Avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta eli tuttavallisemmin ATT:sta on kohistu jo jonkin aikaa, ja se onkin hiljalleen vakiinnuttamassa paikkansa myös Lahden ammattikorkeakoulussa. Mutta mitä itse asiassa ATT pitää sisällään ja taipuuko se sellaisenaan myös ammattikorkeakouluihin? Lue myös, missä vaiheessa avoimen toimintakulttuurin omaksuminen on LAMKissa ja millä toimin sitä edistetään.
Kirjoittaja: Johanna Kiviluoto
Mikä ihmeen ATT?
Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avointa tiedettä ja tutkimusta (ATT) lähdettiin Suomessa edistämään toden teolla 2014, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kolmevuotisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli nostaa Suomi vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017a).
Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet koskevat tutkimuksen tekemisen koko kaarta. Kyse ei siis ole vain esimerkiksi avoimesta julkaisemisesta, vaan oikeastaan koko ajattelutavan muutoksesta: sen sijaan että julki tuodaan vasta valmiit tulokset, kannustaa ATT mahdollisimman laajaan avoimuuteen läpi koko tutkimusprosessin (kuva 1).
Kuva 1: ATT tutkimusprosessin eri vaiheissa (Avoin tiede ja tutkimus 2014)
Avoin TKI on ammattikorkeakoulujen oma ATT
Yliopistoista poiketen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen (Arene 2018). Avoimesta tieteestä puhuminen ei siis välttämättä istu niin sujuvasti ammattikorkeakouluihin, vaikka edellä esitetyt avoimuuden periaatteet sopivat sellaisenaan myös TKI-toimintaan. Ammattikorkeakouluissa onkin alettu ATT:n rinnalla puhua avoimesta TKI -toiminnasta: sisältö on sama, mutta näkökulma hieman erilainen. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat mm. yritysten ja päätöksentekijöiden hyödynnettävissä. Tavoitteena on näin lisätä TKI-toiminnan laatua, luotettavuutta ja näkyvyyttä sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä. Ei pidä unohtaa sitäkään, että avoimuus lisää myös henkilöstön meritoitumista ja ammatillista verkostoitumista. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a).
Kun ainoa tie oli ylöspäin: avoimen toimintakulttuurin nousukiito LAMKissa
Lahden ammattikorkeakoulussa herättiin kunnolla avoimuuteen liittyviin asioihin vuonna 2015, kun Avoin tiede ja tutkimus –hanke teki ensimmäisen korkeakoulujen toimintakulttuuriselvityksensä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015). Toimintakulttuuriselvityksen tavoitteena oli kartoittaa korkeakoulujen tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen huomioinnissa ja tukemisessa, tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä sekä tunnistaa kehittämistä vaativat osa-alueet (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017b). Selvitykseen liittyvään kyselyyn vastatessa kävi ilmeiseksi, että asiassa oltiin vielä lapsenkengissä – ei siis ihme, että LAMK yhdessä monen muun korkeakoulun kanssa päätyi ensimmäisessä selvityksessä alimmalle tasolle. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei avoimuutta oltu huomioitu toiminnassa oikeastaan vielä millään tavoin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7).
Kuva 2: Avoimen toimintakulttuurin kypsyystasojen portaat selityksineen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015, 7)
Tästä viisastuneena LAMKiin laadittiin ensimmäinen ATT-toimintasuunnitelma, jossa tavoitteeksi asetettiin avoimen toimintakulttuurin kehittäminen tasolle 4 (LAMK 2016a). Toimintasuunnitelman mukaisesti vahvistettiin yleistä ATT-osaamista. Huomiota kiinnitettiin myös avoimen tutkivan työotteen vahvistamiseen TKI-toiminnassa, aineistojen pitkäaikaissäilytystä tukevien palvelujen kehittämiseen sekä TKI-viestinnän avoimuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Samalla ATT juurrutettiin osaksi LAMKin strategiaa (LAMK 2017). Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ohjaavaan TKI-ohjelmaan linjattiin TKI-toimintaa koskevat avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet (LAMK 2016).
Ryhtiliike kannatti: vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK teki nousukiidon tasolle 3, vain pisteen päähän tavoitteestaan ollen silti toiseksi ylimmäksi sijoittunut ammattikorkeakoulu (kuva 3). Tason 3 mukaisesti toiminta on jo määriteltyä, monelta osin avointa ja perustuu dokumentoituihin kuvauksiin, mutta puutteita on vielä mm. strategisessa ohjauksessa. (Ministry of Education and Culture 2016). Vuonna 2017 toimintakulttuuriselvitys toistettiin harmillisesti enää vain 12 tutkimuslaitoksen ja kolmen kansallisen tutkimusrahoittajan osalta, mutta selvityksessä käytettyjä kypsyystasoportaita ja niiden tavoitteita tullaan silti hyödyntämään LAMKissa jatkossakin.
Kuva 3: Vuoden 2016 toimintakulttuuriselvityksessä LAMK sijoittui tasolle 3 (Ministry of Education and Culture 2016, 26)
Korkeakoulukirjasto avoimuutta edistämässä
Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastot ovat alusta lähtien ottaneet aktiivisen roolin avoimuuden edistämisessä. Tämä on ollut kirjastoille luonteva askel, ovathan kirjastot muutenkin tärkeässä roolissa opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemisessa. Olemassa olevien palvelujen ja osaamisen pohjalta on ollut mahdollista lähteä kehittämään uusia avoimuuteen perustuvia ja sitä edistäviä käytänteitä, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia.
Myös LAMKissa ATT ja julkaisutoiminta siirrettiin Lahden korkeakoulukirjaston vastuulle keväällä 2016, mikä selkiytti työnjakoa ja mahdollisti kokonaisuuden hahmottamisen uudella tavalla. Jo tätä ennen kirjaston informaatikot olivat aloittaneet osaamisensa vahvistamisen mm. osallistumalla ATT-osaajakoulutuksiin (Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2017c). Kerättyä oppia on sittemmin jaettu eteenpäin sekä erilaisissa sisäisissä koulutuksissa, infoissa ja kehittämispäivillä, että laatimalla verkkoon Avoimen tieteen ja Julkaisijan oppaat (Lahden korkeakoulukirjasto 2017a, 2017b). Avointa julkaisutoimintaa on viety eteenpäin keväällä 2017 käyttöönotetun LAMKpub-julkaisualustan ja sen uusien verkkolehtien myötä. Korkeakoulukirjasto myös hallinnoi LAMKin julkaisusarjaa Theseuksessa, hoitaa rinnakkaistallennukset ja neuvoo ja opastaa kaikessa julkaisutoimintaan liittyvässä (Sinisalo & Prykäri 2017).
Seuraavat askeleet
Vuoden 2015 lähtötilanteeseen verrattuna avoin toimintakulttuuri on edistynyt LAMKissa melkoisin harppauksin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta avoimuus saadaan jalkautettua luontevaksi osaksi kaikkea LAMKissa tehtävää työtä, oli kyse sitten TKI-toiminnasta tai opetuksesta. Toimintasuunnitelmien lisäksi avoimuuden edistäminen on integroitu osaksi muita hankkeita ja koulutuksia. Yksi tällainen uusi avaus oli vuoden 2017 Innovation Scout –hanke, jonka työpaketeista kaksi liittyi suoraan avoimen toimintakulttuurin edistämiseen (ks. Kiviluoto 2018). Avoin TKI on mukana myös tänä vuonna pilotoitavassa TKI-valmennusohjelmassa, minkä lisäksi avoimen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu OKM:n kärkihankkeen strategiarahan turvin.
Lähteet
Arene. 2018. TKI-toiminta. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta
Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2014. Avoimuuden muistilista tutkimusprosessin eri vaiheisiin. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://portti.avointiede.fi/yleista/avoimuuden-muistilista-tutkimusprosessin-eri-vaiheisiin
Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus –hanke. Saatavissa: https://avointiede.fi/toiminta
Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017b. Toimintakulttuuriselvitys 2017. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/toimintakulttuuri
Avoin tiede ja tutkimus –hanke. 2017c. Avoimen tieteen osaamisen edistäminen. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/koulutus
Kiviluoto, J. 2018. Hankkeiden aineistot avoimiksi ja hyötykäyttöön. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/hankkeiden-aineistot-avoimiksi-ja-hyotykayttoon/
Lahden korkeakoulukirjasto. 2017a. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/att
Lahden korkeakoulukirjasto. 2017b. Julkaisijan opas. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://libguides.lamk.fi/julkaisijalle
LAMK. 2016a. Lahden ammattikorkeakoulun TKI-ohjelma 2016-2018. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-tki-ohjelma-fi.pdf
LAMK. 2016b. ATT – Avoin tiede ja tutkimus LAMKissa. Toimintasuunnitelma 2016.
Ministry of Education and Culture. 2017. Evaluation of Openness in the Activities of Research Organisations and Research Funding Organisations in 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Ministry of Education and Culture, Open Science and Research Initiative. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111829246
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Avoin tiede ja tutkimus Suomessa. Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa vuonna 2015. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Avoin tiede ja tutkimus –hanke. [Viitattu 4.1.2018]. Saatavissa: https://avointiede.fi/documents/10864/21345/Toimintakulttuurin+tilannekuva+2015/0eea9381-b049-489b-9cf6-ccb324fd05de
Sinisalo, R. & Prykäri, E. 2017. Tutkimusmatkalla tiedeviestintään. Kreodi. [Verkkolehti]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.kreodi.fi/en/21/Artikkelit/398/Tutkimusmatkalla-tiedeviestint%C3%A4%C3%A4n.htm
Kirjoittaja
Johanna Kiviluoto työskentelee Lahden korkeakoulukirjastossa informaatikkona ja on intohimoinen avoimen tieteen puolestapuhuja.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/p-2160539/ (CC0)
Julkaistu 23.1.2018
Viittausohje
Kiviluoto, J. 2018. Kohti entistä avoimempaa toimintakulttuuria. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/23/kohti-entista-avoimempaa-toimintakulttuuria
