Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) korostuu moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen palveluja uudistettaessa. Toimintakulttuurin muutos moniammatillista osaamista hyödyntäväksi ja asiakaslähtöisyyttä korostavaksi vaatii koko työyhteisöltä uusien ratkaisujen etsimistä monella eri tasolla. Moniammatillisen yhteistyön toteutuminen vaatii motivaatiota kehittämistyöhön, yhteistyömenetelmien hallintaa, ammattitaitoa ja tietoa. LAPE -hankkeen myötä on tutkittu ja kehitetty perhekeskustoimintamallia, jonka avulla verkostoidaan palvelut ja osaaminen perheiden eduksi.

Kirjoittajat: Laura Asikainen, Henni Paronen ja Raija Hovi-Pulsa

LAPE –hanke verkostoi palvelut yhteen

Hallituksen kärkihankkeella, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla, pyritään uudistamaan palveluja vastaamaan paremmin perheiden sekä lasten ja nuorten tarpeisiin. Muutostyön yksi tärkeä tavoite on palvelurakenteiden uudistaminen. Kehittämistyössä tärkeä lähtökohta on verkostojen yhteistyö, joka ylittää hallinto- ja aluerajat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4-5, 6.) Palveluiden yhteensovittamisella lisätään ammattilaisten tuntemusta toistensa työstä sekä verkostoitumista. Muutostyön avulla pyritään lisäämään yhteisiä toimintatapoja ja yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita. (Aula ym. 2016, 5-6, 9.) Muutostyötä tehdään yhdessä valtion, kuntien, seurakuntien, Kansaneläkelaitoksen, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4-5, 6).

Päijät-Hämeessä LAPE-hanke on keskittynyt erityisesti toimintakulttuurin muutoksen sekä matalan kynnyksen tuen kehittämiseen. Päijät-Hämeessä halutaan sujuvoittaa yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä kehittää matalan kynnyksen tuen palveluita niin, että ne suuntautuvat perheiden arkeen ja kasvuympäristöihin. Matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat myös monialaista yhteistyötä ja jalkautuvia työmuotoja. (Huomisen hyvinvointia 2018.)

Perhekeskukset Päijät-Hämeessä

Yksi keskeinen osa-alue LAPE-hankkeessa on ollut rakentaa perhekeskustoimintamallia. Perhekeskuksien tarkoituksena on koota lapsiperhepalvelut yhteen, niin että maakuntien eri toimijoiden palvelut verkostoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.) Kokonaiskuvan muodostaminen asiakkaan tilanteesta voi osoittautua haastavaksi pirstaleisessa palveluiden kokonaisuudessa, jos erillisiä suunnitelmia ja tavoitteita ei ole kyetty yhteensovittamaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 7.)

Päijät-Hämeessä on työstetty perhekeskustoimintamallia viimeisen puolentoista vuoden ajan. Neljän pilotin avulla sen edellytyksiä on tutkittu vuoden 2018 aikana. (Huomisen hyvinvointia 2018.) On hahmoteltu, että perhekeskusalueita tulisi olemaan Päijät-Hämeen alueella seitsemän. Fyysisten perhekeskusten lisäksi perhekeskustoimintamallin toivotaan tuovan myös digitaaliset palvelut osaksi toimintaa. Päijät-Hämeen LAPE-tiimin mukaan keskeisintä kehittämistyössä on ollut mentaalisen perhekeskuksen kehittyminen. Tämä tarkoittaa asiakkaalle ja työntekijälle kokemuksen syntymistä siitä, ettei ole yksin ja apua on saatavilla, kun tarve sitä vaatii. (Moisander-Pohjonen & Åstedt 2018.)

Yksin tekemisen kulttuuri väistyy moniammatillisuuden tieltä

Moniammatillisuus tarkoittaa toimintaa, jossa eri ammattiryhmien edustajat yhdistävät tietojaan ja taitojaan, sitoutuen yhteiseen toimintaan (Pärnä 2012, 50). Muutos moniammatilliseen yhteistyöhön vaatii asiantuntijoiden roolien tarkastelua, niiden määrittelyä sekä joskus myös roolien uudelleen määrittämistä (Isoherranen 2008, 34).

Työntekijöiden välinen yhteistyö on monimutkaisempaa kuin yksilötyöskentely. Yhteistyön ajatellaan syntyvän kuin itsestään, kun työntekijät vain laitetaan yhteen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yhteistyö edellyttää asioita niin työntekijältä, esimieheltä kuin organisaatioltakin. (Lyhty & Nietola 2015, 147.)  Moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä olennaista on kehittää sellaista yhteistä toimintaa, joka synnyttää laadullisesti uudenlaista osaamista (Karila & Nummenmaa 2001, 141). Jotta hyvinvointia tuottavat palvelut voivat kehittyä, on moniammatillisen työn toteuduttava palveluntuottajien välillä (Halme ym. 2010, 25). 

Asiakkaan asema on muuttumassa entistä aktiivisemmaksi palveluita suunniteltaessa. Myös asiakkaiden elämäntilanteet ja niihin liittyvät haasteet ovat monimutkaisempia ja vaativampia, jolloin ammattilaiset ovat riippuvaisia toistensa tietotaidosta. (Lyhty & Nietola 2015, 152.) Perhekeskukset tuovat moniammatillisen yhteistyön konkreettisesti asiakkaiden eduksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Yhteistyötä tekemällä ja erilaisia yhteistyön muotoja kehittämällä asiakkaiden palvelutarpeisiin voidaan vastata paremmin (Lahtinen ym. 2017, 33).

Lähteet

Aula, M K., Juurikkala, V., Kalmari, H., Kaukonen, P, Lavikainen, M.& Pelkonen, M. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:29. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa:http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74904/Rap_ja_muist_29_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Halme, N., Perälä, M-L. & Laaksonen, C. 2010. Yhteistyöinterventioiden vaikuttavuus lapsiperhepalveluissa. Järjestelmällinen katsaus. Raportti 10/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Huomisen hyvinvointia. 2018. Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://www.huomisenhyvinvointia.fi/tekijat/

Hänninen, K. & Poikela, R. 2016. Toimintalähtöinen, dialoginen ja kohtaava vuorovaikutus. Teoksessa: Töttönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Isoherranen, K. 2008. Yhteistyön uusi haaste – moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa: Isoherranen, K., Rekola, L., & Nurminen, R. (toim.) Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: Wsoy Oppimateriaalit.

Karila, K. & Nummenmaa, A R. 2001. Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti. Helsinki: WSOY.

Lahtinen, P., Männistö, L., & Raivio, M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaohjeita. Työpapaperi 7/2017. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 29.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-827-2

Lyhty, T. &  Nietola, V. 2015. Dialoginen moniammatillisuus asiakastyössä. Teoksessa: Näkki, P. & Sayed, T. 2015. Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. Helsinki: Edita.

Moisander-Pohjonen, M. &  Åstedt, T. 2018. Perhekeskus- mukana perheen elämässä. [Viitattu 27.12.2018]. Saatavissa: https://sosiaalialanosaamiskeskusverso.wordpress.com/2018/10/18/perhekeskus-mukana-perheen-elamassa/

Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Hankesuunnitelma. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalveluiden+muutosohjelma.pdf/901bb807-89df-4efc-9ef6-257064f84ac0

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma. LAPE-hankkeeseen liittyvän moniammatillista tiedonhallintaa kehittävän työryhmän raportti. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma -työryhmä. Sosiaali- jaterveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:36. [Viitattu 25.9.2018].Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3886-1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Perhekeskukset. [Viitattu26.11.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/lape/perhekeskukset

Kirjoittajat

Laura Asikainen ja Henni Paronen ovat joulukuussa 2018 valmistuvia sosionomi (YAMK) -opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta.

Raija Hovi-Pulsa toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja on YAMK-sosionomikoulutuksen vastuuopettaja.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/yellow-blue-and-red-plastic-gameboard-toy-209712/  (CC0)

Julkaistu 18.12.2018

Viittausohje

Asikainen, L., Paronen, H. & Hovi-Pulsa, R. 2018.  Perhekeskustoimintamalli korostaa moniammatillisuutta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/17/perhekeskustoimintamalli-korostaa-moniammatillisuutta