Vuosien 2016-2018 aikana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa on tehty osana eri toimenpiteitä haastatteluja yrityksille. Ajatuksena on ollut selvittää eri kokoisilta ja eri toimialoilla toimivilta yrityksiltä yhteistyömahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia hyödyntää muotoiluosaamista yrityksen liiketoiminnan tai henkilöstön osaamisen kehittämisessä.  Lisäksi aineistoa on kertynyt yritysyhteistyössä, jolla on pitkät perinteet Muotoiluinstituutissa.

Kirjoittajat: Ari Känkänen ja Anu Raappana

Muotoilun käyttöaste yrityksissä

Yritysten kyky hyödyntää muotoilua on vaihteleva.  Joissakin yrityksissä on inhouse-muotoilijoita, mutta valtaosa yrityksistä ostaa muotoiluosaamisen alan palveluntarjoajilta. Osa yrityksistä ei ole koskaan hyödyntänyt muotoiluammattilaisen osaamista tai edes tunnista muotoilun käyttötarvetta.  Muotoiluinstituutin ja yritysten välinen yhteistyö on ollut joillekin yrityksille väylä oppia tuntemaan ja päästä hyödyntämään muotoiluosaamista oman liiketoiminnan kehittämisessä.  

Yrityksen kykyä hyödyntää muotoiluosaamista voidaan kuvata porrasmalleilla (Alavuotunki ym. 2015). Portaiden ensimmäisellä tasolla yritys ei osaa vielä hyödyntää muotoilua liiketoiminnassaan. Tasolla kaksi yritys osaa jo jonkin verran hyödyntää muotoiluosaamista, mutta muotoilu nähdään lähinnä keinona parantaa esimerkiksi tuotteiden ulkonäköä. Tason kolme yrityksissä muotoilu on osa tuotekehitysprosessia. Yritys, jossa muotoilu nähdään strategisena välineenä ja osana yrityskulttuuria on tasolla neljä. Tason neljä yritys osaa hyödyntää muotoilua muista erottautumisen välineenä.(Galindo-Ruenda & Millot, 2015, 27-29; Alavuotunki ym., 34-35.)

Havaintomme perusteella merkittävä osa yrityksistä on edellä esitetyn porrasmallin mukaisesti muotoiluosaamisen hyödyntämisessä tasolla kaksi. Muotoiluosaamisen hyödyntäminen on satunnaista ja kohdistuu esimerkiksi tuotteen ulkonäön parantamiseen ja olemassa olevien mallien uudistamiseen. Yrityksissä on kuitenkin ilmennyt tarvetta ja tahtoa kehittää muotoilutoimintoja ja tässä kehitystyössä voi myös korkeakouluilla olla merkittävä rooli. 

Olemme havainneet, että muotoiluosaamista hyödyntäneet yritykset tunnistavat muotoilun tuottanee lisäarvoa. Esimerkiksi on havaittu tuotteiden käytettävyyden ja sitä kautta asiakastyytyväisyyden lisääntyneen muotoiluosaamisen hyödyntämisen myötä. Joissakin tapauksissa tuotannon prosessit ovat tehostuneet ja kasvutavoitteiset yritykset ovat saaneet apua uusien mallien tekemiseen. Joidenkin yritysten kohdalla olemassa olevan tuotteen hintamielikuvaa on pystytty nostamaan muotoiluosaamisen avulla.  

Haasteita ja muotoilun käytön esteitä

Osa yrityksistä pystyy tarkoin määrittelemään, mitä muotoilu heidän yrityksensä näkökulmasta on. Toisaalta enemmistö ei tiedä, miten muotoilua voi hyödyntää oman yrityksen kehittämisessä. On selkeä tarve muotoilutietoisuuden lisäämiseen. Tämä on aluekehitystoimijoiden sekä korkeakoulujen haaste. Alavuotunki ym. (2015) toteavat Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa, että muotoilun käyttö on laajentunut perinteisestä tuotekeskeisestä suunnittelusta koskemaan myös aineettomien kohteiden suunnittelua. Tämä näkökulma avaa uusia mahdollisuuksia muotoilijoille viedä omaa osaamistaan yrityksiin. 

Rahoitus voi olla muotoilun hyödyntämisen esteenä. Muotoilun hyödyntämistä saatetaan pitää kalliina investointina.  Muotoilun käyttöönotossa hyödyt eivät välttämättä konkretisoidu vielä ensimmäisessä muotoilukokeilussa, vaan vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Uuteen totuttelu vaatii aikaa. Kun uudet tuotekehitysprosessit on otettu käyttöön ja molemminpuolinen ymmärrys saavutettu esimerkiksi yrityksen tuotekehitystoimijoiden ja ulkopuolisen muotoilijan välillä, toiminta tehostuu.  

Muotoilutietouden puute vaikeuttaa myös palvelun ja hinnan välisen suhteen hahmottamista. Tähän voidaan vaikuttaa korkeakouluissa yritysyhteistyön avulla. Parhaimmillaan yritysyhteistyö auttaa toimijoita hahmottamaan mitä on mahdollista ostaa, miten paljon työ vie aikaa ja mitä muita resursseja siihen vaaditaan.

Mitä korkeakoulu voi tarjota?

Muotoilun käytön edistämiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoisuuden lisäämistä muotoilupalvelujen mahdollisuuksista.  Yritykselle voi olla haastavaa sanoittaa muotoiluun liittyvää tarvetta ja toisaalta heillä ei ole tietoa korkeakoulun tarjoamista palveluista. Kommunikointia on lisättävä. 

Toteutettujen yritysyhteistyöprojektien esittely on todettu yhdeksi parhaista tavoista tuoda esiin muotoilun hyötyjä ja korkeakoulun tarjoamia mahdollisuuksia. Korkeakoulujen tulee kehittää tapoja, joissa tuodaan korkeakoulun sidosryhmille esiin opiskelijoiden osaaminen. Erilaiset esimerkit aiemmin toteutetuista projekteista sekä niihin linkittyvistä prosesseista ja niiden lopputuloksista kiinnostavat toimeksiantajaa. Sen on havaittu myös lisäävään ymmärrystä muotoilusta ja tuovan uusia ajatuksia toimeksiantajalle siitä, mitä yhteistyö korkeakoulun kanssa voi tarjota. Tämä on keino madaltaa yritysten kynnystä ottaa yhteyttä korkeakouluun. Lisäksi opiskelijoille on tärkeää saada osaamisensa näkyviin yrityksille. Yritysyhteistyön eri muodot on tunnistettu merkittäväksi rekrytointikanavaksi. 

Korkeakoulun tulee tarjota palveluja mahdollisimman helppoina ja kokonaisvaltaisina palveluina. Lisäksi muotoilua voi liittää muiden alojen tuottamiin palvelupaketteihin. Yrityksen on helpompi ostaa kokonaisratkaisu, kuin lähteä etsimään jokaiseen vaiheeseen eri toteuttaja. Yritysyhteistyön sisältötarve vaihtelee. Yrityksille myytävät tuotteet ja palvelut myös eroavat julkiselle ja kolmannelle sektorille myytävistä kokonaisuuksista. Olemme havainneet, että pienet toimijat tarvitsevat usein hyvin konkreettisia, nopeasti toteutettavia täsmäpalveluja.  Isoilla toimijoilla on mahdollisuuksia laajempiin, vuosittain toistuviin vakioituihin projekteihin ja pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin. Riippumatta toimijan koosta tai toimialasta pitää selkeästi tunnistaa yhteistyön konkreettinen hyöty. 

Tiivistetysti voidaan todeta, että yritysyhteistyö on yksi keino tehdä muotoilua, sen prosesseja ja hyötyjä näkyväksi yrityksille. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskelijoiden osaamisen esiin tuomiseen ja se toimii rekrytointikanavana. Yritysyhteistyön haasteena on tietyt korkeakoulun käytänteet ja yritysten heikko tietämys siitä, mitä kaikkea muotoilualan yhteistyö voi konkreettisesti tarkoittaa. Yhteistyömallit valmistavat opiskelijoita tulevaa työelämää varten ja lisäävät muotoiluymmärrystä sekä muotoilun käyttöä yrityksissä. Mallilla halutaan osaltaan kehittää suomalaisen muotoiluosaamisen käyttöä ja kilpailukykyä. 

Lähteet

Alavuotunki, K., Halme, K. Salminen, V. 2015. Muotoilun hyödyntäminen ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio. 58/2015. [Viitattu 15.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74995/TEMjul_58_2015_web_18112015.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Galindo-Rueda,F. & Millot, V. 2015. Measuring Design and its Role in Innovation. OECDScience, Technology and Industry Working Papers, 2015/01. Paris: OECD Publishing.  [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/5js7p6lj6zq6-en.pdf?expires=1542790365&id=id&accname=guest&checksum=54C334FE0D2A8F81BC3EE5433BF926C0

Kirjoittajat

Ari Känkänen toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakolulun Muotoiluinstituutissa. Hän toimii projektipäällikkönä valtakunnallisessa Finnish Design Academy -hankkeessa. Hankkeen on rahoittanu Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Anu Raappana toimii Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-tehtävissä ja on ollut Design or die -hankkeen projektipäällikkä vuosina 2017 ja 2018. Design or die -hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.

Julkaistu 20.12.2018

Viittausohje

Känkänen, A. & Raappana, A. 2018. Korkeakouluyhteistyö muotoilun edistäjänä yrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/20/korkeakouluyhteistyo-muotoilun-kayton-edistajana-yrityksissa/