EU:n komissio palkitsi konetekniikan SimLab-projektin!

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

LABissa hyödynnetään simulointia konetekniikan lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa. Konetekniikan simulointi poikkeaa merkittävästi muiden alojen simuloinnista: simuloimme koneiden toimintaa kehittyneillä digitaalisilla työkaluilla. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten koneiden simulointi tuli LAMKiin ja miten se on kehittynyt vuosien kuluessa.

Kirjoittaja: Teijo Lahtinen

EU:n komissio kutsui Erasmus-hankkeiden tekijöitä Supporting Key Competencies for Lifelong Learning -konferenssiin Brysseliin 12-13.11.2019. LABista kutsuttiin Teijo Lahtinen ja Kristian Rintala Konetekniikasta. Tilaisuudessa valittiin SimLab-projekti yhdeksi parhaista kategoriassa Inspiring Projects in the Area of Digital Competencies.

SimLab-projekti oli kansainvälinen projekti, jossa kehitettiin yhtenäinen alusta erilaisille OnLine-laboratorioille (Viro, Saksa), virtuaalisia mekatronisia koneita ja laitteita (Suomi, Ruotsi, Viro) ja opetussuunnitelma ko. laitteiden käyttöönottoon (Suomi ja Viro). Yhteistyökumppaneita olivat: Kunglika Tekniska Högskolan (Ruotsi), ITTGroup (Viro), ITMatters (Saksa), LAMK (Suomi) ja Viljandi kutse6ppekeskus VIKK (Viro). Projektin projektipäällikkönä toimi Kristian Rintala. Opetussuunnitelmista vastasi Teijo Lahtinen. Projektin vaativimman osan (simulointimallit) koodasi Timo Lahtinen.

Kuva 1. SimLab-projektin tavoitteet. (Kuva: Teijo Lahtinen)

Mitä simulointi on?

Simuloinnin “guru” R. Shannon on todennut, että simulointi on taidetta ja tekniikkaa. (Shannon 1998, 7-14). Simulointi on prosessi, jossa reaalimaailman järjestelmiä kuvataan virtuaalisin keinoin digitaalitekniikan avulla. Nämä digitaaliset kaksoset (”Digital Twin”) ovat verrokkeja reaalimaailmasta, joita käytetään erilaisten järjestelmien testaamiseen ja kehittämiseen. Laajemmin käsitettynä simulaatio voi olla mitä tahansa yksinkertaisesta roolipelistä todella monimutkaisen koneen simulaatiomalliin.

Simulointia voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysyhteistyössä, opetuksessa ja markkinoinnissa. Insinöörikoulutuksessa simuloinnin avulla voidaan käytännön Hands-On -harjoituksia toteuttaa turvallisemmin ja tehokkaammin, esimerkiksi robotiikassa. Teollisuudessa voidaan simuloida materiaalivirtoja sekä poistaa pullonkauloja ja nopeuttaa käyttöönottoja, toisin sanoen tehostaa toimintaa.

Kuinka simulointi tuli LAMKiin

1990-luvun lopulla muutama mekatroniikan opiskelija palkattiin Teknillisen korkeakoulun (TKK), nykyisen Aalto-yliopiston Lahden toimipisteeseen. 2000-luvun alussa TKK hankki yhden Suomen ensimmäisistä 3D-tulostimista. Tähän aikaan puhuttiin termistä ”Rapid Prototyping”. Tulostinta käytettiin siis ensisijaisesti prototyyppien pikamallinnukseen. Samoihin aikoihin TKK hankki myös Suomen ensimmäisiin kuuluvan simulointiohjelmiston, jolla tehtiin sekä tutkimusta että palvelutoimintaa: tehdassuunnittelua ja materiaalivirtojen simulointia. Samoihin aikoihin Henri Koukka aloitti LAMKin palveluksessa tuntiopettajana ja toi TKK:lta tulleessaan simuloinnin LAMKiin.

Ensimmäisiä simulointeja tehtiin TKK:n ohjelmistolla. Muutaman vuoden jälkeen LAMKiin hankittiin Visual Componentsin 3D Create -simulointiohjelmisto. 2000-luvun loppupuolella simulointia tehtiin pääasiassa Tehdassuunnittelu-nimisen opintojakson sisällä. Vuosikymmenen vaihtuessa yrityksistä alkoi tulla palautetta, että simuloinnin roolia tulisi lisätä koulutuksessa. Tätä varten pystytimme opiskelijaprojekteina robotiikan ja koneiden simuloinnin oppimisympäristön Ståhlberginkadun kellariin. Järjestelmä sisälsi kolme portaalirobottia ja niiden väliset kuljettimet, Beckhoffin ohjausjärjestelmän ja servokäytöt. Tällä kalustolla tehtiin useita projekteja ja opinnäytteitä. Matti Pitkälä aloitti näihin aikoihin robottisolujen simulointia ABB Robot Studio -ohjelmistolla. Näitä tuotoksia on myös esitelty useammassa konferenssissa.

Kuva 2. Portaalirobotti.  (Kuva: Teijo Lahtinen)

Kuva 3. Portaalirobotin simulointimalli. (Kuva: Teijo Lahtinen)

2010-luvun alussa simulointi sai vauhtia yritysyhteistyön kautta. Kirjoitimme yhteisartikkelin ICEE 2012 -konferenssiin Henri Koukan ja Arttu Salmelan kanssa Raute Oyj:n ja LAMK:n simulointikuvioista (Lahtinen ym. 2012). Yritysyhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen myös Siemensin ja Beckhoffin kanssa.

Kuva 3. Raute Oyj:n simulointikonsepti (2012). (Kuva: Teijo Lahtinen)

Miten ”digitaalinen kaksonen” luodaan?

Päijät-Hämeen alueella on paljon koneenrakennukseen erikoistuneita yrityksiä: Raute, Makron, Orfer, Dieffenbacher, SEW Eurodrive, LSK Electrics, ESYS, Ferroplan, Etteplan ja monet muut. LABin konetekniikka tekee yhteistyötä kaikkien edellä mainittujen kanssa. Tunnemme alueen yritykset varsin hyvin. Simuloinnin hyödyntäminen alan yrityksissä on muuttunut state-off-the-art -teknologiasta standardiksi. Lähes kaikki hyödyntävät sitä.

”Digitaalinen kaksonen” perustuu koneen tai laitteen 3D-malliin. Koneen 3D-malli on hyvin yksityiskohtainen: jokainen koneen toiminto on mallinnettu tarkkaan. Simulointimallissa liian tarkka malli lisää laskentatehon tarvetta huomattavasti ja tästä syystä konemallia pitää yksinkertaistaa: karsitaan simulointimallista turhat ominaisuudet pois.

Teknisesti vaikein ja työllistävin vaihe simulointimallin luomisessa on älyn lisääminen malliin. Koneiden toiminta voidaan mallintaa fysiikan avulla. Esimerkiksi tietokonepeleissä on tätä varten erityiset ”fysiikkamoottorit”. Varsinaiset toiminnot saadaan aikaan koodaamalla jokaiselle toiminnolle oma ohjelmansa. Tähän tarvitaan varsin hyvää matematiikan osaamista.

Vaikeiden asioiden oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja systemaattista jatkuvaa kehittämistä: 10 vuotta on näissä hommissa lyhyt aika. Koneiden simuloinnissa riittää haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia kollegoja ja pomoja siitä, että ”poika” saatiin kotiin!

Lähteet

Shannon, R. E. 1998. Introduction to the art and science of Simulation. Teoksessa: Proceedings of the 1998 Winter Simulation Conference, Los Alamitos, CA, USA. 7-14.

Lahtinen, A., Salmela, A, & Koukka, H. 2012. Enhancing Engineering Education and University-Industry Collaboration by Simulation Tools. Teoksessa: Björkqvist, J., Laakso, M-J., Roslöf, J. Tuohi, R. & Virtanen, S. International Conference on engineering education 2012 Proceedings. Turku, Finland, July 30 – August 3, 2012. Research Reports from Turku University of Applied Sciences 3. Research Reports 38. 577-583.

Kirjoittaja

Teijo Lahtinen toimii mekatroniikan lehtorina LAMK:ssa. Teijo Lahtinen on toiminut monissa insinöörikoulutuksen kehittämishankkeissa kotimaassa ja kansainvälisesti (Automation in Network, INSSI, SimLab, INSMER, CDIO). Lahtinen on myös projektioppimisen ja PBL:n asiantuntija. Hän on myös kirjoittanut useita kansainvälisiä artikkeleita insinöörikoulutuksen kehittämisestä.

Julkaistu 11.12.2019

Viittausohje

Lahtinen, T. EU:n komissio palkitsi konetekniikan SimLab-projektin! LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/11/eun-komissio-palkitsi-konetekniikan-simlab-projektin/

Creating a User-Friendly Online Learning Platform to Learn Finnish

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro, Uudistava oppiminen

This article discusses the idea of creating a language learning platform to study Finnish online. As with any digital services and platforms, an online language learning platform should be created by keeping in mind the principles of user-friendly design. Designing such platforms should be based on rich, varied data.

Authors: Polina Moiseeva and Hamid Guedra

As the process of globalization requires people to adapt to new settings and adjust their language skills accordingly, the tools that help in acquiring such skills have to be up-to-date and user-friendly. Online learning platforms, being such tools, are expected to have a well-thought-out structure so that learners can understand the materials and go through the courses effectively and efficiently. Indeed, user experience plays a key role in creating successful online learning platforms (Harrati et al. 2016, 470).

Finland is quickly becoming a more and more multicultural society. While newly arrived immigrants can sometimes manage in English, learning and knowing Finnish is expected.  Even if it is commonly thought that Finnish is somehow more difficult to learn than many other languages and can only be mastered through thorough face-to-face teaching, creating a user-friendly online learning platform to learn Finnish is still well justified. For example, such a platform could help in meeting the growing demand of Finnish for foreigners language teaching.

The Product Development Process

The product development process described by Schneider and Stickdorn (2011, 118) provides a good background for creating user-friendly artifacts. They list the following four stages:

  • exploration
  • creation
  • reflection
  • implementation

The exploration stage relates to the project background and aims to get acquainted with the problem, identify it, and visualize findings. In the creation stage, focus is on collecting all the findings, generalizing on them, and processing them to produce a viable concept. The reflection stage covers prototype creation and collecting user feedback. Potential users are encouraged to test the created prototype in real-life conditions and to report any problems they detect. The usability test carried out at the stage allows researchers to identify possible mistakes in the interactive prototype and correct them at a considerably smaller expense than at a later stage. In the implementation stage, the final product is released and made public, which may bring about the need for further improvements and iterations.

Case Study and Its Key Findings

A study, Developing an online learning platform for studying Finnish, by Polina Moiseeva and Evgenii Sverchkov (2019) reports a research project that examined existing online language learning platforms from a user’s perspective. It also created a prototype of a Finnish language learning website and tested the prototype with potential users.

Figure 1. Neiro Lingua’s website to study Finnish (Moiseeva & Sverchkov 2019, 49)

Designing and creating a user-friendly online learning platform requires varied data. The data can be collected, for example, through user surveys, benchmarking, and usability testing. The key findings of the study were drawn from such rich data.

Regarding learners, full-time students generally seem to attend fewer online courses than those who are either at work or unemployed. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.) Online courses therefore seem to meet the needs of those learners who are outside educational institutions.

There are five key points that should be considered when designing online language learning platforms: mentorship, course guidelines, study materials, practice, and content representation. In addition, learners generally want a lesson page to include a video lecture where the related grammar is explained; they want the material to be available as text so that it can be studied afterward; and they want resources to help with homework and also links to additional grammar and vocabulary practice. A language learning course page should also have detailed information about the course structure and instructions on how to work during the course as well as links to social media channels and group discussions. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.)

A language learning platform should generally have a clear structure and a simple, clear interface. The color scheme should be uniform and consist of three to four colors. Finally, to be even more user friendly, a language learning website should provide instructions on how to go through a lesson and have an option to create a personal user account. (Moiseeva & Sverchkov 2019, 22.)

Further Study

Further study could, for example, focus on the topic of scaling a software as a service (SaaS). It brings about the need to choose the best billing model for the new online language learning platform. The choice depends on the type of business and the overall business strategy. Per-user models, the pay-as-you-go billing model, the free-based model, tiered user pricing model are all widely used options. The most essential task is to choose the billing model which contributes to customer satisfaction and loyalty. (Lueck 2018.)

To sum up, the idea of creating an online language learning platform to study Finnish is well justified based on the current needs of the new generation of young foreigners seeking to establish themselves in Finland. The study conducted by Polina Moiseeva and Evgenii Sverchkov serves as a viable starting point for creating such a platform.

References

Harrati, N., Bouchrik, I., Tari, A. & Ladjailia, A. 2016. Exploring user satisfaction for e-learning systems via usage-based metrics and system usability scale analysis. Computers in Human Behavior. Vol.61, 463-471. [Cited 30 April 2019]. Available at: https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.03.051

Lueck, C. 2018. What is Saas? Popular billing models you should know. FastSpring. [Cited 24 Sept 2019].  Available at: https://fastspring.com/blog/4-popular-saas-billing-models-you-should-know-about

Moiseeva. P. & Sverchkov, E. 2019. Developing an online learning platform for studying Finnish. Bachelor Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 24 Sept 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611950

Stickdorn, M. & Schneider, J., 2011. This is Service Design Thinking. Amsterdam: BIS Publisher.

Authors

Polina Moiseeva is a Business Information Technology student at Lahti University of Applied Sciences. Polina’s interests are in user experience design and edutech.

Hamid Guedra is a Senior Lecturer at Lahti University of Applied Sciences. Hamid’s interests are in teaching English for specific purposes and communication research.

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/868561 (CC0)

Published 10.12.2019

Reference to this publication

Moiseeva, M. & Guedra, H. 2019. Creating a User-Friendly Online Learning Platform to Learn Finnish. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/12/10/creating-a-user-friendly-online-learning-platform-to-learn-finnish/

Digitaalisuudella elintapamuutokseen

LAMK Pro, Muut

Elintavat ja niistä suoraan tai välillisesti aiheutuvat ongelmat ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Vähäinen liikunta tai liikkumattomuus sekä siihen liittyvä ylipaino luovat väestötasolla yhä enenevässä määrin terveysongelmia. Ongelmien ratkaisemisessa perinteinen terveystiedon jakaminen ei riitä. Haasteena on yksilön terveyteen liittyvien toimintatapojen muuttaminen, pysyvästi. Digitaalisuuden hyödyntäminen terveyteen vaikuttavien elintapojen kuten liikunnan ja liikkumisen seurannassa on osaltaan keino ratkaista ongelmaa.

Kirjoittajat: Antti Pursio ja Taina Anttonen

Työterveys 2.0 – perusteita digitaalisten toimintamallin kehittämiseen

Suomalaisesta työikäisestä väestöstä noin 1,8 miljoonaa kuului 2015 tehdyn selvityksen mukaan työterveyshuollon piiriin. Työterveyden toiminta on keskittynyt yksityissektorille, jonka osuus on noin 1,1 miljoonaa työntekijää. (Kela 2017.) Terveysneuvonnan toteutuksen kannalta keskeisten ammattiryhmien eli terveydenhoitajien resurssi on yksityissektorilla pysynyt lähes ennallaan vuodesta 2004 (Lappalainen ym. 2015). Samalla kuitenkin vahvasti elintapoihin liittyvät sairaudet kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetes ja tälle altistavat riskitekijät; ylipaino ja passiivinen elämäntapa ovat kasvussa. Vaikka työterveyshuollon ensisijainen tehtävä ei ole elintapasairauksien ehkäisy, yhdessä julkisen sektorin kanssa sen tuloksellinen toiminta on merkittävä tekijä sairauksien ehkäisyssä. Perinteinen neuvonta nykyisillä resursseilla ei kuitenkaan näyttäisi tuottavan toivottuja tuloksia. Muutokselle ja nykyaikaisia digitaalisuutta hyödyntävälle toimintamallille on tarvetta.

Askel kerrallaan, mutta askeleita tarvitaan enemmän

THL:n (2015) raportin mukaan miehistä 70 % ja naisista 76 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Edellä mainittu määrä ei vastaa suositusta viikoittaisesta liikuntamäärästä aikuisväestöllä; 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia raskasta liikuntaa sekä säännöllistä lihaskuntoharjoittelua ja liikehallintaa. (Kuva 1)

Lisäksi, tarkasteltaessa UKK-instituutin julkaisuja liikuntasuositusten toteutumisesta, määrät eivät ole mairittelevia (Kuva 2). Samanaikaisesti ylipainoisten osuus väestössä on kasvanut pitkällä aikavälillä seurattuna.

Selvityksiä ja tutkimuksia raportoidaan voimakkaasti mediassa. Elintapojen merkityksestä, ravinnosta ja liikunnan hyödyistä käydään julkista keskustelua, myös tutkittua tietoa saadaan jatkuvasti lisää. Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja älypuhelimet ovat räjähdysmäisesti kasvava markkina. Yksilöt seuraavat ja keräävät itsestään tietoa näiden kuluttajakäyttöön suunniteltujen liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla. Liikunta- tai terveysteknologialaitteisiin kulutettu rahamäärä oli vuoteen 2012 mennessä satoja miljoonia dollareita (Stahl ym. 2016).

Kuva 1. Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti 2019.

Huolimatta olemassa olevasta tutkimustiedosta, lisääntyneestä terveyden seurannasta sekä huomattavasta määrästä yksilöstä itsestään kertynyttä dataa, säännöllinen liikkuminen ja liikunta ovat keskenään ristiriidassa. Passiivinen elämä on nyky-yksilön ongelma.

Kuva 2. Liikkumisen suositusten toteutuminen suomalaisissa väestötutkimuksissa (UKK-instituutti. 29. Terveysliikuntapäivät 2019)

Näyttää siis siltä, että pelkästään terveystiedon lisääminen sinänsä ei saa aikaan muutosta yksilön elintavoissa kuten liikkumisessa. Oleellisten asioiden ymmärtäminen ja löytäminen alati kasvavasta tietomäärästä on yksilölle kenties yhä haastavampaa; tarvitaan oikein ajoitettua ja osaavaa tukea esimerkiksi työterveyshuollossa.

Liikunta- tai terveysteknologialaitteet terveyshaastajina

Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden käyttö näyttää tulleen pysyvästi osaksi yksilöiden liikuntaharrastuksia. Itsensä mittaaminen (health tracking) on laajeneva ilmiö ja markkinoilta löytyy huomattava määrä laitevaihtoja tähän tarkoitukseen. Liikunnan lisäksi seurattavana ovat myös kehon kuormitustaso, stressi sekä uni. Laitteiden yhtenä käyttötarkoituksena on terveyden edistäminen. Laitteissa piilee merkittävää potentiaalia, mutta ongelmaksi muodostuu tyypillisesti laitteen käyttöön liittyvän terveyteen liittyvän muutoksen lyhytaikaisuus. Pysyvän muutoksen toteuttaminen vaatii toteutuakseen sisäistä motivaatiota ja laitteet toimivat ulkoisena motivaattorina. (Patel ym. 2015.) Kuitenkin, laitteilla vaikuttaisi valitettavasti olevan vähäinen merkitys pysyvän muutoksen luomiseksi. Käyttö jää usein ohimeneväksi trendiksi. Myös usein laitteiden käyttäjät ovat jo muutoinkin aktiivisia, eivätkä näin ollen elintapojen muuttamisen kannalta oleellisin kohderyhmä. Keskeinen haaste onkin, miten laitteita saataisiin niistä terveyden edistämisen kannalta haastavan kohderyhmän käyttöön samalla hyödyntäen niitä pysyvien elintapamuutosten aikaan saamiseksi.

Verkkovalmennuksella tulevaisuuteen

Elintapojen muutosvalmennuksessa realistinen ja yksilön itsensä laatima tavoite ja toteutussuunnitelma korostuvat. Käytännön esimerkit ja selkeä ohjeistus näyttelevät keskeistä roolia muutoksen viemisessä osaksi arjen toimintaa. (Poppe ym. 2017.) Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla muutos elintavoissa voidaan tuoda näkyväksi päivittäisessä tekemisessä ja mikä parasta, yksilö voi itse seurata muutosta. Oikeiden asioiden seuraaminen ja vähemmän tärkeän informaation seulominen vaativat kuitenkin tukea, jonka antajana asiantuntija kuten työterveyshuollon terveydenhoitaja kykenisi toimimaan. Nykyaikana terveyden edistäminen perustuu yhä useammin valmennuksen periaatteille. Digitaalisuuden hyödyntäminen kuten videopuheluiden tai chat-yhteyden käyttö soveltuvat interventioon kontekstin huomioiden. Lisäksi helppo saavutettavuus parantaa myös asiakaskokemusta. Laitteisiin perustuvat sovellukset ja yhteisöpalvelut mahdollistavat myös tiedon jakamisen yksilöltä asiantuntijan käyttöön, joka voi saada käyttöönsä arvokasta tietoa lähes reaaliajassa.

Erilaiset verkkovalmennukset ovat selkeä kehittämiskohde sekä yksityisellä että julkisella terveyssektorilla. Asiakkaiden käytössä olevien liikunta- tai terveysteknologialaitteiden keräämässä tiedossa piilee merkittävä potentiaali. Digitaalisuutta hyödyntämällä palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisemmiksi ja sisällöltään motivoivammaksi. Oleellista on, että laitteiden käyttöön liittyvä erityisosaaminen hallitaan. Pursion (2019) ylempi AMK-opinnäytetyössä selvitettiin liikunta- tai terveysteknologialaitteiden yksilöllistä käyttöä. Tarkoituksena oli vankentaa liikunta- tai terveysteknologialaitteiden antamaa tietoa osaksi elintapaohjausta. Suurimman hyödyn liikunta- tai terveysteknologialaitteista saisivat perinteisessä mielessä ajateltuna passiivisimmin itseään seuraavat yksilöt. Merkittävää on, että terveysalan asiantuntijoilla on tukeen tarvittava riittävä osaaminen sekä liikunta- tai terveysteknologialaitteista että verkkovalmentamisesta.

Lähteet

Helldan, A. & Helakorpi, S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. [Helsinki]: THL: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Husu, P. 2019. Miten liikkumisen suositukset toteutuvat suomalaisissa väestötutkimuksissa? 29. Terveysliikuntapäivät 22.-23.10.2019. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/UKK-instituutti/miten-liikkumisen-suositukset-toteutuvat-suomalaisissa-vesttutkimuksissa

Kela. 2017.Työnantajien omilta työterveysasemilta saa työterveyspalvelut enää vain joka kymmenes työntekijä. Kela tilastojulkaisut 2017. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.kela.fi/tilastojulkaisut

Lappalainen K, Aminoff M, Hakulinen H, Hirvonen M, Räsänen K, Sauni R, Stengård J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Helsinki: Työterveyslaitos.

Patel, M. S., Asch, D. A. & Volpp, K. G. 2015. Wearable Devices as Facilitators, Not Drivers, of Health Behavior Change. JAMA. Vol. 313 (5), 445.  [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa:  https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2089651

Poppe, L., Van der Mispel, C., De Bourdeaudhuij, I., Verloigne, M., Shahid, S. & Crombez, G. 2017. Users’ thoughts and opinions about a selfregulation-based eHealth intervention targeting physical activity and the intake of fruit and vegetables: A qualitative study. PLOS ONE Vol. 12 (12). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0190020

Pursio, A. 2019. Health Tracking hyvinvoinnin työkaluna. Kuluttajakäytössä olevien liikunta- ja terveysteknologialaitteiden hyödyntämismahdollisuudet YOU App -hyvinvointivalmennuksessa. YAMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 2.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522338

Stahl, S. E., An, H-S., Dinkel, D. M., Noble, J. M., Lee, J-M. 2016. How accurate are the wrist-based heart rate monitors during walking and running activities? Are they accurate enough? BMJ Open Sport & Exercise Medicine. Vol. 2 (1). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2015-000106

Kirjoittajat

Antti Pursio, ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/stetoskooppi-kuuntele-hoito-3541909/ (CC0)

Julkaistu 5.12.2019

Viittausohje

Anttonen, T. & Pursio, A.  2019. Digitaalisuudella elintapamuutokseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/05/digitaalisuudella-elintapamuutokseen

A Strategic Guide to Business Model Excellence in Local Food Business – Case: Baltic Sea Food Project

Älykäs liiketoiminta, Articles in English, LAMK Pro

The Baltic Sea Food project was undertaken due to various challenges faced by local food businesses in the Baltic Sea Region. The main objective of this project was to improve the operational effectiveness by collecting and analyzing the data in the Baltic Sea Region. Development of business model(s) was critical for creating improved business solutions for these local food businesses. This article proposes an approach for conceptualization of business models through business excellence model and provides a strategic implementation framework for achieving operational effectiveness and business excellence. This innovative approach is aimed at prioritization of strategies to yield better outcomes.

Authors: Shrusti Jarde & Brett Fifield

Baltic Sea Food Project

The EU and Interreg funded Baltic Sea Food (BSF) project aims at developing more systematic approach to bring value to all the possible stakeholders involved (Interreg Baltic Sea Region 2017). BSF project is divided into phases. Phase–I to collect information about local food business scenario, challenges faced etc. In phase-II, business model(s) are developed while in the last phase piloting and remodeling of these business model(s) is undertaken to develop most financially viable approach.

Problem Space

Market orientation and awareness of market strategies have become more important not only for investors but also for the local food businesses in order to succeed (Lund & Noell 2002). This article serves as a guideline for how to implement business models successfully and how to measure their performance (Jarde 2019). The strategy framework and recommendations provided through this article can guide local food businesses in strategically prioritizing and implementing developed business models. Hence, research objectives are to first map the current situation in local food business in Baltic Sea Region (BSR) and then to provide innovative approach in conceptualizing business models through business excellence model (BEM) for achieving business efficiency.

Business logic and Strategy

The big difference between business model and strategy is, the focal point of business models is creating value for target customers. Operational effectiveness and sustainability is important but not sufficient (Porter 1996). It is important to know that, strategies come in planning as well as in implementation phase of business logic (Osterwalder & Pigneur 2010) and based on objectives strategic tools are chosen. Below image reflects, how various excellence models and strategy tools, are applied in the business logic triangle throughout this article. This aims at understanding the purpose of business model while connecting it with business strategy and progressing it towards the business excellence.

Image 1. Business study logic developed for BSF project (Jarde 2019)

Business excellence model

Prior developing BEM, it is important to develop a basic operational business framework. The local food businesses can adapt two different approaches as their basic business operations to generate revenue. Direct approach connects local businesses directly to the end consumers. While an indirect approach establishes a link with businesses as well as private customers.

To develop a business excellence strategy model, inputs from strategic factors identified and the list of existing barriers to overcome are considered. By using EFQM model, the framework of business excellence strategy model is presented. The model is developed based on the collective findings from all 10 countries’ empirical study.

Business model implementation

This article proposes an innovative strategic approach for BSF Phase III i.e. ‘Conceptualizing business model through BEM’. Many practitioners get confused with how to implement these business models to achieve desired results or to gain competitive advantage (Casadesus-Masanell & Ricart 2010). Some businesses are more profitable than their competitors, even if they apply same strategies (Nielsen 2010). Hence, conceptualizing business models using BEM plays a significant role in not just achieving business excellence but also in effective implementation of these business models to achieve desired results.

The various components for Business model canvas (BMC) and BEM are analyzed to identify some common aspects and to fulfill their respective objectives, so that they can be mapped with ‘Enablers’ and ‘Results’ of EFQM.

After business excellence strategy model is developed, it is important to prioritize the strategies identified. Evaluate market competitive position of each factor. Rate and position these factors in the business strength and market attractiveness framework for developing GE-McKinsey nine-box matrix. The positioning is done based on market and business understanding, past experiences, importance of factor etc. Once strategies are prioritized, determine the category for each factor for developing strategic implementation guidelines and set the measurable objectives. Analyze this matrix in timely manner to measure the results. Update, eliminate, add, reposition these strategic areas on the matrix based on achievements.

Evaluation and Conclusion

Businesses always struggle to know how to execute their business models and value propositions successfully to achieve desired objectives (Casadesus-Masanell & Ricart 2010). The approach proposed through this article, can also be adapted by other businesses to implement their business models effectively. A simple strategic analysis tool – SWOT analysis, is used to analyze the strengths, weaknesses, opportunities and threats associated with this approach.

Table 1. SWOT analysis of proposed approach (Jarde 2019)

Achieving business excellence through strategy innovation in local food business is about reimagining their own growth strategy through a focused and multi-functional approach. It is not a one action step to achieve something, but it is creating multiple iterations towards achieving operational effectiveness and business excellence.

References

Casadesus-Masanell, R. & Ricart, J. 2010. From Strategy to Business Models and onto tactics. Long Range Planning 43. pp. 195-215. [Cited 1 Oct 2019]. Available at: http://www.businessmodelcommunity.com/fs/root/8oex1-casadesus_et_ricart.pdf

Interreg Baltic Sea Region. 2017. Baltic Sea Food Application Form.

Jarde, S. 2019. Driving Business Excellence in Local Food Business Through Strategy Innovation. Master’s thesis. Lahti University of Applied Sciences. Lahti. [Cited 8 Nov 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245903

Lund, M. & Noell, C. 2002. The Balanced Scorecard for Danish Farms – Vague Framework or Functional Instrument? Farm Management. Proceedings of NJF Seminar No. 345. October 2002. Norwegian Agricultural Economics Research Institute. pp. 187-204.

Nielsen C. 2010. Conceptualizing, Analyzing and Communicating the Business Model. Aalborg University. Department of Business Studies. No. 2. 2010. [Cited 18 Nov 2019]. Available at: https://www.researchgate.net/profile/Christian_Nielsen3/publication/228842227_Conceptualizing_Analyzing_and_Communicating_the_Business_Model/links/02e7e5214f40525653000000.pdf

Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business model generation: A handbook for visionaries, game changers, & challengers. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey. [Cited 8 Sept 2019]. Available at: https://profesores.virtual.uni&es.edu.co/~isis1404/dokuwiki/lib/exe/fetch.php?media=bibliografia:9_business_model_generation.pdf

Porter, M. 1996. What is strategy? Harvard Business review. 1996-2000. The Harvard Business School Publishing. pp. 61-78. [Cited 17 Mar 2019]. Available at: https://www.academia.edu/10366737/Operational_Effectiveness_Necessary_but_Not_Sufficient

Authors

Dr. Brett Fifield has been actively involved in developing Business Schools for the Finnish Universities of Applied Sciences since 1994. Most recently he has been responsible for courses in Futures and Strategies, Innovation and Creativity, and Leadership and Management of Projects in Distributed Organizations.

Shrusti Jarde has completed Master’s Degree program in International Business Development in 2019.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/1061452 (CC0)

Published 20.11.2019

Reference to this publication

Jarde, S. & Fifield, B. 2019. A Strategic Guide to Business Model Excellence in Local Food Business – Case: Baltic Sea Food Project. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/11/20/a-strategic-guide-to-business-model-excellence-in-local-food-business-case-baltic-sea-food-project/

Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi

LAMK Pro, Muut

Mentoroinnilla on saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Keskustelun tueksi kehitetään työkaluja mahdollistamaan dialoginen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Parhaiten toimivat työkalut, jotka ovat mielekkäitä sekä maahanmuuttajalle että mentorille.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen ja Virve Pirttikoski

”Puheensorina ja nauru täyttävät huoneen. Kaksi ihmistä istuu vierekkäin pehmeällä sohvalla ja he tutkivat yhdessä lomaketta. Pyydän lupaa liittyä seuraan ja kysyn mistä asiasta he keskustelevat. Heidän kertomuksessaan vilisee sanoja mentori, aktori, työkalu, työnhaku, ammatti ja työ. En olisi heti uskonut, että he ovat niin tärkeän asian äärellä ja silti näin iloisissa tunnelmissa. He ovat tavanneet toisiaan jo puolen vuoden ajan ja keskustelleet työhön liittyvistä teemoista. Sitä ennen he eivät ole tunteneet toisiaan. Heitä kuitenkin yhdistää yhteinen kiinnostus robotiikkaan. Mentori työskentelee yrityksessä, joka myy hoivarobotteja sosiaali- ja terveysalalle. Aktori taas on kotoisin Syyriasta ja on suorittanut opintoja ohjelmoinnista. Hän haluaisi työllistyä ensisijaisesti yritykseen, joka liittyy jollakin tavalla robotiikkaan. Tapaamisissa he ovat yhdessä keskustelleet työllistymisestä. Keskustelun virittäjänä ovat toimineet oivallisesti erilaiset mentoroinnin työkalut.”

Tämä tarina kuvaa mentoroinnin dialogista ja tasa-arvoista perusajatusta. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan apua eri maista kotoisin olevien osaajien työllistymiseen suomalaisille työmarkkinoille. Työllistyminen omia kykyjään ja ammattitaitoaan vastaavaan työhön on maahanmuuttajan kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Vaikka maahanmuuttajilla on paljon osaamista, heidän on kuitenkin vaikea työllistyä suomalaisille työmarkkinoille. Syitä tähän ovat esimerkiksi toisessa maassa hankitun osaamisen sovittaminen Suomen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja puutteellinen tuntemus suomalaisista työmarkkinoista ja työelämästä Suomessa.

Mentoroinnilla on myös saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Väestöliitto on toteuttanut koulutetuille maahanmuuttajanaisille suunnattua Womento-mentorointimallia. Tähän mentorointiprosessiin osallistui vuosina 2012-2014 noin 60 aktoria eli maahanmuuttajaa. Mentorointiprosessin aikana heistä jopa 84 % pääsi prosessin aikana eteenpäin ammatillisella urallaan. (Ahlfors ym. 2015.)

Mentoroinnin työkaluja tarvitaan keskustelun tueksi

Mentorointitapaamisiin tarvitaan avuksi erilaisia työkaluja, jotka on laadittu kieli- ja kulttuuritietoisesti sekä kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. MESH-hankkeessa kehitetään mentoroinnin työkaluja ja ne kootaan työkalupakkiin, joka tulee sisältämään ohjeita ja materiaalia mentorointiprosessin eri vaiheisiin, eli aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä mentoroinnin päättämiseen.

MESH-hanke-verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on LAMKin toteuttama ja sen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä kehittämällä mentoroinnin malleja ja käytäntöjä sekä systematisoida mentorointia. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu ja siinä on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kansainväliset yhteistyökumppanit ovat KU Leuven, Ostend House of Economy ja Beyond the Horizon Belgiasta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Mentoroinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa työelämätaitojen ja -valmiuksien parantamiseen tähtäävää mentorointia, jossa mentoreina toimivat henkilöt, joilla on suomalaisen työelämän tuntemusta. Aktori on maahanmuuttaja, joka haluaa aktiivisesti kehittää itseään työllistyäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Mentoroinnin työkaluilla tarkoitetaan tässä konkreettisia keskustelun tueksi kehitettyjä tehtäviä. Tehtävien tavoitteena on palvella kumpaakin osapuolta ja mahdollistaa uuden oppiminen kummallekin.

Työuramentoroinnista on olemassa melko paljon materiaalia. Näitä ovat tehneet esimerkiksi Väestöliitto, Helsingin yliopisto, AKAVA ja Miessakit. Jo olemassa olevissa materiaaleissa on vain muutamia konkreettisia työkaluja, joita aktori ja mentori voivat hyödyntää tapaamisissaan keskustelun pohjana. Tämän vuoksi LAMKin osuus MESH-hankkeessa on erilaisten työkalujen kehittäminen ja testaaminen.

Mitä mentoroinnin työkalut voivat olla?

Keväällä 2019 LAMKin opiskelijat kehittivät ja pilotoivat maahanmuuttajien kanssa erilaisia työkaluja. Testaaminen tapahtui sekä pari- että ryhmätapaamisissa. Mentorointipareja oli yhteensä 13 ja tapaamisissa testattiin viittä erilaista työkalua. Lisäksi ryhmämentorointiin osallistui 17 mentoria ja 25 aktoria. Ryhmämentoroinnissa testattiin yhteensä 13 kappaletta erilaisia työkaluja.

Yksi toimiva työkalu oli elämänviiva, jota käytettiin parimentoroinnin aloitusvaiheessa. Elämänviiva-tehtävässä henkilö pääsee piirtämällä hahmottamaan oman elämänsä ylä- ja alamäkiä sekä kertomaan sen avulla oman elämänsä merkittävistä ja toisaalta opettavaisista hetkistä. Palautteen mukaan työkalu auttoi keskustelun syntymisessä ja sen kokivat hyödylliseksi sekä mentorit että aktorit.

Osallistujat kokivat tärkeäksi työkaluksi myös osaamisen käsi -tehtävän. Tätä testattiin sekä pari- että ryhmämentoroinnissa. Tehtävän kuvassa on käsi, jossa jokaiselle sormelle on jaettu osaamisen eri osa-alueita: tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit. Tehtävänä on listata näiden osaamisen osa-alueiden alle kuhunkin liittyvä henkilökohtainen osaaminen. Tehtävän tavoitteena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja moninaista osaamista. Tämä tehtävä sopii mentorointiprosessissa varsinaiseen työskentelyvaiheeseen. (Kanniainen ym. 2017.)

Ryhmämentoroinnissa yksi suosituimmista työkaluista oli työhaastattelu. Tehtävässä käytiin läpi työhaastattelussa usein kysyttyjä kysymyksiä. Kysymyksiin vastasivat aktori ja mentori vuorotellen ja niitä olivat esimerkiksi: ”Kerro mitä osaat? Mitä ystävä tai työkaveri kertoisi sinusta? Minkälainen on hyvä johtaja?” Osallistujat kokivat tärkeäksi harjoitella työhaastatteluun valmistautumista.

Piloteissa havaittiin, että työkalujen tulee olla helppoja käyttää ja niiden tulee olla mielekkäitä kummallekin osapuolelle. Lisäksi niissä käytettyä kieltä tulee muokata selkeämmäksi. MESH-hankkeessa jatkokehitetään mentoroinnin työkaluja ja työkalupakkia eri piloteissa vuoden 2020 aikana.

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen S. & Welzer-Karlsson, M. 2015. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu: 3.11.2019]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/aa9f0c5d6e32b25a06133db6b972642c/1573149435/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Kanniainen, M-R., Nylund J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu: 6.11.2019]. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Virve Pirttikoski toimii tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana MESH-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 18.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. & Pirttikoski, V. 2019. Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/18/mentoroinnin-tyokaluja-maahanmuuttajan-ja-mentorin-dialogisen-keskustelun-tueksi/