Aihearkisto: LAMK Pro

Valmentava ohjaus kotoutumisen ja työllistymisen tukena

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hankkeessa on tavoitteena edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeessa järjestetyllä Tie työhön -kurssilla jokainen maahanmuuttaja sai oman suomalaisen tukihenkilön. Tukihenkilöt ohjasivat maahanmuuttajia valmentavalla työotteella kohti yhteisesti asetettua tavoitetta.

Kirjoittajat: Jaana Mantela ja Kati Ojala

Tie työhön

Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko, jonka kielelliset ja koulutukselliset valmiudet ovat erilaisia. Kehittyvään kielitaitoon liittyy tuen tarpeita. Kotoutumiskoulutuksen jälkeisessä nivelvaiheessa oleville maahanmuuttajille suunnatun Tie työhön –kurssin tavoitteena oli tutustua työpaikkoihin, saada henkilökohtaista apua työpaikan etsintään, oppia työelämän suomen kieltä sekä saada neuvoja arki- ja työelämään. Kurssi sisälsi kuusi kokoontumista, jotka järjestettiin FellmanniCampuksella ja yksilöllisesti räätälöidyillä yrityskäynneillä. Kurssille osallistui 14 maahanmuuttajaa, jotka rekrytoitiin mukaan Lahden seudun alueella toimivien maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimijoiden keskuudesta sekä suoramarkkinoimalla kurssia Koulutuskeskus Salpauksen sekä Arffman Consulting Oy:n kotoutumiskoulutuksessa oleville opiskelijoille ja TE-toimiston asiakkaille.  Maahanmuuttajien tukihenkilöinä toimivat 20 sosionomiopiskelijaa osana opintojaan. Tie työhön –kurssilla käytettiin valmentavaa työotetta maahanmuuttajien ohjauksessa. Tässä artikkelissa määrittelemme ja kuvaamme maahanmuuttajien valmentavan ohjauksen käsitettä ja käytäntöjä.

Valmentava ohjaus

Ohjaustyylejä on jaoteltu ja kuvattu eri tavoin. Valmentavasta ohjauksesta puhutaan erityisesti silloin, kun ohjattava tarvitsee paljon tukea ja ohjausta opinnoissaan. Valmentavan ohjauksen käsite liitetään erilaisiin valmentaviin ja kuntouttaviin opintoihin ja koulutuksiin, esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA). Maahanmuuttajille on suunnattu myös kohdennettua valmentavaa koulutusta, mitä järjestetään sekä perusasteen, toisen asteen tai korkea-asteen opintoihin että suomen kielen opintoihin.

Ohjauksesta paljon kirjoittanut Onnismaa (1998, 7) toteaa, että ohjaus toimintamuotona on ensi näkemältä helposti kuvattavissa tai ymmärrettävissä, mutta käytännössä ohjaus­ ja neuvontatyön käsitteellistäminen on hankalaa. Käsitteellistäminen pohjautuu vahvasti konstruktivismiin, missä aatteen keskiössä on itse oppija aktiivisena tiedon rakentajana. Ohjauksessa on olennaista tukea oppijan eli ohjattavan toimijuutta. Toimijuus tarkoittaa ohjattavan kykyä suunnitella, ohjata, toteuttaa ja arvioida omia prosessejaan (Vehviläinen 2014).

Opiskeluun liittyvä ohjaus voidaan määritellä ajan, huomion ja kunnioituksen antamiseksi oppijalle sekä hänen opiskeluteoilleen ja -toiminnalleen (Pasanen 2004). Valmentavassa ohjaustyylissä keskiöön nousee ohjattavan oma motivaatio, mikä syntyy mahdollisuuksien, ei pakon kautta. Ohjaaja on mahdollistaja, joka rohkaisee ohjattavaa itse ratkaisemaan ongelmansa ja ottamaan tätä kautta vastuuta. Ohjaaja antaa valinnan mahdollisuuksia ja tukee ohjattavan päätöksiä niitä kunnioittaen. (Turku 2007, 21.)

Ohjausmenetelmässä korostuu ohjattavien motivointi ja tukeminen. Kun oppijaa tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa keskustelujen ja yhteisen tekemisen kautta, hänen itsetuntemuksensa ja itseluottamuksensa vähitellen kasvavat. Oppijan motivaatio ja halu vaikuttaa asioihin lisääntyvät. Menetelmään kuuluu myös se, että ryhmäläisistä kokeneempi ja oppineempi perehdyttää aloittelijan kyseisen kulttuurin toimintatapoihin ja auttaa sopeutumisen ja oppimisen alkuun. (Leinonen ym. 2002, 160–161.) Tynjälä (1999, 141) korostaa valmentamista menetelmänä, jossa ohjaaja tarkkailee ohjattaviensa toimintaa ja antaa tarvittaessa neuvoja, tukea, ohjausta, palautetta ja uusia tehtäviä.

Valmentavassa ohjauksessa päävastuu oppimisesta on ohjattavalla itsellään. Tällöin ohjattavat asettavat itse toiminnalleen päämäärän. Ohjattavat oppivat itse tekemällä ja toimimalla ja tekemistään reflektoimalla. Valmentajan tehtävänä on tukea ja mahdollistaa oppiminen. Valmentajan tehtäviin sisältyy oppimisympäristön järjestäminen, vuorovaikutussuhteen luominen, oppimistapahtumaan vaikuttaminen, oppimisprosessia edistävän ohjauskeskustelun synnyttäminen, palautteen antaminen ja arviointi.  Valmentajan tulee arvioida ja reflektoida myös omaa ohjaustyöskentelyään. Menetelmän taustalla on tilannesidonnaisen oppimisen lisäksi ajatus opiskelijalähtöisestä elinikäisestä oppimisesta. (Leinonen ym. 2002, 18, 29, 158–159.)

Valmentavan ohjauksen käytänteet Tie työhön -kurssilla

Ensimmäisellä kurssikerralla maahanmuuttajat ja suomalaiset tukihenkilöt virittäytyivät toimintaan pienryhmissä erilaisten ohjattujen keskusteluharjoitusten kautta. Maahanmuuttajista ja tukihenkilöistä muodostettiin työparit, mm. yhteisiä kiinnostuksen kohteita hyödyntäen. Suomalainen tukihenkilöt tekivät lähtötilanteen kartoitukset maahanmuuttajille, joiden pohjalta työparit asettivat yhdessä konkreettiset tavoitteet tuleville kurssikerroille. Kurssin toisessa kokoontumisessa työparit harjoittelivat työelämän puhekieltä esimerkiksi laatimalla käsitekarttoja maahanmuuttajien toiveammateista ja niihin liittyvistä työelämän puhekielen ilmaisuista.

Kolmannella kurssikerralla tukihenkilöt valmensivat maahanmuuttajia työhaastatteluun ja omasta osaamisesta kertomiseen. Jokainen maahanmuuttaja pääsi harjoittelemaan työhaastattelua oman tukihenkilön pitämän kuvitteellisen tilanteen kautta.  Harjoituksen tavoitteena oli oppia esittelemään sujuvasti itsensä sekä kertomaan omasta koulutus- ja ammatillisesta taustastansa, ammatillisista tavoitteista, osaamisesta ja motivaatiosta. Neljännellä kurssikerralla maahanmuuttajat työstivät ansioluetteloita oman tukihenkilönsä kanssa kirjallisessa tai video-cv:n muodossa. Video-cv:n tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähestyä potentiaalisia työnantajia sekä osoittaa työnantajille käytännössä maahanmuuttajatyönhakijoiden suomen kielen taito (Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducat 2016, 7).

Viidennellä kurssikerralla jalkauduttiin yrityksiin vierailuille joko yksittäin oman tukihenkilön kanssa tai pienissä ryhmissä. Yrityskäynnillä tutustuttiin yritykseen yleisesti sekä keskusteltiin tarkemmin ammattiin liittyvistä työtehtävistä ja koulutuksesta. Järjestetty yritysvierailu oli maahanmuuttajalle mahdollisuus kontaktoitua työnantajaan, tuoda esiin omaa osaamistaan ja keskustella työllistymismahdollisuuksista. Kurssin lopetuskerralla jokainen maahanmuuttaja sai henkilökohtaisen palautteen kurssilla edistymisestä ja vahvuuksistaan. Samalla keskusteltiin tulevaisuuteen suuntautuen; eli kuinka maahanmuuttaja jatkaa työnhakua ja suomen kielen opiskelua kurssin päätyttyä.

Valmentava työote mahdollisti tuloksellisen toiminnan lyhyellä kurssilla. Sosionomiopiskelijat perehdyttivät maahanmuuttajia suomalaisiin käytäntöihin työnhaussa ja työpaikoilla, auttoivat ansioluettelon päivittämisessä ja työhakemusten tekemisessä sekä työkokeilupaikkojen hankkimisessa. Tukihenkilöinä toimineet sosionomiopiskelijat olivat ohjaustilanteissa niitä suomalaisen kulttuurin eksperttejä, jotka valmensivat maahanmuuttajia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen keskustelujen ja yhteisen tekemisen kautta.

Lähteet

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducat. 2016. MANOT – Maahanmuuttaneen nopeaa työllistymistä tukevien palveluiden kehittäminen. Loppuraportti. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 14.6.2018] Saatavissa: https://www.aducate.fi/documents/10975/115515/MANOT_loppuraportti.pdf/ed4f4c1b-c642-4a83-87b9-7f4a9433763b

Leinonen, N & Partanen, T & Palviainen, P. 2002. Tiimiakatemia. Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Onnismaa, J. 1998. Aikuisten ohjaus auttamiskäytäntönä: näkökulmia ohjauksellisten työtapojen erityispiirteisiin. Helsinki: Opetushallitus.

Pasanen, H. 2004. Työssä oppimisen ohjaus prosessina. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana : 3 : ohjaustyön välineet 2004. Jyväskylä: PS-kustannus. 151–176.

Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa: valmentava elämäntapaohjaus. [Helsinki] : Edita.

Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Kirjoittajat

Jaana Mantela toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa sekä YAMK-sosionomikoulutuksessa. NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi –kehittämishankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Kati Ojala toimii päätoimisen tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa. Opetustyössä painottuvat työelämäosallisuuteen sekä yksilö- ja ryhmänohjaukseen liittyvät teemat. NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi –kehittämishankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/meeting-business-architect-office-2284501/ (CC0)

Julkaistu 15.6.2018

Viittausohje

Mantela, J. & Ojala, K.  2018. Valmentava ohjaus kotoutumisen ja työllistymisen tukena. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/15/valmentava-ohjaus-kotoutumisen-ja-tyollistymisen-tukena/

 

Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä

LAMK Pro, Muut

Ympäröivässä maailmassa on asioita, jotka ovat jatkuvia eikä niitä voi estää tapahtumasta. Yksi niistä on muutos. Muutoksella tarkoitetaan prosessia, jossa jostain asiasta tulee toisenlainen kuin se aikaisemmin oli. Työelämässä kohdataan useasti muutoksia ja käydään läpi muutosprosesseja. Näin tapahtui myös Kansaneläkelaitoksella vuoden 2017 alussa, kun perustoimeentulotuki siirtyi kuntien sosiaalitoimelta Kelan käsiteltäväksi.

Kirjoittajat: Anna Parviainen, Melissa Virtanen, Helena Hatakka ja Jaana Loipponen

Työntekijä tärkeänä osana organisaatiomuutosta

Muutosprosessi koostuu eri vaiheista. Muutosjohtamista ja muutosprosessin vaiheiden hahmottamista varten on laadittu erilaisia muutosmalleja, joita ovat esimerkiksi Lewinin kolmen vaiheen malli (ks. kuva 1) sekä Kotterin kahdeksan vaiheen malli. (Partanen 2016, 18-19.) Henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia muutostilanteissa ja tämä on edellytys sitoutumiselle. Organisaation täytyy kehittyä jatkuvasti. Erityisesti muutosviestinnän avoimuuteen, jatkuvuuteen sekä johdonmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstö sitoutuu helpommin tapahtuvaan muutokseen, jos he ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan siihen jollakin tavalla (Ilmarinen 2018, 3-4). Muutosviestinnällä pystytään vaikuttamaan henkilöstön muutossuhtautumiseen ja sen avulla pystytään vähentämään muutosvastarintaa (Luomala 2008, 8).

KUVIO 1. Muutosmalli (mukaillen Lewin 1947, viitattu Partanen 2016, 18)

Työntekijät ovat avainasemassa etenkin muutoksien käytäntöön viemisessä. He kokevat suunnitellun muutoksen kaikki vaiheet ja muuttavat opittuja toimintanormeja muutoksen vaatimalla tavalla. Pekkarinen ja Sutela (2004, 122) määrittävät monien asiantuntijoiden tavoin työntekijät inhimillisenä pääomana. Inhimillisellä pääomalla kuvataan työntekijöiden tietoa, ammattitaitoa, koulutusta ja osaamista. Tämä pääoma vaatii investointeja kehittyäkseen.

Mattilan (2007, 47) mukaan työntekijän suhtautuminen tapahtuvaan muutokseen on myös peräisin yksilön aiemmista muutoskokemuksista. Muutos herättää ihmisissä erilaisia tunteita sen vaiheikkuuden vuoksi. Arikosken & Sallisen (2007, 69) mukaan muutoksessa ihminen kokee ensin vastarintaa, jonka jälkeen alkaa vanhasta poisoppiminen ja surutyö. Vasta näiden vaiheiden jälkeen muutos mahdollistuu ja pystytään oppimaan uutta. Muutoksen esiintuomien tunteiden sekä muutosten vaiheiden työstämiseen tarvitaan aikaa, jotta sopeutuminen muutokseen on mahdollista. (Arikoski & Sallinen 2007, 41-42.)

Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan – millaisena muutokset työssä koettiin?

Parviaisen & Virtasen (2018) opinnäyteyössä selvitettiin yhden Kelan asiakaspalveluryhmän kokemuksia muutoksesta, jonka perustoimeentulotuen siirtymä sai aikaan. Tavoitteena työssä oli selvittää ja kuvata yhteen Kelan asiakaspalveluryhmään kuuluvien työntekijöiden muutoskokemuksia. Muutoskokemuksia tarkasteltiin asiakaspalvelutyön muutoksen, organisaation muutosprosessin sekä osaamisen ja asiantuntijuuden suhteen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, koska tarkoituksena oli kerätä aineistoa ja analysoida sitä sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tutkimustuloksista ilmeni, että siirtymän on koettu vaikuttaneen työhön monin tavoin. Tulosten mukaan muutosprosessin läpivientiä ei ole koettu työntekijätasolla kovinkaan onnistuneena sekä muutokseen ja työhön vaikuttamisen mahdollisuudet on koettu heikkoina. Palveluneuvojat ovat tulosten mukaan kokeneet työn raskaampana ja haastavampana kuin aiemmin. Tämä vaikuttaisi tulosten perusteella johtuvan suurimmaksi osaksi asiakaskunnan muutoksesta. Muuttuneen asiakaskunnan tarpeisiin vastaamiseksi työntekijät kokivat työssä tarvittavan sosiaalialan osaamista, mutta kuitenkaan sosiaalialan koulutusta ei ollut kuin kahdella työntekijällä. (Parviainen & Virtanen, 2018.)

Muutoskokemus pohjaa muutoksen kaikkiin vaiheisiin

Onnistunut vuorovaikutus on positiivisen muutoskokemuksen edellytys. Yhteistä visiota kohti on helpompi tähdätä, kun tiedonkulku on avointa ja kannustavaa. (Valtiokonttori 2007, 73.) Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Yksilön muutoskokemus syntyy muutoksen kaikkien vaiheiden myötä. Tähän kokemukseen vaikuttaa ennen kaikkea tehokas muutosviestintä ja muutostarpeen ymmärtäminen. Muutosvaiheet voivat herättää erilaisia tunteita ja muutostilanteeseen liittyy aina myös epätietoisuutta tulevasta. Tästä syystä tiedottaminen ja avoin viestintä ovat tärkeä osa prosessia. Organisaatioissa olisi hyvä ottaa myös henkilöstön muutoskokemukset huomioon tulevia muutosprosesseja suunniteltaessa, jotta tästä käytännön tiedosta voidaan oppia ja yrityksen toimintaa voitaisi kehittää työntekijälähtöisesti.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena Kelan X-palveluryhmän palveluneuvojat olivat kokeneet perustoimeentulotuen siirtymän tuoman muutoksen sekä tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia palveluneuvojan päivittäiseen työnkuvaan.

Lähteet

Arikoski, J. & Sallinen, M. 2007. Vastarinnasta vastarannalle – johda muutos taitavasti. Johtamistaidon Opisto JTO. Helsinki: Työterveyslaitos.

Ilmarinen. 2018. Onnistunut muutos – tukea onnistuneen muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2018] Saatavissa: https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas-onnistunut-muutos.pdf

Luomala, A. 2008. Muutosjohtamisen ABC – Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. [Viitattu 11.5.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/muutoskirja.pdf

Mattila, P. 2007. Johdettu muutos. Avaimet organisaation hallittuun uudistumiseen. Helsinki: Talentum.

Partanen, H-M. 2016. Organisaatio muutoksessa. Työntekijöiden, keskijohdon ja ylimmän johdon kokemuksia muutosprosessista. [Elektroninen aineisto]. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. [Viitattu 10.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605042418

Parviainen, A. & Virtanen, M. 2018. Perustoimeentulotuen siirtymä Kelan etuudeksi. Kelan X palveluryhmän palveluneuvojien kokemuksia muutoksesta. [Verkkodokumentti].  AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 19.5.2018].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612914

Pekkarinen, J. & Sutela, P. 2004. Avain kansantaloustieteeseen. Helsinki: WSOY.

Valtiokonttori, Kaiku-palvelut. 2007. Työhyvinvointi muutoksessa. [Verkkodokumentti]. Toinen uudistettu painos. Helsinki: Erweko Painotuote Oy. [Viitattu 19.5.2018]. Saatavissa: http://vm.fi/documents/10623/307711/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf/dcd00741-f076-48b3-b503-b98898e14cdc/Ty%C3%B6hyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf.pdf

Kirjoittajat

Anna Parviainen sosionomikoulutuksesta ja Melissa Virtanen tradenomikoulutuksesta ovat tehneet yhteisen opinnäytetyön. Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alan lehtori Jaana Loipponen sekä sosiaali- ja terveysalan yliopettaja Helena Hatakka ovat toimineet työssä ohjaajina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mies-ty%C3%B6-kirjoitusp%C3%B6yt%C3%A4-597178/ (CC0)

Julkaistu 15.6.2018

Viittausohje

Parviainen, A., Virtanen, M., Loipponen, J. & Hatakka, H.  2018. Työelämän muutosprosessit haastavat organisaatiota sekä sen henkilöstöä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/15/tyoelaman-muutosprosessit-haastavat-organisaatiota-seka-sen-henkilostoa

Marketing communications in a company whose products are designed for children

Articles in English, LAMK Pro, Muut

The article raises an issue of marketing to children. Companies usually do not readily admit that they promote products to children, despite the fact that they are selling products to children as a customer group. The reason behind it is that the subject of marketing to children is ethically sensitive. Nevertheless, the article tells how marketers can reach children in order to communicate the value of companies’ products and build strong customer relationships.

Authors: Anna Elizarova and Riku Nummikoski

Marketing to children

The question how companies whose products are designed for children can improve marketing communications was studied in the Bachelor’s thesis of Anna Elizarova (2018) on an example of the case company that produces modular programmable robotics kits for children 6-12 years of age. The article gives a brief introduction to the research and discusses additional ways of understanding promotional activities in child-oriented businesses.

In marketing research, children are interesting primarily as consumers. Children represent a large group of the population, they are also major buyers of certain types of products, e.g. toys and sweets. Besides, children are responsive to marketing messages and strongly influenced by advertising.  Children’s significance as consumers and consumption influencers was recognised in the 1950s. Very young children begin to develop preferences and most of them are able to recognize brands from the age of three. (Preston 2016.)

Child-oriented markets are growing since women in the developed countries tend to have fewer children and have them later in life than it used to be in the past. Thanks to this, parents commonly have more resources available at the time when they have children, especially in dual-working families. This contributes to richer parents, better-educated children and a more sophisticated market for children. In addition, thanks to these traits, parents and children have increasingly well-informed, refined tastes and opinions in the sphere of consumerism. (Gunter & Furnham 2008.)

To develop marketing communications in a company whose products are designed for children, it is essential to deepen understanding of children as a customer group. Children just like adults are economically active members of society. However, their needs, values and perceptions differ from what adults have. To promote products to children, a number of factors should be considered.

First and foremost, children at different stages of their cognitive development have different needs, abilities and consumer behaviour patterns. The youngest children at the age of three are able to recognise brands and logos. Approximately at the age of 6 children start reading, they are exposed largely to different types of media, and they have their own attitudes towards brands. The controversial thing is that it is still dubious whether children of these ages are able to recognize the persuasive intent of commercial messages fully, especially due to advancements in online marketing. Young people have powers to like, dislike and even reject certain products. Between the analytical stage of 7-11 years, they shift from egocentric orientation to a point when they start to differentiate points of view.

Second, children as consumers are affected by several influential agents – parents, peers, mass media and a direct experience. Doing marketing to children is to a certain extent a rewarding business since children are a fairly homogeneous group around the industrialised world. Children’s culture is less sophisticated than the culture of adults. Children of young age globally share very much the same needs and wants. It does not mean that children are the same everywhere, but that they have more in common than they have differences. (Marshall 2010, 1-16.)

Third, children influence family purchases. This is happening because parents ask for advice from their children and because children can pressure parents to buy certain products. They can do it both ways: pestering parents with perseverance over and over again and communicating the importance of the product for them. (MediaSmarts 2018.)

Social Media and Children

Social media companies often place age limits for children below a certain age, in case of Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat and YouTube the threshold is of 13 years old. In many states, laws govern the collection of data about children. It means that children cannot use a certain type of websites without a parental consent. Nevertheless, primary-age children use the Internet and social media to stay connected, mobile and social with their friends. Children use a wide variety of internet-enabled devices such as computers, laptops, mobile devices and game consoles. Moreover, they are not always using it under parental control and supervision, but also at schools and at friends’ houses. In any case, they are largely exposed to social media, and for many of them, this is an integral part of life. (O’Neale 2013; Jamieson 2016.)

Currently, YouTube is the biggest children’s entertainment platform in the world. Video content, in general, is more popular with millennials. Nearly two thirds of millennials would rather watch a video from a brand than read a text. In terms of video marketing, specialists agree that it is essential, not optional to use videos to promote brands. Millennials find watching videos helpful while shopping online, and statistics say that the likelihood of reading newsletters with a video in it increases. The same can be said about Generation Z. Visual information is so powerful because it is processed by brain much faster. Moreover, people remember stories better than hard facts. In fact, images and videos tell stories faster than text. (Gillett, R. 2014.)

Children are the future

The marketing communications to children established to make a positive impact on consumer’s lives, e.g. for educational purposes solely, is beneficial for both companies and children. Responsible companies promote healthier choices for children, advice and support parents on products and services for their children and protect children as such. Such companies communicate values of their product in a way that is easy to understand for children, assisting parents in engaging them in healthier diets, educational process and etc. For instance, the case company has developed a robot that teaches children robotics and coding that will prepare children for their future and promote its services to children. All in all, marketers in child-oriented businesses reach children directly accidentally and intentionally, and the author of the article wishes to emphasize the positive outcomes of such practices.

References

Elizarova, A. 2018. Understanding Children as a Customer Group. Case: Company X. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 12 June 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213551

Gillett, R. 2014. Why We’re More Likely to Remember Content with Images and Video (Infographic). Fast Company. [Electronic magazine]. [Cited 13 May 2018]. Available at: https://www.fastcompany.com/3035856/why-were-morelikely-to-remember-content-with-images-and-video-infogr

Gunter, B., Furnham A. 2008. Children as consumers. London, United Kingdom: Routledge.

Jamieson, S. 2016. Children ignore age limits by opening social media accounts. The Telegraph . [Electronic magazine]. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.telegraph.co.uk/news/health/children/12147629/Childrenignore-age-limits-by-opening-social-media-accounts.html

Marshall, D. 2010. Understanding Children as Consumers. London, United Kingdom: SAGE Publications.

MediaSmarts. 2018. How Marketers Target Kids. [Cited 7 June 2018]. Available at: http://mediasmarts.ca/digital-media-literacy/media-issues/marketing-consumerism/how-marketers-target-kids

O’Neale, R. 2013. Kids online: The statistics. KidsMatter. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.kidsmatter.edu.au/health-and-community/enewsletter/kids-online-statistics

Preston, C. 2016. Pre-school children and marketing communication. International Journal of Consumer Studies. Vol.40(5), 618-623.

About the authors

Anna Elizarova has studied International Business at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in June 2018.

Riku Nummikoski works as a Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/aroni-arsa-children-little-model-738302/ (CC0)

Published 13.6.2018

Reference to this publication

Elizarova, A. & Nummikoski, R. 2018. Marketing communications in a company whose products are designed for children. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/marketing-communications-in-a-company-whose-products-are-designed-for-children/

Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Kuinka yrityksen liiketoimintaa sekä raportointia voidaan parantaa nopeasti ja yksinkertaisesti? Vastaus: Ottamalla käyttöön Business Intelligence (BI) -ohjelma. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten yritys on ottanut Microsoft Power BI (MS Power BI) -ohjelman käyttöön ja sen avulla saanut myös raa’an datan käyttöönsä helposti ja vaivatta. BI-ohjelman avulla yritys saa tehtyä helposti ajantasaisia raportteja ja sitä kautta yrityksen ymmärrys omasta nykytilanteesta selkenee. Artikkelissa kerrotaan myös, miten big data ja BI-ohjelmat liittyvät toisiinsa.

Kirjoittajat: Edgar Kajava ja Sariseelia Sore

Big data ja sen kehittyminen

Termi big data on alun perin tarkoittanut tietomassoja, jotka voidaan Laneyn (2001, 1-3) mukaan määritellä kolmella eri tekijällä: 1) määrällä, 2) nopeudella (kuinka nopeasti dataa luodaan) ja 3) lajilla (rakenteellinen, puoliksi jäsennelty ja jäsentymätön). Myöhemmin big datan määritelmään on otettu mukaan monia uusia tekijöitä kuten, kattavuus, hienojakoisuus, relaatio, muutettavuus, todennäköisyys, arvo, ja vaihtelevaisuus (Kitchin  & McArdle 2016, 1). Lyhyesti sanottuna, big datan määritelmä ja kategorisointi ovat muuttuneet teknologian kehittymisen myötä. Yksinkertaistettuna big data voidaan ymmärtää tietona, jota voidaan kerätä, säilyttää, jakaa, etsiä, analysoida, sekä esittää raporteilla ja tilastoilla.

Saatavan datan määrä on vuosien varrella moninkertaistunut, kun teknologia on kehittynyt sekä yrityksien tiedonkeräys ja tiedonhallinta on muuttunut. Noin 70 vuotta sitten, tietoa kerättiin fyysisillä formaateilla, esimerkiksi paperille raporttina tai laskuna, ja se tallennettiin yrityksen arkistointiin. Fyysisiä formaatteja oli helppo valmistaa ja tietoa oli helppo tallentaa niiden avulla, mutta tiedon käsittely sekä varastointi olivat aikaa vievää ja kallista. Fyysiset tietovarastot olivat alttiita erilaisille vahingoille, kuten tulipalolle. Myöhemmin tietoa alettiin tallentaa digitaalisiin tietovarastoihin. Tämä toimi ratkaisuna tiedon varastoinnissa ja käsittelyssä esiintyviin ongelmiin. Valitettavasti digitaaliset tietovarastot toivat uusia haasteita ja ongelmia. Niitä piti päivittää manuaalisesti ja tiedonhallintaohjelmien käyttö edellytti erityisosaamista. Alkuvaiheessa tiedon määrän kasvaessa, erilaisten laitteistojen määrää lisätä. Teknologian kehityksen myötä tiedon varastoinnin ja käsittelyn määrä on noussut huomattavasti. (Press 2013.)

Kuva 1. Fyysisen ja digitallisen formaatin ”kierre”

Tällä hetkellä (2018) tietoa on helppo varastoida erilaisille pilvipalveluille, joissa tieto tallennetaan nk. pilveen. Pilvessä tietoa on helppo varastoida ja siihen on vaivatonta päästä käsiksi. Tiedonhallinnan hoitaa useimmiten yritys, jolla on tarvittavaa tietoa ja taitoa sekä tarvittavat resurssit, kuten ohjelmistot ja laitteistot pilvipalveluiden ylläpitoon. Pilvipalveluiden rooli korostuu BI:n ja big datan käytön myötä, sillä pilvipalvelut linkittyvät toisiinsa ja mahdollistavat sekä ohjelmistojen että tietokantojen saatavuuden paikasta riippumattomasti.

Pilvivarastointi ei ole uusi keksintö, vaan se on kehittynyt ajan myötä keskustietokoneiden yleistymisen myötä. Keskustietokoneeseen oli mahdollista ottaa yhteys päätetietokoneiden avulla, joiden ainoana tehtävänä oli yhteyden luonti. Tähän aikaan itsenäisesti toimivat tietokoneet olivat kalliita ostaa ja ylläpitää, joten yhden keskustietokoneen ja päätetietokoneiden yhdistelmä tuli yrityksille edullisemmaksi. (Neto 2014.)

Kuva 2. Pilvivarastointi-”kierre”

MS Power BI on Microsoftin ohjelma, jonka avulla on mahdollista yhdistää tietokantoja eri lähteistä, suodattaa raakaa dataa, esittää, julkaista sekä hallita raportteja ja tietokantoja. MS Power BI -ohjelmassa on mahdollista tuottaa tietoa esimerkiksi Excel-taulukosta tai yhdistämällä MS Power BI ja tietokanta keskenään. MS Power BI lukee tietoa suoraan tietolähteestä vaikuttamatta alkuperäiseen lähteeseen. MS Power BI -ohjelmaa voi käyttää suoraan tietokoneeltakoneelta, joko erillisen pöytäkoneelle asennettavan ohjelman avulla, selaimella tai mobiilisovelluksella (Microsoft 2018). MS Power BI on erittäin hyvä esimerkki pilvipaleluiden toimivuudessa sekä big datan ja BI-ohjelman yhteistoiminnasta.

Kuva 3. Big datan esittäminen BI-ohjelman avulla

MS Power BI -ohjelman hyöty yritykselle

Kajava (2018) tutki opinnäytetyössään MS Power BI -ohjelman vaikuttavuutta case-yrityksen toimintaan. Työn tavoitteena oli erityisesti selvittää BI-ohjelman käytön vaikutusta yrityksen liiketoiminnan tehostamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen kyky hyödyntää raportteja liiketoiminnassaan on parantunut merkittävästi MS Power BI -ohjelman käyttöönoton jälkeen. Yrityksessä MS Power BI kytkettiin sekä Google Analytics että Xero-kirjanpito-ohjelmaan. MS Power BI -ohjelman avulla yritys saa helposti luotua raportteja, jotka päivittyvät reaaliaikaisesti. Reaaliaikaisuuden lisäksi yritys saa lisäarvoa uudesta tiedosta, joka syntyy eri tietolähteiden yhdistämisestä. Esimerkiksi opinnäytetyön case-yrityksessä havaittiin, että asiakkaiden määrän väheneminen (tieto kirjanpito-ohjelmasta) korreloi suoraan nettisivujen liikenteeseen ja käyttäjämäärään (tieto Google Analytics -ohjelmasta). Yritys reagoi tietoon tarjoamalla nettisivuillaan uusia palveluita ja tuotteita. MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen oli mahdollista seurata uuden tarjonnan vaikutusta nettisivujen liikenteeseen, asiakaskunnan kokoon ja kassavirtaan reaaliaikaisesti. (Kajava 2018.)

Yhteenveto

MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen on mahdollista tehdä raportteja omista tietolähteistään. Ohjelman merkittävin lisäarvo on, että siihen on mahdollista yhdistää useita erilaisia tietokantoja eri lähteistä ja tarkastella niistä koottuja raportteja reaaliaikaisesti. Tämän avulla yritys pystyy arvioimaan toimintaansa entistä paremmin. MS Power BI -ohjelman tuottamat visuaaliset raportit ovat erittäin selkeitä ja informatiivisia, joten niiden käyttö viestinnässä on mahdollista suoraan ilman muokkaustarvetta. Hyviä raportteja on toki mahdollista tehdä myös muilla ohjelmilla, mutta työstäminen on usein aikaa vievää. MS Power BI hoitaa kaiken yksinkertaisella tavalla tuottaen hyvän lopputuloksen.

Lähteet

Kajava E. 2018. Improving company performance through implementation of Business Intelligence tools, Implementation of a Microsoft Power BI in a Case Study Company [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn ala. Lahti. [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011355

Kitchin, R. & McArdle, G. 2016. Big Data & Society: What makes Big Data, Big Data? Exploring the ontological characteristics of 26 datasets. Big Data & Society. [Verkkolehti]. January–June 2016: 1-10. SAGE journals. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/2053951716631130

Laney, D. 2001. Application Delivery Strategies. [Verkkodokumentti]. blogs.gartner.com. META Group. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavana: https://blogs.gartner.com/doug-laney/files/2012/01/ad949-3D-Data-Management-Controlling-Data-Volume-Velocity-and-Variety.pdf

Microsoft. 2018. What is Power BI? Microsoft.com [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: https://powerbi.microsoft.com/en-us/what-is-power-bi/

Neto M. 2014. A brief history of cloud computing. IBM Cloud Computing News. [Viitattu 25.5.2018] Saatavissa: https://www.ibm.com/blogs/cloud-computing/2014/03/18/a-brief-history-of-cloud-computing-3/

Press, G. 2013. A Very Short History Of Big Data. Forbes [Verkkolehti]. 9 May 2015. [Viitattu 24.5.2018] Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/gilpress/2013/05/09/a-very-short-history-of-big-data/#2ba02d5765a1

Kirjoittajat

Edgar Kajava on juuri valmistunut IT-alan tradenomi. Työharjoittelun hän suoritti ulkomailla, josta hän sai paljon tietoa ja kokemusta IT-alasta. Hän toteutti opinnäytetyönsä työharjoitteluyritykselle. Kajava suosittelee ulkomailla opiskelua sekä työharjoittelua kaikille, jotka haluavat haastaa itseään sekä elää uusien kokemuksien parissa.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva:  Photo by rawpixel on Unsplash. 

Julkaistu 13.6.2018

Viittausohje

Kajava, E. & Sore, S.  2018. Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/business-intelligence-yrityksen-liiketoiminnassa

Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Kouluissa hyödynnetään opetuksessa paljon erilaisia digitaalisia palveluita ja alustoja. Vaikka koulun sosiaalityöntekijät eli kuraattorit ovat digitaalisten työmenetelmien ympäröimänä, näyttää siltä, että he eivät juurikaan hyödynnä niitä työssään. Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorille osoitetuille digitaalisille palveluille on tarvetta ja palveluita tulisi tarjota siellä missä nuoretkin ovat, eli verkossa. Verkossa on mahdollista tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä kykenisi muuten puhumaan kuraattorin kanssa. Verkon kautta kyettäisiin ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä varhainen puuttuminen mahdollistuisi nuoren ongelmatilanteissa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Johanna Panttinen

Digitaalisuus sosiaalityössä

Sosiaalityö perustuu vahvasti perinteiseen asiakkaan kohtaamiseen kasvotusten, jolloin luottamuksen synnyttäminen puolin ja toisin koetaan helpommaksi. Tietosuoja ja salassapito ovat tärkeitä elementtejä rakennettaessa luottamusta. (Granholm 2016, 30.)

Verrattuna muihin ammatteihin, kuten opettajiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, sosiaalityöntekijät hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähemmän työssään. Sosiaalityön digitalisaation ongelmana on, etteivät työntekijät ymmärrä mistä on kyse ja lisäksi kuntien välillä on suuria eroja palveluiden saatavuudessa. Hyödyntämällä virtuaalisuutta sosiaalityössä olisi sosiaalityöntekijän helppo tavoittaa asiakkaat ja olla asiakkaiden tavoitettavissa.  (Granholm 2016, 21, 25; Valtanen 2018.)

Australiassa sosiaalityössä hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä palveluita. Sosiaalityöntekijät pitävät asiakkaisiin yhteyttä tekstiviestein, sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. British Association of Social Work on lausunnossaan kannustanut sosiaalityöntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa, soveltaen oman työn eettisiä arvoja ja periaatteita. (Boddy & Dominelli 2016, 172-173.) Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaatii kuitenkin, että työntekijöillä on viimeisintä tietoa, ymmärrystä ja teknistä osaamista. Tarvitaan myös halua ja taitoa soveltaa digitaalisuuden mahdollisuuksia asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. (Kilpeläinen & Sankala 2010, 280–281; Lähteenmäki 2016, 82.) Palveluita tarjotessa on huomioitava Euroopan Unionin tietosuoja-asetus, joka astui voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus koskee tietoja, joista henkilö on tunnistettavissa sekä tunnistettavissa olevan tiedon yksityisyyden suojaa. EU-tietosuoja-asetuksen tavoin sosiaalihuoltotyön tietosuoja on vahva, sisällyttäen tarpeellisuusvaatimuksen, suojaamisvelvoitteen, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä virheettömyysvelvoitteen. (Henkilötietolaki 7§, 9§, 32§; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 – 16§; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018.)

Verkossa tapahtuva sosiaalityö on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa varhainen puuttuminen sekä nuorten osallistaminen. Verkossa on mahdollista tavoittaa ne nuoret, jotka reaalimaailmassa eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä pystyisi muuten puhumaan ammattilaisen kanssa. (Ukkola 2012, 2.) Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keskusteluun ja viestimiseen muiden palvelun käyttäjien kanssa. Palveluissa tärkeää on palveluiden hyvä käytettävyys, tuttujen määrä palvelussa sekä mahdollisuus käyttää palvelua älypuhelimella. (eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2016.)

Odotukset digitaalisesta palvelusta ja kehittäminen

Panttilan (2018) opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta parantaa kuraattoreiden saavutettavuutta, helpottaa yhteydenottoa sekä madaltaa opiskelijoiden kynnystä yhteydenottoon. Tavoitteena kehittämistyöllä oli luoda malli digitaalisesta palveluohjauksesta Lahden kaupungin toisen asteen kuraattoreille. Kehittämiseen osallistuivat toisen asteen kuraattorit Padlet -kyselyiden kautta sekä 105 ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijaa, joille teetettiin lyhyt kysely Kahoot! -pelisovelluksella. Kuraattoreille tehtiin myös digivalmiuskartoitus.

Digivalmiuskartoituksen perusteella kuraattoreilla on valmius ja taito käyttää digitaalisia palveluita. He myös kokivat työvälineiden olevan ajanmukaiset ja mahdollistavan työskentelyn digitaalisesti. Kyselyssä selvisi, että kuraattorit odottivat uuden palvelumallin olevan muodoltaan chat-palvelu, mobiilisovellus tai WhatsApp. Toiveena oli myös, että palvelu olisi tarkoitettu ensisijaisesti vain opiskelijoille. Palvelun anonyymiys herätti ajatuksia puolesta ja vastaan, mutta kuitenkin nimetöntä palvelua pidettiin parempana vaihtoehtona, koska sen katsottiin madaltavan opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kuraattoriin.

Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksista ilmeni, että sosiaalisen median palveluista alle 23 -vuotiaat käyttävät eniten Snapchatia, 23–29 -vuotiaat Facebookia ja yli 29-vuotiaat WhatsAppia. Toiseksi suosituin palvelu oli WhatsApp alle 23-vuotiailla ja siitä vanhemmilla vastaajilla Facebook. Palveluita käytetään eniten älypuhelimella (90% vastaajista), joka on yhtenäinen tulos valtakunnallisten tutkimusten kanssa. Kuitenkin, tämän kyselyn mukaan kuraattoriin otettaisiin mieluiten yhteyttä tekstiviestillä. Sosiaalisen median kanavista yhteyttä ottaisi 67% WhatsAppin kautta. Sähköistä palvelua käytettäisiin ensisijaisesti ajanvaraukseen; vain reilu viidennes vastaajista käyttäisi palvelua henkilökohtaisen asian hoitoon. Suosituin palvelumuoto oli chat-palvelu (47,5%). Kaikista vastaajista 74 % haluaisi palvelun olevan anonyymi. Myös kuraattorit käyttäisivät sosiaalista mediaa ajanvarauksiin, yhteydenottoihin sekä tiedottamiseen, mutta eivät ohjaustyöhön.

Digitaalinen palveluohjaus kuraattoreille

Molempien kyselyiden yhteenvedon perusteella paras vaihtoehto digitaaliselle palvelulle on opiskeluhuollon oma verkkosivusto chat-palveluineen. Anonyymi palvelu myös helpottaa palvelun tarjoamista EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) takia; siinä ei kerätä asiakastietoja, jolloin palvelua voi käyttää myös alle 16-vuotias. Vaihtoehtoisena palveluna mobiilichat olisi WhatsAppin kaltainen palvelu, joka voisi olla tunnistautumisen vaativa palvelu. Mobiilichatin heikkoutena on, etteivät opiskelijat ole tulosten perusteella innokkaita käyttämään mobiilisovellusta. Palvelua kehittäessä on myös huomioitava, että sen on toimittava kaikilla laitteilla, jotta se olisi kaikkien käytettävissä.

Uuden palvelun mallintaminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä kehitysvaiheessa, että valmiina palveluna. Lopullista palvelumuotoa odottaessa tulee kuraattoreiden ottaa käyttöön jo olemassa olevia sosiaalisen median kanavia tiedottamiseen ja kuraattorityön markkinoimiseen.

Kun opiskelijat löytävät opiskeluhuollon ja kuraattorit sosiaalisen median kautta, yhteydenottaminen helpottuu ja digitaalinen ohjauspalvelu tulee luonnolliseksi osaksi varsinaista ohjaustyötä. Koska eri ikäiset opiskelijat käyttävät eri palvelumuotoja, on myös kuraattoreiden käytettävä useampia palvelumuotoja. Palveluihin tuotettava sisältö voi olla kaikissa sama ja yhdessä tuotettua, jolloin palvelujen käytön työllistävyys ei nouse esteeksi.

Sosiaalisen median palvelut eivät kuitenkaan voi olla ainoa ja lopullinen palvelumuoto. Sosiaalinen media muuttuu koko ajan ja sen käyttöä on vaikea ennustaa; se mikä tänä vuonna on suosittua, voi olla unohdettu palvelumuoto parin vuoden kuluttua.

Lähteet

Boddy, J. & Dominelli, L. 2017. Social media and Social Work: The challenges of a New Ethical Space. Australian Social Work. [Verkkolehti]. Vol. 70(2), 172-184. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0312407X.2016.1224907

eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2016. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. [Viitattu 7.6.2017]. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/

Granholm, C. 2016. Social work in digital transfer – blending services for the next generation. [Verkkodokumentti]. Mathilda Wrede Institute Research Reports 1/2016. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavilla: http://www.fskompetenscentret.fi/Site/Data/2067/Files/C_Granholm_DR_avhd_2016_PDF_version.pdf

Henkilötietolaki (523/1999). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523#L2P7

Kilpeläinen, A. & Sankala, J. 2010. e-Osaaminen sosiaalityön asiantuntijuutta rakentamassa. Teoksessa: Pohjola, A., Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus. 271-290.

Kärki, S. 2009. Kuraattorin työ ammatillisessa oppilaitoksessa. Kuntouttavan sosiaalityön näkökulma erityisopiskelijoiden tuen tarpeen arviointiin. Lisensiaattityö. Kuopion yliopisto. Saatavissa: http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=edf1edce-5159-4cd4-9391-cb316503c656

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812#L3P14

Lähteenmäki, S. 2016. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa – Case nuorten Facebook -palveluohjaus Oulussa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603062890

Panttila, J. 2018. ”Opiskeluhuollon yhteinen chat olisi hieno ajatus!” Digitaalinen palveluohjaus toisen asteen koulutuksen kuraattoripalveluissa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813231

Tietosuojavaltuutetun toimisto: EU:n tietosuojauudistus. 2018. [viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Ukkola, S. 2012. Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, sosiaalityön koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61429/Ukkola.Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtanen, M. 2018. ”Ei tästä edes keskustella” – Julkisia palveluja sähköistetään, mutta sosiaalihuolto meinaa unohtua. Kuntalehti. [Verkkolehti]. 21.3.2018. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/ei-tasta-edes-keskustella-julkisia-palveluja-sahkoistetaan-mutta-sosiaalihuolto-meinaa-unohtua/

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Johanna Panttila, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: Photo by rawpixel on Unsplash

Julkaistu 11.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Panttila, J.  2018. Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/11/yhteinen-chat-olisi-hieno-ajatus-digitaalinen-palveluohjaus-kuraattoripalveluissa

Show Buttons
Hide Buttons