Aihearkisto: LAMK Pro

The adoption of E-invoicing in Vietnam

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

Electronic invoicing undoubtedly performs a crucial role in the digitalization of business operations. It has gained foothold throughout the world. However, some businesses are still skeptical about the implementation of e-invoicing. This article discusses the benefits and challenges related to the switch from paper-based to electronic invoicing. A special focus is on Vietnamese market, where the Ministry of Finance has taken measures to accelerate the replacement of paper-based invoicing with electronic one.

Authors: Ha Giang Le and Sirpa Varajärvi

E-invoicing and its benefits

The traditional method of billing is paper-based invoicing. However, e-invoicing has proved to be a competitive method as it is faster and more efficient than paper-based invoicing. Koch (2009, 99) defines electronic invoicing as “the sending, receipt and storage of invoices in electronic format without the use of paper-based invoices as tax originals”. To put in other words, e-invoicing eliminates the use of paper in every step.

Why companies decide to switch to paperless invoice? The top 9 benefits of e-invoicing are summarised in Figure 1.

Figure 1: Top 9 benefits of e-invoicing

Companies can benefit from e-invoicing process in many ways. Touchless process is the first advantage of e-invoicing. Another benefit is invoice tracking – e-invoicing automates this process and makes it more efficient. It is inevitable that a higher integration level among accounting systems of the buyer and the seller stems from the implementation of e-invoicing. This leads to transparency of information. At the same time, account reconciliation is improved as invoices are accessible to both trading partners. Therefore, e-invoicing ensures the automation of reconciliation and thus a faster payment process. Since the whole process is monitored automatically, no more time is spent on creating, delivering and routing invoices to account payable department. Hence, e-invoicing is time-saving. (ICG consulting 2018.)

Undoubtedly, e-invoicing brings cost effectiveness to firms. Direct costs – such as ink, paper and mailing costs – related to paper-based invoicing, can form a significant sum altogether. Less money spent on invoicing means more money allocated to other important business activities, and thus competitiveness may be improved. An additional value of e-invoicing is cash management. Once sent, electronic invoices are visible immediately for the receivers. Hence, cash managers are aware of cash flow and can enhance financial forecast accuracy. Finally, environmental benefits are also to be considered. By implemeting e-invoicing, and thus decreasing paper consumption, companies can reduce their carbon footprint. (Ruisaho 2018.)

Challenges related to e-invoicing adoption in Vietnam

Although e-invoicing might be a great solution, businesses in Vietnam are still reluctant to adopt this method. Do the benefits overweight the challenges that firms will face during the adoption? The mass adoption of e-invoicing undoubtedly poses challenges which vary from business to business. The most common challenges that companies have to tackle were studied in a research made by Ha Giang Le as a Bachelor’s Thesis at Lahti University of Applied Sciences. The research was carried out as a case study on Danang Power Company, which is a subsidiary of Electricity of Vietnam Group, and one of the few pioneers in e-invoicing in Vietnam.

The empirical research included two interviews with the case company’s personnel and a survey with its clients. Based on the findings of the research, the challenges are divided into two categories, namely internal challenges and external challenges. Internal challenges are challenges that affect the company’s success of switching to paperless invoice. Contrastively, challenges that the company faces while convincing its customers to adopt e-invoicing are external challenges. (Le 2018.) Challenges are described in table 1.

Table 1: Challenges of the migration to electronic invoice

Among the challenges mentioned above, Bartlomiej Wojtowicz (2015) from Comarch EDI pointed out top biggest challenges that firms are facing. The first big challenge is the resistance to change in small businesses. Besides, data security is another reason for companies to postpone the adoption of e-invoicing. Lastly, technical requirements in e-invoicing process discourage the acceptance of electronic billing in firms.

In order to promote the national spread of e-invoicing in Vietnam, there is a quest for solutions to such matters. The study of the case company is a good example to understand what challenges Vietnamese firms are facing. The possible recommendations are illustrated in table 2.

Table 2: Recommendations for the development of e-invoicing

In order to effectively implement e-invoicing, the case company requires several strategies. Firstly, the company is incapable of upgrading the whole system simultaneously, and thus it should allocate its resources and power reasonably. Besides, the higher the quality of e-invoices is, the more applicable they are. E-invoicing should be treated as a matter of all departments for better ongoing services. Finally, helping its customers to understand e-invoicing process and benefits creates incentive for them to use e-invoicing. (Le 2018.)

Conclusion

The adoption of e-invoicing is obviously associated with a wide range of benefits. However, the process poses a lot of varying challenges, depending on the specific features of the company or business involved.

The transition from paper invoice to paperless one in the Power Company in Vietnam is a typical example of going digital in business. This company in particular and other businesses in general are supposed to profoundly analyse the internal and external factors arising to ensure a favorable adoption of e-invoicing.

References

ICG Consulting. 6 benefits of Electronic Invoicing. [Cited 30 May 2018]. Available at: http://www.icgconsulting.com/6-benefits-of-electronic-invoicing

Koch, B. 2009. E-invoicing/E-billing in Europe: Taking the next step towards an automated and optimised process. [Online document]. Billentis. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://www.norstella.no/getfile.php/1295634.177.ursydetwpv/Extract_Market_Report_Europe_2009.pdf

Le, G. 2018. Adoption of E-invoicing in Vietnam – case: Electricity of Vietnam Group, Danang Power Company. [Online document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in International Business. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 30 May April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275705

Ruisaho, M. 2014. Why we switch to e-invoicing and how it benefits you? Greencarrier. [Cited 30 May 2018]. Available at:                                                                                           https://blog.greencarrier.com/why-we-switch-to-e-invoicing-and-how-it-benefits-you/

Wojtowicz, B. 2015. 4 Challenges For E-invoicing A hot global topic. E-invoicing platform. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://eeiplatform.com/16679/4-challenges-for-e-invoicing-a-hot-global-topic/

About the authors

Ha Giang Le has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2018.

Sirpa Varajärvi works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/binaarinen-k%C3%A4det-n%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6-2372131 (CC0)

Published 8.6.2018

Reference to this publication

Le, H.G., Maturana, T. & Varajärvi, S. 2018. The adoption of E-invoicing in Vietnam. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/08/the-adoption-of-e-invoicing-in-vietnam

Pakohuonepeliä peruskoululaisille

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

Pakohuoneen ideana on sulkea ryhmä ihmisiä huoneeseen tai rakennukseen, josta on tarkoitus päästä ulos erilaisia ongelmia ratkomalla. Oleellista pakohuoneen luomisessa on saada osallistujat uppoutumaan tehtävään. Jotta kyseessä ei ole vain kokoelma pulmia, täytyy huoneen teema ja tarina suunnitella huolella. Hyvässä pakohuoneessa teema ja tehtävät linkittyvät toisiinsa ja osallistuja todella uppoutuu huoneen maailmaan.

Kirjoittajat: Mira Kiuru, Marika Lähdeniemi, Maire Antikainen ja Helena Hatakka

Pakohuonepeli menetelmänä

Pakohuonepelit ovat joukkuepelejä, joissa 2-6 hengen joukkueet yleensä pyrkivät pääsemään ulos lukitusta huoneesta määrätyssä ajassa. Huoneesta ulos päästäkseen on joukkueen yhdessä selvitettävä erilaisia tehtäviä, päätellä oikeita ratkaisuja ja etsiä avaimia ja apuvälineitä. Aikaa on useimmissa kaupallisissa huoneissa 60 minuuttia, mutta tarjolla on myös huoneita jotka ovat lyhyempiä tai pidempiä. Pakohuonepelin yläkäsite on pakopeli, koska pelin voi toteuttaa myös ilman varsinaista huonetta, esimerkiksi ulkona metsässä tai kaupungissa. Sisätiloissa toteutettavissa peleissä pelin kulkua seurataan valvontakameran välityksellä mikä mahdollistaa ohjaajalle peliin puuttumisen ja auttamisen. (Kortesuo 2018.)

Miten pakohuone voisi toimia koululaisilla ja voisiko se toimia viihteellisyyden ja opetuksellisuuden lisäksi luokkaa ryhmäyttävänä toimintana?  Nicholson (2016) on tehnyt ensimmäisiä tutkimuksia pakohuoneiden käytöstä ja Kortesuolta (2018) on ilmestynyt juuri tänä keväänä ensimmäinen suomalainen kirja aiheesta. Kansainvälisesti pakohuoneet ovat suosittuja ja blogipostausten perusteella niitä toteutetaan jo jonkin verran kouluissa ja kirjastoissa etenkin Yhdysvalloissa.

Pakohuonepeli oppilaiden ryhmäytymisen edistäjänä

Ryhmäytymisen tarkoituksena on lisätä ryhmän jäsenten sitoutumista, luottamusta, viihtymistä sekä vahvistaa keskinäistä dialogia. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä on toimiva, jolloin sen on myös helpompi päästä tavoitteisiinsa. Toiminnalliset menetelmät kuten esimerkiksi leikit ja pelit toimivat ryhmäyttämisessä hyvin. (Helkama, Liebkind & Myllyniemi 2010, 267–268.) Ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemukset vahvistavat luokan yhteishenkeä. Oppilaan kokiessa olevansa osa luokkaa, on sillä positiivinen vaikutus oppilaan fyysiseen terveyteen sekä oppimiseen. Oppilaan itsevarmuus sekä turvallisuuden tunne kasvavat, kun hän voi luokassa olla oma itsensä ja kun hän kokee, että häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Ryhmäytymisen peruselementti on turvallisuus, joka syntyy ryhmän keskinäisestä luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutuneisuudesta sekä avoimuudesta. (Markkanen 2012,7.)

Tallgrenin mukaan (2013, 6-7) Luokan ryhmäyttäminen on otollisinta alakouluikäisten kanssa, koska heidän sosiaalisiin suhteisiinsa on mahdollisuus vaikuttaa paremmin, kuin yläkouluikäisten. Tästä syystä pakohuone peli kohdennettiin alakouluikäisille oppilaille. Onnistuneella ryhmäytymisellä on merkityksellinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykselle, kun taas vastaavasti ryhmään kuulumattomalla lapsella on kohonnut riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.  Hyvät kaverisuhteet ja turvallinen ryhmä tukevat oppimista ja vähentävät koulukiusaamista. Oppilas tarvitsee sosiaalisia taitoja päästäkseen osalliseksi ryhmää, minkä vuoksi opettajan kannattaa harjoittaa niitä tietoisesti luokassa. Oppilaan tulisi kyetä ilmaisemaan, havaitsemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi kyetä kuuntelemaan ja toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Karvamatoa pelastamassa

Tämä pakohuonepeli rakennettiin suositun ja ajankohtaisen Putous-sarjan hahmojen tarinaa hyödyntäen. Ansa Kynttilä on toinen sarjan finaaliin päässeestä hahmoista. Hän on ankara opettajatar joka eikä pidä oppilaistaan vaan unelmoi heidän pois lähettämisestään ja kutsuu heitä pikku idiooteikseen. Ansa hävisi finaalissa Tanhupallolle täpärästi. Pakohuoneen tarinassa Ansa on katkeroitunut Tanhupallolle ja kidnapannut Tanhupallon lemmikin Karvamadon. Oppilaiden tehtävänä on tässä kyseisessä pakohuonepelissä pelastaa Karvamato sillä välin, kun Ansa on pitämässä oppilailleen ruotsin tuntia. Koska pakohuoneella oli sekä pedagoginen että ryhmäyttävä tarkoitus, suunnittelun perustana olivat positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan, leikillisen oppimisen ja ryhmäytymisen teoriat. Suunnittelimme tehtävät niin, että mahdollisimman monilla erilaisilla taidoilla oli mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, ja olla osana ryhmää arvoitusta ratkaisemassa. Jotta pakohuonetoimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi, on suuri merkitys huoneen tapahtumien purulla ja osallistujien oman toiminnan ja kokemusten reflektoimisella.

Pakohuonepelissä oppilaiden onnistumisen kokemukset tehtäviä ratkaistessa olivat merkittävässä roolissa. Ne vahvistivat oppilaiden itsetuntoa ja tukivat luokan ryhmähenkeä. Koulussa toteutettavat pakohuonepelit mahdollistavat myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä ryhmähengen vahvistamisen. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvin ryhmäytyneellä luokalla pystytään osittain ennalta ehkäisemään koulukiusaamista. Kokemusten perusteella pakohuone oli oppilaille mieluista yhteistä tekemistä. ”Oli vielä hauskempaa, kuin olin osannut edes kuvitella” kertoi yksi osallistuneista jälkeenpäin kerätyissä palautteissa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin pakohuone yhdelle alakoulun luokalle. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi.

Lähteet

Helkama, K., Liebkind, K. & Myllyniemi, R. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Lahti.  Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612794

Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.

Markkanen, E. 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 29.5.2018]. Saatavilla: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kuulun-V%C3%A4lineit%C3%A4-ryhm%C3%A4n-toiminnan-tukemiseen.pdf

Nicholson, S. 2016. State on escape: Escape Room Design and Facilities. [Viitattu 27.5.2018.] Saatavissa: http://scottnicholson.com/pubs/stateofescape.pdf

Tallgren, S. 2013. Kaveritaidot kaikille- opas luokanopettajalle. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mllfi/prod/2017/06/30133128/Kaveritaidot-kaikille-luokanopettajan-opas.pdf

Kirjoittajat

Mira Kiuru ja Marika Lähdeniemi ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Laurea ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Maire Antikainen ja Helena Hatakka ovat vastanneet työn ohjauksesta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/live-escape-game-live-escape-room-1155620/ (CC0)

Julkaistu 7.6.2018

Viittausohje

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pakohuonepeliä peruskoululaisille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/07/pakohuonepelia-peruskoululaisille/

 

Pienyrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Tilinpäätösanalyysin avulla voidaan selvittää yrityksen taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Analyysi tehdään usean vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta. Eri vuosien tunnuslukuja verrataan keskenään, jolloin saadaan selville yrityksen toiminnan kehitys tarkastelujaksolta. Lisäksi tilinpäätösanalyysin lukuja voidaan verrata toimialan ja kilpailijayritysten vastaaviin lukuihin.

Kirjoittajat: Maija Hyppölä ja Leea Kouhia

Pienyrityksen tilinpäätös

Pienyrityksestä on kyse silloin, kun yrityksen liikevaihto on alle 12 000 000 euroa, taseen loppusumma on alle 6 000 000 euroa ja henkilökunnan määrä keskimäärin on alle 50. Edellä mainituista raja-arvoista korkeintaan yksi saa ylittyä päättyvällä sekä sitä edeltävällä tilikaudella. (Kirjanpitolaki 1336/1997, 1:4a§.)

Kirjanpitolaissa pienyrityksille on annettu tiettyjä helpotuksia koskien tilinpäätöksen laatimista. Sen ei tarvitse laatia rahoituslaskelmaa eikä toimintakertomusta (Kirjanpitolaki 1336/1997, 3:1§). Pienyrityksen tulee siis laatia tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja liitetiedot. Tuloslaskelmassa ja taseessa tulee jokaisesta erästä esittää edellisen tilikauden vertailutieto, liitetiedoissa vertailutietoa ei tarvitse esittää. (Kaisanlahti & Leppiniemi 2016, 23.)

Tase kertoo yrityksen taloudellisen aseman tilinpäätöspäivänä. Tase jaotellaan vastaavaa ja vastattavaa osioihin. Vastaavaa puolella esitetään yrityksen varat, jotka yrityksellä on tilinpäätöshetkellä ja joilla katsotaan olevan taloudellista arvoa. Vastattavaa puolella puolestaan esitetään yrityksen vastuut ja velat, joista se on vastuussa tilinpäätöspäivänä. (Ikäheimo, Malmi & Walden 2016, 67–69.)

Tuloslaskelmaan kirjataan tilikauden tulot ja menot. Kun tilikaudelle kuuluvista tuotoista vähennetään tilikauden kulut, saadaan selville tilikauden tulos. (Kaisanlahti & Leppiniemi 2016, 26.) Pienyritys voi laatia tilinpäätökseen joko kululaji- tai toimintokohtaisen tuloslaskelman. Enemmistö yrityksistä käyttää kululajikohtaista kaavaa, jonka pohjalta myös vero- ja tilastolomakkeet on laadittu (Salmi & Rekola-Nieminen 2004, 19).

Pienen osakeyhtiön liitetiedot jaetaan kahteen ryhmään. Tilipäätöksen laatimista koskevat liitetiedot annetaan silloin, kun poiketaan niin sanotuista kansallisista olettamista. Muut Valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015, 3:1-13§) määritellyt liitetiedot ilmoitetaan aina, jos kyseisiä seikkoja on tilinpäätöksessä. Lisäksi tilinpäätöksessä on annettava tieto siitä, että tilinpäätös on laadittu pienyrityssäännösten mukaan.

Tilinpäätösanalyysi ja yritystutkimus

Tilinpäätösanalyysi koostetaan yrityksen tilinpäätöstietojen pohjalta. Siinä arvioidaan yrityksen taloudellista tilaa ja verrataan yrityksen toimintaa eri tilikausien välillä. Lisäksi yrityksen lukuja voidaan verrata muiden samalla alalla toimivien yritysten vastaaviin lukuihin sekä toimialojen keskiarvolukuihin. Tilinpäätösanalyysissä pyritään selvittämään myös tunnuslukujen taustoja, onko kyse pitkän aikavälin muutoksista, vai onko kyseessä satunnainen muutos (Niskanen & Niskanen 2003, 10.) Yritystutkimus ry on antanut yleiset suositukset tunnuslukujen tulkinnasta (Yritystutkimus ry 2017, 65-76).  Luottoluokittajien ratingeissa tunnuslukujen raja-arvot määritetään tilastollisin menetelmin, joissa hyödynnetään muun muassa toimialadataa (Holman 2018, 59).

Tilinpäätösanalyysin informaatiota käyttävät hyödykseen monet eri tahot. Yrityksen johdon ja omistajien lisäksi sijoittajat, rahoittajat, palvelun- ja tavarantoimittajat, asiakkaat sekä viranomaiset ovat kiinnostuneita yritysten tilinpäätöstiedoista.  Myös henkilökunta haluaa tietää, miten yrityksen talous on kehittynyt. (Niskanen & Niskanen 2003, 13–17).

Tilinpäätösanalyysissa on tärkeää saada eri vuodet ja eri yritykset vertailukelpoisiksi keskenään. Tämän vuoksi tilinpäätösanalyysia varten oikaistaan yrityksen tuloslaskelma ja tase. Prosenttilukumuotoisen tilinpäätöksen avulla voidaan selvittää, miten tuloslaskelman ja taseen erien keskinäiset suhteet ovat kehittyneet tarkastelujaksolla. Trendianalyysilla tarkastellaan tilinpäätöserien ajallista kehitystä usealta vuodelta. Kassavirtalaskelman avulla tarkastellaan rahoituksen riittävyyttä. Yrityksen taloudellista suorituskykyä voidaan mitata tunnuslukuanalyysin avulla. (Hyppölä 2018.)

Yritystutkimus on syvällisin analyysin muoto.  Siinä pyritään selvittämään yrityksen taloudelliseen menestykseen vaikuttaneet syyt yrityksen liiketoiminnan tasolla. Yritystutkimuksessa käytetään kaikkea saatavilla olevaa informaatiota yrityksen tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. (Niskanen & Niskanen 2003, 11-23). Talousalan asiantuntija-organisaatiot tarvitsevat yhä syvempää tilinpäätöksen ymmärtämistä kuin myös luottolaitokset luottopäätösten tueksi.

Strateginen tilinpäätösanalyysi

Yrityksen tulevaisuuden potentiaalia voidaan puolestaan ennustaa strategisen tilinpäätösanalyysin avulla. Strategisessa tilinpäätösanalyysissa yhdistyy perinteinen tilinpäätösanalyysi ja yrityksen arvonmääritys. Strategisessa tilinpäätösanalyysissa arvioidaan yrityksen kasvua tulojen kasvun avulla, yrityksen tulontuottamisprosesseja sekä rahoitusprosesseja. Mitä pidemmältä ajalta strateginen analyysi tehdään, sitä luotettavampia tuloksia siitä voidaan saada. Strategisen tilinpäätösanalyysin päätehtävä on hyödyntää yrityksen tilinpäätöstietoja sen arvonmäärittämiseen ja kasvumahdollisuuksien ennustamiseen ja arviointiin tulevaisuudessa. (Laitinen 2002, 13-15, 17-18, 20.)

Tutkimus kuljetusalan yrityksen taloudellisen tilan selvittämisestä tilinpäätösanalyysin keinoin

Opinnäytetyön empiriaosuudessa tehdyn tilinpäätösanalyysin avulla selvitettiin lahtelaisen P-H Kuljetus Oy:n taloudellista tilaa. Yrityksen tunnuslukuja verrattiin myös samalla alalla toimivan kilpailijayrityksen lukuihin sekä toimialan keskiarvolukuihin. (Hyppölä 2018.)

Tilinpäätösanalyysin tarkastelujaksolla P-H Kuljetuksen tunnusluvut olivat pääosin heikompia kuin vertailtavan yrityksen tunnusluvut ja toimialan keskiarvoluvut. Lähes kaikki yrityksen tunnusluvut olivat kuitenkin kehittyneet positiiviseen suuntaan. Liikevaihto on kasvanut nopeampaa tahtia kuin toimialalla keskimäärin, koska yritys on tehnyt huomattavia investointeja. Hyvällä talouden ja toiminnan johtamisella yrityksellä on mahdollisuus kehittää edelleen toimintaansa ja parantaa sen kannattavuutta. (Hyppölä 2018.)

Lähteet

Holman, M. 2018. Yritystutkimus muutoksessa. Tilisanomat 3/2018, 56-59.

Hyppölä, M. 2018. Kuljetusalan yrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312138

Ikäheimo, S. Malmi, T. Walden R. 2016. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kaisanlahti T. & Leppiniemi J. 2016. Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätös. Helsinki: Alma Talent Oy:

Laitinen, E. K. 2002. Strateginen tilinpäätösanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kirjanpitolaki 1336/1997. Finlex. [Viitattu 25.4.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336#L1

Niskanen, J. & Niskanen, M. 2004. Tilinpäätösanalyysi. Helsinki: Edita Prima Oy.

Salmi, I. & Rekola-Nieminen, L. 2004. Tilinpäätöksen rakentaminen ja tulkinta. Helsinki: Edita Prima

Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015. Finlex. [Viitattu 9.5.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151753#Lidp450083744

Yritystutkimus ry. 2017. Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Kirjoittajat

Maija Hyppölä on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa ja valmistuu tradenomiksi kesäkuussa 2018

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/p%C3%B6rssi-maailmantalous-puomi-911605/ (CC0)

Julkaistu 5.6.2018

Viittausohje

Hyppölä, M. & Kouhia, L. 2018. Pienyrityksen taloudellisen tilan selvittäminen tilinpäätösanalyysin keinoin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/05/pienyrityksen-taloudellisen-tilan-selvittaminen-tilinpaatosanalyysin-keinoin

Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

LAMK Pro, Muut

Turvattomuus hoitotyössä on lisääntynyt. Hoitajien työskentelyyn arjessa kohdentuu useita erilaisia uhka- ja vaaratilanteita, erityisesti yksin työskenneltäessä. Turvallisuutta pyritään varmistamaan ja lisäämään turvallisuuskoulutuksen kautta. Onnistunut koulutus edellyttää joustavan ja monipuolisen koulutusmallin suunnittelua ja toteuttamista. Ihanteellisimmillaan koulutus mukautuu hoitajien vaihteleviin työtehtäviin ja –aikaan. Digitalisaation hyödyntäminen on merkittävä suositus koulutuksen järjestäjälle toteuttaa turvallisuuskoulutus sekä joustavasti, että monipuolisesti.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Maria Kaivola

Turvallisuuden suojelu hoitotyössä

Turvallisuuden käsitteen määrittely riippuu siitä, missä yhteydessä siitä puhutaan. Täysin tarkkaa ja kaiken kattavaa määritelmää sille ei voi tämän vuoksi antaa. Turvallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi toimijan tai kohteen mukaan, vastakohtien kautta tai se voi olla poliittinen määritelmä. Eräs määritelmä on, että turvallisuus on vapautta uhkasta, vaaroista, peloista ja huolista (Eskola 2008; Virta 2012, 121). Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioivien tai siellä työskentelevien turvallisuuden varmistaminen on henkilöturvallisuuden yksi määritelmä. Tähän kuuluvat työympäristössä olevat riskit tai uhat, kuten fyysinen, psykososiaalinen tai kemiallinen riski. Näistä yleisimpiä riskejä ovat työssä tapahtuva väkivalta, stressi, työuupuminen ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Lindh & Heinonen 2012, 35).

Työturvallisuus on osa työsuojelua. Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt työsuojelun olevan toimintaa, jolla vähennetään poissaoloja, ehkäistään ja vähennetään työstä aiheutuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä pidetään yllä työ- ja toimintakykyä. Työsuojelun piiriin kuuluu lisäksi myös muuta toimintaa, joita ei tässä työssä käsitellä. Työsuojelutoimintaa tulee suunnitella sekä kehittää jatkuvasti. Ensin on kartoitettava vaarat ja riskit, siitä aiheutuvia toimia on seurattava sekä arvioitava. (Työturvallisuuskeskus 2006, 23.)

Työturvallisuudella tarkoitettiin alun perin vain fyysistä turvallisuutta, mutta nykyään se kattaa myös työn henkisen kuormittavuuden sekä työympäristön turvallisuuden. Työturvallisuus on laissa säädeltyä ja siihen kuuluvat kaikki henkilöturvallisuuden vaarat. (Saloheimo 2016, 2, 18.) Työturvallisuuslainsäädännön perustana on jokaisen ihmisen oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön ja se on osa laajempaa työoikeuden kokonaisuutta (Saloheimo 2016, 1).

Hoitoalalla kuormittavat etenkin väkivallan uhka ja haastavat potilas- ja asiakastilanteet. Hoitotyön ajatellaankin olevan riskiammatti siinä esiintyvän väkivallan tai uhkailun vuoksi. (Työturvallisuuskeskus 2017; Lindh & Heinonen 2012, 8). Työturvallisuuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet koskien työntekijän turvallisuutta. Laissa kerrotaan myös työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan. (Työturvallisuuslaki 2002/738 8§, 18§). Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut vuodelle 2020 henkisen kuormituksen vähenemisen 20 prosentilla. Hoitohenkilökunnalla tämän voisi ajatella olevan uhka- ja väkivaltatilanteiden minimointia, jolloin henkinen kuormitus vähenisi turvallisuuden tunteen lisääntyessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018)

Turvallisuusosaaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen

Osaamisen kehittäminen on vakiintunut käsite. Käsite sisältää kehittämisen lisäksi osaamisen uudistamisen ja vaalimisen. (Viitala 2014, 153) Organisaation henkilöstön kehittämisen perustana ovat organisaation visio, strategia ja arvot. Visio on suunnannäyttäjä ja strategia puolestaan antaa henkilöstön kehittämiselle välineet. (Sydänmaanlakka 2014, 154; Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015, 5, 18). Osaamisen kehittämisellä tulee olla selvät tavoitteet ja sen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata ja kehittää. Osaamisen kehittämisen tulisi kattaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotason osaamisen. (Viitala 2005, 255-282.)

Eräs nykyisen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaatio, jonka tavoitteena on digitalisoida palvelut, myös sosiaali- ja terveysalalla. (Valtiovarainministeriö 2016.) Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajempaa muutosta kuin pelkästään asioiden, esineiden tai prosessien muuttamista uudenlaiseen muotoon. Digitalisaatio johtaa väistämättä myös muutokseen ihmisten sekä ajattelussa, että tekemisessä. (Ilmarinen & Koskela 2015, 22). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä digitalisaatio edellyttää joustavuuden ymmärtämistä ja uudenlaista ajattelua. (Hyppönen & Ilmarinen 2016). Digitalisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja sovelletaan jo laajasti, mutta hoitajien halukkuus tai valmiudet kouluttautua niitä hyödyntäne vaihtelevat riippuen muun muassa ikävuosista.

Kehittämisprosessi, tarkoitus ja tulokset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä organisoitui uudelleen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi (PHHYKY) muutama vuosi sitten. PHHYKY:ssä työskentelee yli 7000 eri alan asiantuntijaa eri kuntien alueella. Muutoksesta johtuen turvallisuuskoulutuksesta vastaavalla yksiköllä oli tarve kartoittaa kokemukset olemassa olevasta turvallisuuskoulutuksesta, sekä laatia yhtenäinen koulutusmalli ja toteuttamissuunnitelma, joka palvelisi koko yhtymän sisällä. Koulutusmallin kehittämisen aloitus toteutettiin ylempi AMK-opinnäytetyönä (Kaivola, 2018). Kohderyhmäksi valikoitui kotikäyntejä tekevät hoitajat, jotka työskentelevät usein yksin ja ovat riskialttiimpia uhka- ja vaaratilanteissa. Työnkuva poikkeaa verrattuna esimerkiksi sairaalatyöhön siinä, että uhka- ja vaaratilanteissa apua ei ole välittömästi saatavissa. Hoitajien kokemuksia kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämien kautta kartoitettiin muun muassa näkemyksiä siitä, mikä olisi hoitajien mielestä mielekkäin muoto lisätä osaamista oman turvallisuuden lisäämiseksi hoitotyössä. Vaihtoehdot kattoivat sekä niin sanotut perinteiset pedagogiset ratkaisut, että uudistetuissa digitaalisissa oppimisympäristöissä toteutuvat koulutukset. Tulosten perusteella laadittiin suositukset, jotka takaisivat joustavan ja laadukkaan koulutusmallin. Suositukset kuvattiin mukaillen SWOT-analyysimallia. Lisäksi mallin luomisessa hyödynnettiin Paalamon (2011) koulutuksen ihannemallia (ks. myös Meristö, Molarius, Leppimäki, Laitinen, & Tuohimaa 2007).

Kuvio 1. Suositukset koulutusmallin laadintaan (Kaivola, 2018)

Suositukset luovutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä edelleen hyödynnettäviksi. Turvallisuusyksikön tavoitteena on kehittää muun muassa videoihin perustuvaa itseopiskelumateriaalia tulevaisuudessa. Ihanteellisinta on, että jokainen hoitaja voi lisätä omaa osaamistaan turvallisuudesta hänen työhönsä sopivimpina ajankohtana. Digitalisaation hyödyntäminen ja soveltaminen tarjoaa joustoa ja monipuolisuutta sekä hoitajalle, että turvallisuuskoulutuksen järjestäjälle. Tulokset viittaavat myös siihen, että perinteinen koulutusmuoto on syytä säilyttää digitaalisen koulutusmuodon rinnalla toistaiseksi. Jatkokehittämisehdotuksena on arvioida digitaalisen turvallisuuskoulutuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta turvallisuusosaamisen varmistamisessa ja lisäämisessä.

Lähteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Osaamisen johtaminen. Osaamisen ennakoinnista osaamisen kehittämiseen. [Verkkodokumentti]. [Rovaniemi]: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. [Viitattu 24.5.18]. Saatavissa: http://www.redu.fi/loader.aspx?id=283831a3-dbf6-4ce2-82cd-7251322e8b03

Eskola, S. 2008. Turvallisuus käsitteenä. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa, No 10. [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201241131

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 22. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

Lindh, P. & Heinonen, V. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusopas. Helsinki : Suomen palopäällystöliitto.

Meristö, T., Molarius, R., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H. 2007. LAADUKAS SWOT Työkalu pk-yrityksen innovaatiovetoisen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. [Verkkodokumentti]. Turku : [Åbo Akademi]. [Viitattu 24.3.18] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/innorisk/LAADUKAS_SWOT.pdf

Paalamo, H. 2011. Toiveiden tynnyristä kohti täydennyskoulutuksen käytännön toimintamallia. [Verkkodokumentti]. [Espoo] : Aalto-yliopisto. Tiede + teknologia 12/2011. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041612.pdf

Saloheimo, J. 2016. Työturvallisuus. Perusteet, vastuu ja oikeusturva. 3. uudistettu painos.  Helsinki: Talentum Pro.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työsuojelu varmistaa turvalliset työolot. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://stm.fi/tyosuojelu

Sydänmaanlakka, P. 2014. Tulevaisuuden johtaminen 2020: älykkään johtamisen näkökulmia. Espoo: Pertec.

Työturvallisuuskeskus 2006. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta I-III. 3. korjattu painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Työturvallisuuskeskus. 2017. Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 14.5.18] Saatavissa: https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/sosiaali-_ja_terveysala

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 8§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 18§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki]: Infoviestintä.

Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

Virta, S. 2012. Turvallisuuden Tutkimus. Tieteenalat ja monitieteisyyden lähtökohtia. Tiede ja ase. [Verkkolehti]. Vol. 69.  [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: https://journal.fi/ta/article/view/7470

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Maria Kaivola, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/aerial-view-computer-desk-device-3292550/ (CC0)

Julkaistu 4.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Kaivola, M. 2018. Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/04/digitalisaatiota-hyodyntamalla-turvallisuutta-hoitotyon-arkeen-suositukset-turvallisuuskoulutuksen-suunnitteluun-ja-toteuttamiseen/

Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa

LAMK Pro, Muut

Digitalisaation myötä yhä useammat asiakkaat siirtyvät verkossa olevien palveluiden pariin ja hyödyntävät niitä tehokkaasti päivittäin. Tämän vuoksi yrityksien täytyy ylläpitää verkkosivuja, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata myös verkossa. Asiakkaiden kriittisyyden ja laajan tarjonnan vuoksi on tärkeää päivittää ja ylläpitää toimivia verkkosivuja, jotta markkinoilla pystytään toimimaan ja kilpailemaan. Asiakkaat valitsevat verkkopalvelunsa käyttöliittymän ulkoasun ja sen antaman ensivaikutelman perusteella. Verkkosivujen ulkoasu vaikuttaa myös asiakkaiden ostopäätökseen.

Kirjoittajat: Sara Vahteri ja Sariseelia Sore

Kilpailu verkossa kasvaa

Sosiaalisen median kasvun myötä yritykset kilpailevat jatkuvasti verkossa asiakkaiden huomiosta eri kanavissa, mikä on johtanut siihen, että tarjontaa on hyvin paljon. Asiakkaat ovat kriittisempiä kuin ennen ja vaativat käyttämiltään verkkosivuilta paljon. (Nielsen 1999, 10.) Varsinkin uuden sukupolven tavoittaa parhaiten verkossa ja siksi on tärkeää hahmottaa, mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset.

Yrityksien on jatkuvasti pystyttävä kehittämään palveluitaan ja tarjottava nopeampia keinoja löytää informaatiota tuotteista ja palveluista, jotta potentiaalisten asiakkaiden menetykseltä vältytään (Krug 2006, 29). Käyttöliittymän ongelmat heijastuvat yrityksien toimintaan, sillä useimmiten asiakkaat poistuvat sivujen parista, jos he kokevat sen hankalaksi, epämiellyttäväksi tai eivät löydä nopeasti etsimiään tietoja (Vahteri 2018). Tällöin asiakas etsii tilalle toisen vastaavaa palvelua tarjoavan yrityksen (Nielsen 1999, 10).

Sivujen jatkuva päivittäminen ja kehittäminen asiakkaat huomioiden on tärkeää, jotta ongelmia voidaan minimoida ja verkkosivut säilyttävät kilpailukykynsä. On todettu, että erottuva ja toimiva käyttöliittymä auttaa asiakkaita muodostamaan yrityksestä positiivisemman kuvan. Hyvä ensivaikutelma saa asiakkaat pysymään verkkosivuilla. (Vahteri 2018.)

Pk-yritys mukana verkkosivujen tutkimuksessa

Dan-Teksti Oy:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa perehdyttiin verkkosivujen käyttöliittymän päivittämiseen. Verkkosivujen uudistamisen tarkoituksena oli parantaa asiakkaiden hankintaa ja ylläpitoa verkossa, sekä tutkia, miten sivujen muutokset vaikuttivat käyttöliittymän yleisilmeeseen ja vetovoimaan. Tutkimuksen aikana esille nousi erilaisia ratkaisuja sivujen ongelmien hahmottamiseen ja korjaamiseen. Käyttöliittymän testaukseen osallistui kuusi asiakasta, joista kolme oli potentiaalisia asiakkaita ja kolme nykyistä asiakasta. Heidän palautteiden pohjalta muodostettiin kuva siitä, mitkä ovat verkkosivujen vaatimukset nykypäivänä.

Ongelmien on todettu vaikuttavan asiakkaiden käyttökokemukseen, mikä taas muokkaa mielikuvaa yrityksestä ja vaikuttaa lopulliseen ostopäätökseen, kun kyseessä on kivijalkakauppa. Asiakkaat saapuvat usein verkkosivujen etusivulle, tietämättä yritystä kovin hyvin. Usein ensimmäinen ongelma pohjautuu juuri tietämättömyyteen, eli asiakas ei tiedä, minkä alan yritys on kyseessä tai mitä palveluja yritys tarjoaa. Etusivun tulee siksi esittää uuden asiakkaan kannalta tärkeimmät tiedot, kuten yrityksen logon, sloganin ja yhteystiedot. Tutkimus osoitti, että suurin osa uusista asiakkaista päätteli yrityksen toimialan ja palvelut pelkästään sloganista. Selkeästi esitetyt tiedot säästivät asiakkailta aikaa ja vaivaa, jolloin verkkosivujen käyttö koettiin helpoksi.

Etusivu on ensivaikutelman tärkein tekijä. Kuudesta testaajasta jokainen muodosti mielikuvan tulevasta käyttökokemuksesta pelkän etusivun perusteella. Saadun mielikuvan pohjalta he tekivät päätöksen, jäävätkö verkkosivujen pariin. Mikäli ensivaikutelma oli epämiellyttävä, ei verkkosivuille jääty, koska asiakkaat olettivat, että huono ulkoasu tarkoittaa myös huonoa käyttökokemusta. Kuitenkin asiakkaiden mielikuva yrityksestä muuttui, mitä enemmän he käyttivät palvelua.

Käyttöliittymän ulkoasu ja käyttökokemus muodostuivat asiakkaille tärkeimmiksi tekijöiksi palvelua ja tuotetta valitessa. Ulkoasusta he muodostivat ensivaikutelman yrityksestä ja myöhempi käyttökokemus antoi yrityksestä kokonaisvaltaisemman kuvan. Näihin kokemuksiin perustuen asiakkaat tekivät lopullisen päätöksen siitä, jäävätkö he yrityksen tuotteiden pariin. (Applen 2013, 279-280; Redish 2007, 31; Vahteri 2018.)

Verkkosivujen ulkoasu tärkeässä osassa

Verkkosivuilla voidaan luoda hyviä asiakaskokemuksia ja nostaa jopa yrityksen arvoa asiakkaalle, kun käyttöliittymä on toimiva. Digitaaliset asiakaspolut ovat suuressa suosiossa ja jatkuvan kasvun myötä yritykset keskittyvät verkkosivujen päivittämiseen. (Nielsen 1999, 15.) Päivittämisen yhteydessä tulisi keskittyä myös verkkosivujen yhteneväiseen ulkoasuun ja yleisilmeeseen (Applen 2013, 231-232).

Käytettävyydellä ei saada asiakkaita palvelun pariin, vaan heidät pitää ensin houkutella käyttämään tarjottua palvelua (Norman & Nielsen 2018). On totta, ettei käyttökokemusta ja käytettävyyttä voida korvata hyvällä ulkoasulla (Lynch & Horton 2008, 71). Vahterin (2018) tutkimus kuitenkin osoitti, ettei käyttöä välttämättä aloiteta ilman vetovoimaista ulkoasua ja siitä saatua hyvää ensivaikutelmaa. Samalla tutkimuksesta nousi esille ulkoasun vaikutus ostopäätökseen. Henkilöt, jotka kokivat ulkoasun miellyttäväksi, saivat kivijalkakaupasta positiivisen kuvan, mikä edesauttoi ostopäätöksen teossa. Potentiaalisista asiakkaista kaksi kolmesta ostaisi tuotteen yritykseltä ja nykyisistä asiakkaista jokainen kertoi, että ulkoasu vaikutti heidän ostopäätökseensä.

Lähteet

Applen, J. D. 2013. Writing for the web: composing, coding, and constructing web sites. New York: Routledge.

Krug, S. 2006. Don’t make me think: A common sense approach to web usability. 2nd ed. New York: New Riders.

Lynch, P. J. & Horton, S. 2008. Web style guide: Basic design principles for creating web sites. 3rd ed. New Haven: Yale University Press.

Nielsen, J. 1999. Designing web usability. California: New Riders.

Norman, D. & Nielsen, J. 2018. The Definition of User Experience (UX). [Viitattu 25.5.2018]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/articles/definition-user-experience/

Redish, J. C. 2007. Letting Go of the Words: Writing Web Content that Works.
San Francisco: Morgan Kauffmann.

Vahteri, S. 2018. Visuaalinen hierarkia yrityksen verkkosivuilla : Case: Dan-Teksti Oy. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 18.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111591

Kirjoittajat

Sara Vahteri, opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alaa ja valmistuu tietojenkäsittelijäksi kesällä 2018.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-digitaalinen-tabletti-792174/ (CC0)

Julkaistu 1.6.2018

Viittausohje

Vahteri, S. & Sore, S. 2018. Verkkosivut asiakkaiden hankinnassa ja hallinnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/01/verkkosivut-asiakkaiden-hankinnassa-ja-hallinnassa

Show Buttons
Hide Buttons