Aihearkisto: LAMK Pro

Ohjelmistorobotiikka työympäristössä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Työtehtävien lisääntyessä tai muuttuessa syntyy uusia työprosesseja ja näin jatkuvasti enemmän manuaalista työtä vanhojen työtehtävien rinnalla. Tietojärjestelmät ovat tänä päivänä oleellinen osa useita työprosesseja. Järjestelmän uusiminen voi tuoda helpotusta, mutta järjestelmää ei aina voi tai kannata uusia. Ohjelmistorobotiikka sen sijaan on kustannustehokas vaihtoehto vastaamaan lisääntyvään työmäärään. Sen avulla voidaan automatisoida työprosessin osia tai jopa kokonainen työprosessi. Näin resursseja voidaan keskittää järkevästi, kun aikaa ei kulu ”ylimääräiseen”.

Kirjoittajat: Janne Vilander ja Sariseelia Sore

Mitä ohjelmistorobotiikka on?

Ohjelmistorobotiikka on sovellusteknologia, jonka avulla pyritään automatisoimaan työntekijän tietokoneella tekemiä rutiiniprosesseja ja tehtäviä (Wiio 2004, 108). Kyse on siis prosessien automatisoinnista. Ohjelmistona toimiva robotti ei ole uutta teknologiaa, vaan se on muutamien vuosien aikana noussut pinnalle uutena hyödynnettävän teknologian muotona. Ohjelmistoon perustuvia robotteja on ajettu tietokoneilla ennenkin, mutta vasta äskettäin sama konsepti on tullut kaiken kokoisten yritysten käyttöön laajamittaisesti.

Rutiinitehtävien automatisointi parantaa prosessien laatua sekä vähentää manuaalisen työn määrää (CGI 2018.) Ohjelmistorobotti toimii niin kutsuttuna digitaalisena työntekijänä, joka suorittaa ennalta määriteltyjä tehtäviä tietokoneen sovelluksen käyttöliittymässä ihmisen tapaan. Se voi toimia assistenttina, joka valmistelee työprosessin tiettyyn pisteeseen tai ohjelmistorobotilla voidaan hoitaa työprosessi alusta loppuun. (Chappel 2016.)

Autonominen ja avustava ohjelmistorobotti

Ohjelmistorobotti voi toimia joko autonomisesti eli itsenäisestitai avustettuna. Autonominen ohjelmistorobotti on asennettuna erilliselle omalle tietokoneelle tai virtuaalikoneelle. Tällainen ohjelmistorobotti toimii koko ajan itsenäisesti määritellyn työjonon ja aikataulun mukaan. Autonomisia ohjelmistorobotteja valvotaan keskitetysti esimerkiksi verkkopohjaisilla hallintasovelluksilla tai manuaalisesti työasemalla, johon ohjelmistorobotti on asennettuna. (Chappel, 2016.)

Avustettuna toimiva ohjelmistorobotti toimii työntekijän virtuaalisena työkaluna. Työntekijä hyödyntää ohjelmistorobottia omalla työasemallaan sille osoitettuihin tehtäviin. Ohjelmistorobotin prosessit määritellään keskitetysti vastaamaan tiettyä työtehtävää, mutta avustettava ohjelmistorobotti ei toimi itsenäisesti, vaan sen hallinta on työntekijällä. (Chappel 2016.)

Miksi ohjelmistorobotiikkaa kannattaa hyödyntää?

Ohjelmistorobotiikalla tavoitellaan rutiininomaisen, toistuvan manuaalisen työn vähentämistä työympäristössä, jotta aikaa jää oleellisempiin työtehtäviin. Alati toistuvien työprosessien osittainenkin automatisointi edesauttaa resurssien keskittämistä vaativimpiin tehtäviin, kuten peruspalveluiden laadun parantamiseen sekä lisäpalveluiden tarjontanaan. Automaation potentiaali riippuu työprosessin rutiinisuudesta sekä siinä tehtävistä manuaalisten päätösten määrästä (kuvio 1). (Vilander 2018.)

Kuvio 1. Automaation potentiaali (Vilander 2018)

Työtehtävissä käytettävät tietojärjestelmät vaihtelevat yritysten kesken ja tämän lisäksi yrityksen omat yksiköt voivat käyttää eri järjestelmiä. Eri järjestelmien vaihtaminen kokonaan uusiin on kallis ja työläs prosessi. On siis huomattavasti järkevämpää kehittää kustannustehokas työkalu järjestelmän sisälle. Ohjelmistorobotiikka on loistava ratkaisu tähän haasteeseen. Koska ohjelmistorobotti toimii työntekijän tavoin, se ei kuormita käytettävää järjestelmää millään tavalla. Näin olemassa olevaa järjestelmää ei tarvitse muokata, vaan ohjelmistorobotti toimii siitä erillään henkilökäyttäjää simuloiden. Koskimies ja Mikkonen (2005, 45) ovat luetelleet 11 ohjelmistorobotin ominaisuutta (kuvio 2), joiden perusteella voidaan arvioida robotin hyödyt manuaalisissa rutiinitehtävissä esimerkiksi henkilötyöntekijään verrattuna.

Kuvio 2. Ohjelmistorobotin ominaisuudet (mukailtu Koskimies & Mikkonen 2005, 45)

Ohjelmistorobotiikan hyödyt

Ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida manuaalisia työprosesseja kokonaan tai niiden eri vaiheita (CGI 2018). CGI (2018) on luokitellut tunnistettavat ja selkeät hyödyt ohjelmistorobotiikasta ja avannut millaisia mahdollisuuksia siitä voi tänä päivänä olla. Näitä ovat

  • Työvoiman tarve rutiinitehtävissä vähenee
  • Prosessin läpimenoaika nopeutuu
  • Nopea ja tasalaatuinen palvelu asiakkaannäkökulmasta
  • Työntekijät voivat keskittyä asiakkaalle lisäarvoa tuottaviin palveluihin
  • Työntekijät voivat keskittyä rutiinitöitä mielekkäämpiin tehtäviin
  • Vältytään inhimillisiltä virheiltä

Työntekijöiden suhtautuminen ohjelmistorobotiikan käyttöön voi vaihdella sen käyttötarkoituksen perusteella. Vaikka ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida työprosesseja pitkälle, ja osittain jopa kokonaan, on ihminen kuitenkin oleellinen osa työprosessien toimivuutta. Vilander (2018) tutki opinnäytetyössään ohjelmistorobotiikan käytön hyötyjä työympäristössä sekä työympäristön toimintakyvyn että työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus kohdistui yritykseen, jossa ohjelmistorobotiikkaa käytetään laajamittaisesti lähes jokaisessa työprosesseissa. Jotkin työprosessit ovat täysin ohjelmistorobotiikalla automatisoituja, mutta suurimmassa osassa työprosesseja ohjelmistorobottia käytetään assistenttina ja työkaluna. Näissä työprosesseissa ohjelmistorobotti joko kerää tarvittavan datan valmiiksi työprosessin suorittamiseen tai suorittaa tietyn työprosessin automaattisesti alusta loppuun, kun työntekijä näin haluaa. (Vilander 2018.)

Vilanderin (2018) opinnäytetyön tutkimuskohteena olevassa yrityksessä ohjelmistorobotiikalle oli asetettu tavoitteeksi manuaalisen työn vähentäminen ja tavoite oli saavutettu. Tutkimuksessa ilmeni, että työntekijät kokevat käytössä olevan ohjelmistorobotiikan tärkeäksi työkaluksi ja toivovat sen kehittämistä edelleen. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että ohjelmistorobotiikan käyttö työprosesseissa on edistänyt työympäristön toimintakykyä kokonaisuudessaan. Kohdeyrityksessä ohjelmistorobotiikkaa oli selvästi onnistuttu yhdistämään osaksi työprosesseja; ei työntekijöitä korvaavana elementtinä, vaan työkaluna manuaalisen työn vähentämiseksi. (Vilander 2018.)

Jatkuvasti kehittyvän työympäristön haasteisiin voidaan vastata uusilla tietojärjestelmillä, joilla kasvavaa työtaakkaa voidaan hallita järjestelmien sisäisillä työkaluilla. Suurten tietojärjestelmien uusiminen on kuitenkin kallista ja haastavaa. Työprosessien automatisointi osittain tai kokonaan onnistuu kuitenkin ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä. Tämä on kustannustehokas ja riskitön vaihtoehto, jossa olemassa olevaa tietojärjestelmää ei tarvitse kuormittaa tai päivittää.

Lähteet

CGI. 2018. Automatisoi rutiinityöt robotin hoidettavaksi. [Viitattu 07.12.2018]. Saatavissa: https://www.cgi.fi/bi/ohjelmistorobotiikka

Chappell, D. 2016. Understanding Enterprise RPA. San Francisco: Chappell & Associates. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: http://www.davidchappell.com/writing/white_papers/Understanding_Enterprise_RPA–The_Blue_Prism_Example_v1.0.pdf

 Koskimies, K. & Mikkonen, T. 2005. Ohjelmistoarkkitehtuurit.Helsinki: Talentum.

Vilander, J. 2018. Ohjelmistorobotiikan hyödyt työympäristössä. AMK opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 13.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221020

Wiio, A. 2004. Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: IT Press.

Kirjoittajat

Janne Vilander 24-vuotias Lahden ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelija, joka on aikaisemmin suorittanut ylioppilastutkinnon. Kirjoittaja on suorittanut työharjoittelun CGI Suomi Oy:n SPOC-yksikössä, joka tarjoaa asiakkailleen IT-tuotteiden ylläpitopalveluita.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/automaatio-insin%C3%B6%C3%B6rit-suunnittelu-2710335/ (CC0)

Julkaistu 20.12.2018

Viittausohje

Vilander, J. & Sore, S. 2018. Ohjelmistorobotiikan hyödyt työympäristössä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:  http://www.lamkpub.fi/2018/12/20/ohjelmistorobotiikka-tyoymparistossa/


Korkkikangas – vaihtoehto nahalle

LAMK Pro, Muotoilu

Kestämätön ja kuormittava nahantuotanto on yksi vaateteollisuuden tämän hetken puhuttavimmista haasteista. Vaihtoehtoisia materiaaleja nahalle kaivataan ja kehitetään jatkuvasti. Korkkitammen kuoresta valmistettua korkkikangasta voidaan käyttää nahan eettisempänä, vastuullisempana ja ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona vaatteissa ja asusteissa.

Kirjoittajat: Minttu Hytönen ja Minna Cheung

Nahantuotannon haasteet

Nahka on yksi vanhimmista edelleen käytössä olevista vaate- ja asustemateriaaleista. Jo vuonna 2010 nahkaan liittyvillä aloilla toimi kaikkiaan 40 000 yritystä. Nahkateollisuus työllisti 500 000 työntekijää ja sen liikevaihto ylsi 50 miljardiin euroon (Euroopan parlamentti. Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset 2010).

Eniten nahkaa tuotetaan Aasiassa: Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa nahan saatavuus (raakavuota) on lihantuotannon vähennettyä 2000-luvulla heikentynyt merkittävästi. Tuotannon siirtyminen pois Euroopasta selittyy erityisesti työvoimakustannusten alhaisemmalla hinnalla, sillä nahan raakamateriaalin käsittely sisältää useita käsityötä vaativia työvaiheita.

Nahan kasvanut tuotanto Euroopan ulkopuolella, erityisesti Intiassa, on kuitenkin aiheuttanut kasvavia vakavia ongelmia. Elinkeinon harjoittaminen ei ole eettisesti ja ekologisesti ohjattua eikä valvottua, mikä on johtanut vakaviin eläinten kohtelun, työntekijöiden työskentelyolosuhteiden sekä ympäristökuormituksen ongelmiin. Nahkavuotien käsittelyssä käytettävien myrkyllisten kemikaalien seuraukset työntekijöille, alueen ihmisille ja ympäristölle ovat olleet niin moninaisia ja vakavia, että on perusteltua etsiä perinteisesti nahasta valmistetuille tuotteille vaihtoehtoisia materiaaleja.

Korkkikangas tarjoaa vastuullisemman vaihtoehdon

Korkki on luonnonmukainen, ympäristöystävällinen ja erittäin kestävä materiaali, jota käytetään paljon asusteissa, kengissä ja sisustuksessa. Korkkitammia kasvaa luonnonmukaisina eniten Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa. Korkin tuotanto ja puiden kuoriminen materiaalin saamiseksi on säännösteltyä, harkittua ja ympäristöä kunnioittavaa.

Korkkitammi kuoritaan ensimmäisen kerran sen ollessa 20-35-vuotias. Korkkitammi ei vahingoitu kuorinnan seurauksena, sillä puu luo kuorensa uudestaan. Kuorittu korkkitammi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä 3-5 kertaa kuorimattomia puita enemmän. Kuorinnan jälkeen puu merkitään, ja samaa puuta kuoritaan uudestaan 10 vuoden välein jopa 200 vuoden ajan.

Kuorittu korkkitammi kuivuu auringossa kuusi kuukautta. Sen jälkeen se höyrytetään ja keitetään tulevan materiaalin joustavuuden maksimoinniksi. Tämän jälkeen korkista höylätään ohuita suikaleita, jotka sitten käsityönä liimataan luonnonmukaisella liimalla valitulle taustamateriaalille. Korkin kanssa voidaan käyttää lähes mitä vain kuitua. Yleisimpiä tukimateriaaleja ovat toistaiseksi viskoosi ja polyesteri. Lopuksi korkkikangas viimeistellään ympäristöä vahingoittamattomalla ja myrkyttömällä tiivisteellä.

Korkki on luonnostaan pölyä, vettä ja likaa hylkivä materiaali. Se on 100% kasviperäinen, kestävä, eikä sen valmistamiseen vaadita myrkyllisiä kemikaaleja. Korkkikangas on pehmeää, joustavaa eikä se repeydy helposti. Se on kevyttä, vaikeasti syttyvää ja helposti huollettavaa. Korkki tarjoaakin yhden varteenotettavimmista vaihtoehdoista eläinperäiselle nahalle.

Kuluttajat kaipaavat muutosta

Ympäristön kuormituksesta ja eläinten ja ihmisten oikeuksista puhuttaessa ovat vaateteollisuus ja muoti ilmiönä jatkuvasti keskustelun ytimessä. Haasteita on alalla paljon, ja keskustelu epäkohdista on jatkunut jo vuosikymmeniä. Mitään radikaalia muutosta kuluttamisessa tai valmistuksessa ei silti ole tapahtunut.

2010-luvulla yhä useammat yritykset ovat kuitenkin heränneet tarpeeseen uudistua ja kehittää toimintatapojaan. Yhtenä muutokseen painostavista käännekohdista oli muodin arvomaailmaa ravisuttanut Rana Plaza -vaatetehtaan onnettomuus vuonna 2013. Bangladeshilaisen vaatetehtaan kahdeksankerroksinen tehdasrakennus sortui vakavien laiminlyöntien seurauksena haudaten alleen tuhansia ihmisiä. Onnettomuudessa kuoli yli 1100 ihmistä ja loukkaantui vakavasti yli 2500. Lukuisten vaateliikkeiden tuotteita valmistaneen tehtaan onnettomuus on yksi maailman tuhoisimmista rakennusonnettomuuksista.

Kuluttajat kaipaavat vaateteollisuudelta muutoksia. Uudet kuluttajasukupolvet, erityisesti milleniaalit, hakevat esikuvikseen muutoksen tekijöitä ja innovaattoreita vanhan ja totutun toistajien sijasta. Kulutuspäätöksiä tehdään arvojen ohjaamana, mikä johtaa aiemmasta poikkeaviin kulutustottumuksiin.

Menestyäkseen yritysten tulee muuttaa toimintatapojaan ja tuotteitaan paremmin kuluttajien arvomaailmaa vastaaviksi. Muutokset ottavat aikansa ja kaikella tuottamisella on ympäristövaikutuksensa. Onkin löydettävä juuri sille omalle asiakaskunnalle, omiin tuotteisiin ja niiden käyttötarkoitukseen sekä toiminnan kannattavuuteen ja jatkuvuuteen sopivimmat vaihtoehdot mahdollisimman vastuullisesti ja kestävästi.

Muita vaihtoehtoisia materiaaleja nahalle

Vegaaninahka – tekonahka
Vegaaninahaksi kutsutaan nykyään materiaalia, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä tekonahka. Se on öljypohjainen muovi. Tekonahalla ei ole laadukkaan materiaalin mainetta sen lähimenneisyydestä johtuen, jolloin sitä käytettiin lähinnä halvan hinnan takia. Uudet tekonahkalaadut on valmistettu huomattavasti laadukkaammin vastaamaan muotisuunnittelijoiden vaatimuksia. Muun muassa englantilainen suunnittelija Stella McCartney käyttää luksustuotteissaan eläinperäisen nahan sijasta pelkästään tekoturkista ja keinotekoista nahkaa. Raaka-aineena käytetään kuitenkin edelleen öljypohjaisia polyvinyylikloridia (PVC) tai polyuretaania tai näiden yhdistelmää, ja turkiksissa polyesteria tai akryylia. Myös ”vegaaninahka”-nimike on tehnyt materiaalin kaupallisesti kiinnostavammaksi.

Kasvipohjaiset materiaalit

PIÑATEX®
Ananaksen lehtikuidusta valmistettua materiaalia (non-woven), joka on jo kaupallisessa käytössä laukkujen ja kenkien valmistuksessa. Kuituja saadaan lehdistä nykyisen maatalouden sivutuotteena ja niiden kerääminen tarjoaa paikallisille maanviljelijöille lisätienestejä. Kuidun kehittäjä Carmen Hijosa on palkittu useilla innovaatio-palkinnoilla; mm. Cartier Women’s Initiative Awardilla (Sustainable innovation – 2015) sekä Innovative UK Women -palkinnolla (Sustainable materials – 2016). (Ananas Anam 2017)

VEGEATEXTILE®
Patentoitu teknologia, jolla voidaan tuottaa teknisiä materiaaleja viinin tuotannossa syntyvästä biomassasta; rypäleiden kuorista ja siemenistä, jotka jäävät jäljelle rypäleiden murskaamisen jälkeen. VEGEA palkittiin vuonna 2017 Global Change Awardilla. Palkinnon avulla yritys pystyy jatkokehittämään ja testaamaan materiaalista valmistettuja laukkujen ja kenkien prototyyppejä. (Vegea 2017)

TEXON VOGUE® -pestävä ja monikäyttöinen paperi, joka on jo kaupallisessa käytössä asusteiden ja pientuotteiden valmistuksessa. Paperista valmistetuilla tuotteilla on kansainvälinen FSC-hyväksyntä (Forestry Stewardship Council), joka myönnetään kestävälle ja eettiselle metsänhoidolle. (Texon 2018)

MYLO
Mycelium on sienirihmaston juurikasvustosta muokattua nahkamaista materiaalia. Myceliumia voi kasvattaa suhteellisen helposti laboratoriossa. Materiaali näyttää ja tuntuu hyvin nahkamaiselta. Merkittävä ero eläinperäiseen nahkaan on se, että mycelium materiaali ei mätäne. Se ei siten vaadi yhtä voimakkaita kemikaalikäsittelyjä. MYLO on lanseerattu kaupallisesti vuonna 2018. Luksustuotteita suunnitteleva Stella McCartney suunnitteli ja valmisti materiaalista käsilaukun mallikappaleen, joka on ollut näytteillä The Victoria and Albert Museumissa Lontoossa. (Fast Company 2018)

SEDACOR
Korkkitammesta saatavaa monikäyttöistä materiaalia, jota on käytetty erilaisissa sisustustuotteissa lattiamateriaaleista kalusteisiin jo 1924-luvulta lähtien. Viinipullojen sulkemiseen ilmatiiviisti luonnonkorkkia on käytetty tätäkin kauemmin. Korkki sopii hyvin laukkujen ja kenkien valmistamiseen ja tarjoaa vegaanin vaihtoehdon nahalle. Korkilla voidaan myös päällystää tekstiilimateriaalia kuten luomupuuvillaa. Tällä tavalla viimeistelty puuvilla tarjoaa vaihtoehdon vettä hylkiville öljypohjaisille materiaaleille: muoveille. (ArchiExpo 2018)

Lähteet

Ananas Anam. 2017. Piñatex. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: https://www.ananas-anam.com/

ArchiExpo. 2018. Sedacor. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
http://www.archiexpo.com/soc/sedacor-soc-exportadora-de-artigos-de-cortica-105247.html

Euroopan parlamentti. Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset. Kirjallinen kysymys, esittäjä: Mario Mauro (PPE). Aihe: Italian nahkateollisuus. Vastaus: 15.4.2010. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+P-2010-1907+0+DOC+XML+V0//FI

Fast Company. 2018. This very realistic fake leather is made from mushrooms, not cows. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
https://www.fastcompany.com/40562633/this-leather-is-made-from-mushrooms-not-cows

Texon. 2018. Texon Vogue. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa:
https://www.texon.com/consumer-applications/texon-vogue/

Vegea. 2017. [viitattu 7.12.2018]. Vegea-agro. Saatavissa:
https://www.vegeacompany.com/en/

Taustatietoa

Common Objective, Fibres & Fabrics. Fabric Switch: The Leather Guide. Pro member articles. Julkaistu 29.11.2018 Saatavissa: www.commonobjective.co

European Commission. The leather industry in the EU. [viitattu 7.12.2018]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/growth/sectors/fashion/leather/eu-industry_en

VIEW, Textile Magazine. Winter 2018, Issue 124.

Kirjoittajat

Minttu Hytönen, opiskelija. Valmistaa opinnäytetyömallistoaan korkkikankaasta muoti- ja vaatetussuunnittelun koulutusohjelmassa.

Minna Cheung, lehtori. Muoti- ja vaatetussuunnittelu / Puettava muotoilu vastuuopettaja.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/fetsi-nahkateollisuuden-marokko-1691608/ (CC0)

Julkaistu: 20.12.2018

Viittausohje

Hytönen, M. & Cheung, M. 2018. Korkkikangas – vaihtoehto nahalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/korkkikangas-vaihtoehto-nahalle/

Työväline lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Nykyisellään varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu jokaisen lapsen kohdalla, vaan liikkumista ja fyysisesti aktiivista aikaa tulisi lisätä. Varhaiskasvatuksessa fyysistä aktiivisuutta voidaan edistää kehittämällä toimintakulttuuria aktivoivaksi ja osallisuutta tukevaksi. Lapsilla tulee olla mahdollisuus olla osallisina toiminnassa aina sen suunnittelusta arviointiin saakka. Liikkumisella on merkittävä rooli lapsen osallisuudessa ja kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus liikkumiseen omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Kirjoittajat: Anniina Valtonen, Hanna Vastamäki ja Pipsa Murto

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden nykytila

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kuvaavat varhaiskasvatustoiminnan keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita viiden oppimisen alueen kautta: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Liikkumista ja liikunnallisia leikkejä käsitellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa viimeiseksi mainitulla oppimisen alueella, kasvan, liikun ja kehityn. Perusteiden mukaan fyysinen aktiivisuus turvaa lapsen terveyttä, hyvinvointia, oppimista sekä kasvua ja kehitystä. Liikunnan tulee olla monipuolista ja tuottaa iloa lapsessa. (Opetushallitus 2016, 39, 46.)

Motoristen taitojen lisäksi liikunta edistää elimistön normaalia toimintaa, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön kehittymistä. Liikunta auttaa oppimaan ja parantaa lasten itsetuntoa onnistumisen kokemusten myötä. Se kehittää myös tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja. (Karvinen ym. 2015, 19-21.)

Nykyisten suositusten mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten tulisi liikkua kolme tuntia vuorokaudessa. Kaksi tuntia tulisi kuluttaa reippaasti ulkoillen tai kevyesti liikkuen ja vauhdikasta liikuntaa tulisi olla tunti. Reipasta ulkoilua voi toteuttaa esimerkiksi metsäretkellä. Kevyttä liikuntaa on esimerkiksi kävely ja vauhdikasta liikuntaa esimerkiksi juokseminen hippaleikeissä. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, 13-14.)

Tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus jää reilusti alle suositusten. Työntekijöiden havainnointiin perustuneessa tutkimuksessa todettiin lasten liikkuvan vain noin 10 prosenttia eli noin 48 minuuttia koko päiväkotipäivänsä pituudesta. Jopa 60 prosenttia ajasta lapset istuvat esimerkiksi askarrellen tai syöden. Ohjattu sisäliikuntakaan ei nostanut reippaan liikunnan määrää kuin seitsemän minuuttia viikkoa kohden. (LIKES 2018.)

Liikkuminen lapsen osallisuuden mahdollistajana

Yksi varhaiskasvatuksen monista tehtävistä on tukea lapsen osallistumis- ja vaikuttamistaitojen kehittymistä (Opetushallitus 2016, 24). Myös varhaiskasvatuslain (540/2018 3§) tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallisuuteen ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat häntä itseään.

Liikkuminen on lasten osallistumisen keskeisin kanava ja sen kautta lapset sitoutuvat tiiviisti oppimisprosessiin (Reunamo 2016, 31). Osallisuutta varhaiskasvatuksen liikunnallisessa toiminnassa on toimintaan mukaan pääsemisen lisäksi esimerkiksi se, että lapset saavat itse suunnitella ja toteuttaa toimintaa (Pulli 2013, 15).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsi oppii parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita uusista asioista. Havainnointi, matkiminen, leikkiminen ja liikunta ovat heille luonnollisia tapoja oppia asioita ja lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ympäristössään. (Opetushallitus 2016, 20.)

Kuva 1. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, kokeminen ja ilmaiseminen. (Kuva: Pipsa Murto 2016)

Varhaiskasvattaja voi tietoisesti järjestää tilaisuuksia lasten osallisuuden toteutumiselle tai ne voivat tarjoutua eteen spontaanisti. Päiväkodin arki on täynnä tilanteita, joita voi hyödyntää osallisuuden tukemisessa. Aikuisten täytyy kyetä joustamaan omista suunnitelmistaan ja suunnitella sekä toteuttaa toimintaa yhdessä lasten kanssa. (Turja 2017, 47, 49.) Osallisuuden avuksi tarvitaan yhteistä kieltä ja keinoja kommunikoida, ja esimerkiksi kuvien avulla voidaan tukea niitä lapsia, jotka tarvitsevat tukea kommunikointiin (Turja 2017, 50).

Tutkimuksen mukaan kaikkein vähiten fyysiseltä aktiivisuudeltaan korkeasti kuormittavaa toimintaa päiväkodissa tapahtui silloin, kun lapsen huomion kohteena oli aikuinen, eivätkä toiset lapset. Lasten liikkumisen kokonaismäärästä keskiarvoisesti vain kahdeksan prosenttia tapahtui aikuisen ohjaamissa kasvatustilanteissa, kuten aamupiireissä tai liikuntahetkillä. Huomion ollessa kohdistettuna toisiin lapsiin, reippaan liikkumisen määrä kasvoi. (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016, 55–56.)

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa

Opinnäytetyönä koottu vinkkivihko tuo näkyväksi pedagogisen toiminnan mahdollisuuksia liikunnan lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa. Toimintavinkit on jaoteltu työvälineessä eri oppimisen alueiden mukaan. Niiden lisäksi työvälineessä on vinkkejä, joiden avulla varhaiskasvattajat voivat omalla toiminnallaan ja toimintaympäristöä muokkaamalla lisätä liikuntaa varhaiskasvatuksen arkeen. Työvälineen sisältö muodostui aiheeseen liittyvästä teoria- ja tutkimustiedosta sekä opinnäytetyössä tehdystä tutkimuksesta. (Valtonen & Vastamäki 2018.)

Työväline sisältää esimerkkileikkejä, -pelejä ja toimintoja, joita varhaiskasvattajat voivat hyödyntää suoraan tai soveltaen. Lapsen osallisuus tulee työvälineessä esille omana teemanaan, ja se on läsnä muissakin vinkeissä erilaisin tavoin (Valtonen & Vastamäki 2018). Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lasten toimijuutta, tarvittaessa opastaen ja auttaen. Vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys mullistaa vanhanaikaista käsitystä, jonka mukaan lapsi oppisi vain aikuisen mallista ja aikuisen ohjauksessa. (Ahonen 2017, 33-36.)

Lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ja ottaa mukaan toiminnan suunnittelijoiksi, toteuttajiksi ja arvioijiksi, ei vain toiminnan kohteiksi. Lasten ideoita ja ajatuksia on hyvä huomioida esimerkiksi liikuntahetkiä, leikkejä, temppuratoja tai jopa liikuntatapahtumia suunnitellessa. Lapsetkin voivat ohjeistaa näitä yhdessä aikuisen kanssa. Lasten kanssa voidaan keskustella siitä, miten he haluaisivat aikuisten osallistuvan toimintaan.

Varhaiskasvattajien ymmärrystä lasten osallisuuden ja liikkumisen vahvasta yhteydestä tulee tukea (Reunamo 2016, 31). Varhaiskasvattajien on hyvä pohtia omia asenteitaan sekä päiväkodissa vallalla olevaa toimintakulttuuria liikkumisen näkökulmasta. Liikuntavälineet voivat esimerkiksi olla samalla hyllyllä, kuin pikkuautot ja rakennuspalikat, eli vapaasti lasten käytettävissä, eivätkä liikuntavarastossa. Varhaiskasvattajat voivat itse pohtia, miten heidän oma asenteensa vaikuttaa lasten osallisuuteen liikunnallisessa toiminnassa. On hyvä pohtia esimerkiksi turhia, usein lapsen kehitystä rajoittavia, sääntöjä ja kieltoja, ja niiden poistamista.

Lopuksi

Fyysisesti aktiivista toimintaa on mahdollista lisätä yhdistäen sitä kaikille oppimisen alueille, samalla lisäten ja tukien lasten osallisuutta. Lasten mielipiteiden ja näkemyksien arvostamisen toteutumiseksi varhaiskasvatuksen toimintatapoja tulee kehittää osallisuutta tukeviksi (Opetushallitus 2016, 30). Varhaiskasvattajilla on käytössään paljon tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää sekä lasten osallisuuden vahvistamisessa, että liikunnan lisäämisessä varhaiskasvatuksessa. Työvälineen avulla varhaiskasvattajat voivat tietoisesti tarkastella ja kehittää sekä omaa toimintaansa että koko työyhteisön toimintakulttuuria.

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Vasun käyttöopas. Jyväskylä: PS-kustannus.

Karvinen, J., Sääkslahti, A., Pönkkö, A., Fonsén, E.,Kemppainen, T., Soukainen, U., Palosaari, T., Korhonen, N. & Ketola, H.2015. Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja. Helsinki: Valo (Valtakunnallinenliikunta- ja urheiluorganisaatio ry).

LIKES. 2018. Varhaiskasvatus liikkumisen mahdollistajana. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://www.likes.fi/tuloskortti/varhaiskasvatus-2016

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet  2016. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [viitattu 23.11.2018]. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Pulli, E. 2013. Lupa liikkua. Liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Helsinki: Lasten keskus.

Reunamo, J. 2016. Teoksessa Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 16.12.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisenaktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Turja, L. 2017. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 38-55.

Valtonen, A. & Vastamäki, H. 2018. Fyysinen aktiivisuusoppimisen alueilla. Liikunta osana varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. AMK- opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti. [viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520303

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. [viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 21. [viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Kirjoittajat

Anniina Valtonen ja Hanna Vastamäki ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/veljekset-pojat-poika-leikki%C3%A4-179375/ (CC0)

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Valtonen, A., Vastamäki, H. & Murto, P. 2018. Työväline lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/tyovaline-lasten-fyysisen-aktiivisuuden-lisaamiseen-varhaiskasvatuksessa/

Kohti kolmannen kierroksen auditointia

LAMK Pro, Muut

Elokuussa 2018 LAMKille tuli huojentava tieto uusinta-auditoinnin läpimenosta. LAMK sai laatuleiman ja erittäin positiivisesta, kehittävästä näkökulmasta kirjoitetun auditointiraportin. Uusinta-auditointi oli LAMKille kolmas laatujärjestelmän auditointi 12 vuoden sisällä. Artikkelissa kerrotaan lyhyesti laatujärjestelmän auditointimallin taustoista ja LAMKin auditoinneista.

Kirjoittaja: Marjo-Riitta Järvinen

Vuosi 2018 on ollut LAMKille monessa suhteessa mielenkiintoinen ja haastava. Kaiken muun muutoksen keskellä valmistauduttiin laatujärjestelmän uusinta-auditointiin. Uusinta-auditointiin liittyvä vierailu järjestettiin huhtikuussa 2018, jolloin edellisestä auditoinnista oli ehtinyt kulua reilut kaksi vuotta. LAMKin laatujärjestelmä on nyt auditoitu Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, ent. KKA) mallin mukaisesti jo kolme kertaa – tosin kolmas auditointikierros on meillä vasta edessä.

Taustaa laatujärjestelmien auditoinneille

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistyivät Suomessa vuonna 2005. Ennen kattavaa laatujärjestelmäauditointien esiinnousua ammattikorkeakoulujen laatua arvioitiin mm. vakinaistamisprosessin yhteydessä (toimilupahakemusten arvioinnit) sekä jatkotutkintoja (YAMK) käynnistettäessä (kokeilulupahakemusten arviointi). Näiden lisäksi silloinen Korkeakoulujen arviointineuvosto (nyk. Karvi) toteutti koulutusala- ja teemakohtaisia arviointeja, kokonaisarviointeja sekä laatutyön arviointeja. (OPM 2004, 13-14.)

1990-luvun lopulla laadunvarmistuskeskustelu käynnistyi myös EU-tasolla, kun eurooppalaiset opetusministerit laativat ns. Bolognan julistuksen. Julistuksen keskeisenä tavoitteena oli yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) synnyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Taustalla oli tarve eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen, jossa korkea laatu nostettiin vahvasti esille. (OPM 2004, 28.)

Laadunhallinnan ulottuvuutta vietiin eteenpäin opetusministerien toisessa seurantakokouksessa Berliinissä vuonna 2003. Kyseisessä kokouksessa sovittiin, että vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin pitäisi sisältyä tiettyjä yhteisiä elementtejä: mm. vastuunjako, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä akkreditointi-, sertifiointi-  tai muu vastaava järjestelmä. (OPM 2004, 28-29.) Suomi valitsi em. vaihtoehdoista ”muun vastaavan järjestelmän” ja kehitti laatujärjestelmän auditointimallin (KKA 2005, KKA 2007), joka rakentui jo alusta lähtien eurooppalaisille arviointiyhteistyön periaatteille (ESG 2015).

LAMK rohkeasti mukaan ensimmäiselle kierrokselle

LAMK lähti rohkeasti ensimmäisten joukossa mukaan laatujärjestelmän auditointiin. Ensimmäinen auditointimalli antoi melko vapaat kädet auditointimateriaalin tuottamiseen ja auditoijat saivatkin valtaisan ja sisällöltään vaihtelevan määrän materiaalia tutkittavaksi. Auditointituloksen mukaan LAMK täytti laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit (Karppanen et al. 2007, 56).

Alkuperäisen aikataulun mukaisesti LAMKin toisen kierroksen auditoinnin olisi pitänyt olla vuonna 2012. Auditointiaikataulu kuitenkin venyi, koska 2010-luvun taitteessa oli suunnitteilla FUAS-ammattikorkeakoulujen (HAMK, LAMK ja Laurea) yhteinen laatujärjestelmän auditointi (Ignatius et al.2014). Yhteisestä auditointisuunnitelmasta luovuttiin, mutta auditoinnin ajankohta siirtyi myös LAMKin osalta vuoteen 2016.

Toisen kierroksen auditoinnit

Toisen kierroksen auditointimallia muutettiin kerätyn palautteen pohjalta. Keskeisimpänä muutoksena oli auditoinnin tiiviimpi kytkeminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin sekä keskittyminen tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaan. Ensimmäisen kierroksen pirstaleiset yksittäiset näytöt korvattiin nyt kolmella koulutusohjelmanäytöllä. Uutta oli myös valinnaisen kohteen mukaan ottaminen auditointiin. (KKA 2010, 7-10.)

LAMK lähti jälleen rohkeasti liikkeelle valitessaan kansainvälisen auditoinnin, joka aiheutti jonkinasteisia haasteisia niin dokumentoinnin kuin haastattelujen suhteen. Kovasta yrityksestä huolimatta LAMK ei läpäissyt laatujärjestelmän toista auditointia vuonna 2016 vaan korkeakoulujen arviointijaosto edellytti päätöksessään LAMKilta uusinta-auditointia (Tornikoski et al. 2016, 70.) Saman kohtalon kokivat toisella kierroksella myös Turun yliopisto, Hanken ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Auditointiraportin kehittämissuositukset kohdistuivat LAMKin laatujärjestelmään liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttämiseen, laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yhteisten menettelytapojen ulottamiseen yksiköiden välille ja organisaation eri tasoille.  Uusinta-auditoinnin kohteeksi määriteltiin laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja erityisesti sen toimivuus organisaation eri tasoilla. (Tornikoski et al. 2016, 68-70.)

Pahimman pettymyksen hälvennyttä LAMKissa ryhdyttiin valmistautumaan toisen kierroksen uusinta-auditointiin. Keskeiset auditointivalmistelujen isot teemat, joita työstettiin puolentoista vuodenajan, olivat

  1. Strategian terävöittäminen, vuosisuunnitteluprosessin selkiyttäminen ja keventäminen
  2. Johtamisjärjestelmän keventäminen, vastuiden ja työnkuvien selkiyttäminen
  3. Toiminnan yhtenäisyyden varmistaminen
  4. Laatukulttuuri: luottamuksen, innostuneisuuden ja sitoutumisen vahvistaminen

Uusinta-auditointi oli varsinaisen auditoinnin tapaan kansainvälinen. Elokuussa 2018 saadussa päätöksessä todetaan LAMKin kehittyneen huomattavasti varsinaisen auditoinnin jälkeen ja LAMKille myönnettiin laatuleima. Erityistä tunnustusta annettiin laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödynnettävyyden ja hyödyntämisen parantumisesta läpi organisaation, opiskelijoiden viestintä- ja palautekanavien selkeydestä sekä yhteisten ohjeiden ja vastuiden selkiyttämisestä, mikä on varmistanut toiminnan yhtenäisyyttä yksiköiden välillä. (Campbell et al. 2018, 5-6.)

Auditointiryhmä tunnisti toimintaympäristön muutokset, jotka haastoivat ja samalla testasivat laatujärjestelmän toimivuutta.

”That LAMK has achieved this during a period of turbulence with a change in ownership and governance and three changes in leadership, as well as planning for a move to a new campus, is testimony to the quality culture within the institution and to the tenacity and competence of those who have managed the implementation of the Development Plan for Quality, which in large part has addressed the shortcomings identified and recommendations made in the previous audit.” (Campbell et al. 2018, 27).


Mitä tulossa?

Kolmas laatujärjestelmän auditointikierros on käynnistynyt. Karvi julkaisi vuonna 2017 Korkeakoulujen auditointikäsikirjan vuosille 2018 – 2024. Aiempien vuosien perusperiaatteet ovat edelleen tunnistettavissa, mutta uudessa mallissa painottuu toiminnan vaikuttavuus osana koulutustehtävää. Arviointialueet ovat 1) osaamista luova korkeakoulu, 2) vaikuttava ja uudistava korkeakoulu, 3) kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu sekä 4) oppiva korkeakoulu. Kolmannen kierroksen auditointiprosessia on uudistettu ottamalla käyttöön digitaalinen alusta sekä vertaisarviointi. (KARVI 2017.) Nähtäväksi jää, ottaako joku korkeakouluista tällä kolmannella kierroksella auditoinnin joltain muulta taholta kuin Karvilta.

Tällä hetkellä LAMKin laatutyössä keskitytään laatujärjestelmän keventämiseen ja päivittämiseen auditoinnin ja organisaatiomuutosten jälkeen. Aiempaa vahvempi laatujärjestelmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään ensi vuoden puolella. Kolmannen kierroksen auditointi olisi LAMKilla edessä virallisen aikataulun mukaan vuonna 2024, Saimaalla vuotta aikaisemmin.

Tuloksellisuuteen perustava rahoitusmalli (nykyinen ja tuleva) haastaa koko ajan toimintaa myös laatujärjestelmän näkökulmasta. Miten ylläpidetään korkea laatutaso kovassa tulospaineessa? Peruslähtökohtana kuitenkin on, että laadukas ammattikorkeakoulu pärjää kilpailussa paremmin ja tekee parempaa tulosta kuin vähemmän laadukas. Laatu todentuu lopulta viime kädessä koulutusmarkkinoilla (opiskelijat valinnoillaan) ja työmarkkinoilla (yritykset ja muut työnantajat rekrytoinneillaan).

Lähteet

Campbell, C., Ahmaniemi, R., Andersson, Ö., Kern, S., Apajalahti, T. & Vuori, H. 2018. Re-Audit of Lahti University of Applied Sciences 2018. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2018:19.

ESG. 2015.Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. [Viitattu 18.12.2018]. Saatavissa: https://enqa.eu/index.php/home/esg/

Ignatius, J., Järvinen, M-R., Friman, M.& Heikkilä, S. 2014. FUAS-liittouman laadunhallinnan kehittyminen step by step. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 7/2014.

Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri R., Urponen H., Uusitalo. T. & Holm. K. 2007. Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvostonjulkaisuja 2007:1.

KARVI. 2017. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018-2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 2017:18.

KKA. 2005. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005 – 2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2005:4.

KKA. 2007. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 – 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2007:7.

KKA. 2010. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 – 2107. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2010:16.

OPM. 2004. Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6.

Tornikoski, E., Ahmaniemi, R., Fjellström, M., Galevski, M., Tuuliainen, M., Johanna Kolhinen & Kajaste, M. 2016. Audit of Lahti University of Applied Sciences 2016. Finnish Education Evaluation Centre. Publications 2016:19.

Kirjoittaja

Marjo-Riitta Järvinen, suunnittelupäällikkö, KT, LAMK

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Järvinen, M-R. 2018. Kohti kolmannen kierroksen audiointia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/kohti-kolmannen-kierroksen-auditointia/

Aloitusteema WordPress-kehityksen työkaluna

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

WordPressiä käytetään tänä päivänä yhä useammin verkkosivujen rakentamiseen. Kotisivuja WordPressin avulla kaupallisesti tuottavat web-kehittäjät joutuvat ottamaan lukuisia teknisiä asioita huomioon sivustoja luodessaan ja tekemään tärkeitä päätöksiä käytettävien menetelmien ja työkalujen suhteen. Yksi oleellisimmista seikoista on sivuston WordPress-teema, jonka kehittämisessä nousee eteen erinäisiä haasteita. Monet niistä voi ratkaista tarkoituksenmukaisella aloitusteemalla.

Kirjoittajat: Eetu Kinnunen ja Aki Vainio

Koodin uudelleenkäyttö ja MVC

Ohjelmistokoodi on helposti kopioitavissa ja siten uudelleenkäytettävissä, mikäli se on suunniteltu oikein. Merkittävä osa ohjelmistokehityksestä onkin sovellusten rakentamista olemassa olevasta koodista eri lähteistä. Ohjelmoijan työ onkin usein erilaisten kirjastojen, ohjelmistokehysten ja lisäosien sovittamista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kun monia osia sovelluksesta ei tarvitse kehittää alusta asti, ohjelmistokehitys nopeutuu huomattavasti.

Eräs suosittu tapa rakentaa ohjelmistoa on MVC-arkkitehtuuri (esim. Deck 2014; Galloway ym. 2014). Arkkitehtuurissa erotetaan sovelluksen käyttöliittymä (V eli view), tiedon käsittelijä (C eli controller) ja taustalla oleva tietomalli (M eli model) toisistaan. Toimimalla näin voidaan mikä tahansa näistä osista vaihtaa tarvittaessa puuttumatta muihin osiin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että saman tietomallin ja käsittelijän varaan voidaan rakentaa sovellus sekä älypuhelimelle, että tietokoneelle luomalla näille vain erilaiset käyttöliittymät.

WordPress-sivusto ja sen teema

WordPress on julkaisu- ja sisällönhallintajärjestelmänä tarkoitettu blogien ja sivustojen luomiseen. WordPress-sivusto koostuu neljästä osasta: järjestelmän ydinkoodista, teemasta, lisäosista ja sivuston ylläpitäjän lisäämästä sisällöstä, kuten sivuista, artikkeleista ja kuvista. Näistä teema toimii MVC-arkkitehtuurin mukaisena käyttöliittymänä.

Verkkosivuja muiden käyttöön tekevä web-kehittäjä voi varsinaisesti vaikuttaa vain teeman koodiin ja lisäosien valintaan, mikäli hän haluaa säilyttää järjestelmän päivitettävyyden (WordPress Foundation 2018c). WordPress-teema on tiedostokokoelma, joka sisältää sivuston yksilöllisen identiteetin mahdollistavat sivurakenteet, toiminnallisuudet ja tyylimääritelmät.

WordPressin teemahakemistosta löytyy lukuisia käyttövalmiita teemoja moneen eri tarpeeseen, mutta täysin kustomoitu kotisivu vaatii lähes aina teeman tiedostojen muokkaamista. Jos saatavilla oleva teema on tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan, voi sen muokkaaminen olla hankalaa koodin monimutkaisuuden vuoksi. Tämän lisäksi teemaan tehdyt muutokset saattavat hävitä sitä päivitettäessä, tosin kyseinen ongelma on vältettävissä luomalla olemassa olevan teeman pohjalta lapsiteema (WordPress Foundation 2018a). On kuitenkin olemassa toinenkin vaihtoehto tämän ongelman ratkaisemiseen.

Aloitusteema on yleinen ratkaisu asiakkaan tarkkoihin tarpeisiin räätälöityjen kotisivujen kehittämisen lähtökohtana.  Aloitusteemojen ulkoasu ja sisältö ovat tyypillisesti paljon käyttövalmista teemaa riisutumpia. Aloitusteemoja ei ole tarkoitettu käytettäviksi sellaisinaan, vaan niitä on tarkoitus kustomoida tilanteen mukaan. (Strojny 2013.)

Miksi käyttää aloitusteemaa?

Kinnusen opinnäytetyössä (2018) tutkittiin aloitusteeman rakentamista WordPress-sivustojen kehityksen yhtenäistämiseksi kotisivupalveluita tarjoavan yrityksen sisäisessä käytössä. Yrityksen prioriteettien ja toiveiden perusteella on luotavissa monikäyttöinen aloitusteema, jota hyödyntämällä voidaan vähentää jatkossa luotavien sivustojen eroavaisuuksia teemojen koodipohjissa. Mikäli aloitusteema noudattaa määriteltyjä kehitysstandardeja ja sisältää yritykselle oleelliset ominaisuudet ja toiminnallisuudet, sillä on mahdollisuus ratkaista eroavaisuusongelma. (Kinnunen 2018, Strojny 2013.)

Kun sivustojen kehityksestä vastuussa olevat kehittäjät tuntevat yrityksen luomien WordPress-sivujen teemojen toiminnan, kyseisten sivujen ylläpito ja jatkokehitys helpottuvat huomattavasti (Kinnunen 2018, Strojny 2013). Aloitusteema voi toimia myös oppimisympäristönä teemojen muokkaamiseen. Kun teema ei ole liian monimutkainen, sen rakenteen ja toiminnan hahmottaminen on helpompaa.

Millainen aloitusteema soveltuu minulle?

Aloitusteemaa kehittäessä tulee ennen kaikkea ottaa huomioon sitä käyttävän yrityksen, organisaation tai yksityishenkilön tarpeet ja tavoitteet sivuston kehityksessä. Tämän vuoksi ei ole olemassa yhtä tiettyä ohjetta siitä, mitä aloitusteemassa tulisi olla ja mitä ei. Yksi tapa päästä selville teeman optimaalisesta muodosta on tutkia teeman tulevan käyttäjän aiempia verkkosivuprojekteja. Luettelemalla aiemmin tehdyillä sivustoilla käytössä olevat toiminnot ja elementit sekä arvioimalla kyseisten ominaisuuksien teemaan asentamisen hyödyllisyyttä voidaan päästä paremmin perille aloitusteeman tarpeista. (Kinnunen 2018.) On muistettava, että tietynlaiset ominaisuudet, kuten yhteydenottolomakkeet ja analytiikkaominaisuudet, on WordPressin virallisen dokumentaation mukaan suositeltavaa toteuttaa teeman sijaan lisäosilla (WordPress Foundation 2018b).

Kun on tiedossa, mitä aloitusteemalta vaaditaan, voidaan hankkia niitä täsmäävä teema. Internetissä on saatavilla useita aloitusteemoja ilmaiseksi. Eri aloitusteemoilla on omat vahvuutensa. Roots-tiimin (2018) voimakas Sage-teema perustuu Webpackiin, sisältää Bootstrapin ja käyttää Blade-moottoria sivupohjien luomiseen. Automaticcin (2018) Underscores on yksinkertaisempi, sisältäen useita funktioita, sivupohjia ja elementtejä, mutta yksinkertaisen PHP:n muodossa. Themblen (2018) Bones on tarkoitettu mahdollisimman minimalistiseksi, mobiiliystävälliseksi teemaksi. Nämä esimerkit kuvaavat aloitusteemojen monipuolista kirjoa käyttötarkoituksesta toiseen.

Aloitusteeman voi toki myös rakentaa alusta asti itse, tai oman teeman voi kustomoida olemassa olevan aloitusteeman pohjalta. Kussakin tilanteessa järkevin lähestymistapa riippuu valituista vaatimuksista sekä kehittäjän taitotasosta. Aloitusteeman käyttäminen oman teeman luomisessa on kuitenkin samalla tavalla perusteltavissa kuin aloitusteeman käyttäminen ylipäätään: se yksinkertaistaa ja yhtenäistää teeman kehittämistä. Onkin aloitusteeman periaatteen mukaista, että etenkin aloittelevat ohjelmoijat harkitsevat aloitusteemojen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä sivustokehityksessä ja henkilökohtaisessa oppimisessa.

Lähteet

Automattic Inc. 2018. Create your Underscores based theme. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://underscores.me/

Deck, P. 2014. Spring MVC: A tutorial. Vancouver, Canada: Brainy Software.

Galloway, J., Allen, K. S., Lipton, E., Matson, D., Mourfield, P. & Wilson, B. 2014. Professional ASP. NET MVC 5.  Wiley.

Kinnunen, E. 2018. WordPress-kehityksen  yhtenäistäminen aloitusteeman avulla. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321422

Roots. 2018. Sage. WordPress starter theme with a modern development workflow. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://roots.io/sage/

Strojny, D. 2013. Why you should use a WordPress starter theme. The Theme Foundry. [Viitattu 6.12.2018]. Saatavissa: https://thethemefoundry.com/blog/wordpress-starter-theme/

Themble. 2018. Bones – An HTML5, Mobile-First starter theme for rapid WordPress development. [Viitattu 12.12.2018]. Saatavissa: https://themble.com/bones/

WordPress Foundation. 2018a. Child Themes. [Viitattu 6.12.2018]. Saatavissa: https://codex.wordpress.org/Child_Themes

WordPress Foundation. 2018b. Explanations and Examples. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: https://make.wordpress.org/themes/handbook/review/required/explanations-and-examples/

WordPress Foundation. 2018c. Updating WordPress. [Viitattu 9.12.2018]. Saatavissa: https://codex.wordpress.org/Upgrading_WordPress

Kirjoittajat

Eetu Kinnunen on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva tietojenkäsittelyn opiskelija

Aki Vainio on tietojen käsittelylehtori Lahden ammattikorkeakoulussa ja entinen ohjelmistoalan yrittäjä

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/blogging-blur-business-communication-261662/ (CC0)

Julkaistu 18.12.2018

Viittausohje

Kinnunen, E. & Vainio, A. 2018. Aloitusteema WordPress-kehityksen työkaluna. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/18/aloitusteema-wordpress-kehityksen-tyokaluna