Aihearkisto: LAMK Pro

IWAMA – Capacity Development Activities

Articles in English, Kiertotalouden ratkaisut, LAMK Pro

The wastewater treatment sector is under the challenge that are caused not only the global drivers (e.g., urbanization, climate change, aging population), but also the rapid development of the water management technology with the increased requisites for the water purification (e.g., micro-plastics, medical residues, etc.). IWAMA-project introduces capacity development activities and -tools for the wastewater treatment sector of the Baltic area to tackle these challenges.

Authors: Katerina Medkova and Sami Luste

Introduction

The lack of training, awareness and interactive international information share have been identified as one of the major limitations regarding the energy- and resource-efficient management of the wastewater processes in the Baltic Sea Region (E.g., PRESTO project 2011-2014; PURE project 2007-2013).

By increasing knowledge and providing up-to-date technical information, the efficiency of wastewater treatment plants, regarding both the energy savings and nutrient removal, can be noticeably improved. At the same time, continuous learning alongside with the technology development can lead to a better environmental state of the Baltic Sea.

IWAMA – Interactive Water Management project aims at improving wastewater management in the Baltic Sea Region (BSR). The triple fields of IWAMA activities include the capacity development of the wastewater treatment operators, improving the energy efficiency and sludge management.

LAMK is responsible for the Capacity Development for wastewater sector experts. Capacity development is also enabled through international onsite workshops and online webinars. During the capacity development workshops and webinars, the most recent knowledge on smart sludge and energy management is presented. An added value is brought by sharing the lessons learned from the pilot investments conducted in IWAMA. In addition, the formation of national knowledge-based communities (NKBC) of the lifelong learning in each partner country is enabled.

What has been done?

 All six workshops and four webinars have been organised on different themes (Figure 1). The onsite workshops consisted of topic related presentations, lectures, case studies, and dedicated neighbourhoods’ sessions. Site visits to the local WWTPs were an integral part of the international workshops held in different BSR countries. The content of the workshops have been continuously evaluated and developed and new elements have been added later on: panel discussions and suppliers orienteering sessions. The valuable and up-to-date presentations have been recorded for their later use in capacity development. Carefully selected presentations have been also transcribed with English subtitles and some of them translated into national languages, such as Finnish, German, Estonian, Russian and Lithuanian. At the same time, these events provided an opportunity for networking, gaining new information and continuous knowledge and experience exchange with other water stakeholders in the BSR.

Figure 1. IWAMA Workshops and Webinars Overview

These recorded presentations will be available in a Training Material Package (TMP), an online Moodle-based platform, built by LAMK, providing educational materials for WWT sector, associations, universities, NKBCs, or anyone interested in WWT. The TMP is under the development and the first testing of the elements has been conducted. Besides the presentations and recordings, other lifelong learning tools are being developed during the course of the project, such as the WWTP game (Image 1) and virtual learning tests.

Image 1. Screenshot of the WWTP game being developed by LAMK

The water-, waste and wastewater associations and universities (LAMK, ECAT-Lithuania, LNU, EVEL, DWA) have started to modify and fill the national sections of the online TMP, translate materials for WWTP game and virtual tests.

Insights from the WS6

The theme of the last international Capacity Development workshop was in the name of “Constructional and operational challenges” and it took place in Gdańsk, Poland on 20.-21.9.2018. The first day started with a visit to Kazimierz Water Tower, located on an island (Image 2). Besides the technological purpose of the modern tower, it serves as an educational centre.

Image 2. Kazimierz Water Tower (Photo by Katerina Medkova)

The second day was filled with presentations, discussions, case studies and targeted parallel sessions. Case studies presented solutions to personnel demand and management challenges in Germany, Finland, Estonia and Poland. For instance, Ms Sirpa Sandelin from Satakunta University of Applied Sciences, Finland, emphasized the importance of ageing personnel and diminishing workforce in wastewater treatment plants. Managing knowledge, especially the tacit knowledge and its transfer to new generation employees, is essential for water utilities. Knowledge management supports learning in organisations, as only 20 % is learned at schools. The majority of knowledge and skills (80%) is achieved at work through work experience and on-the-job training. Lifelong learning is seen as an investment for the future and a key in today’s competitive and fast-changing world. (Sandelin 2018) “Lifelong learning of the personnel should be seen as a responsibility of both the employer and the employee”, Ms Sandelin (2018) stated.

The last day took place in the premises of the Gdańsk wastewater treatment plant, where the theoretical presentations followed by a detailed visit of the large plant, including the plant, combined anammox- constructed wetland pilot-plant, and the incineration and CHP plants. A beautiful Hevelius Fountain Show ended the workshop.

Image 3. Gdańsk wastewater treatment plant (Photo by Katerina Medkova)

IWAMA, funded by INTERREG Baltic Sea Region Programme 2014-2020, is a flagship project of the European Union Strategy for the Baltic Sea Region. More information about IWAMA project is available at https://www.iwama.eu/.

References

IWAMA. 2017. About IWAMA. [Cited 10 Oct 2018]. Available at: https://www.iwama.eu/about

Sandelin, S. 2018. Knowledge Management and Retention in Finnish WWTPs.  IWAMA 6th Capacity Development Workshop. IWAMA. [Cited 10 Oct 2018]. Available at: http://www.iwama.eu/sites/iwama/files/8._knowledge_management_and_retention_in_finnish_wwtps_sandelin.pdf

Authors

Katerina Medkova and Sami Luste both work in the IWAMA project in LAMK.

Illustration:  Gdańsk wastewater treatment plant. Photo by Katerina Medkova.

Published 22.10.2018

Reference to this publication

Medkova, K. & Luste, S. 2018. IWAMA – Capacity Development Activities. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/10/22/iwama-capacity-development-activities/

 

Palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen kohti parempaa liikuntaleiriä

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Palvelumuotoilu auttaa kehittämään palveluita asiakasystävällisemmiksi. Sen avulla voidaan ideoida ja luoda uusia palveluita tai kehittää jo olemassa olevia. Palvelumuotoilu asettaa asiakkaan tarpeet ja toiveet kaiken keskiöön, jolloin palveluista ja palvelukokemuksista muotoutuu asiakkaita miellyttäviä. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu Ry:lle tehdyssä opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun työkaluja lasten ja nuorten liikuntaleirin, Vierumäen Leiritulien kehittämiseksi.

Kirjoittajat: Elina Peltola ja Sami Heikkinen

Palvelumuotoilun avulla parempia palveluita

Palvelumuotoilu on tapa toimia ja ajatella (Tuulaniemi 2011, 58). Sen avulla palvelukokemuksia ideoidaan ja kehitetään käyttäjien tarpeiden mukaan käyttäjäystävällisemmiksi. Parhaimmillaan palvelumuotoilun avulla voidaan asiakkaalle luoda mieleenpainuva palvelukokemus, johon asiakas sitoutuu ja suosittelee myös muille. (Kalliomäki 2014, 46.)

Asiakaspalvelijoilla on suuri rooli asiakkaan palvelukokemuksen muodostumisessa. Sekä asiakkaiden että asiakaspalvelijoiden tarpeet, näkemykset ja arvot on ymmärrettävä yhdessä, jotta palvelukokemuksesta voidaan muokata asiakkaalle paras mahdollinen. (Tuulaniemi 2011, 71.)

Palvelumuotoilun juuret perustuvat muotoiluun, jossa korostetaan prosessi- ja menetelmäosaamista. Muotoilussa korostetaan myös visuaalisuutta, joka näkyy palvelumuotoilussa visuaalisena ja luovana lähestymistapana. (Tuulaniemi 2011,63-64.) Palveluiden ideoinnissa ja kehittämisessä tietoa kerätään ja esitetään usein visuaalisessa muodossa muun muassa erilaisina kuvina ja piirroksina. Näin on helpompi tunnistaa mahdollisia kehityskohteita. (Miettinen 2011, 21.)

Palvelumuotoilua liikuntaleirin kehittämiseksi

Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu Ry:n järjestämälle lasten ja nuorten liikuntaleirille, Vierumäen Leiritulille toteutettiin opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli kehittää leiriä palvelumuotoilun keinoin (Peltola 2018). Aineistoa kerättiin määrällisin ja laadullisin menetelmin, sähköisen kyselylomakkeen sekä kahden työpajan avulla.

Sähköisen kyselylomakkeen avulla hankittiin pohjatietoa ja palautetta edellisen vuoden leiristä. Kysely auttoi selvittämään miltä paikkakunnilta leiriläiset tulevat, mistä he ovat saaneet tiedon Leiritulista ja kuinka moni on ollut leirillä ensimmäistä kertaa. Kyselyn avulla selvitettiin myös sitä, millaisista asioista lapset ovat nauttineet leirillä, ja oliko heillä jotain huomautettavaa tai parannusehdotuksia. Suurin osa kysymyksistä päätettiin jättää avoimiksi kysymyksiksi, jotta vastaajan vastauksia ei ohjata liikaa.

Opinnäytetyön puitteissa järjestettiin kaksi työpajaa: yksi leiriläisille ja toinen leirin ohjaajille. Leiriläisille järjestetyssä työpajassa käsiteltiin viittä eri teemaa sarjakuvien ja keskustelujen kautta. Teemat olivat unelmien leiri, Vierumäen Leiritulet, leiriruoka, ohjaajat ja leirimuistot. Myös ohjaajien työpajassa käytiin keskustelua viidestä eri teemasta: Vierumäen Leiritulet, ongelmatilanteet leirillä, ohjaajana työskentely, puhelimet leirillä sekä hyvä ryhmähenki.

Kyselyn ja työpajojen pohjalta todettiin, että leiriläiset viihtyvät Leiritulilla, mutta uudistuksia odotetaan tuleville leireille. Leiriläisten ja ohjaajien mielipiteissä Leiritulista oli selkeä yhtäläisyys – samoja asioita nousi esille kummassakin työpajassa. Tähän saattoi vaikuttaa se, että moni ohjaajista on nuorempana osallistunut leirille itse leiriläisen roolissa.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi kolme erilaista käyttäjäprofiilia sekä leiriläisen palvelupolku. Kuvitteelliset käyttäjäprofiilit tehtiin leiriläisten kertomusten, ajatusten ja kokemusten pohjalta. Käyttäjäprofiileissa esitellään kuvitteellisen leiriläisen ikä, asuinpaikka, harrastukset, miksi haluaa osallistua leirille ja mitä toiveita leiriläisellä on leirille. Profiilit luotiin, jotta on helpompi tunnistaa, millainen on potentiaalinen asiakas ja millaisena asiakas haluaa leirin kokea (kuva 1).

Kuva 1. Yksi kolmesta kuvitteellisesta käyttäjäprofiilista (Peltola 2018)

Lisäksi luotiin leiriläisen palvelupolku. Se auttaa hahmottamaan mikä Leiritulilla toimii jo hyvin ja mitä osa-alueita voitaisiin lähteä kehittämään. Palvelupolku luotiin yhden käyttäjäprofiilin ympärille sisällöllisemmän tuloksen saamiseksi ja se kuvaa leiriläisen matkan Vierumäen Leiritulilla vaihe vaiheelta, mitä tapahtuu ennen leiriä, mitä leirillä ja mitä leirin jälkeen. Palvelupolku perustuu työn aikana hankittuun aineistoon ja leiriläisten kokemuksiin. Palvelupolun rinnalle kirjattiin huomiota ja kehitysehdotuksia sen tulkinnan helpottamiseksi.

Asiakaskeskeisyys auttaa kehittymään

Asiakkaan asettaminen palvelun keskiöön auttaa näkemään palvelun uudella tavalla. Jotta asiakkaille voidaan tarjota palvelua, joka jää mieleen, täytyy ymmärtää asiakkaan tarpeita ja toiveita palvelun suhteen.

Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu Ry:n Vierumäen Leiritulien kehittymisen ja leiriläisten mieltymysten ymmärtämisen kannalta on tärkeää kerätä palautetta jokaiselta leiriltä. Opinnäytetyön puitteissa toteutetun kyselyn ja työpajojen aineistoista on nähtävissä, että niin leiriläiset kuin ohjaajatkin haluavat päästä vaikuttamaan ja osallistumaan leirin kehittämiseen. Vierumäen Leiritulet on perinteikäs liikuntaleiri lapsille ja nuorille, jonka traditioita ei haluta muuttaa liikaa, mutta perinteen elinvoimaisena pitämisen kannalta leiriläisiä ja ohjaajia kannattaa osallistaa tulevien leirien ideointiin.

Lähteet

Kalliomäki, A. 2014. Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka. [Helsinki]: Talentum.

Klaar Margus, J. 2014. How to have your cake and eat it too – an introduction to service design. Amsterdam: BIS Publishers.

Miettinen, S. 2011. Palvelumuotoilu- uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Peltola, E. 2018. Liikuntaleirin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Case: Vierumäen leiritulet. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101716073

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Elina Peltola on Lahden ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö ”Liikuntaleirin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Case: Vierumäen Leiritulet” on hyväksytty ja tarkastettu lokakuussa 2018.

Sami Heikkinen on lehtori Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/football-teenager-greenery-sports-1533213/ (CC0)

Julkaistu 19.10.2018

Viittausohje

Peltola, E. & Heikkinen, S. 2018. Palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen kohti parempaa liikuntaleiriä. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/19/palvelumuotoilun-keinoja-hyodyntaen-kohti-parempaa-liikuntaleiria/

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu muutostilanteessa

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

2010-luvulla muutoksista on tullut osa yritysten arkipäivää. Muutostilanteissa yhteistä on, että ne vaikuttavat lähes poikkeuksetta yrityksessä työskenteleviin ihmisiin ja heidän työhyvinvointiinsa. Työhyvinvoinnin merkitys muutostilanteessa ja siitä selviytymisessä on suuri.

Kirjoittajat: Henna Oksanen ja Markus Kräkin

Ihminen muutostilanteessa

Muutostilanne on ihmiselle hyvin ristiriitainen tilanne ja aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Turvattomuus sekä epävarmuus töiden jatkumisesta voivat aiheuttaa sekä henkisiä että fyysisiä oireita ja haitata merkittävästi työn imua, työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista. Muutostilanteissa onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa henkilöstön työhyvinvointiin, riittävään tiedottamiseen sekä esimiestyöhön läpi muutostilanteen (Rauramo 2013, 19.)

Asennoitumiseen muutostilannetta kohtaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset, elämäntilanne ja motivaatio (Järvinen 2014, 156.) Muutostilanne voi olla mahdollisuus, mutta samalla se on aina luopumista jostain tutusta ja turvallisesta (Rauramo 2013, 5).

Muutoksen työkalut

On tärkeää pohtia työntekijöihin vaikuttavien muutosten vaikutusta ihmisten työhyvinvointiin. Tärkeitä muutosprosessiin liittyviä kysymyksiä ovat: mitkä tekijät auttavat muutosta onnistumaan, miten prosessi on järkevintä toteuttaa ja mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka lisäävät henkilöstön työhyvinvointia? (Kehusmaa 2011, 150.)

Muutostilanteessa korostuu viestinnän tärkeys. Muutosviestinnän tarkoitus on selvittää henkilökunnalle, mitkä ovat muutoksen tavoitteet, mistä muutoksessa on kyse, miksi muutostilanne on edessä ja miten tilanne vaikuttaa työntekijöihin. Muutosviestinnän kannalta olennaista on, että viesti ymmärretään halutulla tavalla. Tämän takia on tärkeää miettiä, kuka viestii ja miten viesti esitetään. (Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 23; Pirinen 2014, 123 – 133.)

Jokapäiväisen esimiestyön tavoitteena on edistää henkilökunnan sitoutumista sekä työmotivaation ja toimintakyvyn säilyttämistä läpi muutostilanteen. Esimiehen tulee toimia henkilöstön tukena (Pirinen 2014, 14.)

Työhyvinvoinnin merkitys

Työhyvinvointi lisää yrityksen tuottavuutta. Työterveyslaitoksen (2018) tutkimusten mukaan onnistunut työhyvinvointityö vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia, vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta, edistää avainhenkilöiden pysymistä yrityksessä, lisää yrityksen kilpailuetua ja tätä kautta parantaa myös taloudellista kannattavuutta. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava, tehokas, oppimishaluinen ja innovatiivinen. Työntekijän hyvinvointi parantaa yrityksen mainetta ja asiakastyytyväisyyttä.

Työhyvinvoinnin vastakohtana voidaan nähdä työpahoinvointi. Työpahoinvoinnin vaikutuksia ovat lisääntyvät sairauspoissaolot, sitoutumattomuus työhön ja työn tuloksellisuuden heikentyminen. Työpahoinvointi voi aiheuttaa työkyvyttömyydestä johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä (Virolainen 2012, 30.) Mankan, Kaikkosen ja Nuutisen (2007, 24) mukaan yli kolmannekseen sairauspoissaoloista on syynä organisaatio sekä useimmiten myös puutteellinen työhyvinvointi.

Työhyvinvointi muutostilanteessa

Työhyvinvointia muutostilanteessa tutkivan opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että muutostilanne aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta (Oksanen 2018). Toisten työntekijöiden työhyvinvointiin muutostilanne on vaikuttanut jopa merkittävästi aiheuttaen pahoinvointia ja työmotivaation heikkenemistä. Toisten taas huomattavasti vähemmän, mitä selittää ihmisten persoonallisuus, aiemmat kokemukset ja niiden vaikutukset muutostilanteiden kokemiseen. Persoonallisuudella on merkittävää vaikutusta siihen, miten ihminen suhtautuu muutokseen. Tutkimuksen mukaan myös aikaisemmat muutostilanteet ja niiden onnistuminen vaikuttavat merkittävästi ihmisen muutostilanteeseen suhtautumiseen sekä sen kokemukseen. Ne työntekijät, joilla oli positiivisia kokemuksia aikaisemmista muutostilanteista, suhtautuivat huomattavasti myönteisemmin meneillään olevaan muutostilanteeseen.

Muutostilanne on aiheuttanut tutkittavassa asiantuntijayksikössä henkilöstön vaihtuvuutta. Monet tutkimukseen osallistujista kertoivat etsivänsä uutta työtä. Taustalla on väsymys toistuviin muutoksiin. Muutostilanteesta johtuvan henkilöstön vaihtuvuuden koetaan vaikuttaneen myös yhteisöllisyyteen ja työilmapiiriin, vaikka hyvä työilmapiiri olikin tutkimuksen mukaan yksi niistä tekijöistä, jotka ovat auttaneet työntekijöitä jaksamaan muutostilanteessa. Eräs haastateltavista kertoi, että: ”Suurin pelastus on ollut, että meillä on täällä niin hyvä keskenämme.” Valitettavasti se ei pelkästään riitä.

Tutkimuksen tulosten perusteella löydettiin myös kehityskohteita muutostilanteeseen. Tällaisia olivat viestintään sekä esimiestyöhön panostaminen. Muutostilanteesta selvitään paremmin huomioimalla henkilöstö ja heidän hyvinvointinsa. Esimiestyö sekä riittävä ja suunniteltu viestintä ovat merkittäviä henkilöstön työhyvinvointia tukevia sekä henkilöstöä sitouttavia tekijöitä erityisesti muutostilanteissa. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että panostamalla muutostilanteen hoitamiseen olisi mm. hyvin suurella todennäköisyydellä voitu pienentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Muutostilanteet aiheuttavat ihmisille epävarmuutta. Muutostilanteilla voi olla ihmisen hyvinvoinnille merkittäviä vaikutuksia, kuten työpahoinvointia, motivaation heikkenemistä sekä vaikutusta yleiseen jaksamiseen. Muutostilanteissa onkin tärkeää huomioida ihmiset ja heidän työhyvinvointinsa sekä tehdä toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön saisi sitoutettua pysymään yrityksen palveluksessa.

Lähteet

Järvinen, P. 2014. Onnistu esimiehenä. Helsinki: Sanoma Pro.

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Manka M-L, Kaikkonen M-L & Nuutinen S. 2007. Hyvinvointia Työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi.  Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampereen yliopisto & Euroopan sosiaalirahasto. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf

Oksanen, H. 2018. Työhyvinvointi muutostilanteessa : Case: Yritys X. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 11.10.2018 ]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915825

Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum Media Oy.

Rauramo, P. 2013. Työhyvinvointi muutostilanteissa. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://ttk.fi/files/4678/tyohyvinvointi_muutostilanteissa.pdf

Terävä K & Mäkelä-Pusa P. Esimies työhyvinvointia rakentamassa. Kuntoutussäätiö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan sosiaalirahasto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. [Viitattu 15.2.2018]. Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf

Työterveyslaitos. 2018. Työhyvinvointi. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.

Kirjoittajat

Henna Oksanen on Lahden ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö ”Työhyvinvointi muutostilanteessa. Case: Yritys X” on hyväksytty ja tarkastettu lokakuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 11.10.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/lehdet-py%C3%B6kit-syksy-kirkkaat-v%C3%A4rit-539413/ (CC0)

Viittausohje

Oksanen, H. & Kräkin, M. 2018. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu muutostilanteessa. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/11/tyohyvinvoinnin-merkitys-korostuu-muutostilanteessa/

Havaintoja muotoilun alan koulutuskokeiluista

LAMK Pro, Muotoilu, Uudistava oppiminen

 Digitalisaatio, robotisaatio ja muut työelämän muutosta ajavat tekijät ovat merkittävästi muuttaneen muotoilijan työtehtäviä. Samaan aikaan on syntynyt myös uudenlaista työtä. Se on osin vielä tunnistamatonta ja piilossa, mutta hiljalleen uudet työmahdollisuudet avautuvat näkyviin.  Tässä artikkelissa esitettävillä koulutuskokeiluilla on haettu näkemystä ja ymmärrystä siitä, miten muotoilijalle merkityksellisiä työelämätaitoja voidaan kartuttaa opintojen aikana. Koulutuskokeiluissa on tarkasteltu muun muassa yrittäjyysvalmiuksien sekä tiimeissä toimimisen valmiuksien kehittymistä osana opintoja.  Lisäksi on pohdittu tiimioppimisen tuottaman yrittäjämäisen asenteen kehittymistä.

Kirjoittaja: Anu Raappana

Johdanto

Muotoilijat tunnistavat, että uusia työmahdollisuuksia on näkyvissä esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin palvelujen kehittämisessä, käyttöliittymäsuunnittelussa sekä eettisten ja ekologisten, uusista materiaaleista tehtävien tuotteiden suunnittelussa. Myös ilmaston muutoksen on ajateltu tuottavan muotoilijoille uudenlaisia työpaikkoja, joita ei tällä hetkellä vielä tunnisteta. Työelämän murroksessa myös muotoilijan ansaintatapa on muuttunut. Muotoilija toimii usein yrittäjänä ja työura koostuu erilaisista pätkistä (Ornamo 2017). Koulutuksessa on kyettävä tuottamaan sellaisia valmiuksia, että muotoilija pystyy muuttuvassa työelämässä itsensä työllistämään ja toisaalta kykenee laajentamaan osaamistaan tarvittaessa.

Koulutuskokeilujen taustalla on Design or die –luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä ESR –hanke (1.9.2016 – 31.12.2018). Hanke on valtakunnallinen ja sen toteuttavat LAMK, Lapin yliopisto, Aalto yliopisto sekä Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry. Hankkeen teemoja ovat muun muassa muotoilualan koulutuksen muutos, muotoilijoiden monimuotoinen työelämä sekä muotoiluosaamisen hyödyntämisen edistäminen.

Tausta-aineisto

Tässä artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat aineistoon, joka koostuu haastatteluaineistosta (ammatissa toimivia muotoilijoita sekä muotoilualan opiskelijoita), kyselyaineistosta (ohjausryhmän jäsenet) sekä hankkeessa toteutettujen koulutuskokeilujen aikana syntyneestä aineistosta. Aineisto on suppea, joten yleistyksiä aineiston pohjalta ei voida tehdä, mutta mielenkiintoisia ilmiöitä aineistoon kätkeytyy. Tiimioppimisen koulutuskokeilut on toteutettu kahdella sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opintojaksolla.

Koulutuskokeilujen suunnittelua ja niiden toteuttamista ovat ohjanneet muun muassa seuraavat käsitykset tiimioppimisesta. Tiimissä oppiminen tarkoittaa yhteistoiminnallista ja vuorovaikutuksellista oppimisen tapaa ja jokainen tiimin jäsen vaikuttaa koko tiimin oppimiseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Vaikka tehdään yhdessä, on vastuu oppimisesta aina yksilöllä. Tiimioppiminen perustuu vuorovaikutukseen, tiedon jakamiseen sekä reflektioon sekä tiimiläisten että ohjaavien opettajien välillä. Tehtäessä kehitysprojektia yrityksen toimeksiannosta, oppimiseen liittyy myös vuorovaikutus tilaajan kanssa. Tiimioppimisen käsitteeseen liittyy läheisesti myös itsetuntemuksen sekä yhteisöllisen oppimisen käsitteet. Tiimioppiminen edistää sekä yrittäjyysvalmiuksia että sosiaalisia taitoja. Kokeilujen taustalla vaikutti lähtökohtana erityisesti tiedon, ymmärryksen ja ammattiin sidottujen taitojen kasvu tiimioppimisen ytimenä, mutta yrittäjyysvalmiuksien kasvua sekä sosiaalisten taitojen kasvu nähtiin myös erittäin merkittävänä tavoitteena. (Arene 2010; Hytti et al. 2010; Seikkula-Leino 2007.)

Havaintoja kokeiluista

Tiimin tulos vahvempi kuin yksilön tuottama tulos

Ryhmäopetuksen erityisen hyvä ominaisuus on vertaisoppiminen ja ryhmän jäsenten tuki. Kokeiluista saatu kokemus osoittaa, että tiimi kykenee usein tunnistamaan kunkin yksilön vahvuudet, mikä auttaa ryhmän jäseniä hyödyntämään yksilöllisiä vahvuuksiaan tehokkaammin. Tärkeää on myös ryhmätyön tuloksena saavutettu menestyskokemus ja kyky tuoda henkilökohtainen osaaminen sekä persoona osaksi tiimin menestyksestä. Tiimissä myös pettymyksen kokeminen on helpompaa.

Tiimityöskentelyllä vahvempaa yhteissuunnittelua

Tässä esitellyt koulutuskokeilut eivät olleet monialaisia, mutta kokeiluissa havaittiin monialaisuuden tuottamia hyötyjä. Monialaisuus on selvästi suunta, jota tulee edelleen tavoitella. Muotoilun koulutuksessa monialaisesta tiimityöstä opintojen aikana on hyötyä, sillä myöhemmin ammatissa toimitaan aina monialaisesti. Tiimityöskentely ja tiimissä oppiminen edistää opiskelijoiden kykyä työskennellä moniammatillisissa ryhmissä.

Tiimissä tavoitetaso kohoaa

Tiimi asettaa tavoitetason korkeammalle kuin yksittäinen opiskelija. Kokeiluissa havaittiin, että tiimin yhteisöllinen itsetunto voi olla niin vahva, että tavoite asetetaan jopa liian korkealle suhteessa osaamiseen ja käytössä olevaan aikaan. Tämä on ollut kokeiluissa myös yksi tärkeä tarkasteltava näkökulma; miten opiskelijat hahmottavat oman ajankäyttönsä, omat resurssinsa ja miten voidaan tukea oman osaamisen tunnistamista sekä kykyä laatia projekteista riittävän laajoja mutta ei liian laajoja. Opettajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita hahmottamaan realistinen tavoite ja työskentelyn taso.

Jokainen saa käyttää omaa erityisosaamistaan

”Oli aika mahtava tunne kun tajusin, että mä pystyn tuomaan siihen tiimiin ihan erilaista osaamista. Mulla on tutkinto amiksesta ja oon oppinu siellä yhen tekniikan. Me hyödynnettiin sitä ja siks meille tuli niin hyvä työ.”

Tiimin osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisesta. Parhaimmillaan tiimityöskentely on sitä, että jokainen voi tuoda tiimin työskentelyyn omaa erityiosaamistaan ja edelleen kasvattaa omaa osaamistaan havainnoimalla muiden työskentelyä. Havaintojen perusteella oman osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen vahvistaa ammatillista itsetuntoa.

Tiimin rakentaminen ja tiimiytyminen

”Ei siitä vaan tullut mitään. Tapeltiin lopuksi oikein kunnolla.”

Tiimien muodostamisessa on omat riskinsä ja tiimin kokoon sekä kokoonpanoon on kiinnitettävä huomiota. Tiimityön onnistuminen perustuu opiskelijoiden valmiuteen työskennellä tiimeissä. Tämä on otettava huomioon tiimien rakentamisessa sekä tiimien ohjaamisessa.

Opettajan rooli tiimioppimisessa

Tiimioppimisen ohjaajana opettajan ja oppimateriaalien roolit muuttuvat merkittävästi. Tiimioppimisen prosessissa opettaja on valmentaja tai fasilitaattori ja oppimateriaalia syntyy osittain prosessin aikana.  Ohjauksen ja taustamateriaalin tarve nousee opiskelijoiden oppimisprosessista Opettajan tulee oppia hyödyntämään avoimesti saatavilla olevia aineistoja ja ohjata opiskelijoiden työskentelyä siten, että he itse tunnistavat teemoja ja ilmiöitä, joista tarvitsevat lisätietoa. Tiimioppimisessa myös erilaisten tiedonhankinnan menetelmien käyttö korostuu. Opiskelijat joutuvat hankkimaan tietoa päästäkseen eteenpäin projektissaan.

Yhteenveto

Koulutuskokeilut ovat olleet yksi osa hanketta. Niiden tuottama tieto on auttanut ymmärtämään paitsi työelämän muutosta, myös monenlaisia keskeisesti muotoiluprosessiin liittyviä elementtejä. Muotoilijan työn muuttuessa perinteisestä, konkreettisesta tuotesuunnittelusta abstraktimpaan suuntaan, korostuvat muotoiluprosessissa ehkä eri elementit kuin aiemmin. Muutoksen myötä myös koulutuksen on muututtava, jotta oikeiden taitojen, tietojen, välineiden ja asenteiden oppiminen jatkuu.

Lähteet

Arene, 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. [Viitattu 19.9.2018]. Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf

Hytti, U., Stenholm, P., Heinonen, J., & Seikkula-Leino, J. 2010. Perceived learning outcomes in entrepreneurship education: The impact of student motivation and team behavior. Education + Training, Vol. 52 (8/9), 587 – 606.

Ornamo, 2017. Työmarkkinatutkimus. [Viitattu 19.9.2018]. Saatavissa: https://www.ornamo.fi/app/uploads/2018/05/ornamo_tyomarkkinatutkimus-2017.pdf

Seikkula-Leino, J. 2007. Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007: 28. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

Kirjoittaja

Anu Raappana on Design or die-hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii tutkijana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/workplace-team-business-meeting-1245776/ (CC0)

Julkaistu 8.10.2018

Viittausohje

Raappana, A. 2018. Havaintoja muotoilun alan koulutuskokeiluista. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/08/havaintoja-muotoilun-alan-koulutuskokeiluista/

Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus –hankesuunnitelma opinnäytetyönä

LAMK Pro, Muut

Vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa, ja sen merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan. Tulevaisuudessa toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Monipuolinen hanketyö on vakiintunut osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Opiskelijat tekevät hankkeiden toimenpiteitä ja verkostoituvat hankkeissa alueen yritysten kanssa. Opiskelija voi myös näyttää osaamistaan osallistumalla hankesuunnitelman kirjoittamiseen, kuten vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus hankesuunnitelmassa tehtiin.

Kirjoittajat: Krista Mikkonen ja Kirsi Kallioniemi 

Asiakaspalveluvalmennusta tapahtumissa työskenteleville vapaaehtoisille

Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennushanke, eli VAPA-hanke, suunniteltiin tarjoamaan valmennusta Jukolan ja Venlojen viesteissä Lahti-Hollolassa 2018 ja Kangasalla 2019 työskenteleville vapaaehtoisille asiakaspalvelutyöntekijöille. Suunnitellun hankkeen tavoitteena oli kehittää vapaaehtoisten asiakaspalveluosaamista, josta hyötyisivät edellä mainittujen tahojen lisäksi järjestävät paikkakunnat ja paikalliset yritykset sekä palveluntarjoajat. Hanke suunniteltiin Lahden ammattikorkeakoulussa hallinnoitavaksi ja toteutettavaksi, ja sille haettiin alueiden välistä rahoitusta paikalliselta Leader-ryhmältä.

Vapaaehtoiset edellä hankkeessa

Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta. Vapaaehtoistyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta ja sitä voi tehdä kuka tahansa iästä tai asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Vapaaehtoistoiminta hyödyntää kolmatta osapuolta perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella ja sen luonteeseen kuuluu, että se on avointa kaikille. (Valliluoto 2014, 12.)

Vapaaehtoisten rooli tapahtumissa, ja etenkin suurtapahtumia järjestettäessä, on merkittävä. Ilman vapaaehtoisten työpanosta jäisivät monet suuret urheilutapahtumat järjestämättä. Vapaaehtoistyöstä hyötyvät tapahtumanjärjestäjän lisäksi ensisijaisesti vapaaehtoiset saamalla työkokemusta ja pääsemällä osaksi ainutlaatuista elämystä. Vapaaehtoistyötä johdettaessa on otettava huomioon, että vapaaehtoisten taidot, kokemukset, motiivit ja sitoutuminen työskentelyyn saattavat vaihdella hyvinkin paljon. (Mallen & Adams 2008, 55-58.)

VAPA-hanke suunniteltiin vastaamaan ensisijaisesti vapaaehtoisten tarpeisiin. Hankkeen puitteissa järjestettävien valmennuspäivien tarkoitus oli vapaaehtoisten asiakaspalvelutaitojen vahvistamisen lisäksi nostattaa yhteishenkeä ja tarjota heille mahdollisuus verkostoitua ennen kilpailuviikonloppua. Getzin (2007, 290) mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä motivoi etenkin mahdollisuus sosiaalisten sekä ammatillisten suhteiden luomiseen ja itsensä haastaminen. Lisäksi vapaaehtoiset nauttivat yhteisöllisyyden tunteesta, ja hyviä kokemuksia omaavat vapaaehtoiset jakavat niitä mielellään toisille innostaen näin muita mukaan toimintaan.

VAPA-hankesuunnitelman eteneminen

VAPA-hanke syntyi Krista Mikkosen (2018) opinnäytetyön pohjalta, jonka tuotoksena kirjoitettiin hankesuunnitelma. Suunnitelman perustana käytettiin Lahti2017 hiihdon MM-kilpailuiden vapaaehtoisten valmennustilaisuuksien konseptia, jota jatkokehitettiin paikan päällä tehtyjen havaintojen pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö (2017) ohjeistaa, että hyvässä hankehakemuksessa hankkeelle on selkeät perustelut, tavoite ja toimenpiteet on mietitty ja ilmoitettu tarkasti, kohderyhmä on määritelty ja rajattu, budjetti on huolellisesti laadittu ja se on realistinen sekä kohtuullinen, hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkamisesta ja vakiinnuttamisesta, tulosten raportointi ja levittäminen on mietitty sekä hankkeen toteuttamiseen on varattu riittävästi ammattitaitoisia henkilöitä. VAPA-hankkeen hankesuunnitelma tehtiin edellä mainittuja ohjeita noudattaen ja se liitettiin osaksi sähköistä virallista hankehakemusta, joka jätettiin rahoittajan käsittelyyn marraskuun lopussa 2017.

Hankesuunnitelma opinnäytetyönä

Ajatus hankesuunnitelman kirjoittamisesta opinnäytetyönä oli lähtöisin TKI-toiminnassa mukana olevalta opettajalta ja TKI-asiantuntijalta. Opinnäytetyön kirjoittaja oli ollut mukana valmentajan roolissa Lahti2017-hiihdon MM-kilpailujen vapaaehtoisten valmennuspäivillä ja osallistunut Palveluliiketoiminnan Projektikevään 2017 Jukolan viestin markkinoinnin kehittämiseen. Hankesuunnitelmassa opiskelijan oma kokemus ja näkemys valmennuksesta ja sen tarpeesta pääsivät esille. ”Hankkeiden maailma” oli ennestään opinnäytetyön tekijälle vieras ja uutta oli, että hankesuunnitelman tekeminen opinnäytetyönä oli ylipäätään mahdollista. Työn tekijä innostui hankkeen kirjoittamisen ajatuksesta, sillä hän koki hankekirjoittamisen olevan hyvä tilaisuus oppia uutta ja kehittyä ammatillisesti. Työn tekijä arvosti sitä, että hän pääsi näkemään hankeprosessin alusta lähtien hakemuksen lähettämiseen saakka. Opinnäytetyön tekijä oli työn lopputulokseen tyytyväinen, vaikka kielteinen rahoituspäätös olikin pettymys.

Ohjaavan opettajan näkökulmasta VAPA-hankkeen kirjoitusprosessi eteni ripeästi ja tuki korkeakoulun profiilia. Ohjattava sai ohjaajan näkökulmasta katsottuna kokemusta hankekirjoittamiseen ja näkemystä siihen, kuinka laaditaan hankehakemus.  Vaikka hankesuunnitelma ei saanutkaan Leader-rahoitusta, niin suunnitelma jäsensi merkittävästi vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennuksen teemaa ja toi lisäarvoa teeman jatkotyöstämiseen. Vapaaehtoistyön teemaa onkin jatkettu Lahden ammattikorkeakoulussa mm. Sport Volunteers Movement eli SCULT-hankkeessa, jossa kerätään tietoja vapaaehtoisista tekijöistä, jotka olisivat kiinnostuneita lähtemään vapaaehtoisiksi kansainvälisiin urheilutapahtumiin. Uusia tapahtumia on suunnitteilla Päijät-Hämeessä ja niissä vapaaehtoisilla on merkittävä rooli. Vapaaehtoiselle onnistunut asiakaskohtaaminen on osa hyvää tapahtumakokemusta ja onnistunut vapaaehtoistyö innostaa tulemaan yhä uudelleen vapaaehtoiseksi. Mahdollisen VAPA-hankkeen idea tai tarve ei ole kadonnut, mutta ehkä aika ei vain ollut vielä kypsä suunnittelulle hankkeelle.

Lähteet

Getz, D. 2007. Event Studies. Theory, research and policy for planned events. Oxford: Elsevier Ltd.

Mallen, C. & Adams, L. (toim.) 2008. Sport, Recreation and Tourism Event Management. Theoretical and Practical Dimensions. Oxford: Elsevier Ltd.

Mikkonen, K. 2018. Hankesuunnitelma. Case: VAPA-hanke Jukolan ja Venlojen viestin vapaaehtoisten valmentamiseen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 14.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802102274

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Millainen hanke voi saada rahoitusta? Rakennerahastot.fi [Viitattu 14.2.2018]. Saatavissa: https://www.rakennerahastot.fi/millainen-hanke-voi-saada-rahoitusta-

Valliluoto, S. 2014. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Helsinki: Kilpailu- ja kuluttajavirasto. [Viitattu 6.9.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27174632/Vapaaehtoistoiminnan_mahdollisuuksista_ja_esteista-2.pdf

Kirjoittajat

Krista Mikkonen on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta palveluliiketoiminnan tradenomiksi toukokuussa 2018. Krista työskentelee nykyisin myynti- ja markkinointikoordinaattorina, ja hän on lisäksi mukana kansainvälisessä SCULT-hankkeessa projektikoordinaattorina.

Kirsi Kallioniemi toimii lehtorina ja projektipäällikkönä SCULT-hankkeessa Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Kimmo Hirvonen. 2018. Saatavissa: http://www.jukola.com/2018/files/2018/05/IMG_4452.jpg

Julkaistu 25.9.2018

Viittausohje

Mikkonen, K.  & Kallioniemi, K. 2018. Vapaaehtoisten asiakaspalveluvalmennus –hankesuunnitelma opinnäytetyönä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/25/vapaaehtoisten-asiakaspalveluvalmennus-hankesuunnitelma-opinnaytetyona/