Moniammatillisuus on tänä päivänä valtakunnallisen kehittämistyön keskiössä sosiaali- ja terveysalan uudistusten myötä.  Ammattilaisten väliselle yhteistyölle on tarvetta ja moniammatilliselle osaamiselle on kysyntää. Työntekijöiden asenteisiin vaikuttamalla ja moniammatillisen yhteistyön hyödyistä kertomalla voidaan edistää aidon yhteistyön syntymistä, vaikka sitä tukevien rakenteiden muuttaminen on hidasta ja vaativaa. Yhdessä tekeminen ja kehittäminen lisäävät luottamusta ja tavoitteellista yhteistyötä.

Kirjoittajat: Laura Asikainen, Henni Paronen ja Raija Hovi-Pulsa

Työelämän muutokset vaativat jatkuvaa osaamisen kehittämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Asiantuntijuuden kehittäminen ei koske vain yksittäistä työntekijää, vaan myös kollektiivista organisaation osaamista, jolloin johtaminen ja kehittämistyö tulee kohdistua koko työyhteisöön. (Rekola 2008, 152.) Muuttuva toimintaympäristö korostaa entisestään moniammatillisuutta (Tiirinki ym. 2016, 109).

Maakunta- ja Sote-uudistukset tuovat paineita työelämän muutokseen ja sen kehittämiseen. Kaikkien toimijoiden osallistuminen avoimeen ja joustavaan kehittämiseen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Työelämän kehittämiseen tarvitaan verkostoitumista ja verkostojen välistä yhteistyötä, joka perustuu joustavuuteen, avoimuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen. Eri toimijoiden tieto ja osaaminen tulevat jaetuksi ja niitä voidaan koota koko verkoston yhteiseksi hyödyksi. (Järvinen ym. 2017, 7,10.) Organisaatio hyötyy yksittäisen työntekijän asiantuntijuudesta parhaiten, kun se on linkitetty muiden osaamisiin ja yhteisiin päämääriin (Valtionkonttori, Kaiku-palvelut 2009, 15-16).

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on Juha Sipilän hallituskauden yksi kärkihankkeista. Muutosohjelman toteutuessa tavoitellusti, palvelut oikea-aikaistuvat ja niillä on parempi vaikuttavuus. Korjaavien palvelujen tarve vähentyy. Uudistusten myötä tehdään kustannussäästöjä. Kuntien ja maakuntien tehtävät muuttuvat Sote-uudistuksen myötä ja palvelujen kehittämistä uuteen toimintaympäristöön sopivaksi edesauttavat saatavat kokemukset LAPE-muutosohjelman kehittämistyöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016,3-5.)

Sosiaali- ja terveysalalla uskotaan, että moniammatillinen ja asiakaslähtöinen yhteistyö ovat vastaus tarpeiden ja niistä vastaavien palvelujen muutokseen. Kehityksen onnistuminen tähän suuntaan edellyttää muutoksia yksilö-, ryhmä-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. (Isoherranen 2005, 8.)

Hankkeella potkua moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen

”Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa” – hankkeella lähdettiin kehittämään moniammatillista osaamista. Hanke toteutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden asiakasohjauksen ja perheneuvolan välillä YAMK -opinnäytetyönä vuoden 2018 aikana (Asikainen & Paronen 2018). Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ollut lähtökohtana opinnäytetyölle. Hankkeessa laadittiin kehittämisehdotukset, jotka tukevat ja ohjaavat moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kohdeyksiköiden työyhteisöissä.

Työelämälähtöisessä hankkeessa osallistettiin työntekijöitä kehittämistyöhön. Kyselyiden avulla saatiin tietoa yhteistyön tämän hetkisestä tilasta ja saaduista kokemuksista. Työpajapäivässä työstettiin moniammatillisen yhteistyön kehittämistä yhdessä toimintayksiköiden työntekijöiden kanssa. Kyselyistä ja työpajapäivästä saatua aineistoa käytettiin kehittämisehdotusten laatimisessa.

Kehittämisehdotuksia laadittaessa hyödynnettiin Päijät-Hämeessä toteutetun Hyvinvointineuvolahankkeen (2003-2005) myötä syntyneitä moniammatillisuuden laadun portaita (Taajamo ym. 2005, 16). Nämä laadun portaat on opinnäytetyössä tiivistetty neljään osa-alueeseen: yhteistyön tarve ja tiedonkulku, yhteistyön rakenne, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä asiakaslähtöisyys. Kehittämisehdotukset laadittiin noudattaen edellä mainittuja osa-alueita (Asikainen & Paronen 2018, 48, 67.)  ja ne visualisoitiin julisteeksi (kuva 1).

Kuva 1. Kehittämisehdotukset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden asiakasohjauksen ja perheneuvolan välisen yhteistyön kehittämiseksi (Kuva: Asikainen & Paronen 2018).

Moniammatillisen yhteistyön syntyminen vaatii sitoutumista ja vastuun kantamista yhteistyön tekemisestä. Tarvitaan yhteinen jaettu kieli niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kesken. Yhteistyölle tulee olla selkeä, yhdessä jaettu tavoite, joka motivoi myös prosessinomaiseen työhön. Aito dialogisuus, toiseen ja toisen työhön tutustuminen lisäävät luottamusta ja edistävät yhteistyön kehittymistä. Osaamisen tunnistaminen, oman sekä yhteistyökumppanin ammattitaidon arvostaminen mahdollistavat työntekijän jatkuvan kehittymisen ja oppimisen yhteistyötä tehtäessä. Rakenteet haastavat yhteistyön tekemistä, mutta asenne ja tahtotila ovat yhteistyön kulmakivet. Yhteistyön rakentuminen vaatii aluksi aikaa, mutta tuottaa lopulta ajallisesti ja taloudellisesti säästöjä. Työstä tulee asiakaslähtöisempää ja päällekkäinen työ vähenee. Näin ollen yksittäinen työntekijä, asiakas sekä organisaatio hyötyvät parhaiten, kun kaikkien toimijoiden osaaminen ja tieto yhdistetään. Moniammatillinen työ on parhaimmillaan tasavertaista ja asiakasta osallistavaa. (Asikainen &Paronen 2018, 67-75.)

Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen opinnäytetyön kohdetoimintayksiköissä on merkittävä strateginen tekijä työyhteisöjen toimintatapojen uudistumisessaja kehittämisessä sekä linjassa valtakunnallisen strategian kanssa. Toteutuessaan lapsi- ja perhepalveluiden uudistukset muuttavat merkittävästi palveluiden rakenteita. Moniammatillisen ajattelun juurruttaminen hankkeen avulla osaksi arjen työtä auttaa osaltaan muutoksen vastaanottamisessa työyhteisöissä. Työntekijöiden tiedon lisääminen yhteistyön tekemisestä ja moniammatillisesta työotteesta on edellytys, että rakenteet voivat muuttua moniammatillisuutta tukeviksi. (Asikainen & Paronen 2018, 81-83,78.)

Lähteet

Asikainen,L. & Paronen, H. 2018. Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa. Kehittämisehdotukset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden perheneuvolan ja asiakasohjauksen välisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. YAMK Opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 17.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720463

Isoherranen, K. 2005. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.

Järvinen, R., Järvensivu, T. ,Lerssi-Uskelin, J., Niemi, S. & Törhönen, T. 2017. Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista. TyhyverkostoX –Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen –hanke. Vantaa: Erweko. [Viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN978-952-261-737-8 (pdf)

Valtionkonttori, Kaiku-palvelut. 2009. Osaaminen muutoksessa. Helsinki: Erweko. [Viitattu 27.9.2018]. Saatavissa: http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7BC115D588-F102-42A9-9F8A-D82EAB69FD66%7D/77839

Rekola, L. 2008. Asiantuntijoidenyhteistyön johtaminen. Teoksessa: Isoherranen, K., Rekola, L., Nurminen, R. (toim.) Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: Wsoy Oppimateriaalit Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Hankesuunnitelma. [Viitattu21.8.2018]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalveluiden+muutosohjelma.pdf/901bb807-89df-4efc-9ef6-257064f84ac0

Tiirinki, H., Suhonen, M., Lunkka, N. &Turkki, L. 2016. Diversiteetin kohtaaminen moniammatillisessa terveysalanjohtamisessa. Teoksessa: Antti Syväjärvi & Ville Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy.

Taajamo, T., Soine-Rajanummi, S. & Järvinen, R. 2005. Kehittyykö moniammatillisuus? Raportti Päijät-Hämeen Hyvinvointineuvola –hankkeen kehittämistyöstä. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso.

Kirjoittajat

Laura Asikainen ja Henni Paronen ovat joulukuussa 2018 valmistuvia sosionomi (YAMK) -opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta.

Raija Hovi-Pulsa toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja on YAMK-sosionomikoulutuksen vastuuopettaja.

Julkaistu 17.12.2018

Viittausohje

Asikainen, L., Paronen, H. & Hovi-Pulsa, R. 2018. Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2018/12/17/moniammatillista-yhteistyota-rakentamassa/