Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa |

Toteutimme kolmessa kuukaudessa opinnäytetyön yksityiselle toimeksiantajalle varhaiskasvatukseen. Näiden kolmen kuukauden aikana teimme tiivistä parityöskentelyä ja yhteistyötä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi lapsen puheen ja kielen kehityksen seurantakaavakkeet ja yhteen koottuja puheen ja kielenkehitystä tukevia harjoituksia lapsille. Tämä artikkeli kuvaa meidän tarinamme, miten saimme toteutettua opinnäytetyöprosessimme kolmessa kuukaudessa ja mitkä asiat tukivat aikataulussa pysymistä.

Kirjoittajat: Eeva Arvaja, Katja Sipola ja Paula Harmokivi-Saloranta

Ennen opinnäytetyöprosessin käynnistymistä olimme suorittaneet ammatilliset opinnot ja viimeisen syventävän harjoittelun sosionomi koulutuksesta, joten oli luontevaa keskittyä opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöaihetta olimme jo pitkään etsineet ja olimme odottaneet meille sopivaa aihetta, joka löytyikin toisen opiskelijan harjoittelun kautta. Opinnäytetyön aihe lapsen puheen ja kielen kehityksen dokumentoinnista tuki meidän kummankin ammatillista kasvua sosionomeina ja aihe kiinnosti meitä aidosti.

LAMKin opinnäytetyöohjeistus prosessin tukena

Hyödynsimme opinnäytetyöprosessissamme LAMKin opinnäytetyöprosessia (kuvio 1), johon palasimme aina tarvittaessa. Suunnittelimme ja toteutimme oman työskentelymme näiden opinnäytetyön vaiheiden kautta ja näin varmistimme, että kaikki tarvittavat asiat tuli tehtyä. Prosessin aluksi sovimme keskenämme pelisäännöistä, joihin kumpikin sitoutui. Pelisäännöt koskivat niin aikataulua kuin työskentelytapoja. Teimme esimerkiksi koko opinnäytetyöprosessin ajaksi yhteisen aikataulun, johon palasimme säännöllisesti ja päivitimme sitä tarpeen mukaan.

Opinnäytetyön tekemisen aloitimme lukemalla aikaisempia opinnäytetöitä ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joiden avulla saimme muodostettua kuvan aiheestamme ja opinnäytetyömme rakenne alkoi nopeasti hahmottumaan. Oman opinnäytetyömme toteuttamisen kannalta oli hyödyllistä, että teimme useita rajauksia jo tässä vaiheessa.

Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessin vaiheet (mukailtu LAMK opinnäytetyöohjeistus 2019)

Aina ennen ohjaavan opettajan tapaamista olimme hyvin valmistautuneet ja jo ennen ensimmäistä tapaamistamme olimme jo rakentaneet itsellemme melko selkeän kuvan siitä, mitä olemme tekemässä opinnäytetyössämme. Olimme tehneet alustavan sisällysluettelon ja mielekartan avulla hahmotelleet opinnäytetyömme sisältöä. Ohjauksien aikana teimme itsellemme aina myös muistiinpanoja, joihin oli hyvä palata työskentelyn edetessä

Opinnäytetyön suunnitelmaan, olimme jo rakentaneet teoreettisen viitekehyksen lähes valmiiksi. Tämän mahdollisti se, että olimme jo ennen ensimmäistä opettajan ohjaustapaamista perehtyneet aiheeseen hyvin ja pystyimme tässä ohjaustapaamisessa keskustelemaan jo teoreettisen viitekehyksen sisällöstä. Lisäksi olimme hyödyntäneet informaatikon apua heti prosessin alussa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen muokkasimme teoreettista viitekehystä vielä useaan otteeseen. Ohjaavan opettajan kanssa olimmekin keskustelleet siitä, että opinnäytetyön kirjoittaminen on prosessi ja teksti jäsentyy ja kehittyy prosessin aikana ja tämän takia jo kirjoitettua tekstiä on hyvä lukea ja muokata useita kertoja läpi. Annoimme tekstimme myös luettavaksi oman ohjaajan lisäksi muutamille tutuille, sillä huomasimme, että omalle tekstille ”sokeutuu” ja näin ulkopuolinen voi nähdä jotakin semmoista, mitä itse ei näe. Suunnitelmavaiheessa meillä oli myös jo luonnokset tulevista lapsen puheen ja kielen seurantakaavakkeista.

Työskentely prosessin aikana

Opinnäytetyöprosessin aikana työskentelimme tiiviisti ja kirjoitimme yhdessä jokaisena arkipäivänä, mutta pidimme yhteisestä sopimuksesta myös vapaata. Opinnäytetyön kirjoittaminen yhdessä oli ajoittain hidasta, mutta tämä mahdollisti sen, että tekstistä tuli yhtenäisempää. Tiedostimme, että olemme erilaisia kirjoittajia ja meillä kummallakin on ja oli omat heikkoudet ja vahvuudet kirjoittamisessa.

Prosessin aikana myös omien voimavarojen ja jaksamisesta huolehtiminen mahdollisti tehokkaan työskentelyn ja huomasimme hyvin pian, että jaksoimme lukea ja kirjoittaa keskittyneesti noin 5–6 tuntia päivässä. Rytmitimme päivittäisen työskentelymme niin, että aikaa jäi myös muille asioille kuten harrastuksille. Näin kirjoittamisesta ei tullut missään vaiheessa pakonomaista suorittamista. Tämä tiivis työskentely opinnäytetyön parissa mahdollisti myös sen, että olimme koko ajan työn sisällä eli meidän ei tarvinnut koskaan miettiä, mitä olimmekaan tehneet eikä näin aika mennyt tähän. Prosessin aikana huomasimme, että työn viimeistely vei yllättävän paljon aikaa ja tähän kannattaakin varata aikaa, jotta saa viimeistellyn työn aikaiseksi.

Opinnäytetyömme kannalta yhteistyö toimeksiantajan kanssa oli merkittävässä roolissa, jotta opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus toteutuivat. Oleellista oli toimeksiantajan kuuntelu, jotta pystyimme vastaamaan toimeksiantajan tarpeisiin. Opinnäytetyötä tehdessä tulee muutoksia ja suunnitelmat voivat mennä uusiksi matkan varrella, mutta työn tavoitetta ja tarkoitusta ei saa kadottaa yhdessäkään vaiheessa työskentelyä.

Hyviä käytänteitä opinnäytetyöprosessiin

Avaintekijät tässä meidän onnistuneessa opinnäytetyöprosessi olivat, että olimme yhdessä sopineet mihin pyrimme työllämme ja työn tavoite oli selkeänä sekä paperilla että mielessämme. Onnistunutta prosessia tuki myös molempien sitoutuneisuus ja se, että pystyi luottamaan toiseen. Keskustelimme avoimesti omista tuntemuksista ja ajatuksistamme tehdystä työstä. Teimme yhteistyötä myös toisten opiskelijoiden kanssa tiedon jakamisessa, sillä mitä ei löydy Respasta löytyy toisilta opiskelijoilta. Tärkeää oli myös tiedostaa, että olemme itse vastuussa työn etenemisestä ja sen laadusta, vaikka tiesimmekin, että saamme aina tarvittaessa apua ohjaavalta opettajaltamme. Kuviossa kaksi on kuvattu niitä tekijöitä, joita huomasimme opinnäytetyöprosessin aikana olevan avaintekijöitä onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin.

Kuvio 2. Avaintekijät onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin

Opinnäytetyön kirjoittamisen prosessin merkitys avautui meille ammatillisen kasvun ja osaamisen osoittamisen välineenä tulevina sosionomeina. Opinnäytetyön tekeminen oli mielekäs kokemus ja saimme tiivistettyä prosessiamme siten, että valmistumisemme siirtyi kuukaudella huhtikuusta maaliskuulle. Vielä joulukuussa koimme maaliskuussa valmistumisen mahdottomaksi. Motivaatio ja hyvä yhteistyö olivat avaimet onnistumiseen, myös ripaus onnea mahdollisti onnistuneen lopputuloksen.

VINKIT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN:

Keskustele opinnäytetyöstä parisi kanssa pitkin prosessia.
Ole avoin, rehellinen ja joustava. Nämä kaikki seikat edistävät työnne tekoa.
Kuljeta lähteitä koko ajan kappaleiden mukana.
Työskentele peräkkäisinä päivinä.
Pidä riittävästi taukoja.
Anna työ luettavaksi myös muille prosessin aikana.
Pidä työn tavoite ja tarkoitus mielessä koko ajan.

Lähteet

LAMK opinnäytetyöohjeistus. 2019. Opinnäytetyö prosessin vaiheet [viitattu 4.3.2019]. Saatavissa: https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/opinn%C3%A4ytety%C3%B6

Kirjoittajat

Eeva Arvaja, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Katja Sipola, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Paula Harmokivi-Saloranta, LitM, ft, toimii lehtorina sosiaali- ja terveysalalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/723648 (CC0)

Julkaistu 10.5.2019

Viittausohje

Arvaja, E., Sipola, K & Harmokivi-Saloranta, P. 2019. Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/10/toiminnallisen-opinnaytetyon-toteuttaminen-kolmessa-kuukaudessa/