Digitalisaatio mullistaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkärin vastaanoton tilankäytön, ajanvarauksen sekä sähköisen potilaskertomuksen muodossa. Samalla digitalisaatio vauhdittaa sote-uudistuksen luomien tehostamis- sekä parannuspaineiden tavoittamisessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisoitumisen edistäminen on yksi parhaillaan käynnissä olevan Lahden ammattikorkeakoulun HYVÄ-hankkeen tavoitteista.
Kirjoittaja: Kari Malin
Digitalisaatio on keino hillitä kasvavia kuluja
Sosiaali- ja terveysala on lähitulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. Edellisinä vuosina tapahtunut vaikea talouskehitys sekä tulevaisuudessa paikkansa ottava väestön ikääntyminen luovat sosiaali- ja terveysalalla mittavia paineita kustannusten hillitsemisen kannalta. Samalla tarjottujen hyvinvointipalvelujen laatu tulisi edelleen pysyä korkeatasoisina. Laatu- ja tehokkuusvaatimusten kohtaamiseksi rakenteelliset uudistukset sekä uusien toimintamallien käyttöönotto ovatkin sosiaali- ja terveysalalla välttämättömiä.
Oman painonsa sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudenkuvalle luo myös paljon puhuttu sote-uudistus. Se tulee muuttamaan hyvinvointialan toimintaa sekä sen toimintakenttää. Erityisesti yksityiselle hyvinvointiliiketoiminnalle muodostuu uusia mahdollisuuksia. Päijät-Hämeen noin 2500 hyvinvointialan yrityksen määrä tuleekin tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä kasvamaan (Hypake 2015 dokumentissa HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).
Sähköisillä palveluilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistuksessa. Niiden kautta pyritään edistämään väestön terveyttä ja hyvinvointia, turvaamaan yhdenvertaiset palvelut sekä toteuttamaan kustannustehokasta palvelujen tuotantoa (STM & Suomen kuntaliitto 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Jo nyt esimerkiksi verkon kautta tapahtuva ajanvaraus on hyvinkin yleistä. Moni myös etsii verkosta terveyteen liittyvää neuvontaa. Samalla myös lääkärin tapaaminen tietokoneen välityksellä tai omien reseptien katselu verkossa on yhä useammalle potilaalle tuttu tapa asioida. (Hyppönen & Ilmarinen 2016.)
Suomalaiset ovat valmiita digitaalisten palveluiden lisääntymiseen
Digitaalisten palvelujen käyttöönoton tulevaisuus näyttäytyy Suomessa varsin hyvänä. Suomalaiset suhtautuvat sähköisten palvelujen käyttöönottoon keskimäärin myönteisesti (Jauhiainen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Samaan aikaan kansalaisten valmiudet digitalisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat melko hyvät; esimerkiksi vuonna 2014 internet oli käytössä 87 prosentilla ja pankkitunnukset 85 prosentilla väestöstä (Hyppönen ym. 2014 artikkelissa Hyppönen & Ilmarinen 2016). Myös lääkärit suhtautuvat digitalisaatioon myönteisesti, kaikista tyytyväisimpiä he ovat sähköisen reseptin toimivuuteen. Haasteita lääkärit puolestaan näkevät henkilötietorekistereiden suppeudessa. Perus- ja erikoissairaanhoidon sekä julkisen ja yksityisen sektorin erilliset rekisterit aiheuttavat tietohallinnollisia kuiluja. Tähän on pyritty vastaamaan esimerkiksi valtakunnallisen Kanta-arkiston keinoin.
Hyvinvointialan yrityksille digitalisaatio on kasvun mahdollistava tekijä. Kasvu perustuu muun muassa myynnin ja tunnettuuden lisääntymiseen, parempaan asiakaspalvelukokemukseen sekä jouhevampiin toimintatapoihin (Prior Konsultointi 2016). Yritysten digitaalisuuden aste on myös yksi selkeä menestystekijä, sillä pk-yritykset yleisesti arvioivat vuonna 2017 keskimäärin 17 prosenttia kasvusta tulleen digitaalisuuden ansiosta (Kauppinen & Kivikoski 2017). Samalla digitaalisesti suuntautuneiden yritysten suhdannekuva oli koko pk-sektoria selvästi valoisampi, sillä yli kolmannes yrityksistä odotti suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana. Terveys- ja sosiaalipalveluiden digitaalisuusasteessa on kuitenkin parantamisen varaa, vuonna 2016 se arvioitiin tasolle 61 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla. (Prior Konsultointi 2016.)
HYVÄSTÄ vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatioon
Vuoden 2017 toukokuussa lanseeratun Lahden Ammattikorkeakoulun järjestämän HYVÄ-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa hyvinvointialan kehittymistä Päijät-Hämeessä myös digitalisaation näkökulmasta. Tarkoituksena on, että pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia vahvistetaan ja sitä kautta myös hyvinvointialan toimijoiden kansainvälistymistä edistetään. Kahden ja puolen vuoden mittaista hanketta pyörittää kolme työntekijää, – yksi projektipäällikkö sekä kaksi asiantuntijaa.
Hankkeen taustalla on Päijät-Hämeen maakuntaohjelma vuodelta 2017. Se visioi Päijät-Hämeen hyvinvointiosaamisen maailman huipulle. Tähän tavoitteeseen kohdentuen HYVÄ-hankkeen tarkoituksena onkin muun muassa uusien, digitaalisia ratkaisua hyödyntävien hyvinvointipalveluiden innovointi, konseptointi ja pilotointi. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa 150 pk-yritystä Päijät-Hämeen osallistumaan sen toimintoihin. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017).
HYVÄ-hanke pyrkii digitalisaation avulla kehittämään hyvinvointialan osaamiskeskittymän mallia Päijät-Hämeen alueelle. Vuoden 2017 toukokuussa käynnistyneen hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteena on tutustuttaa hyvinvointialan toimijoita ja verkostoja sekä käynnistää yhteiskehittäminen. Vuoden 2018 aikana etsitään uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa sekä haetaan kansainvälisyydestä tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana keskitytään asiakaslähtöisten tuote- ja palveluinnovaatioiden löytämiseen. Viimeisen neljän kuukauden aikana pyritään viemään hyvinvointialan ekosysteemiä kohti osaamiskeskittymää. (HYVÄ Hankesuunnitelma 2017.)
Lähteet
Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8
HYVÄ Hankesuunnitelma. 2017. HYVÄ – Hyvinvointialan osaamiskeskittymä Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan veturina.
Kauppinen, T. & Kivikoski, J. 2017. Polkeeko PK-yritysten digitaalisuus paikoillaan? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitaalisten työkalujen käytöstä. [Verkkodokumentti]. Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/suomalaisten_pk_yritysten_digitaalisuus_2017.pdf
Prior Konsultointi. 2016. Aitoa digitaalisuutta vai työsuhdekännyköitä? Tutkimus suomalaisten PK-yritysten digitalisaation asteesta. [Verkkodokumentti]. Elisa, Suomen Yrittäjät, Prior Konsultointi. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://materiaalit.elisa.fi/pk-digitalisaatiotutkimus
Kirjoittaja
Kari Malin
Kirjoittaja työskentelee lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.
HYVÄ-hanke Lamkin verkkosivuilla: http://www.lamk.fi/projektit/hyva/Sivut/default.aspx
Julkaistu 20.12.2017
Viittausohje
Malin, K. 2017. Kun tietokoneen ruudun edus on lääkärin vastaanotto – Hyvinvointiliiketoiminnan digitalisaatio luo uusia palvelumuotoja. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/20/kun-tietokoneen-ruudun-edus-on-laakarin-vastaanotto-hyvinvointiliiketoiminnan-digitalisaatio-luo-uusia-palvelumuotoja