Aihearkisto: LAMK Pro

Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan!

Kiertotalouden ratkaisut, Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän ruokahävikkiprojekti selvitti tänä syksynä keinoja vähentää LAMKin ja Salpauksen Koo-Kuppiloiden ruokahävikkiä. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt roskiin tai biojätteeseen.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Yolanda Potrykus, Vilma Wathén & Sakari Autio

Ruokahävikki tuhlaa rahaa ja tuhoaa ympäristöä – turhaan. On arvioitu, että Suomessa kouluissa ruokahävikin mukana tuhlaantuu 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jokapäiväinen ruokamme aiheuttaa noin kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy sen alkutuotannossa. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on kaikki sen valmistukseen käytetty työ, energia ja raha sekä aiheutunut ympäristön kuormitus ollut turhaa. (Silvennoinen ym. 2012, 42 ; Hartikainen ym. 2015.)

Kuva 1. Projektiryhmä kokoontuneena FellmanniCampukselle. Kuvaaja: Linda Karlström

Huoli ruokahävikistä – kyselyssä hurjat vastausmäärät

Projektissamme loimme ruokahävikki -aiheisen kyselyn Lahden ammattikorkeakoulun sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille sekä henkilökunnalle. Kyselyllä halusimme kartoittaa muun muassa vastaajien ajatuksia ruokahävikistä, miksi he heittävät ruokaa roskiin ja ostaisivatko he kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin. Ruokahävikki selvästi koskettaa monia, sillä saimme kyselyymme ennätykselliset 696 vastausta! Vastauksista 580 tuli Lahden ammattikorkeakoulun puolelta ja 116 vastausta Koulutuskeskus Salpauksesta.

Kyselyiden avoimista vastauksista huokuu huoli ruokahävikkiä kohtaan. Huolesta huolimatta biojätettä syntyy lautastähteen kautta, joten halusimme kysyä, mistä syistä vastaajat heittävät kouluruokaa roskiin. LAMKilaisista 41 % ja salpauslaisista 31 % kertovat, että he eivät heitä kouluruokaa biojätteeseen. Molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin 16 % kertovat, että ruokaa on otettu liikaa lautaselle, eikä jaksettu syödä loppuun. Kaikki opiskelijat eivät myöskään olleet tietoisia, saavatko he käydä ottamassa lisää ruokaa. Tähän ongelmaan ratkaisuna on santsauksen mahdollisuuden korostaminen ruokailijoille. Ota aluksi vain sen verran minkä tiedät syöväsi, ja hae lisää ruokaa, jos siltä tuntuu – helppoa!

Opiskelijaravintoloissa on ollut vaihtelevasti ostettavissa ylijäänyttä lounasruokaa päivän päätteeksi kotiin mukaan. Mahdollisuutta ei juurikaan ole mainostettu, mahdollisesti tämän ajatellaan olevan negatiivista mainosta keittiölle, heidän arvioidessaan valmistettavan ruoan määrän yläkanttiin. Ylijäämäruoan myyntiin pitäisi kuitenkin suhtautua vain positiivisesti, sillä se viestii ravintoloiden vastuullisuudesta. Ravintola saa lisätienestiä ylijäämäruoan myynnistä ja samalla säästää jätekustannuksissa. Halusimme ruokahävikkikyselyssämme tiedustella, olisivatko vastaajat halukkaita ostamaan kouluruokaa päivän päätteeksi. Hieman odotetustikin LAMKilaisista 69 % ja salpauslaisista 51 % ostaisivat kouluruokaa kotiin. Kyselymme avoimeen vastauskenttään tuli ylivoimaisesti eniten kommentteja ylijäämäruoan myynnistä, ja kuinka oppilaat pitävät sitä erinomaisena ideana!

Kuva 2. ”Ostaisitko kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin”-ympyräkaavio LAMK/Salpaus. Tekijä: Linda Karlström

Hävikkidioilla lisää tietoisuutta

Projektiryhmä loi ytimekkään diasarjan ruokahävikkiin ja ruoan ympäristövaikutuksiin liittyen. Esitys havainnollistaa ruoan ja ruokahävikin vaikutuksia numeroin, valokuvin ja tekstein. Helposti lähestyttävien infodiojen avulla tieto ruoan ympäristövaikutuksista saavuttavat monet silmäparit. Toivottavasti sinäkin olet huomannut ne. Diojen avulla toivotaan ruokailijoiden heräämään ajattelemaan ruokahävikin vähentämistä, niin lounasravintoloissa, kuin kotonakin. Diasarja pyörii Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaravintoloiden kampustelevisioissa, ja mahdollisesti se tulee laajempaan levitykseen myös muihin Lahden alueen kouluihin.

Kuva 3. Hävikkidioilla haluttiin aktivoida katsojaa, ja kertoa, että hän voi vaikuttaa Kuvaaja/tekijä: Kaisa Tuominen

Voisivatko opiskelijat ilmoittaa, milloin tulevat syömään?

Suurin ruokahävikin aiheuttaja Koo-Kuppiloissa on se, että ruokailijamäärää on vaikea arvioida. Erityisesti LAMKissa projekti- ja verkko-opiskelu vaikuttavat päivittäisiin ruokailijamääriin arvaamattomasti. Ruokailijoiden määrä voi olla heittää sadoilla henkilöillä arvioihin nähden.  Ratkaisuksi mietimme ilmoittautumisjärjestelmää, jolloin ruokailijamäärää olisi helpompi ennustaa. Kyselyn perusteella LAMK App olisi potentiaalisin väylä ilmoittautumiselle, sillä se on jo valmiiksi olemassa, jolloin esimerkiksi omaa erillistä appia ei tarvittaisi. LAMK Appin kehityspäällikkö Harri Kuuselan mukaan ilmoittautumisjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Ilmoittautumisjärjestelmää kannattaisi lähteä kehittämään jo nyt, sillä siirtyminen Mukkulan kampukselle syksyllä 2018 tarjoaisi hyvä ajankohta ilmoittautumisjärjestelmän pilotoinnille.  Projektiryhmässä kävimme keskustelua, voisiko ilmoittautuminen olla opiskelijoille pakollista, vai perustua vapaaehtoisuuteen tai palkkioon. Harri Kuuselan mielestä ilmoittautumista ei voida asettaa pakolliseksi, mutta applikaation avulla voitaisiin saada tietoa, joka auttaa ruokailijamäärien ennustamisessa. Lisäksi koulujen lounasruokailu on Kela–avusteista, joten ruoan tarjoamatta jättäminen ilman ilmoittautumista saattaisi olla myös laitonta.

M19–kampukselle siirryttäessä ravintolapalveluiden tarjoaja vaihtuu LAMK:n nykyisestä uuteen. Uuden ravintolapalvelun hankinnassa voidaan painottaa ruokahävikin huomioimista tai esimerkiksi tehdä ylijääneen lounasruoan myynnistä tapa, josta kaikki opiskelijat ovat tietoisia. Uuden kampuksen ravintolaan voidaan suunnitella ohjetaulut, biojäteastian koko ja näkyvyys ynnä muut hävikin vähentämiskeinot alusta saakka. Tässä palveluiden tilaajan, eli LAMK:n, on syytä osoittaa vastuullista roolia: Ei ruokaa roskiin!

Lähteet

Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., Kahiluoto, H. 2015. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2 –hankkeen loppuraportti. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajakuuri, J-H., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti. [Viitattu 10.10.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kirjoittajat

Tyytyväinen ruokahävikki-projektiryhmä:

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija
Linda Karlström, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Yolanda Potrykus, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Vilma Wathén, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
sekä
Sakari Autio, energia- ja ympäristötekniikka, lehtori

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: https://www.flickr.com/photos/32123311@N00/502155430 (CC BY 2.0)

Viittausohje

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan

Creative Commons -lisenssi

ICT-alan täydennyskoulutus naisyrittäjille

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Yrittäjyys

Lahden ammattikorkeakoulun NYT!-hankeen tavoitteena on muun muassa lisätä naisten toimintamahdollisuuksia ja valmiuksia aloilla, joissa naiset ovat aliedustettuina. Tämä voidaan toteuttaa tiedon lisäämisellä, oman ammatillisuuden vahvistamisella sekä teknologian hyödyntämisen keinojen avaamisen kautta. Hankkeessa pilotoidaan kolme toimintamallia, joita voidaan monistaa ammattikorkeakoulujen, muiden koulutusorganisaatioiden, erilaisten yrittäjyyden erityisjärjestöjen sekä suoraan naisyrittäjien käytettäväksi. Tämä artikkeli kertoo toisen toimintamallin piloteista. NYT!-hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kirjoittaja: Anna Mäkelä

Toisen toimintamallin pilotointi

Toisessa mallissa asiantuntijat luovat, mahdollisesti ensimmäisessä mallissa toteutettujen kurssien kokemuksia hyväksikäyttäen, ICT-alan täydennyskoulutusta alueen naisyrittäjille. Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan naisopiskelijat voivat olla asiantuntijana toimivan opettajansa ohella kurssilla ohjaajina ja heitä myös mahdollisesti osallistetaan kurssin suunnitteluun. ICT-alan täydennyskoulutuksen kautta naisyrittäjät voivat löytää uusia työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen. Naisyrittäjyyden lisääntyminen ICT-alalla kaventaa sukupuolten välistä segregaatiota pidemmällä tähtäimellä. Yrittäjinä jo toimivat naiset voivat löytää digitalisaatiosta uusia mahdollisuuksia oman liiketoimintansa kehittämiseen. Toisen mallin voivat ottaa käyttöönsä erilaiset koulutusorganisaatiot halutessaan segmentoida koulutusta kohderyhmän tai teeman mukaisesti. Itse koulutuksen sisällön tuloksena naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kasvattaa naisyrittäjien osaamista ICT-teknologiaratkaisujen hyödyntämisessä, ja sitä kautta auttaa yrityksiä kasvun uralle.

Toisessa toimintamallissa pilotoitiin kolme eri koulutusta, jotka oli suunnattu suunnitelman mukaisesti alueen kasvuhaluisille naisyrittäjille. Koulutukset olivat linkitettyinä toisiinsa ja järjestäjien toiveena oli, että yrittäjä osallistuisi kaikkiin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kaksi koulutuksista sisälsi kuvankäsittelyä ja yksi koulutuksista käsitteli sosiaalista mediaa. Suurin osa yrittäjistä tuli koulutuksiin Lahden seudun Yrittäjänaisten verkostojen kautta. Kuvankäsittelykoulutukset suunnitteli ja ohjasi Lahden ammattikorkeakoulun mediatekniikan opiskelija Suvi Tuovinen yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalisen median koulutuksen suunnitteli Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Elina Luotola ja ohjasi hankkeen asiantuntija Tarja Keski-Mattinen. Koulutukset kestivät 2-3 tuntia ja ne olivat osallistujille maksuttomia.

Koulutusten teemat valikoituivat kuulostelemalla potentiaalisia osallistujia ja heidän tarpeitaan. Lisäksi kuvankäsittely- ja sosiaalisen median koulutuksia varten lähetettiin osallistuneille yrittäjille aloituskysely (kuvankäsittelykoulutuksessa vastauksia 21 kpl, sosiaalisen median kyselyssä vastauksia 17 kpl). Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää osallistujien lähtötaso, jotta sisältö voitiin räätälöidä osallistujille sopivaksi.

Kuvankäsittelyn haasteet

Ennakkokyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutukselta odotettiin paljon erilaisia asioita ja lisäksi haastetta toi osallistujien erilaiset lähtökohdat. Pääasiassa haluttiin oppia kuvien perussäätöjä, sekä yhdistämään kuvia toisiinsa. Pienten virheiden korjausta ja poistoa toivottiin myös. Lisäksi osa osallistujista toivoi ohjeita itse valokuvaukseen, jottei kuvaa tarvitsisi muokata niin paljon jälkikäteen. Ensimmäisessä koulutuksessa käsiteltiin valokuvauksen perusteita, sekä käsiteltiin yhdessä vetäjän johdolla samaa valokuvaa Adobe Photoshop CC 2017 -ohjelmalla. Toiselle kerralle annettiin kotitehtäväksi kuvata valokuvia omaan yrityskäyttöön. Toisessa koulutuksessa kerrattiin valokuvauksen perusteet ja muokattiin itse otettuja valokuvia ohjaajien avustuksella. Koulutuksissa korostettiin rohkeutta muokata kuvia ja kokeilla kuvankäsittelyohjelman eri ominaisuuksia rohkeasti – mitään peruuttamatonta tai pahaa tuskin kukaan saa aikaiseksi.

Kuvankäsittelykoulutusten jälkeen lähetettiin osallistujille vastattavaksi palautekysely (vastauksia 8 kpl). Palautekyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutuksiin osallistuneiden itsearvion mukaan heidän kuvankäsittelytaitonsa paranivat (keskiarvo 1,95 à keskiarvo 2,5), kaikki kokivat koulutuksen hyödylliseksi yritystoiminnan kannalta jatkossa, ja koulutukset ja erityisesti kouluttaja saivat yleisesti hyvää palautetta. Ainut miinus tuli liian lyhyestä ajasta ja siitä, että koulutuksia oli vain kaksi.

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median koulutukseen osallistuneet toivoivat koulutukselta paljon ja hyvin erilaisia asioita. Eniten toivotut aiheet käsittelivät viestintää (mitä kannattaa julkaista, milloin ym.) ja analysointia (mikä toimii ja mikä ei, mitä kannattaa tehdä jatkossa). Koulutuksesta haluttiin lisäksi konkretiaa sosiaalisen median suunnitteluun toimintasuunnitelman laatimisen muodossa. Osallistuneet yrittäjät kokivat hallitsevansa sosiaalisen median yrityskäytössä kohtalaisesti ja antoivat omille taidoilleen keskimäärin kouluarvosanan 6½. Lisäksi yrittäjiä kiinnosti se, miten asiakkaat löytävät heidän sosiaalisen median sivunsa tai kotisivunsa ja miten siihen voi yrittäjänä vaikuttaa. Maksettu mainonta sosiaalisessa mediassa tuotti myös kysymyksiä. Lisäksi haluttiin ylipäätään varmuutta sosiaalisessa mediassa toimimiseen tiedon muodossa. Haastetta koulutuksen järjestämisessä tuotti se, kuinka erilaiset lähtökohdat osallistujilla oli.

Some-koulutukseen osallistuneilta kerättiin palautetta sähköisen lomakkeen avulla (vastaajia 9 kpl). Palautekyselystä selvisi, että koulutus vastasi osallistujien odotuksiin kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat olisivat halunneet vielä enemmän konkreettista suunnittelua ja esimerkkitapauksia, niin sanotusti likaamaan kätensä. Toivomuksena oli myös tiivistää koulutusta ja tehdä siitä informatiivisempi erilaisten vinkkien muodossa. Osallistuneet arvioivat keskimäärin, että he voivat hyödyntää koulutuksen antia omassa yritystoiminnassaan kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat kuitenkin saivat erilaisia oivalluksia ja ideoita koulutuksessa.

Yhteenvetona koulutukset onnistuivat hyvin. Molemmista aiheista kaivattiin lisää koulutuksia ja tietoa. Osallistujat myös pitivät enemmän konkreettisesta toiminnasta ja tekemisestä, kuin pelkästä luentomuotoisesta tilaisuudesta. Palautteiden perusteella osallistuneet yrittäjät saivat lisää rohkeutta tehdä sosiaalisen median markkinointia sekä käsitellä kuvia yrityskäyttöönsä. NYT!-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen nettisivuilla.

Kirjoittaja

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Anna Mäkelä

Viittausohje

Mäkelä, A. 2017. ICT-alan täydennyskoulutus naisyrittäjille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/ict-alan-taydennyskoulutus-naisyrittajille/

Creative Commons -lisenssi

Sosionomiopiskelijat oppimassa monikulttuurista ohjausta hanketyössä

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hankkeessa on tavoitteena edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeessa opiskelijat ovat ohjanneet maahanmuuttajia Työllistymispajoissa ja mallintaneet kehitettävää, vertaisuuteen perustuvaa Luotsi-toimintaa yhdessä tämän kohderyhmän kanssa.

Kirjoittaja: Kati Ojala

Opiskelijat maahanmuuttajien mentoreina

Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä ESR:n rahoittama NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hanke, jossa rakennetaan palvelukokonaisuuden mallia tukemaan niitä maahanmuuttajia, jotka ovat heikommassa asemassa kotoutumiskoulutuksen jälkeen ja vaarassa jäädä työttömiksi. Syksyn 2017 aikana LAMK:n sosionomiopiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä tätä toimintaa yhdessä hankkeen kohderyhmään kuuluvien maahanmuuttajien kanssa. Opiskelijoille toiminta on osa sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntaavia opintoja Multicultural Work –opintojaksolla, joka tukee sisällöllisesti hankkeessa toimimista.

Opiskelijoiden perehdytyksessä maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn korostettiin ohjaussuhdetta mentoroinnin näkökulmasta. Perehdytyksen sisällön suunnittelussa hyödynnettiin yleisesti mentoroinnin periaatteita (kts. esim. Kansalaisareena 2012) ja tarkemmin maahanmuuttajien mentoroinnista tiedossa olevia hyviä käytänteitä esimerkiksi Väestöliiton Womento –hankkeesta (Ahlfors, Saarela, Vanhanen & Wetzer-Karlsson 2014). Opiskelijoille korostettiin, että mentoroinnin määritelmä on väljä ja riippuvainen kontekstista, jossa mentorointi tapahtuu. Yhtenä näkökulmana mentorointiin tarkasteltiin  Scanduran ja Williamsin (2001, 343-363) määrittelemiä mentoroinnin kolmea keskeistä funktiota, joita ovat ammatillinen tuki, psykososiaalinen tuki ja mentorin toimiminen roolimallina mentoroinnille. Tämän jälkeen opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan monikulttuurisesta ohjauksesta ja käynnistyvästä toiminnasta henkilökohtaisen nelikenttäanalyysin (swot) perusteella. Nelikenttäanalyysin perusteella käyty keskustelu vahvuuksien turvaamisesta, heikkouksien kääntämisestä voimavaroiksi, mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja uhkien toteutumisen ennaltaehkäisystä kohdisti keskustelun opiskelijoiden itsensä tärkeiksi nimeämiin ja kokemiin asioihin. Tietoa mentoroitavasta kohderyhmästä etsittiin lisäksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteista (Opetushallitus 2012) sekä vierailemalla koulutuskeskus Salpauksessa kohderyhmän luona esittäytymässä ennen varsinaisen ohjaustoiminnan käynnistymistä.

Tiistain Työllistymispajat

Syksyn aikana järjestettiin yhteensä kuusi Työllistymispajaa Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa Wanhalla Teatterilla. Toimintaan osallistuneista opiskelijoista (19 opiskelijaa) ja koulutuskeskus Salpauksen kotoutumiskoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoista (17 opiskelijaa) muodostettiin työparit, joiden oli tarkoitus työskennellä koko syksy yhteisesti mentoroinnin periaatteiden mukaisesti. Yleisinä tavoitteina Työllistymispajoissa oli, että opiskelijat auttavat ohjattavaansa etsimään työpaikkaa, tutustumaan eri työpaikkojen tietoihin ja neuvovat, mitä taitoja tarvitaan suomalaisessa työelämässä sekä laajemmin mistä neuvoja ja apua saa Lahdessa. Toteutuneet työskentelyn teemat ja sisällölliset aiheet nousivat kotoutumiskoulutuksen neljännen moduulin toteutussuunnitelmasta syventäen meneillään olevaa kotoutumiskoulutusta. Keskusteluissa tuli esille työnhakuun liittyvien asioiden lisäksi myös maahanmuuttajien henkilökohtaisia kokemuksia Suomesta sekä eri kulttuurien erilaisuudesta.

”26.09. 2017. Ståhlberginkatu 4b, klo 10-12.00. Kaksituntinen vierähti jutustellen. Katselimme luotsattavan kanssa työnvälitysfirmoja Lahden alueelta ja keskustelimme niitä näitä, millaista on asua suomessa ja kuinka suomalainen kulttuuri eroaa norjalaisesta. Suomi sai kiitosta puhtaasta vedestä ja luonnosta, väljyydestä ja Lahti edullisesta asumisesta! Hän esitteli hyvin tehdyn työhakemuksen cveineen. Opin, että norjalainen hodari kääritään kuulemma perunarieskaan! Dig it!”
ote Sosionomiopiskelijan oppimispäiväkirjasta

Työllistymispajojen jälkeen kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla oli vuorossa neljän viikon mittainen työharjoittelujakso, jonka aikana sosionomiopiskelijat tapasivat oman ohjattavansa. Tapaamisessa oli tarkoitus keskustella mm. työharjoittelupaikkaan perehdytyksestä, käytännön toteutuksen onnistumisista ja haasteista, maahanmuuttajan työharjoittelujakson tavoitteista sekä yleisesti suomalaisesta työkulttuurista, millaisia tapoja ja sääntöjä työpaikoilla on tullut vastaan.

Opiskelijoiden ohjaustyötä ohjattiin opettajan toimesta tiistain Työllistymispajoissa sekä tiedottamalla viikoittaisesta työskentelystä Repun opintojaksoalustan kautta. Syksyn puolessa välissä oli kahden tunnin mittainen väliarviointi, jossa vaihdettiin kokemuksia tiistain Työllistymispajoista. Väliohjauksessa palattiin alussa tehtyyn nelikenttäanalyysiin yhteisesti keskustellen kuinka alussa nimetyt mahdollisuudet ja uhat olivat toteutuneet.

Sosionomiopiskelijoiden kokemuksia monikulttuurisesta ohjauksesta

Opiskelijoiden arvioivaa palautetta hankkeessa oppimisesta kerättiin syksyn päätteeksi seminaarityöskentelyssä. Opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan, sekä toiminnan onnistumisia ja ongelmia, että kokemuksia saadusta opettajan ohjauksesta ja tuesta omalle oppimiselle ja toiminnalle. Opiskelijoiden palautteissa korostuu onnistumisen tunteet ja arvokkaaksi koettu kohtaaminen maahanmuuttajien kanssa.

 ”kohtaaminen ja tutustuminen maahanmuuttajien kanssa oli helppoa. Ohjattavan kanssa työskentely sujui hyvin ja annetuista aiheista oli apua työskentelyyn.”

”pääsi tekemään ja sai kokemusta maahanmuuttajatyöstä”

”vuorovaikutus, ne ymmärsi meitä ja me ymmärrettiin heitä”

Sosionomiopiskelijan asiakastyön osaamisessa korostuu kulttuurisensitiivinen ja moninaisuutta tukeva asiakastyö sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen (Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016). Maailmanlaajuinen muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus ja globalisaatio tuovat uusia haasteita sosiaaliohjauksena tehtävään työhön. Asiantuntijavaatimukset liittyvät niin kielitaitoon, kulttuuriosaamiseen, suvaitsevaisuuteen kuin eettisyyteen. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat sosiaaliohjauksen ydinasioita. Monikulttuurisessa ohjauksessa keskeistä on lisäksi laaja arvo-osaaminen, kulttuurien tunteminen, kulttuurieroista nousevat haasteet ja jännitteet sekä tapahtuminen ymmärtäminen osana asiakkaan elämää ja ratkaisuja. (Katisko 2016, 200-203; Puukari & Korhonen 2013, 33.)

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen, S. & Wetzer-Karlsson, M. 2014. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. [Verkkodokumentti] . Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa:  https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/c8e67dca8e9ff0a0a01dd19d5649753a/1513109385/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016. Sosionomi AMK kompetenssit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904

Kansalaisareena ry. 2012. Mentorointiopas. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/mentorointiopas2012.pdf

Katisko, M. 2016. Sosiaaliohjaus – Kulttuurisensitiivisyyttä ja globaalien ilmiöiden tunnistamista. Teoksessa: Helminen, J. (toim.) Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita, 199 – 208.

Korhonen, V. & Puukari, S. 2013. Monikulttuurinen ohjaus kotoutumista tukevassa työssä. Teoksessa: Alitolppa-Niitamo, A. & Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.). Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. [Verkkokirja] Helsinki: Väestöliitto, 32 – 47. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/85aeb446d96beaefb336cfb1258af689/1513108485/application/pdf/4715338/Olemme%20muuttaneet%20-%20ja%20kotoudumme_final%202608%20%283%29.pdf

Opetushallitus. 2012. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2012:1. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/139342_aikuisten_maahanmuuttajien_kotoutumiskoulutuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2012.pdf

Scandura, T. & Williams, E. 2001. An investigation on the Moderating Effects on Gender on the Relationships between Mentorship Initiation and Provetege Perceptions of Mentoring Functions. Journal of Vocational Behaviour 59, 343 – 363.

Kirjoittaja

Kati Ojala on tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla ja asiantuntijana NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -kehittämishankkeessa

Julkaistu 18.12.2017

Viittausohje

Ojala, K. 2017. Sosionomiopiskelijat oppimassa monikulttuurista ohjausta hanketyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/sosionomiopiskelijat-oppimassa-monikulttuurista-ohjausta-hanketyossa/

Creative Commons -lisenssi

 

Miten laajentaa opiskelijoiden yksilöllistä toimintahorisonttia?

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

Tässä artikkelissa käsitellään sitä, miten Lahden ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteisella NYT!-hankkeella (Naiset, yrittäjyys, teknologia) pyrittiin lisäämään tietoa ICT-alasta lukioiden ja ammatillisen koulutuksen naisopiskelijoiden parissa. Tavoitteena oli, että hankkeen ensimmäisen toimenpiteen (NYT! heti mulle kaikki digitalisaatiosta) avulla nuoret toisen asteen naisopiskelijat voisivat nähdä ICT-alan mahdollisena koulutusalana. Mitä hankkeessa tehtiin tähän liittyen, miksi ja mitä tästä jää elämään hankkeen loppumisen jälkeen?

Kirjoittaja: Helena Salakka

Yksilöllinen toimintahorisontti osana uraohjausta

Hodkinson ja Sparkes (1997) lanseerasivat yksilöllisen toimintahorisontin määritelmän (Horizons for action), joka oli heidän uraohjauksen teoriansa keskiössä. Heidän mukaansa yksilön uravalinnat ovat kytköksissä siihen, mitä mahdollisuuksia yksilö voi nähdä omassa toimintahorisontissaan. Päätöksenteko sijoittuu aina tiettyyn toimintahorisonttiin, joka koostuu yksilön habituksesta ja työmarkkinarakenteista (mm. työllisyys, työelämä, sosiaaliluokka). Toimintahorisontti voi sekä laajentaa että rajoittaa yksilön näkemyksiä omista valinnanmahdollisuuksistaan uraa valittaessa. Olennaista heidän mukaansa on, että uraohjauksen avulla yksilöä voi auttaa näkemään oman sosiaalisen ympäristön ulkopuolisia mahdollisuuksia uravalinnassa eli yksilöä voi auttaa laajentamaan toimintahorisonttiaan.

Robotiikkaa ja kuvankäsittelyä naisopiskelijoille

NYT!-hankkeen toimenpiteessä yksi oli kysymys yksilöiden toimintahorisontin laajentamisesta. Tämä tapahtui siten, että Lahden ammattikorkeakoulun naispuoliset ICT-alan opiskelijat järjestivät yhdessä asiantuntijana toimivan opettajansa kanssa ICT-aiheisia kursseja lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen naispuolisille opiskelijoille keväällä 2017. Kurssin aiheina olivat kuvankäsittely, robotiikka ja esineiden internet. (NYT! -hankesuunnitelma 2016, Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Kaksi samansisältöistä kurssia järjestettiin Lahdessa ja Vääksyssä. Osallistujia kursseille oli yhteensä noin 30.

Tavoitteena oli, että vertaisten jakama tieto, yhdessä tekeminen sekä kiinnostavan tiedon opiskelu jo alalla olevien opiskelijoiden kanssa voi alentaa toisen asteen opiskelijoiden kynnystä valita toisin eli lähteä miesvaltaiselle ICT-alalle ja myös yrittäjäksi ja täten laajentaa uranäkymiä (NYT! -hankesuunnitelma 2016, Lahden ammattikorkeakoulu 2017).

Tutkimalla kokemusta ihminen voi muuttaa elämäänsä

Toisen asteen osallistujilta kerättiin palaute kirjallisena. Palautteet olivat myönteisiä ja niissä annettiin tiivistettynä palautetta seuraavista: matalasta kynnyksestä osallistua mukaan, mukavasta tunnelmasta ja siitä, että osallistujat saivat oppia uutta tai lisää kiinnostavasta aiheesta, työpajoja vetävät opiskelijat ohjasivat uuden oppimisessa taitavasti, selkeästi ja niin, että asiat etenivät tarpeeksi rauhallisesti, jotta aloittelijat pääsivät mukaan.

Osallistujien palautteet pyydettiin vapaamuotoisina kirjallisina palautteina, joissa kysyttiin heidän kokemuksestaan. Vehviläinen (2014, 136–137) painottaa, että tutkimalla oman kokemuksensa, tunteidensa ja toimintansa sisältöä ja rakentumista ihminen voi muuttua ja muuttaa elämäänsä. Tapahtuu ikään kuin tiedostava muutos, jossa ihminen avautuu uusiin suuntiin. Tämä liittyy läheisesti em. Hodkinsonin ja Sparkesin (1997) ajatukseen yksilöllisen toimintahorisontin laajentamisesta. Sosiodynaamisen ohjauksen uranuurtaja Peavy (2006, 40) puhuu tässä yhteydessä siitä, miten uraohjauksen tehtävänä on lisätä yksilöiden valinnanmahdollisuuksia ja auttaa sellaisten sosiaalisten suhteiden kasvussa, jotka kehittävät ihmisen kykyjä. Nämä teoreetikot olivat NYT!-hankkeen toimenpiteen yksi toteuttamisen ohjauksen perustana, kun koulutuksia suunniteltiin ja toteutettiin.

Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan opiskelijanaiset tekivät omasta oppimisestaan itsearvioinnin osana opintojaksoaan. Heidän opettajiensa arviointien yhteenvedon mukaan ”opiskelijat kokivat onnistuneensa välittämään osaamistaan toisen asteen opiskelijoille koodauksen, kuvankäsittelyn ja IoT:n työpajoissa”. Lisäksi he arvioivat, että ”työpajoissa tunnelma oli välitön ja kaikilla oli kivaa”. Opiskelijat kuvasivat itsearvioinnissaan itseään myös seuraavasti: ”Kykenimme hyvin auttamaan kaikkia silloin kun he sitä tarvitsivat. Onnistuimme välittämään kiinnostusta kuvankäsittelyä ja tietotekniikan opintoja kohtaan.”

Tulevaisuudessa lukioiden ja LAMKin yhteinen kurssi

Tästä NYT!-hankkeen toimenpiteestä rakennetaan parhaillaan Lahden ammattikorkeakoulussa pysyvää toimintamallia yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. ICT-alaan tutustuminen integroidaan osaksi lukioiden Opinto-ohjaus 2 -kurssia, joka ajoittuu lukion toisen vuoden keväälle. Käytännössä opinto-ohjauksen toisen kurssin ne naisopiskelijat Lahden lukioista, joita kiinnostaa ICT-ala, pääsevät tutustumaan koeviikon aikana Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alaan samalla tavalla kuin NYT!-hankkeessa tehtiin: vertaistensa avulla, ajankohtaisiin ICT-alan ilmiöihin ja työkaluihin toiminnallisesti tutustumalla kolmessa kahden tunnin pajassa. Ensimmäiset pajat toteutetaan yhteistyössä Kannaksen lukion kanssa tammikuussa 2018.

Lähteet

Hodkinson, P. & Sparkes, A.C. 1997. Careership: A Sociological Theory of Career Decision Making. Teoksessa British Journal of Sociology of Education. Oxfordshire: Taylor & Francis. 29–44.

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. Projektin esittely. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nyt/projektin-esittely/Sivut/default.aspx

NYT!-hankesuunnitelma. 2016. Naiset, yrittäjyys, teknologia -hankkeen hankesuunnitelma.

Peavy, V.R. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Kirjoittaja

Helena Salakka on FM ja opinto-ohjaaja, joka toimi NYT!-hankkeen projektipäällikkönä toimenpiteen 1 aikana.

Julkaistu 18.12.2017

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/working-typing-macbook-computer-7350/ (CC0)

Viittausohje

Salakka, H. 2017. Miten laajentaa opiskelijoiden yksilöllistä toimintahorisonttia? LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/miten-laajentaa-opiskelijoiden-yksilollista-toimintahorisonttia/

Creative Commons -lisenssi

Winnowate – yrittäjyyttä ja teknologiavalmiuksia kehittämään

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro, Uudistava oppiminen, Yrittäjyys

Syksyllä 2017 ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankkeessa toteutettiin Winnowate-leiri naisyrittäjille ja LAMKin naisopiskelijoille. Winnowate-leiri oli tämän ESR-rahoitteisen hankkeen konkreettinen toimenpide, ja sen tavoitteena oli saattaa yhteen yrittäjiä ja opiskelijoita teknologisten ratkaisujen äärelle. Olosuhteet joissa opiskelijoiden uudet, tuoreet näkemykset ja osaaminen sekä yrittäjien tarpeet kohtaavat, ovat usein hyvinkin hedelmällisiä. Tätä oli myös Winnowate-leiri. Tämä artikkeli käsittelee Winnowate-leirin toteutusta sekä siitä johdettua leiri-mallia.

Kirjoittaja: Tarja Keski-Mattinen

Miksi alueellista kehitystyötä?

AMK-lain mukaan ammattikorkeakoulujen tulee opetuksen lisäksi harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää soveltavaa TKI-toimintaa (AMK-laki 2014). Tämän lakiin pohjautuvan velvoitteen lisäksi ammattikorkeakoulujen toimintaan vaikuttaa vahvasti yhteiskunnan muutos. Mm. Arene (2017) on selvittänyt, miten ammattikorkeakoulut vastaavat toiminnassaan yhteiskunnan tarpeisiin. Selvitystyön tuloksena todetaan, että TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa pohjautuu vahvaan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa. Toiminta on avointa, käytännönläheistä ja ratkaisukeskeistä.

Myös OECD:n Suomea koskevassa raportissa todetaan ammattikorkeakoulujen merkittävä rooli elinkeinoelämän ja aluekehityksen edistämisessä. OECD:n raportissa ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan liittyvistä haasteista mainitaan mm. kansallisten T&K-toimintaan luotujen työkalujen ja rahoitusvälineiden vähyys sekä pk-yritysten matala osallistumisaste T&K-toimintaan. (TEM 2017, 12, 38)

Näistä lähtökohdista myös ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankeidea syntyi (LAMK 2017). Suomessa on selkeä tarve saattaa naisia teknologia-osaamisessa ja -ajattelussa uusille poluille. Naiset kokevat usein uuden teknologian hyödyntämisen hankalana, ja pahimmillaan välttelevät käyttöönottoa. Hankkeen keskeinen idea oli avata näkökulmia niin ikään opiskelijoille kuin myös ICT- ja muiden alojen naisyrittäjille.

Hankkeessa toteutettiin kolme eri toimintamallia: NYT! heti mulle kaikki digitalisaatiosta, NYT! lähti yritys kasvuun ja NYT!Winnowate!. Ensimmäisessä toteutettiin ICT-alan koulutusta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, ja toisessa ICT-alan täydennyskoulutusta naisyrittäjille.

Ennakkokyselyjen ja tarvemäärittelyn pohjalta kolmannen toimintamallin eli Winnowate-leirin aihepiiriksi muodostui digiosaaminen. Erityisesti viestinnän ja markkinoinnin tarpeet nousivat vahvasti esille. Moni naisyrittäjä kokee SoMe-kanavien hyödyntämisen ongelmalliseksi. Heillä ei esimerkiksi ole suunniteltua SoMe-toimintamallia tai -kanavien käyttöönotto koetaan hankalaksi. Naisten kiinnostuksen kohde vastaa vuoden 2016 Digibarometrin mukaisia tuloksia (Kaupan liitto ym. 2016, 40).

 Winnowate-leiri

Tarvelähtöisen Winnowate-leirin pääteemaksi muotoutui tunnetuimmat sosiaalisen median kanavat (Facebook, Twitter ja Instagram) ja niiden tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Leirin toteuttajien tavoitteena oli jakaa käytännön läheistä tietoa ja osaamista SoMen mahdollisuuksista liiketoiminnassa. Mukaan leirille saimme naisyrittäjiä eri toimialoilta, ja opiskelijoita LAMKin muotoilun, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn ohjelmista. Lähtökohdiltaan tämä ryhmä oli ihanteellinen, mutta myös haasteellinen. Sekä yrittäjissä että opiskelijoissa oli eri näkökulmien ja osaamistason edustajia. Selkein haaste tässä ryhmässä oli kuitenkin tarvekirjon runsaus. Miten toteuttaa leiri, jossa kaikille osallistujille voidaan tarjota uutta, arvoa tuottavaa tietoa ja osaamista?

Vierumäen urheiluopistolla toteutetun leirin lähtökohtana oli saattaa osallistujat yhteen siten, että ulkopuoliset tekijät eivät häiritsisi fokusoitumista käsiteltävään aiheeseen (kuva 1). Luennoitsijana  leirillä oli Digiyrittäjä ja SoMe-valmentaja Karoliina Behm. Hän keskittyi esityksessään Facebookin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Fasilitaattorina toimi Elina Arasola, vastaten toiminnan sujuvuudesta ja pitäen kaksipäiväisen leirin ohjelman mukaisena.

Kuva 1. Osallistujien esittäytyminen

Kuva 2. Digiyrittäjä ja SoMe-valmentaja Karoliina Behm

Leirin onnistumisen kannalta seuraavat tekijät olivat ensisijaisen tärkeitä:

  • Sisällöllinen tarjonta on laadukasta ja se vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita.
  • Toiminnallisissa osuuksissa haetaan ratkaisuja ongelmiin ja/tai konkreettisesti tehdään olennaisia asioita tarvelähtöisesti.
  • Tiedolliset ja toiminnalliset osuudet vuorottelevat loogisessa järjestyksessä, ja ajallisesti sopiva jaksoina.
  • Tilaisuuden fasilitointi on rentoa, jämäkkää, aiheessa pysyvää ja siihen palauttavaa, motivoivaa, valmentavaa sekä kokoavaa.
  • Samasta aihepiiristä tai ongelmasta kiinnostuneet ryhmitellään erillisiin pienryhmiin.
  • Leiriltä saatu tieto ja osaaminen ovat osallistujien toiminnassa leirin jälkeenkin.

Saatujen palautteiden perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä. Sekä yrittäjät että opiskelijat kokivat saaneensa leiriltä uutta ja hyödyllistä tietoa sekä osaamista. Yrittäjillä oli aikaa pohtia omaa yritystoimintaa, ja mitä lisäarvoa SoMe voisi saada. Opiskelijoille tilaisuus antoi mahdollisuuden tutustua yrittäjien liiketoimintaan ja yrittäjyyteen. Tarvepohjaisten keskustelujen lisäksi pureuduttiin käytännön kysymyksiin ja mm. työstettiin konkreettisia aiheita, kuten Facebook-sivuja (ks. kuva 3).

 

Kuva 3. Elina Arasola ohjaamassa pienryhmää Facebook sivujen toteuttamisessa

 Leiri-mallin hyödyntäminen

LAMKissa malli soveltuu hyvin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa toteutettaviin hankkeisiin ja projekteihin. Myös opintojaksoille malli soveltuu, jos niihin sisältyy elinkeinoelämän toimeksiantoja.

Leiri-malli on toimiva, kun halutaan kustannustehokkaasti ja nopeasti tuloksia rajatun aihepiirin sisällä. Malli on toimiva myös silloin, kun osallistujat ovat osaamiseltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia. Aluksi muodostetaan yhteinen näkemys siitä, miksi ollaan yhdessä, ja mitä ollaan tekemässä. Lisäksi osallistujien tietyn tasoinen luottamus toisiinsa on saavutettava, että päästään työstämään varsinaista aihetta, ja että saadaan aikaan myös tuloksia (ks. kuva 4).

Kuva 4. Pienryhmätyöskentelyä

Sosiodynaamisesti tarkastellen laadukkaan leiri-mallin prosessi on seuraava:

  1. Kokoontuminen osallistujille oman toimintaympäristön ulkopuoliseen paikkaan.
  2. Tutustuminen osallistujiin, ja siihen miksi kukin on mukana.
  3. Osallistujien tarpeiden ja toiminnallisen tahtotilan selvittäminen.
  4. ”Ice break” -aktiviteetti, ja pienryhmien muodostaminen
  5. Aihepiiriin käsittely: teoria ja toiminnallinen osio vuorottelevat johdatellen syvemmälle aiheeseen.
  6. Yhteenveto siitä, mitä on saavutettu, ja mitä edetään leirin jälkeen.

Tämä malli soveltuu parhaiten lyhytkestoiseen, lähinnä muutaman päivän mittaiseen tapahtumaan.

 Yhteenveto

Hyvällä suunnittelulla, onnistuneilla asiantuntijavalinnoilla sekä sujuvalla ohjelmalla saavutetaan laadukas lopputulos. Leiri-malli tuottaa osallistujille nopeasti ja joustavasti konkreettisia tuloksia, ja mahdollistaa riittävän ajallisen keston (1) tarvelähtöisten kysymysten ja ongelmien kartoittamiseen ja pohdintaan, (2) erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ja -mallien suunnitteluun ja arvioimiseen sekä (3) tarvittaessa pienimuotoisten toteutusten suunnitteluun ja konkreettiseen tekemiseen.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

Arene. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta – Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa koskeva rakenteellisen kehittämisen selvitys. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://arene.fi/sites/default/files/PDF/2017/TKI-RAKE/Innovaatioita%2C%20kehitt%C3%A4mistoimintaa%20ja%20tutkimusta_painojulkaisu_23032017.pdf

Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus &
Verkkoteollisuus. 2016. Digibarometri. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/digibarometri-2016.pdf

Lahden ammattikorkeakoulu. 2017. NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nyt/Sivut/default.aspx

TEM. 2017. Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017. Kokonaisarviointi ja suositukset (epävirallinen suomennos). [Verkkodokumentti].  Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2017. [Viitattu 8.12.2017]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80084/TEMjul_25_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1

 Kirjoittaja

Tarja Keski-Mattinen toimi asiantuntija ”NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia” -hankkeessa. Hän toimii Lahden ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja on erikoistunut digitaalisten palveluiden suunnittelu- ja kehitystyöhön toimien sekä TKI- että opetustehtävissä.

Julkaistu 18.12.2017

Valokuvat: Tarja Keski-Mattinen

Viittausohje

Keski-Mattinen, T. 2017. Winnowate – yrittäjyyttä ja teknologiavalmiuksia kehittämään. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/winnowate-yrittajyytta-ja-teknologiavalmiuksia-kehittamaan/

Creative Commons -lisenssi