Päijät-Hämeen alueella on paljon maahanmuuttajia, joiden siirtyminen työelämään ja opintoihin on estynyt heikon suomen kielen taidon, heikkojen työelämävalmiuksien ja riittämättömän ohjauksen vuoksi. Ossi – Osaaminen esiin -hankkeessa (ESR 2015-2018) järjestettiin vuonna 2016 neljä pilottikoulutusta, joiden avulla pyrittiin nopeuttamaan osallistujien etenemistä koulutus- ja työllistymispoluillaan. Tulokset olivat hyviä – yli puolet pääsi ammatillisiin opintoihin tai töihin.

Kirjoittajat: Evelina Liski ja Mari Lampinen

Maahanmuuttajat Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman 2016-2020 (Päijät-Hämeen liitto 2015, 29) mukaan työikäisten, erityisesti 25 – 39-vuotiaiden, määrä maahanmuuttajista on huomattavasti suurempi kuin valtaväestössä. Muun väestön ikääntyessä maahanmuuttajat nähdään usein työvoimaresurssina, mutta kuitenkin ulkomaalaisen väestön työllisyystilanne on kaikilla mittareilla mitattuna huonompi kuin kantaväestön. Kesäkuussa 2015 ulkomaalaisen väestön työttömyysaste oli Päijät-Hämeessä 49 %.

Maahanmuuttajien työllistymisen haasteena on usein työnantajien asettama korkea suomen kielen kielitaitovaatimus ja kotimaassa suoritetun koulutuksen tai työkokemuksen heikko soveltuvuus, verkostojen ja atk-osaamisen puute, sekä erilainen työnhaku- ja työkulttuuri. Lisävaikeutena voivat olla kohdatut ennakkoluulot. (Päijät-Hämeen liitto 2015, 33.)

Ossi-hankkeessa tehdyssä tilannekartoituksessa havaittiin, että alueelta puuttuu erityisesti korkeamman kielitaitotason suomen kielen koulutusta. Kuitenkin kielitaitovaatimukset ovat korkeita erityisesti akateemisilla aloilla ja riittämätön kielitaito on usein selityksenä kielteisille rekrytointipäätöksille. Erittäin hyvän yleiskielen taidon lisäksi edellytetään hyvää kirjallista viestintää ja kommunikointitaitoja sekä lisäksi ammattikielen ja terminologian hallintaa. Ylempiä taitotasoja tarvitaan myös yliopistoon ja korkeakouluun hakeutumiseen. Kotoutumiskoulutusten jälkeen monilla ei vielä kielitaito ole riittävää työllistymiseen tai jatkokoulutuspaikan saamiseen. Maahanmuuttajien Suomessa hankkima koulutus on kuitenkin selvässä yhteydessä työllistymismahdollisuuksiin. (Päijät-Hämeen liitto 2015, 29-33.)

Ossi-hankkeen koulutuspilotit Koulutuskeskus Salpauksessa ja Lahden kansanopistossa

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmassa havaittuihin haasteisiin perustuen Ossi-hankkeessa järjestettiin vuoden 2016 aikana yhteensä neljä koulutuspilottia työttömille maahanmuuttajille omaehtoisena koulutuksena. Koulutusten tavoitteena oli kielitaidon kehittämisen lisäksi työelämäpolun rakentaminen sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen.

Keväällä 2016 toteutettiin kaksi noin 4 kuukauden koulutusta. Suuntana opinnot toteutettiin Koulutuskeskus Salpauksessa verkkokurssina siten, että Adobe Connectin välityksellä lähiopetusta oli 8 h/vko, blogin avulla etäopetusta 4 h/vko ja lisäksi ohjausta Skypellä. Opiskelijoita oli 15. Suomea ammatillisiin opintoihin hakeville –koulutus Lahden kansanopistossa toteutettiin n. 25 viikkotunnin lähiopetuksena. Koulutukseen osallistui 18 erityisesti toiselle asteelle kasvatus- ja opetusalalle sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alalle pyrkivää. Molempien koulutusten tavoitteena oli tukea ammatillisiin opintoihin pääsyä, keskeisinä teemoinaan koulutuksiin hakeutuminen, oman alan sanastoon ja tekstilajeihin sekä suomalaiseen opiskelukulttuuriin tutustuminen ja opiskelutaitojen vahvistaminen.

Syksyllä 2016, n. 4 kuukautta koulutuksen jälkeen selvitettiin opiskelijoiden tilannetta sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 31 opiskelijalle. Vastauksia saatiin 26. Vastanneista 15 on edennyt koulutusten jälkeen ammatillisella polullaan, opiskelemaan heistä oli päässyt 10.

Taulukko 1. Tilanne syksyllä 2016. (Kiijärvi-Pihkala ym. 2016.)

Syksyllä 2016 toteutettiin uudet koulutuspilotit, Työelämän suomea -verkkokoulutus Koulutuskeskus Salpauksessa ja Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle Lahden kansanopistossa. Molemmat pilotit toteutettiin samalla mallilla kuin kevään 2016 pilotit, mutta uusin painopistein. Työelämän suomea -koulutuksessa painotus oli työnhaussa, suomalaiseen työkulttuuriin sekä oman alan sanastoon ja tekstimaailmaan tutustumisessa. Lisäksi annettiin tietoa ammatillisista opinnoista ja niihin hakeutumisesta. Koulutukseen osallistui 19. Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle toteutettiin lähiopetuksena ja siihen osallistui 18. Kolme keskeytti ja kaksi pääsi opiskelemaan muualle. Keskeyttäneistä kaksi menetti opintososiaaliset etuudet, eivätkä siksi voineet taloudellisista syistä jatkaa koulutuksessa. Koulutuksessa painotus oli korkeakouluun pyrkimisessä ja ammattiin opiskelemisessa.

Kesällä 2017 kerättiin jälleen seuranta-aineistoa sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 35 opiskelijalle. Vastauksia tuli 24.

Taulukko 2. Tilanne kesällä 2017.

Seuranta-aineiston perusteella Työelämän suomea -koulutuksen opiskelijoista 6 oli työllistynyt ja 1 päässyt työkokeiluun. Suomea ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin hakevalle koulutuksesta taas 6 oli päässyt opiskelemaan, heistä 4 toiselle asteelle ja 2 korkeakouluopintoihin. Tulokset olivat siten koulutusten painopisteiden mukaisia.

Onnistumisten taustaa

Lähes kaikki osallistujat olivat työttömiä aloittaessaan koulutukset. Monet olivat hakeneet töihin tai opiskelemaan jo useita kertoja ilman onnistumisia. Opiskelijoilta kysyttiin seurantatutkimuksessa, miten he kokivat koulutusten auttaneen heitä. Vastaukset olivat yhteneväisiä kaikista piloteista. Opiskelijat kertoivat kehittäneensä koulutuksissa kielitaitoaan, saaneensa tietoja ja valmiuksia opiskelemaan hakemisesta ja opiskelusta, suomalaisesta työelämästä ja työn hakemisesta. Keskeistä palautteiden perusteella näyttää kuitenkin olevan henkilökohtainen ohjaus ja voimaannuttaminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Usein pitkään työttömänä olleilla kynnys töihin tai opintoihin hakeutumiseen on korkea jo pelkästään heikentyneen itsetunnon vuoksi. Siksi koulutuksissa on olennaista keskittyä myös opiskelijoiden vahvuuksien ja aiemman osaamisen esiin tuomiseen. Voimaantuminen tukee kotoutumista ja kotoutuminen puolestaan aktiivisuutta ja rohkeutta työmarkkinoilla ja kouluttautumisessa. Jos tuki ajoitetaan oikein ja sen lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtainen tilanne, se ei vaadi suuria resursseja mutta sillä on suuri myönteinen vaikutus. (Kiijärvi-Pihkala ym.  2016.)

Lähteet

Päijät-Hämeen liitto. 2015. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2016-2020. [Verkkodokumentti].  [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2016/04/Maahanmuutto-ohjelma2016-2020.pdf

Kiijärvi-Pihkala, M., Lampinen, M., Liski, E. & Pusa, M-L. 2016. Eteenpäin koulutus- ja työllistymispolulla – kokemuksia maahanmuuttajille suunnatuista koulutuspiloteista. Verkkolehti Lahtinen. [Verkkolehti.] [Viitattu 18.12.2017]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=2058

Kirjoittajat

Mari Lampinen ja Evelina Liski ovat S2-opettajia, jotka työskentelevät Ossi – Osaaminen esiin –hankkeessa. Hankkeen päätoimijat ovat LAMK, Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden kansanopisto.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: StockSnap. Saatavissa: https://pixabay.com/en/laptop-computer-browser-research-2562325/ (CC0)

Viittausohje

Liski, E. & Lampinen, M. 2017. Kohti työelämää – kokemuksia maahanmuuttajille suunnatuista koulutuspiloteista. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm.] Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/kohti-tyoelamaa-kokemuksia-maahanmuuttajille-suunnatuista-koulutuspiloteista/