Suomessa astuvat 1.1.2018 voimaan energiatehokasta rakentamista koskevat uudet asetukset, mikä tarkoittaa sitä, että rakennettavien rakennusten tulee olla entistä energiatehokkaampia ja niiden tarvitsema energia tulee kattaa suurimmilta osin uusiutuvilla energialähteillä. Uudet asetukset perustuvat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä energiatehokas rakentaminen tarkoittaa sekä minkälaisia haasteita voi ilmetä rakennuksen käytön aikana.

Kirjoittajat: Laura Salonpää & Sakari Halmemies

Mitä on energiatehokas rakentaminen?

Energiatehokkaalla rakentamisella tarkoitetaan nykyään lähes poikkeuksetta matalaenergia-, passiivienergia- tai lähes nollaenergiarakentamista. Niiden kokonaisenergiankulutustaso on aina merkittävästi pienempi voimassa olevaan Suomen rakennusmääräyskokoelman tasoon verrattuna. Rakentamisen energiatehokkuutta on jo aiemmin lisätty mm. rakennusten energiatodistusten, hankkeiden ympäristölupien ja vapaaehtoisten energiasäästösopimusten kautta. Suomessa rakentamista ohjaavat Suomen rakentamismääräyskokoelmat. Lähitulevaisuudessa rakennusmääräyskokoelman määräykset ja ohjeet korvataan uusilla asetuksilla, joiden soveltaminen astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Niiden tarkoituksena on pyrkiä rakennusalalla lähemmäksi lähes nollaenergiarakentamista. (Ympäristöministeriö 2016.)

Rakennuksien keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät sen energiankulutukseen ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin. Uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä voidaan vähentää rakennuksen hiilidioksidipäästöjä sekä muita luonnonvaroja. Myös paikallisella energiantuotannolla, kuten aurinkopaneeleilla tai tuuliturbiineilla, voidaan pienentää ostosähkön määrää ja näin pienentää myös rakennuksen energiakuluja. (Ympäristö.fi 2016.)

Mitä tulee ottaa huomioon energiatehokasta rakennusta suunnitellessa?

Rakentaessa energiatehokkaasti tulee ottaa jo monta asiaa huomioon pelkästään sen suunnitteluvaiheessa. Rakennukset tulee suunnitella monialaisina kokonaisuuksina, joissa suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja käytön normaalia kiinteämpi integrointi on tarpeellista. Taulukosta 1 voidaan nähdä, mitkä ovat ne yleissuunnitteluvaiheen keskeisimmät suunnittelualueet, joihin tulisi erityisesti kiinnittää huomioita, jotta lopputuloksena saadaan tarkoitustansa vastaava, energiatehokas rakennus. (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto 2012.)

Taulukko 1. Keskeiset suunnittelualueet energiatehokasta rakennusta suunniteltaessa (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto 2012, 53)

Vaikka kokonaisuus lopulta ratkaisee, niin erityisessä asemassa energiankulutuksen kannalta ovat rakennuksen vaipan hyvä tiiveys sekä eristepaksuus. Rakennuksen hyvällä tiiveydellä ja riittävällä lämmöneristämisellä saadaan helposti energiahäviöt kuriin. (Rakentaja.fi 2012.) Myös rakennuksien käyttäjät voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen valinnoillaan, millaisia laitteita he käyttävät ja miten.

Haasteet eivät lopu rakennusurakkaan

Salonpään (2017) opinnäytetyössä kartoitettiin Viikin ympäristötalon (kuva 1) käytönaikaista toimivuutta rakennuksen käyttäjien ja ylläpidon näkökulmasta. Ympäristötalo on tiettävästi Suomen energiatehokkain toimitalo. Opinnäytetyön tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin kesällä 2017 teemahaastatteluja hyödyntäen sekä analysoiden vuosina 2014 ja 2015 rakennuksen käyttäjille tehtyjen käyttäjätyytyväisyyskyselyiden tuloksia. Haastateltaviksi valikoitiin kaksi käyttäjää ja kolme ylläpidon jäsentä. (Salonpää 2017, 35.)

Kuva 1. Viikin ympäristötalo (Salonpää 2017, 28)

Tuloksista saatiin selville, että ympäristötalossa on joitakin järjestelmiä, jotka saattaisivat vaatia toimenpiteitä, jotta saataisiin, jo valmiiksikin energiatehokkaan, rakennuksen energiatehokkuutta vielä korkeammaksi. Haastateltavien kanssa myös pohdittiin, mitkä asiat ja seikat ovat voineet vaikuttaa käytönaikaisiin ongelmiin. Yhdeksi syyksi nousi esimerkiksi rakennusprojektin tiukka aikataulutus, joka on nykyään suhteellisen yleistä rakennusalalla. (Salonpää 2017, 51-52.)

Opinnäytetyön tutkimustuloksien ja niiden analysoinnin pohjalta voidaan päätellä, että energiatehokasta rakennusta rakentaessa on tärkeää olla tarkat yksityiskohtaiset suunnitelmat koko prosessista, aina tarveselvityksestä käyttöön ja ylläpitoon. Mahdollisia käytönaikaisia puutteita voidaan yrittää estää tiiviillä yhteistyöllä urakoitsijan, suunnittelijoiden sekä tilaajan välillä. Lopputuloksena Viikin ympäristötalon kohdalta saatiin kartoitettua olennaisimmat käytönaikaiset ongelmakohteet, jonka vuoksi rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen on jatkoa ajatellen helpompaa. Mitään suuren mittakaavan puutteita ei tutkimuksessa puitteissa havaittu. (Salonpää 2017, 53-54.)

Energiatehokkuus entistä tärkeämpää

EU:n energiapaketti 2020 (EU Climate Action) edellyttää jäsenvaltioiltaan mm. energiatehokkuuden kohottamista 20%:lla vuoteen 2020 mennessä. Rakennuksissa on suuri potentiaali energiatehokkuuden lisäämiseksi. Suomessa onkin herätty parantamaan energiatehokkuutta sekä vanhoissa asunnoissa, että etenkin uusia rakennettaessa. Tänä päivänä osana energiatehokkuuden nostoa uusiutuvien energioiden käyttö tulee lisääntymään rakentamisessa. Se tarkoittaa mm. aurinkoenergian tai maalämmön hyväksikäyttöä ja niiden käyttösovellusten kehittämistä. (Ympäristö.fi 2016.)

Ympäristötekniikan opetuksessa uusiutuvat energiat, energiatehokkuus, energian säästäminen, ja laajempana käsitteenä kiertotalous, nousee johtavaksi teemaksi. Laura Salonpään opinnäytetyö sopii hyvin tähän teemaan, jossa jatkossakin riittää tutkittavaa ja selvitettävää.

Lähteet

EU Climate Action. 2020. 2020 Climate & Energy Package. [Viitattu 20.10.2017]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2020_en

Rakentaja.fi. 2012. Energiamääräykset tiukentuvat 2012 – kunnollinen eristäminen kannattaa. [Viitattu 18.10.2017]. Saatavissa: https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8788/energiamaaraykset_tiukentuvat_2012.htm

Salonpää, L. 2017. Viikin ympäristötalon käytönaikainen toimivuus. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala, ympäristöteknologian koulutusohjelma. [Viitattu 16.10.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100415715

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. 2012. RIL 259-2012 Matalaenergiarakentaminen, toimitilat. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Ympäristö.fi. 2016. Rakennuksen energia- ja ekotehokkuus. [Viitattu 17.10.2017]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennuksen_energia_ja_ekotehokkuus 

Ympäristöministeriö. 2016. Suomen rakentamismääräyskokoelma. [Viitattu 20.10.2017]. Saatavissa: http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset

Kirjoittajat

Laura Salonpää on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian koulutusohjelmassa ja valmistuu insinööriksi lokakuussa 2017.

TkT Sakari Halmemies toimii Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalla energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuussa yliopettajana.

Julkaistu 24.10.2017