Tunnusluvut ja mittarit toiminnan ohjauksen tukena rakennusalan pk-yrityksessä |

Kilpailu rakennusalalla on kovaa, ja yritysten tulee reagoida muutoksiin nopeasti ja tehokkaasti. Kilpaillulla ja suhdanneherkällä alalla yrityksen menestyksen kannalta on talouden suunnittelu ja seuranta erityisen tärkeää. Toimiva johdon raportointi auttaa päätöksenteossa ja toiminnan ohjaamisessa tavoitteiden suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan avainmittareiden ja tunnuslukujen määrittelemistä ja hyödyntämistä erityisesti rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Kirjoittajat: Emil Kuokkanen ja Sirpa Varajärvi

Yrityksen luotettava raportointi

Ulkoisen laskentatoimen osalta talouden raportointia ohjataan Suomessa lainsäädännön avulla. Keskeinen normisto koostuu suomalaisesta osakeyhtiö-, kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädännöstä sekä kansainvälisistä tilinpäätösraportointi- ja tilintarkastusnormeista. Kirjanpitolaki edellyttää, että jokainen yritys laatii tilikauden päätteeksi tilinpäätösraportin, joskin 2016 uudistunut kirjanpitolaki sallii tästä poikkeuksen mikrokokoisille toiminimille ja ammatinharjoittajille. Näin ollen pk-yrityksissäkin on tuotettava taloudellista raportointia luotettavasti vähintäänkin tilinpäätösraportoinnin edellyttämällä tavalla. (Järvenpää ym. 2013, 302; Kirjanpitolaki 1336/1997, 1 §.)

Pelkkä tilinpäätösraportointi ei ole kuitenkaan riittävä keino yrityksen talouden jatkuvaan seurantaan ja päätöksentekoa palvelevaan raportointiin. Tätä varten tarvitaan sisäisen laskentatoimen tuottamia raportteja ja tunnuslukuja. Oikeiden tunnuslukujen avulla yritysjohto pystyy vertaamaan tulosyksiköiden tuloksia asetettuihin tavoitteisiin ja analysoimaan mahdollisten erojen syitä. Tunnuslukujen seurannan avulla yritys pystyy reagoimaan syntyneisiin eroihin ja suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla se pyrkii jatkossa saavuttaa asettamansa tavoitteet. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 10.)

Mittarit ja tunnusluvut yrityksen raportoinnissa

Täsmälliset ja luotettavat suorituskykymittarit ovat tärkeitä yrityksen raportoinnissa. Yrityksen suorituskyvyn kannalta tärkeimpiä mittareita kutsutaan usein KPI-mittareiksi (Key Performance Indicators). Näihin voi sisältyä sekä rahamääräisiä että ei-rahamääräisiä mittareita. Ei-rahamääräisen informaation tuottaminen on tärkeää, koska sillä voidaan ennustaa myöhempää rahamääräisesti mitattavaa taloudellista menestystä. Esimerkiksi rakennusalan yrityksessä voidaan seurata, kuinka monta tarjousta konkretisoituu kaupaksi. Rahamääräisellä informaatiolla tarkoitetaan kustannuksiin ja tuottoihin liittyvää informaatiota. Sen etuna on tiedon yhteismitallisuus ja vertailtavuus. (Järvenpää ym. 2013, 39-40; Parmenter 2015, 11.)

Tasapainotettu mittaristo, Balanced Scorecard, on esimerkki strategisen suunnittelun ja seurannan työkalusta, jossa pääpaino on oikeanlaisten mittareiden määrittämisellä ja seuraamisella. Ensimmäisen kerran Balanced Scorecardin käsitteen esittivät professorit Kaplan ja Norton kirjoittamassaan artikkelissa, joka julkaistiin Harward Business Review – lehden numerossa 1992. Heidän mukaansa mallin neljä eri näkökulmaa ovat taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. (Opetushallitus 2018.) Tätä mittaristoa kohtaan on myös esitetty paljon kritiikkiä. Åkerbergin (2006) mukaan tasapainotetulla mittaristolla on ylikorostettu maine johtamisen haasteiden ratkaisijana, koska se on sisällöltään osittain vanhentunutta.

Yrityksissä tyypillisimmin seurattavat tunnusluvut voidaan jakaa kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuihin. Kannattavuuden osalta tärkeimpiä tunnuslukuja ovat liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Sijoittajille tärkeitä tunnuslukuja ovat osakemarkkinoiden tunnusluvut. Sijoittajat ovat kiinnostuneita yrityksen kasvunäkymistä ja kassavirrasta. Tärkeimpiä osakemarkkinoiden tunnuslukuja ovat tulos per osake ja osinko per osake. (Jormakka ym. 2015, 129, 141.)

Raportoinnin säännöllisyys ja hyödyllisyys

Taloushallinnon digitalisoituminen on mahdollistanut sen, että yrityksissä pystytään toteuttamaan ja valvomaan talouden raportteja yhä helpommin. Rakennusalan yritysten talouden seurannalle haasteita aiheuttaa se, että projektit kestävät usein yli vuoden, jolloin joudutaan usein tekemään osatuloutusta. Osatuloutuksesta puhutaan, kun kirjataan tuotto projektin valmiusasteen perusteella. (KauppakamariTieto 2018.) Vuosittain tuotettu tilinpäätöstasoinen tieto ei ole enää hyödyllistä. Kuukausittainen tulouttaminen auttaa yritystä saamaan ajantasaiset ja tarkat luvut.

Rakennusalan pk-yrityksen raportointia tutkittiin Emil Kuokkasen (2018) opinnäytetyössä Yrityksen johdon raportoinnin työkalut ja menetelmät. Laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kehittää case-yrityksen, Oma Rakennus Oy:n, johdon raportoinnin käytäntöjä ja raporttipohjia. Haastateltavina oli pitkän linjan ammattilaisia rakennus- ja talousalta. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin todeta, että case-yrityksessä tärkeimpiä seurattavia asioita ovat

kassavirtaennusteet
erääntyneiden myyntisaamisten tuloutuminen
tarjous- ja tilauskannat
likviditeettiennusteet
tulos- ja taselaskelmat.

Pk-yrityksissä on tärkeää tuottaa ajantasaista likviditeetti- eli maksuvalmiusennustetta. Likviditeettiennuste tulee aina esille esimerkiksi, kun yritys hakee luottoa pankilta. Rakennusalan yrityksessä likviditeetin kannalta keskeistä on saadut urakat ja niistä muodostuvien saatavien kotiutuminen.

Pohdinta

Rakennusala elää vahvasti suhdanteiden mukana. Yritykset, jotka eivät tuota raportointia säännöllisesti ja tarkasti jäävät jalkoihin markkinoiden muuttuessa. Kasvua hakevalla yrityksellä tulee olla toimivat taloushallintojärjestelmät sekä osaava talousjohto, jotta voidaan kehittyä tunnuslukuja ja mittareita seuraamalla. Monissa yrityksissä ei tunnisteta omia vahvuuksia ja avainmenestystekijöitä. Avoimella ja reagointikykyisellä johdolla on hyvät valmiudet hyödyntää erilaisia raportteja ja tunnuslukuja liiketoiminnan kehittämisessä. Avainsana tähän on muuntautumiskyky. Jos jokin on ollut yritykselle avainmenestystekijä, mutta liiketoiminta laahaa, tulee yrityksen tarkastella toimiaan ja tarvittaessa muuttaa vanhoja tapoja.

Lähteet

Jormakka, R., Koivusalo, K., Lappalainen, J. & Niskanen, M. 2015. Laskentatoimi. Helsinki: Edita Publishing.

Järvenpää, M., Länsiluoto, A., Partanen, V. & Pellinen, J. 2013. Talousohjaus ja kustannuslaskenta. Helsinki: Sanoma Pro.

KauppakamariTieto. 2018. Osatuloutus. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa: https://kauppakamaritieto.fi/fi/haku/?q=osatuloutus

Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Finlex. [Viitattu 18.1.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336

Kuokkanen, E. 2018. Yrityksen johdon raportoinnin työkalut ja menetelmät. Case: Oma Rakennus Oy. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 13.12.2018]. Saatavissa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120972

Neilimo, K. & Uusi-Rauva, E. 2005. Johdon laskentatoimi. Helsinki: Edita Prima.

Opetushallitus. 2018. Säädökset ja ohjeet. [Viitattu 5.12.2018]. Saatavissa: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/leonardo_quality_in_vet_schools/balanced_scorecard/yleista_bsc_mallista

Parmenter, D. 2015. Key Performance Indicators: Developing, Implementing, and Using Winning KPIs. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons.

Åkerberg, P. 2006. Budjetoinnin mielettömyys. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Emil Kuokkanen on valmistunut tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2018 ja toimii nykyään Oma Rakennus Oy:n controllerina.

Sirpa Varajärvi toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/714533 (CC0)

Julkaistu 28.1.2019

Viittausohje

Kuokkanen, E. & Varajärvi, S. 2019. Tunnusluvut ja mittarit toiminnan ohjauksen tukena rakennusalan pk-yrityksessä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/01/28/tunnusluvut-ja-mittarit-toiminnan-ohjauksen-tukena-rakennusalan-pk-yrityksessa/