo useita uusiutuvan energian vaihtoehtoja. Lisäksi videoiden tuotantoprosessi tarjoaa LAMKin opiskelijoille hyvät mahdollisuudet monialaiseen oppimiseen. Ympäristötekniikan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan audiovisuaalisen materiaalin tuotantoon ja muotoilun opiskelijat puolestaan oppivat uusiutuvasta energiasta.

InforME-hankkeessa tuotetut materiaalit ja muuta tärkeää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe.

Lähteet

Ahava, T. & Eronen, M. 2017. Uusiutuvaa energiaa metsästä. Maaseudun aikakauslehti Farmi. [Verkkolehti]. Vol. 5/2017, 36-42. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=161574

Brofeldt, T. 2017. Lämpöyrittäjä. Haastattelu 27.7.2017.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. InforME – Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille. [Viitattu 18.12.2017] Saatavissa: www.lamk.fi/informe

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Lähilämpö – maaseutuyrittäjän mahdollisuus. [Youtube-video]. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JOc3UrmaBng

Metsäkeskus. 2008. Maatilan hakelämmitys -opas. [Verkkodokumentti]. Tampere: Metsäkeskus. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.puulakeus.net/docs/109-TgY-Maatilan_hakelammitysopas_lopullinen.pdf

Huttunen, R. (toim.) 2016. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia 4/2017. [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79189/TEMjul_4_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Mari Eronen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on InforME-hankkeen projektipäällikkö.

Terhi Ahava on ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Metsäbioenergia tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseudulle. Kuva: Thomas Vornanen.

Viittausohje

Eronen, M. & Ahava, T. 2017. Metsäbioenergian mahdollisuudet esille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/metsabioenergian-mahdollisuudet-esille/