Aihearkisto: LAMK Pro

Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients

Medicines, just like any commodity are commanded by economic laws of supply and demand. However, medicines are not and should not be treated as any ordinary product because they are of such great importance to patients in need for treatment. Pharmaceutical prices are affected by multiple factors, each of them offering a significant level of complexity. Understanding the basics of medicine pricing, the economic burden on health budgets, and its impact on healthcare should be of great concern to all, healthcare workers and patients alike.

Authors: Joy Duran, Tomas Maturana and Anne Vuori

Factors affecting medicine pricing

The constant increase of pharmaceutical expenditure is of great concern since it threatens the sustainability of healthcare budgets (WHO 2008, 1). In developed nations the problem is aggravated by aging population, which increases the demand for services (Halpenny 2016, 546). Low and middle income countries spend up to 60% of their healthcare budget in pharmaceutical products, compared to 18% in high income countries (WHO 2015, 4). This is clear evidence of the serious level of inequality that rules the access to essential medicines across borders.

Medicine prices are influenced by multiple factors and its regulation is widely practiced across the world, independently of the level of development of a country. Public providers of healthcare need to hold some level of control over public expenditure in pharmaceutical products to protect the sustainability of their systems and the citizen’s access to treatment. Consequently, multiple systems and policies aim to control medicine pricing.

Price negotiation tools are utilized by most countries; aiming to control their health budgets and safeguard public access to healthcare. External Reference Pricing (ERP) is a fairly simple and popular system that aims to obtain the cheapest drug prices by comparison with other countries (Espin et al. 2011, 2-3; Acosta et al. 2014, 6). Pharmaceutical companies often fight ERP by adopting international pricing and launch sequence strategies in order to avoid negative impacts on the company’s revenues. ERP can also motivate parallel trade, and/or hurt investment in Research & Development since manufacturers obtain lower than desired profits. (Espin et al. 2011, 11; Rémuzat et al. 2015, 9; Persson & Jonsson 2015, 4-5, 7; Schulenburg et al. 2011, 7-8.)

Value-Based Pricing (VBP) is an invaluable tool that, in combination with Health Technology Assessment (HTA), determines an appropriate price to pay according to a drugs’ therapeutic efficacy. However, the price will be set by the value that high income countries with strong HTA capacity deem fit. This value-based price is often not affordable and neither suitable for lower income countries with limited or no HTA. (Kaló et al. 2013, 735; Faden et al. 2011, 21, 29; Whyte & Hall 2013, 20.)

Along the supply chain (Figure 1), mark-up regulation attempts to set limits to the profit margins of distributors and retailers (pharmacies) of medicines. Most European countries use some form of mark-up. Nevertheless, its effectivity depends on enforcement tools and reliable price/sales monitoring mechanisms to prevent market manipulation by distributors and retailers.

Taxes are also a direct contributor to the price of pharmaceuticals. Although fiscal policies vary across the world, any tax poses different levels of economic burden on consumers and studies put in question the morality of taxing medicines (Creese 2011, 15-16, 23).

Figure 1. Traditional Pharmaceutical Supply Chain

Intellectual Property Rights and patents are meant to promote innovation for new medicines as companies can remunerate their spending in research and development. While it works as supposed at some extent; patents can be abused and experiences of lengthened patent terms have proven not to increase innovation (Halpenny 2016, 544-545). The patent system also leads to neglected diseases because for some illnesses it is not profitable to develop treatments (Stiglitz & Jayadev 2010, 220). Finally, the ability of a single entity to control the sale of possibly life saving medicines for an extended period of time can have catastrophic effects. Particularly for countries which cannot afford the prices demanded by the patentees. This is a problem affecting both the developed and developing world (Satyanarayana & Srivastava 2010, 53; Stiglitz & Jayadev 2010, 225).

Competition, especially in the case of generic drugs, can motivate the highest price decreases as compared to other price containment tools, with 10 generic competitors a given price can decrease up to 70% (Schweitzer & Comanor 2011, 1557). Competition must be commanded by strict laws and regulations to ensure that anti-competitive behavior remains unsolicited. Without laws regulating competition, mergers and acquisitions of companies lead to monopolies and will inflate prices leading to unaffordability and in some cases drug shortages. (Hawkins 2011; Gagnon & Volesky 2017.)

The factors discussed (Figure 2), interrelatedly affect medicine prices and can have positive outcomes such as mitigating public expenditure on pharmaceuticals, boosting innovation, and increasing availability. However, they can also cause inequity in availability due to economic differences resulting in unaffordable medicines and in some cases outright medicine shortages. The scope of influence of each factor varies from country to country, depending on laws and regulations, health policies, taxes, and economic conditions.

Figure 2. Factors affecting medicine pricing

A topic of concern for healthcare workers and patients

Medicine pricing should be a topic of concern for nurses, other healthcare professionals, and patients alike. Nurses make up the largest group of healthcare workers. If financial resources are shifted towards higher and higher pharmaceutical bills, budget allocation for personnel will be under pressure potentially affecting nurses first. Furthermore, a limited budget will have a direct impact on quality and availability of health services, thus jeopardizing public health. This is why all healthcare workers should be aware of the importance of medicine pricing. Finally, the public in general, as users of healthcare systems, should know that the prices of pharmaceuticals determine public access to pharmaceutical therapies.

Well-informed healthcare workers have the potential to play a role in curving public expenditure in pharmaceutical products, thus influencing the budget allocation for health services. This can be done for example, by prioritizing cost-effective drug treatments (e.g. generic substitution) and by offering relevant guidance to patients concerning their purchases of medicines (e.g. fighting misconceptions).

References

Acosta, A., Ciapponi, A., Aaserud, M., Vietto, V., Austvoll-Dahlgren, A., Kösters, JP., Vacca, C., Machado, M., Diaz-Ayala, D. & Oxman, A. 2014. Pharmaceutical policies: effects of reference pricing, other pricing, and purchasing policies. [Online document]. The Cochrane database of systematic reviews. 16 October 2014. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD005979.pub2

Creese, A. 2011. Sales Taxes on Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 5. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/Taxes-final-May2011a1.pdf

Espin, J., Rovira, J. & Olry de Labry, A. 2011. External Reference Pricing. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 1. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-1-External-Reference-Pricing.pdf

Faden, L., Vialle-Valentin, C., Ross-Degnan, D. &  Wagner. A. 2011. The Role of Health Insurance in the Cost-Effective Use of Medicines. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 2. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/07/Working-Paper-2-Health-Insurance.pdf

Gagnon, M. & Volesky, K. 2017. Merger mania: mergers and acquisitions in the generic drug sector from 1995 to 2016. Globalization and Health. [Electronic journal]. Vol. 13:62. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1186/s12992-017-0285-x

Halpenny, G. 2016. High Drug Prices Hurt Everyone. ACS medicinal chemistry letters. Vol. 7(6), 544-546.

Hawkins, L. 2011. Competition Policy.  [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working Paper 4. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.haiweb.org/medicineprices/05062011/Competition%20final%20May%202011.pdf

Kaló, Z., Annemans, L. & Garrison, L. 2013. Differential pricing of new pharmaceuticals in lower income European countries. Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research. Vol. 13(6), 735-741.

Persson, U. & Jonsson B. 2015. The End of the International Reference Pricing System? Applied Health Economics and Health Policy. Vol. 14( 1), 1–8.

Rémuzat, C., Urbinati, D., Mzoughi, O., El Hammi, E., Belgaied, W., & Toumi, M. 2015. Overview of external reference pricing systems in Europe. Journal of Market Access & Health Policy. Vol. 3, 1-11.

Satyanarayana, K., & Srivastava, S. 2010. Patent Pooling for Promoting Access to Antiretroviral Drugs (ARVs): A Strategic Option for India. The open AIDS journal. [Electronic journal]. Vol. 4, 41-53. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2819698/pdf/TOAIDJ-4-41.pdf

Schulenburg, F., Vandoros, S. & Kanavos, P. 2011. The effects of drug market regulation on pharmaceutical prices in Europe: overview and evidence from the market of ACE inhibitors. Health Economics Review. Vol. 1(1), 1-8.

Stiglitz, J. & Jayadev, A. 2010. Medicine for Tomorrow: Some Alternative Proposals to Promote Socially Beneficial Research and Development in Pharmaceuticals. Journal of Generic Medicines: The Business Journal for the Generic Medicines Sector. Vol. 7(3), 217-226.

Schweitzer, S. & Comanor, W. 2011. Prices of pharmaceuticals in poor countries are much lower than in wealthy countries. Health affairs. [Electronic journal]. Vol. 30(8), 1553-1561. [Cited 28 May 2018]. Available at: https://doi.org/10.1377/hlthaff.2009.0923

WHO. 2008. Measuring medicine prices, availability, affordability and price Components. [Online document]. 2nd Edition. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://www.who.int/medicines/areas/access/OMS_Medicine_prices.pdf

WHO. 2015. WHO Guideline on Country Pharmaceutical Pricing Policies. [Online document]. World Health Organization. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/153920/9789241549035_eng.pdf

Whyte, P. & Hall, C. 2013. The Role of Health Technology Assessment in Medicine Pricing and Reimbursement. [Online document]. WHO / HAI Project on Medicine Prices and Availability. Review Series on Pharmaceutical Pricing Policies and Interventions. Working paper 6. [Cited 28 May 2018]. Available at: http://haiweb.org/wp-content/uploads/2015/08/HTA-final-Aug2013a1.pdf

About the authors

Joy Duran & Tomas Maturana have studied Nursing at the Faculty of Social Sciences and Healthcare at Lahti University of Applied Sciences and will graduate in June 2018.

Anne Vuori PhD is working as senior teacher of nursing at Faculty of Social and Health Care at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/pillereit%C3%A4-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-rahaa-943764/ (CC0)

Published 31.5.2018

Reference to this publication

Duran, J., Maturana, T. & Vuori, A. 2018. Medicine pricing and its relevance to healthcare workers and patients. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/05/31/medicine-pricing-and-its-relevance-to-healthcare-workers-and-patients

Nuoret säästäjät tarvitsevat motivaattoreita

Nykypäivänä monella on pyrkimyksenä saada rahaa säästettyä. Nuorilla taloudenhallinta on vaihtelevaa ja jotkut pystyvät säännöllisesti säästämään säästötilille, kun toiset taas eivät. Tämä on yksilökohtaista, koska osalla bruttotulot ovat suuremmat kuin toisella. Toinen säästää tulevaisuutta varten pahanpäivän varalle, kun toinen taas aloittaa asuntosäästämisen hyvissä ajoin. Jokaisella säästäjällä on eri motivaattori, joka aiheuttaa kipinän omalle säästökäyttäytymiselle.

Kirjoittajat: Janne Löfberg ja Sariseelia Sore

Motivaattorit nuoren säästäjän arjessa

Pankit ovat pyrkineet motivoimaan nuoria säästämään tekemällä sen helpoksi. Pankit tarjoavat helppoja väyliä sekä rahan tallettamiselle että sijoittamiselle. Näitä palveluita on tänä päivänä tarjolla sekä internetissä että mobiilissa. Säästäjän on mahdollista säästää esimerkiksi perinteiselle korkotilille tai ensiasunnon ostajana asuntosäästöpalkkio-tilille (ASP-tili). Tämän tilin tarkoituksena on tasainen säästäminen asunnon ostoa varten. Säästäjä tekee pankin kanssa sopimuksen ja säästää säännöllisesti tietyn määrän rahaa tililleen sovitun ajanjakson ajan. Yleisesti tavoite on säästää 10 % asunnon kauppahinnasta. Kun tavoite on saavutettu, pankki lainaa lopun kauppahinnasta. (Nordea Bank AB 2018.)

Sijoittaminen on yksi tapa säästää. Tämä tarkoittaa, että rahaa sijoitetaan kohteeseen, jotta se kasvaisi korkoa. Mitä enemmän rahaa voi sijoittaa, sitä suurempaa tulosta sen on mahdollista tuottaa ajan kanssa. Tyypillisiä sijoittamisen muotoja ovat osakesijoittaminen ja rahastosäästäminen. Osakkeilla käydään kauppaa päivittäin pörssissä, mikä on sähköinen markkinapaikka. Suurimmat pörssikaupat käydään ammattilaisten välillä. Rahastomuotoja on erilaisia, on olemassa osake-, korko- ja yhdistelmärahastoja. Eri rahastomuotojen riskitaso poikkeaa toisistaan. Riski ja tuotot kulkevat käsi kädessä, toisin sanoen, mitä suurempia tuottoja odotetaan, sitä suuremmat ovat myös riskit hävitä sijoituksia. (Haavisto 2015.) Yksi sijoitusmuoto on eläkesäästäminen. Asiakas säästää säännöllisesti sijoittamalla riskitasoltaan itselleen sopivaan asiantuntijan hoitamaan sijoituskoriin. Eläkesäästämisen tarkoituksena on säästää työaikaisesta tulosta siten, että säästöjä olisi käytettävissä eläkeaikana. (Finanssivalvonta 2017.)

Digitaalinen tekniikka nykypäivän säästämisessä

Digitalisaatio on tuonut markkinoille monia uusia teknisiä laitteita ja ohjelmia. Digitalisaatio on vaikuttanut myös pankkialalla, jossa sitä on hyödynnetty palveluissa ja järjestelmissä jo kauan. Uusin aluevaltaus on mobiilipalvelut, joilla asiointi pyritään tekemään erittäin helpoksi. Esimerkiksi laskujen maksamisesta on tehty mobiilisti nopeaa ja yksinkertaista. Lisäksi pankkien mobiilipalveluissa on usein myös chat-palvelu, jonka avulla saa helposti yhteyden pankin asiakaspalveluun. Varsinkin nuorille, jotka käyttävät puhelinta jatkuvasti, on helppo hoitaa pankkiasiat mobiililla, vaikkapa bussissa koulumatkalla. (Poutiainen 2016.)

Myös kaupassa maksaminen esimerkiksi MobilePayn tai Applepayn avulla on mutkatonta. Lisäksi maksutapahtuman yhteydessä nuori voi säästää Nordean tarjoaman ePossun avulla pienen rahasumman säästötililleen. Summa on itse valittavissa ja voi olla hyvinkin pieni, esimerkiksi kaksi euroa. Jos siis tuotteet maksaisivat kolme euroa, ostotapahtuman yhteydessä veloitetaan viisi euroa, josta kaksi euroa tallentuu säästötilille. (Honkanen 2016.)

Keinoäly auttaa asiakasta säästämisessä ja sijoittamisessa. Nordea tarjoaa tukea sijoittamiseen ohjelmoitavan robotin (Robo Advisor) avulla. Robo-neuvonantaja on digitaalinen alusta, joka tarjoaa automatisoituja, algoritmipohjaisia palveluita, ja jolla ei ole lainkaan ihmisen valvontaa. Robo Advisorin käyttö on helppoa. Se kysyy aluksi asiakkaalta sijoittamiseen ja säästämiseen liittyviä tietoja ja suosittelee niiden pohjalta asiakkaalle sopivaa säästämisvaihtoehtoa. Robo Advisor on suunniteltu aloittavalle säästäjälle, joka ei ole kiinnostunut seuraamaan sijoitustaan, ja se hoitaa säästöjen ja sijoitusten valvomisen asiakkaan puolesta. (Nordea Markets 2016.)

Nuorten säästäjien mielipiteitä

Löfberg (2018) tutki opinnäytetyössään nuorten säästökäyttäytymistä ja kiinnostusta säästämistä kohtaan. Tutkimuksen mukaan enemmistö vastanneista nuorista säästää, vaikkakin eri syistä. Osa nuorista säästäjistä haluaa turvata tulevaisuutensa ja siten säästää pahan päivän varalle. Toinen tärkeä säästökohde on omistusasuntoon säästäminen, ja kolmas kohde on matkustelu. Tuloksista ilmeni, että nuoret pyrkivät säästämään säännöllisesti kerran kuussa rahatilanteensa mukaan. Suosituin säätötili vastaajien keskuudessa oli ASP-tili, mikä kuvaa halua säästää omistusasuntoa varten. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien säästäminen ei vaikuta nuoren omaan säästämiseen, eikä suuri osa nuorista pidä säästämistä haasteellisena. Kuitenkin vakituisen työpaikan puute vaikuttaa merkittävästi säästämiseen säännöllisten tulojen puutteen vuoksi. Nuoret laittavat rahaa säästöön myös poikkeuksellisista tuloista, kuten esimerkiksi syntymäpäivälahjoista. Tulosten mukaan nuoret ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään säästämiseen yllä mainittua ePossua ja osa sitä jo käyttääkin. (Löfberg 2018.)

Uudistuksia nuoren säästäjän motivoimiseksi

Pelillistäminen on käsite, jolla tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien tuomista muihin ympäristöihin. Mekaaniset verkossa olevat palvelut ovat nykyään tyypillisiä pelillistämisen kohteita. Palvelut yritetään saada enemmän mielenkiintoa herättäviksi lisäämällä niihin leikillisyyttä, muun muassa edistymisen seurantaa ja vertailua. Esimerkiksi urheilusovellus Sports Tracker hyödyntää pelillisyyden elementtejä kannustaen sovelluksen käyttäjää liikkumaan. (Kyyrö 2016.)

Olisiko mahdollista hyödyntää pelillistämistä säästämisessä? Löfbergin (2018) tutkimuksen mukaan nuoret säästävät pääsääntöisesti tulevaisuutta ja omistusasuntoa varten. Tavoitteiden saavuttamista voisi tukea pelillistämisen elementtejä hyödyntävällä sovelluksella. Nuoria voisi motivoida esimerkiksi pisteiden kerääminen säästämisestä, joiden avulla saisi ansaittua bonuksia. Tällöin nuoret voisivat kokea säästämisen mielekkäämmäksi kuin aiemmin, erityisesti kun he hyötyisivät siitä myös rahallisesti.

Lähteet

Finanssivalvonta. 2017. Eläkesäästäminen. [Viitattu 17.5.2018] Saatavissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Elakesaastaminen/Pages/Default.aspx

Haavisto, T. 2015. Sijoittajan riskit ja niiden hallinnan ABC. Salkkumedia Oy. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://www.salkunrakentaja.fi/2015/06/sijoittajan-riskit-ja-niiden-hallinnan-abc/

Honkanen, J. 2016. Vanhat it-järjestelmät hidastavat pankkeja – Nordea ja Aktia ryhtyivät jättipäivityksiin. Tivi. [Verkkolehti]. 9.5.2016. Saatavissa: https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/vanhat-it-jarjestelmat-hidastavat-pankkeja-nordea-ja-aktia-ryhtyivat-jattipaivityksiin-6548802

Kyyrö, S. 2016. Suomalainen tutkimus: pelimäisyys parantaa työelämää. Tivi. [Verkkolehti]. 16.7.2016. [Viitattu 16.2.2018]. Saatavissa: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalainen-tutkimus-pelimaisyys-parantaa-tyoelamaa-6567004

Löfberg, J. 2018. Nuorten säästökäyttäytyminen ja sen motivaation lisääminen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117656

Nordea Bank AB. 2018. ASP-laina. [Viitattu 17.5.2018]. Saatavissa: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/lainat/asuntolainat/asp-laina.html

Nordea Markets. 2016. Teknologia osana sijoittamista – Sijoittajawebinaari. [Video]. Youtube. [Viitattu 15.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=v5lk3_Klz24&t=72s

Poutiainen, K. 2016. Näin monella nuorella älypuhelun. Savon Sanomat [Verkkolehti]. 30.12.2016. [Viitattu 30.1.2018] Saatavissa: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/N%C3%A4in-monella-nuorella-on-oma-%C3%A4lypuhelin/901606

Kirjoittajat

Janne Löfberg on opiskellut tietojenkäsittelyn tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuu keväällä 2018.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6possu-rahaa-s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-970340/ (CC0)

Julkaistu 28.5.2018

Viittausohje

Löfberg, J.  & Sore, S. 2018. Nuoret säästäjät tarvitsevat motivaattoreita. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/28/nuoret-saastajat-tarvitsevat-motivaattoreita

Turvallinen työympäristö osana kestävää ja tuottavaa liiketoimintaa

Työturvallisuus on nykypäivänä yrityksen liiketoiminnan kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä, johon keskittyä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen lisäksi. Työturvallisuus toimii myös imagotekijänä.  Työturvallisuus on tärkeä osa myös ympäristöstä huolehtimista ja kestävään kehitykseen panostamista. Turvallinen työympäristö on yritykselle käyntikortti, joka ei vaikuta ainoastaan positiivisesti yrityksen imagoon, vaan myös sen liiketoimintaan, ja tähän positiiviseen kierteeseen tulee osallistua koko organisaatio. Tämän artikkelin näkökulmana on miten työturvallisuuden korkea prioriteetti näkyy nykypäivänä, miten se liittyy ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä kuinka liiketoiminta hyötyy tehokkaasta työturvallisuudesta.

Kirjoittajat: Johannes Karjalainen, Pia Haapea ja Teijo Lahtinen

Työturvallisuus

Työturvallisuus on osa organisaation arvoja, käyttäytymismalleja ja kykyä johtaa turvallisen työn suuntaan. Hyvä työturvallisuus tilastojen lisäksi näkyy kommunikaationa ja luottamuksena työyhteisössä. Työntekijällä ja johdolla on oltava yhteinen näkemys turvallisuuden merkityksestä. (Tukes 2016, 6.)

Yhteisesti sovitut toimintatavat ja ohjeet, joita työntekijät noudattavat, ovat myös perusta työturvallisuudelle. Riski työtapaturmalle on selvästi korkeampi epäyhtenäisillä ja hallitsemattomilla toimintatavoilla kuin standardisoiduilla ja hyväksi todetuilla toimintatavoilla. Siksi voidaankin sanoa, että yleisesti työturvallisuuteen vaikuttaa kulttuurin lisäksi eniten ihmisten toimintatavat ja käyttäytyminen. Työturvallisuus yhdessä työympäristön kanssa vaikuttaa usein välillisesti myös prosessiturvallisuuteen, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa käsitteenä työturvallisuuteen. (Karjalainen 2018, 1.)

Työturvallisuus nykypäivänä yrityksissä

Yrityksen turvallisuuskulttuuria on vaikea muuttaa, jos ”hälläväliä”-ajattelumaailma on jäänyt työntekijöiden selkärankaan, ja uusien lakien ja vaatimuksien täyttämiseen tarvittavat turvallisuustoimet eivät aina ole ensimmäinen asia, johon työntekijät vapaaehtoisesti lähtisivät. Kaikesta huolimatta, nykypäivänä useat yritykset panostavat – kuten pitääkin – paljon työturvallisuuteen. Sillä jos ei panostaisi, kilpailija olisi luultavasti parempi työnantaja niin työntekijän kuin asiakkaan silmissä. (Safety Line 2018a.)

Turvallisuuskulttuurin luominen tulee lähteä yrityksen hallintaorganisaation tasolta. Hyvä esimerkki turvallisuuskulttuurin tehostamisesta on Karjalaisen opinnäytetyössä tehty yksityiskohtainen ohjeistus Fortum Recycling and Waste Solutionsin Suomen tuotannolle liittyen prosessin energiasta erottamiseen. Aikaisempia kirjattuja käytäntöjä ei ollut, vaikka prosessin erottamista kuitenkin käytettiin, mikä on yllättävää, koska toimijan erotusprosessiin sisältyy lukuisia vaiheita, jotka väärin tehtynä voivat aiheuttaa merkittävän työturvallisuusriskin. Aikaisemmin mainitun työturvallisuuden määrityksen mukaan tilanteessa on siis ollut työturvallisuuspuute, joka opinnäytetyössä korjattiin ohjeistamalla yksityiskohtaisesti niin itse erotusprosessin eri vaiheet kuin turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi laaditut toimintaohjeet. (Karjalainen 2018, 25.)

Työturvallisuus lisää liikevoittoa

Yleensä ensimmäinen ajatus turvallisuuteen panostamisen jälkeen on, että resursseja menetetään jostain muualta, kuten tuottavuudesta.  Itse asiassa turvallinen työpaikka on poikkeuksetta tuottavampi. Työturvallisuutta parannettaessa energia- ja resurssitehokkuuden huomioivat ratkaisut ovat yleensä kestävämpiä, sillä ne ovat suunniteltu kestämään pidempään, rakennettu laatujärjestelmien mukaan ja turvallisia.

Työturvallisuudesta huolehtiminen lisää työn tai prosessin tuottavuutta, koska häiriöihin ja niiden korjaamiseen kuluva aika luonnollisesti lyhenee. Esimerkiksi kun teollisuudessa investoidut kalliit ja automatisoidut laitteet toimivat maksimaalisella hyötysuhteella, ne tuottavat suurimman tuoton. Laitteita ei ole suunniteltu käymään vajaatehoisina tai oleman pysähdyksissä. Näiden tuotantolaitteiden toiminnasta ja käyttöhuollosta vastaa kuitenkin loppujen lopuksi ihminen, jolle on suunniteltu ohjeet turvallisen työn ja suurimman tuloksen saavuttamiseksi. Koska liikevoitto tulee tuottavuudesta, ja tuottavuus on riippuvainen ihmisen panoksesta, työtapaturmat vaikuttavat suoraan myös yrityksen viivan alle jäävään euromäärään. (Safety Line 2018 b.)

Toinen tuottavuutta lisäävä tekijä on itse tapaturmasta aiheutuvat sairauskulut. Työtapaturman keskihinta on n. 3000 euroa tapaturmaa kohti, päiväkohtaisen keskiarvohinnan ollessa 600 euroa. Lukemat voivat kuitenkin olla moninkertaisia, jos kyseessä on kuntoutusta tai pysyviä vammoja aiheuttava tapaturma. Vaikka osa kuluista korvataan vakuutusyhtiön puolesta, jää aina maksettavaa myös yritykselle. (Herrala 2011.) Nämä lukemat ovat merkittäviä niin pk-yrityksille kuin isoillekin toimijoille. Työtapaturman aiheuttaneen työntekijän poissaolosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi yleensä syntyy myös tuotanto- ja laitekorjaustappioita, unohtamatta imagoon vaikuttavia kielteisiä tekijöitä.

Yhteenveto

Vaikka tässä artikkelissa ei oteta kantaa inhimillisyyden osaan työturvallisuudessa, yksi Karjalaisen opinnäytetyössä esitetty yrityksen slogan kuvastaa työturvallisuuden tärkeyttä nykypäivän työelämässä. Tarkoitus on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen kotiin läheisien luo samassa kunnossa kuin töihin saapuessaan. (Karjalainen 2018, 46.)

Työturvallisuus ja siihen läheisesti liittyvät laatutekijät ovat tärkeä osa yrityksen ympäristö- ja resurssitehokkuutta tuottavuuden ylläpitämisen lisäksi. Vaikka artikkelissa kerrotaankin hyvin yleisellä tasolla tuotantolaitoksiin liittyvistä työturvallisuusasioista, on Karjalaisen opinnäytetyö erinomainen esimerkki tulevaisuuden insinöörin laajenevasta toimenkuvasta. Energia- ja ympäristötekniikan insinööri ei enää voi keskittyä pelkästään ympäristöasioihin, eikä konetekniikan insinööri pelkästään koneenrakennukseen. Tulevaisuudessa tarvitaankin hyvin moni- ja laaja-alaista osaamista sekä tiedon soveltamista. Prosessien ja menetelmien monimutkaistuessa myös niihin vaikuttavien osatekijöiden ja tätä kautta tarvittavien osaamisten määrä lisääntyy.

Lähteet

Herrala, O. 2011. Työtapaturmien hinta satoja miljoonia euroja. Kauppalehti 12.11.2011.

Karjalainen, J. 2018. Erotussuunnitelmaprosessin kehittäminen : Fortum Waste Solutions Oy Suomen tuotanto. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178658

Safety Line. 2018a. Is Safety A Priority in your organization? Safety Line. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: https://safetylineloneworker.com/blog/safety-priority-organization/

Safety Line. 2018b. Is Safety Productive? Safety Line. [Viitattu 8.5.2018] Saatavissa: https://safetylineloneworker.com/blog/is-safety-productive/

Tukes. 2016. Prosessiturvallisuus ja sen mittaaminen. Opas. [Verkkodokumentti]. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/Prosessiturvallisuus_ja_mittaaminen.pdf

Kirjoittajat

Johannes Karjalainen valmistuu Lahden ammattikorkeakoulusta Ympäristö -ja energiatekniikan insinööriksi toukokuussa 2018. Hän on paneutunut työturvallisuusasioihin työskennellessään energia-alan yrityksessä ja tehnyt sinne myös opinnäytetyönsä.

Pia Haapea työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan yliopettajana.

Teijo Lahtinen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa konetekniikan lehtorina.

Artikkelikuva: Fortum. 2018. Palvelut voimalaitoksille. https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/palvelut-voimalaitoksille/lampovoimalaitoksille-ja/smart-operations

Julkaistu 28.5.2018

Viittausohje

Karjalainen, J., Haapea, P. & Lahtinen, T. 2018. Turvallinen työympäristö osana kestävää ja tuottavaa liiketoimintaa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/28/turvallinen-tyoymparisto-osana-kestavaa-ja-tuottavaa-liiketoimintaa

Työyhteisön sosiaalinen toimivuus voimavarana sote-muutoksessa

Yhteiskunnalliset ja palvelurakenteelliset muutokset ovat tulleet jäädäkseen sosiaali- ja terveysalalle. Näissä muutoksissa vanhusten parissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä edellytetään ennennäkemätöntä joustavuutta työssään ja tämä näkyy työssä jaksamisessa sekä työtyytyväisyydessä. Myönteisellä asennoitumisella on todettu olevan voimaannuttavia vaikutuksia.

Kirjoittajat: Katja Heino ja Helena Hatakka

Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt muutoksessa

Hiilamon (2015, 13, 14, 143) mukaan sote-palvelut työllistävät yhteensä noin kuudenneksen (370 000 henkilöä) koko Suomen työvoimasta. Yli 200 000 kunnan ja kuntayhtymän työntekijää joutuu vaihtamaan työpaikkaa vuonna 2020 ja työnantajaksi tulee maakunta (Haavisto 2017). Jokainen työyhteisössä miettii tällä hetkellä, mitä sote- muutos (THL 2018) tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa: jaksanko kaikki työtä koskevat muutokset, muuttuuko tai katoaako asemani, vaihtuuko esimies, riittääkö osaamiseni tulevaisuudessa tai hajoaako työyhteisömme? (Krank 2016.)

Sote-muutos muokkaa työyhteisöjen työtä, työolosuhteita, työympäristöä ja työntekijöiden työidentiteettiä rajusti eri tavoin ja epävarmuutta aiheuttaa myös se, miten muutoksesta selvitään. Muutostilanteet voivat olla työyhteisöille niitä voimaannuttavia tai alaspäin vieviä, joten työyhteisöihin tulee panostaa muutosten mahdollistajina. (Krank 2016.) Työterveyslaitoksella (2018) ollaan huolissaan siitä, että muutokset haastavat varsinkin hoitoalan työntekijöiden hyvinvoinnin, terveyden sekä työkyvyn. Haavisto (2017) esittää, että työyhteisöt tulisi ottaa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, sillä työhyvinvoinnin turvaaminen ei ole ollut kovin vahvasti mukana keskusteluissa. Työyhteisöt kuitenkin toteuttavat ja tekevät käytännön työn. Työyhteisöjen työhyvinvointi mitataan organisaatiomuutoksissa ja jokaisen myönteisellä asennoitumisella on merkitystä muutosten lopputulokseen (Juuti & Virtanen 2009, 137).

Toimiva työyhteisö syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa (Manka 2014, 93). Muutosten onnistumista kuvaa kaikkien sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, arvoihin ja normeihin. Työyhteisön moniammatillinen uudistuminen on kaikkien sen jäsenten etu sekä voimavara ja vastuun ottaminen kuuluu työntekijöille, työyhteisölle sekä työnantajalle. (Laine 2014, 10, 12.) Työyhteisö tarvitsee vahvaa, innostavaa ja kannustavaa esimiesjohtajuutta kehittämistoiminnan eteenpäin viemiseksi työntekijöiden voimavarat sekä vahvuudet huomioiden, sillä pakotetusti toteutetut ja jatkuvat muutokset koetaan usein työn hallinnan menettämisen tunteena (Juuti & Virtanen 2009, 137; Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 8, 9, 20, 27). Organisaatiomuutosten ympäristömuutokset ovat arvaamattomia ja jopa 70 prosenttia muutoksista on epäonnistunut (Juuti 2011, 68). Hoitoalan työyhteisöt tarvitsevat vastavuoroista, sosiaalista tukea sekä palautetta työstään, jotta työssä jaksaminen ja kehittyminen mahdollistuvat (Laine 2014, 12–14).

Työilmapiirin sosiaalinen toimivuus on voimavara

Työyhteisön voimavaraistava työilmapiiri rakentuu sosiaalisen toimivuuden kautta. Vanhusten hoitohenkilökunnan myönteinen sosiaalinen toimivuus eli vahva sosiaalinen pääoma on työilmapiiriä voimavaraistava tekijä sote-muutosten aiheuttamista tyytymättömyystekijöistä huolimatta. Vahva sosiaalinen toimivuus on myös voimavaraistavan työilmapiirin aktiivinen tuottaja. Työyhteisön myönteinen asennoituminen vaikuttaa työilmapiiriin sitä vahvistavasti ja myönteisellä asennoitumisella on voimaannuttavia vaikutuksia. (Heino 2018.)

Vahva sosiaalinen toimivuus myös lisää itseään ja tuottaa ympärilleen positiivisuutta. Hyvällä asenteella on vaikutusta siihen, että työntekijät ovat sitoutuneita, motivoituneita, kehittämishaluisia ja muutosmyönteisiä taustalla vaikuttavista epäkohdista huolimatta. (Heino 2018.) Aineeton, työntekijöistä löytyvä osaamispääoma on tulevaisuuden organisaatioiden välinen kilpailutekijä ja jokaisen työntekijän myönteisellä asenteella on merkitystä kokonaisuuden rakentajana (Manka 2011, 33–34).

Työilmapiirin sekä työyhteisön sosiaalista pääomaa tukeviksi voimavaratekijöiksi osoittautuivat Heinon (2018) mukaan osallisuus ja yhteisöllisyys, vuorovaikutus, luottamus, mahdollisuus kehittyä työssä ja sopivan vastuun saaminen. Työyhteisötaidoista korostuivat työkavereiden arvostus ja ystävällisyys, tuki, auttaminen, kuunteleminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Esimiesten koettiin tukevan työssä jaksamista ja Mankan (2011, 72) mukaan esimiehen tuki voimaannuttaa koko työyhteisöä.

Sote:n ajankohtaiset muutosprosessit tuottivat hoitohenkilökunnalle stressiä ja kielteisimmät tyytymättömyyden kokemukset kohdistuivat itse työhön kuten heikkoon tiedonkulkuun, työmäärän lisääntymiseen, jatkuviin uudistuksiin ja työnkuvan epäselkeyteen (Heino 2018). Vaikutusmahdollisuuksien puute on tutkimusten mukaan vanhusten hoitoalalla heikompaa kuin muualla sosiaali- ja terveysalalla (Laine 2014, 12–14). Heinon (2018) mukaan samat tekijät, jotka tuottivat työtyytyväisyyttä, tuottivat myös työtyytymättömyyttä, kun työntekijän tarpeet, toiveet tai odotukset eivät täyttyneet. Työtyytymättömyyden tekijät osoittautuivat kehittämisen kohteiksi ja työtyytyväisyyden tekijät toisiaan tukeviksi työn voimavaroiksi ja vahvuuksiksi.

Sosiaalisen pääoman lisäksi kaikki hyvinvoinnin pääomat tukevat toisiaan vastavuoroisesti (Manka 2011, 73). Voimavaraistava työilmapiiri sekä toimiva työyhteisö syntyvät, kun työyhteisön psykososiaaliset olosuhteet eli sosiaalisesta pääomasta syntyvä työyhteisön toimivuus on kunnossa (Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 6–7). Työyhteisö toimii muutoksissa juuri siihen suuntaan, millä asenteella siihen panostetaan ja työyhteisö voi itsessään vaikuttaa siihen, millaisin työkaluin ja keinoin se kohtaa muutoskehityksen niin yksilö- kuin yhteisötasolla (Manka 2015, 145).

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Voimavaraistava työilmapiiri : Ikääntyneiden palvelukeskuksen hoitohenkilökunnan työtyytyväisyys”.

Lähteet

Haavisto, P. 2017. Työntekijät tarvitsevat tukea sote-muutoksessa. Työ, Terveys, Turvallisuus. [Verkkolehti]. 4/2017, 35. [Viitattu 15.5.2018]. Saatavissa: https://www.tttlehti.fi/tyontekijat-tarvitsevat-tukea-sote-muutoksessa/

Heino, K. 2018. Voimavaraistava työilmapiiri : Ikääntyneiden palvelukeskuksen hoitohenkilökunnan työtyytyväisyys. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 19.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188851

Hiilamo, H. 2015. Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö. Mistä SOTE-uudistuksessa on kysymys? Riika: InPrint.

Juuti, P. 2011. Työyhteisön kehittyminen on organisaation oppimista. Teoksessa: Juuti, P. (toim.) 2011. Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen. Vantaa: Hansaprint. 68–82.

Juuti, P. & Virtanen, P. 2009. Organisaatiomuutos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Krank, A. 2016. Mihin suuntaan ammattitaitoa tulisi kehittää? Tesso: Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti. [Verkkolehti]. [Viitattu 15.5.2018]. Saatavissa: https://tesso.fi/artikkeli/mihin-suuntaan-ammattitaitoa-tulisi-kehittaa

Laine, P. 2014. Työhyvinvoinnin kehittäminen – mission impossible? Teoksessa: Ranta, I. & Tilander, E. (toim.) Työhyvinvoinnin keinot. Hoitotyön käsikirja. Porvoo: Bookwell Oy. 9–27.

Manka, M-L. 2011. Työn ilo. Helsinki: WSOYpro Oy.

Manka, M. 2014. Työnilo – pää(n)asia. Teoksessa: Ranta, I. & Tilander, E. (toim.) Työhyvinvoinnin keinot. Hoitotyön käsikirja. Porvoo: Bookwell Oy. 89–107.

Manka, M-L. 2015. Stressikirja. Helsinki: Talentum.

Terävä, K. & Mäkelä-Pusa, P. 2011. Esimies työhyvinvointia rakentamassa. [Verkkodokumentti]. Kuntoutus-säätiö. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavissa: https://kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf

THL. 2018. Sote-uudistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2.5.2018]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/

TTL. 2018. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisen. [Verkkodokumentti]. Työterveyslaitos. [Viitattu 17.5.2018]. Saatavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4300677/Mit%C3%A4+kuuluu+-ty%C3%B6kalun+esite+maakunnille.pdf/24155382-5bdd-4a76-bc35-0785771d67d6/Mit%C3%A4+kuuluu+-ty%C3%B6kalun+esite+maakunnille.pdf.pdf

Kirjoittajat

Katja Heino on valmistuva sosionomiopiskelija ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/syd%C3%A4n-k%C3%A4yr%C3%A4-el%C3%A4%C3%A4-s%C3%A4ie-3405553 (CC0)

Julkaistu 25.5.2018

Viittausohje

Heino, K. & Hatakka, H. 2018. Työyhteisön sosiaalinen toimivuus voimavarana sote-muutoksessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/25/tyoyhteison-sosiaalinen-toimivuus-voimavarana-sote-muutoksessa

#Digimatch – digiosaajien ja osaajien tarvitsijoiden kohtaaminen

Vaatimusten kerääminen ohjelmistoa varten on pohjimmiltaan luovaa toimintaa. Se koetaan herkästi hyvin hallinnolliseksi toimenpiteeksi, mutta käytännössä erilaisten sidosryhmien tarpeiden yhteensovittaminen järkeväksi kokonaisuudeksi vaatii näiden sidosryhmien ymmärtämisen lisäksi joustavaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.

Kirjoittaja: Aki Vainio

Siitä huolimatta, että ohjelmistoalan käytännöt ovat kehittyneet nopeasti, edelleen vain noin kolmannes (32%) projekteista toteutuu, vain murto-osaa toteutetuista toiminnoista (20%) käytetään aktiivisesti ja lähes puolet (40%) toteutetuista toiminnoista jää kokonaan käyttämättä (Davis 2013: 23). Tämä ei ole aivan niin huono juttu kuin voisi kuvitella, koska tavallaan on parempi huomata projekti elinkelvottomaksi kuin toteuttaa se väkisin, mutta nämä luvut paljastavat, että projekteissa tehdään paljon tarpeetonta työtä.

Yksi merkittävä ongelma on se, että analyytikot, jotka tekevät vaatimusmäärittelyjä, eivät osaa luoda dialogia sidosryhmien välille (Davis 2013, 24). Kun kommunikaatio on yksipuolista, eikä kukaan vaihda mielipiteitä rakentavalla tavalla, jää vaatimusmäärittely usein vinoutuneeksi.

Tämän vuoksi ohjelmistokehittäjät pyrkivät löytämään tapoja tuoda loppukäyttäjien mielipiteitä vahvemmin mukaan heti alusta asti. Ketterät projektit lähestyvät tätä käyttämällä tuoteomistajia, joiden tehtävä on osallistua kehitystyöhön projektitiimin osana edustaen loppukäyttäjää, kun kehittäjillä on epäselvyyksiä siitä, mihin heidän pitäisi suunnata aikaansa ja mihin suuntaan ohjelmistoa olisi hyvä kehittää.

Tuoteomistaja ei kuitenkaan välttämättä ole sen paremmassa asemassa kuin analyytikot. Hän on usein loppukäyttäjä, mutta edustaa vain yhtä loppukäyttäjäryhmää. Tuoteomistajasta on ehdottomasti hyötyä prosessissa tuomassa käyttäjänäkökulmaa, mutta hän ei voi lopulta puhua yksin kaikkina sidosryhminä, vaikka hänellä onkin usein vahvempi käsitys kaikkien sidosryhmien tarpeista.

Learning cafe analyysimenetelmänä

Learning cafe tai oppimiskahvila (tunnetaan muualla myös world cafena tai knowledge cafena) on menetelmä, jossa pyritään luomaan ympäristö, jossa on helppo osallistua keskusteluun pitämällä teemojen läpikäynti vapaamuotoisena. Se toteutetaan joukkona pöytiä. Jokaisella pöydällä on oma teemansa, joka on näkökulma tilaisuuden yleisesti jakamaan teemaan, joka esitellään jollain tapaa yhteisesti, jotta se on kaikkien tiedossa. Tästä teemasta huolehtii pöytään sijoitettu vastuuhenkilö. Muut osallistujat siirtyvät pöydästä pöytään tutustuen vuorollaan jokaiseen teemaan ja jakamaan omat ajatuksensa siihen liittyen. Vastuuhenkilö kirjaa ajatukset kaikkien näkyville. (Elliot et al.  2005, 185-195.)

Menetelmän avulla voidaan luoda tietoa hyödyntäen erilaisten ihmisten näkökulmia ja osaamista. Kun ryhmät käsittelevät samoja teemoja vuorotellen, he voivat rakentaa aiempien ryhmien näkemysten päälle jotain uutta omista lähtökohdistaan.

Learning cafe ei ole menetelmä, jota tyypillisesti käytetään vaatimusten kokoamiseen, mutta se soveltuu siihen hyvin, kun ajatuksia kerätään suurelta joukolta ihmisiä. Vaatimuksia kerätään usein erilaisilla brainstorming-menetelmillä ja tavallaan learning cafe on menetelmänä eräänlainen tapa brainstormata, vaikka se ei ehkä rohkaisekaan samalla tavalla erikoisiin ratkaisuihin.

Koska vaatimusten kerääminen on kuitenkin luovaa toimintaa, on hyvä kokeilla erilaisia menetelmiä niiden keräämiseen. Luovuudesta puhuvat asiantuntijat suosivat aina uudenlaisten lähestymistapojen käyttöä, jotta ei aina päädytä samoihin lopputuloksiin, vaan luodaan edellytyksiä siihen, että luodaan jotain aidosti uutta ja erilaista.

#DigiLAHTI ja #DigiMatch

#DigiLAHTI on syksyllä 2017 käynnistynyt hanke, jossa tavoitteena on tehostaa alueen yritysten prosesseja digitaalisin keinoin. Tarkoituksena olisi tuoda yhteen alan osaajia ja tämänkaltaisen osaamisen tarvitsijoita, mutta samalla myös integroida alueen korkeakouluja mukaan, jotta opiskelijoiden osaamista voidaan sekä käyttää hyväksi, että kehittää erilaisissa projekteissa.

Alusta on palvelu, jossa mahdollistetaan muiden palveluntarjoajien kohtaaminen asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi AirBnB tarjoaa mahdollisuuden yksityishenkilöille omien asuntojensa vuokraamiseen muiden käyttöön kuin hotellihuoneen. Tyypillisesti alustassa on käyttäjätyyppejä kaksi (em. AirBnB, eBay, Amazon Marketplace) tai kolme (esim. lentokentät, Wolt). #DigiLAHTI on tässä suhteessa erikoinen, koska käyttäjäryhmiä on neljä: yrittäjät, jotka tarvitsevat apua digitalisoitumisen kanssa, yrittäjät, jotka tarjoavat näitä palveluita, opiskelijat, jotka etsivät töitä alalta, ja korkeakoulujen henkilökunnat, jotka voivat käyttää alustaa opiskelijoiden

Koska neljän käyttäjäryhmän tarpeiden hahmottaminen jokaiseen suuntaan on hankalaa, tehtiin vaatimusten kerääminen learning cafena. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään heidän lähtökohtiensa pohjalta ja kullekin ryhmälle esitettiin keskustelun pohjaksi kysymyksiä, joiden vastaukset kerättiin yhteiseen digitaaliseen pohjaan.

Kuva 1. Ryhmien näkemykset koottuna (kuva: Aki Vainio)

Ensisijainen havainto workshopista oli kaikkien osapuolien halukkuus tehdä enemmän yhteistyötä, mutta kaikki kaipasivat myös aktiivisuutta tämän asian suhteen muilta osapuolilta. Erityisesti korkeakouluilta toivottiin aloitetta tämän asian suhteen. Muutenkin opettajien rooli fasilitaattoreina korostui.

Yritykset olivat myös hyvin huolissaan siitä, että saavatko oikeanlaista osaamista. Tämän vuoksi he kaipasivat erilaisia mahdollisuuksia testata potentiaalisia työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita esimerkiksi lyhyillä harjoittelujaksoilla tai kurssitöillä. Yritykset toivovat opiskelijoilta myös laaja-alaista osaamista ja halukkuutta opiskella perinteisten alarajojen yli. Digitalisoitumisen alkutaipaleelle toivottiin opasta, joka helpottaisi liikkeelle lähtöä.

Opiskelijat toivoivat, että heidän ajatuksiaan otettaisiin avoimemmin vastaan yritysten puolelta. He kokivat, että heillä on ajankohtaista tietoa ja tuoretta näkökulmaa, jotka voisivat olla arvokkaita lisiä yrityksille. He haluavat myös helpompia kommunikointikanavia yrityksiin ja selkeämpää tietoa yrityksiltä siitä, mitä niissä kaivataan.

Kaikkien näiden näkökulmien sovittaminen yhteen alustaan voi olla haastavaa, mutta vaikka näin ei tapahtuisikaan, on silti tärkeää, että ne nousivat esiin.

Lähteet

Davis, B. 2013. Mastering Software Project Requirements : a framework for successful planning, development & alignment Plantation, FL : J. Ross Publishing.

Elliot, J., Heesterbeek, S., Lukensmeyer, C. J., Slocum, N. 2005. Participatory Methods Toolkit. A practitioners manual. [Verkkodokumentti]. [Brussels] : King Baudouin Foundation / Flemish Institute for Science and Technology Assessment. [Viitattu 15.5.2018]. Saatavissa: https://www.kbs-frb.be/en/Virtual-Library/2006/294864

Kirjoittaja

Aki Vainio on tietojenkäsittelyn lehtori Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalla. Omasta introversiostaan huolimatta hän pitää ohjelmistotekniikan avoimempaa linjaa hyvänä asiana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/wood-aerial-background-beverage-3157395/ (CC0)

Viittausohje

Vainio, A.  2018. #Digimatch – digiosaajien ja osaajien tarvitsijoiden kohtaaminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/24/digimatch-digiosaajien-ja-osaajien-tarvitsijoiden-kohtaaminen/

Show Buttons
Hide Buttons