Vuoden 2016 aikana Suomen tilintarkastuslaki koki merkittäviä uudistuksia kansainvälisten vaatimusten muutoksen seurauksena. Ensin täysin uusi tilintarkastuslaki korvasi aiemman vuodelta 2007 peräisin olevan lain ja jälkikäteen uuteen lakiin tehtiin vielä tarvittavia muutoksia, jotka astuivat voimaan 19.8.2016. Keskeisimmät muutokset koskevat tilintarkastuksen kohdetta, tilintarkastuskertomusta, seuraamusjärjestelmää sekä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lisäsäännöksiä.
Kirjoittajat: Ella Kuitunen ja Leea Kouhia
Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena tilintarkastussääntelyä ryhdyttiin uudistamaan Euroopan Unionissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 16.4.2014 tilintarkastusääntelyä koskevan muutosdirektiivin sekä tilintarkastusasetuksen. Kansainvälisten standardien uudistuminen edellytti muutoksia myös Suomen tilintarkastuslakiin ja uusi päivitetty tilintarkastuslaki astui voimaan 1.1.2016. (HE 70/2016.) Kaikkia tarvittavia muutoksia ei kuitenkaan tehty vielä tässä vaiheessa ja tammikuussa uudistettua lakia muokattiin vielä elokuussa 2016. Elokuun 12. päivä Tasavallan Presidentti hyväksyi lain tilintarkastuslain muutoksesta ja se astui voimaan 19.8.206 alkaen. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016.)
Tilintarkastuksen kohde ja tilintarkastuskertomus merkittävimpiä muutoksia
Kirjanpito, tilinpäätös sekä hallinto ovat entisen tapaan tilintarkastuksen kohteita (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 3;1§). Muutoksessa tarkastuksen kohteesta poistettiin toimintakertomus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilintarkastaja voi jättää toimintakertomuksen huomiotta. EU-direktiivien mukaiset toimintakertomusta koskevat tarkastustoimenpiteet tulee edelleen suorittaa tarkastusta tehtäessä. (Fraktman 2017.) Lakiuudistuksen myötä on herännyt keskustelua myös siitä, tuleeko hallinto säilyttää jatkossa tilintarkastuksen kohteena. Hallinnon tarkastuksen sääntely ja sisältö koetaan yleisesti epäselväksi. Hallinnon tarkastuksen sääntely Suomessa ei myöskään vastaa kansainvälisiä linjauksia, joihin tilintarkastuslakia on vuoden 2016 uudistuksilla pyritty yhtenäistämään. (Ruuska 2017; Kettunen 2016.)
Tilintarkastuskertomukset muuttuivat merkittävästi niin rakenteeltaan kuin sisällöltään. Tilintarkastus-kertomuksessa on jatkossa annettava lausunto siitä:
- antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
- täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset
- onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti ja
- ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.
Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi todettava, onko tilintarkastaja tilintarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen perusteella havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa, sekä ilmoitettava näiden virheellisyyksien luonteesta. (Suomen tilintarkastajat 2017.)
Rakenteellisesti huomattavimmat muutokset ovat tapahtuneet kertomuksen pituudessa ja lausuntojen sijainnissa. Informatiivisuus kertomuksessa on lisääntynyt ja aiemmin yksisivuiset kertomukset ovat kasvaneet 2-3 sivuisiksi. Osa annetuista lausunnoista on uudistuksessa siirretty aivan kertomuksen alkuun ja osa esitetään entiseen tapaan kertomuksen lopussa. (Haapala 2017.) Sisällön osalta merkittävin muutos on ollut annettavissa lausunnoissa. Ennen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta annettiin yhteiset lausunnot, mutta tilintarkastuksen kohteen muutoksen vuoksi niistä jatkossa annetaan lausunnot erikseen. (Fraktman 2017.)
Tilintarkastajaa koskevia muita säännöksiä koskevat olennaiset muutokset käsittelevät tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä, tilintarkastajan ylläpitämää asiakasrekisteriä ja tilintarkastuskansiota sekä tilintarkastajan siirtymistä asiakkaan palvelukseen. Riippumattomuuteen ja esteellisyyteen tehtiin uudistuksessa lisäyksiä aiempien ehtojen ja vaatimuksien rinnalle. Asiakasrekisterin ylläpito ja tilintarkastuskansion kokoaminen puolestaan ovat täysin uusia lisäyksiä lakiin. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 4;6-7§, 4;9-11§.)
Seuraamusjärjestelmä
Seuraamuksiin tehtiin lakiuudistuksessa tilintarkastusdirektiivin edellyttämät lisäykset määräaikaisesta kiellosta toimia tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisön hallintoelimissä ja tilintarkastajalle määrättävästä seuraamusmaksusta. (Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016, 10;3-5§.)
Seuraamusmaksu voidaan määrätä vain niissä tapauksissa, kun tilintarkastaja rikkoo ns. jäähdyttelyaikaa siirtyessään tilintarkastusasiakkaansa palvelukseen. Seuraamusmaksu 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetun määräajan rikkomisesta on enintään 50 000 euroa. Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos esitystä tilintarkastuslautakunnalle ei ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkomus tapahtui.
Vaikutukset tilintarkastusyhteisössä
Opinnäytetyön yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa toteutettiin teemahaastattelut kolmelle tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n hyväksytylle tilintarkastajalle. Muuttunut tilintarkastuskertomus ja asiakasrekisteri ovat olleet näkyvästi esillä Ernst & Young Oy:ssä. Tilintarkastuskertomuksen laatimista varten on luotu uusia käytäntöjä ja sovelluksia. Asiakasrekisteri on Ernst & Young Oy:ssä ollut jo aiemmin käytössä, mutta lakiuudistuksen myötä on aloitettu projekti sen tietojen päivittämiseksi ajan tasalle. Muilta osin lakiuudistukset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet yhtiön toimintaan. Ernst & Young Oy:llä on esimerkiksi tilintarkastajan riippumattomuuden ja esteellisyyden sekä tilintarkastuskansion aikarajan osalta jo ennestään sovellettu kansainvälisiä vaatimuksia tiukennettuina ja tällöin uudistukset Suomen tilintarkastuslaissa eivät ole aiheuttaneet muutoksia yhtiön toimintatapoihin. Vaikka muutokset ovat osin olleet näkyvissä tilintarkastusyhtiössä, tutkimustulokset osoittavat, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta pk-yritysten tilintarkastajien käytännön työhön Ernst & Young Oy:ssä. Ajan myötä tilintarkastuskertomusten laatiminen tulee kuitenkin nopeutumaan, kun uusi pidennetty malli tulee tutummaksi ja tarkastusprosessi rutiininomaisemmaksi. (Kuitunen 2017.)
Lähteet
Fraktman, M. 2017. Uudistunut tilintarkastuslaki voimaan 19.8.2016. Suomen Tilintarkastajat ry. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/artikkelit-tilintarkastus/uudistunut-tilintarkastuslaki-voimaan-19.8.2016.
Haapala, M. 2017. Tilintarkastuskertomus uudistui – uudistunut kertomus annetaan 31.12.2016 tai sen jälkeen päättyneiltä tilikausilta. Helsinki: Tuokko. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: http://www.tuokko.fi/tilintarkastuskertomus-uudistui/.
Hallituksen esitys 70/2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Suomen laki [Online]. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160070.
Kettunen, P. 2016. Hallinnon tarkastus vaatii selkiyttämistä. Suomen Tilintarkastajat ry [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/blogi-talouden-ammattilaiset/hallinnon-tarkastus-vaatii-selkiyttamista.
Kuitunen, E. 2017. Tilintarkastuslain uudistuksen vaikutukset pk-yritysten tilintarkastuksiin : Case: Ernst & Young Oy. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma. [Viitattu 8.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812912.
Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 622/2016. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20160622.pdf.
Ruuska, R. 2017. Hallinnon tarkastus – Mitä se on ja mitä sen pitäisi olla?. Suomen Tilintarkastajat ry. [Viitattu 31.5.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/nakoaloja/artikkelit-tilintarkastus/hallinnon-tarkastus-mita-se-on-ja-mita-sen-pitaisi-olla.
Suomen Tilintarkastajat ry. 2017. Uudistunut tilintarkastuslaki tullut voimaan. [Viitattu 8.6.2017]. Saatavissa: https://www.suomentilintarkastajat.fi/tilintarkastus/miksi-tilintarkastus-tehdaan/saantelyhankkeet/tilintarkastuslaki/tilintarkastuslain-muutokset/uudistunut-tilintarkastuslaki-tullut-voimaan.
Kirjoittajat
Ella Kuitunen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja valmistuu tradenomiksi 2017.
Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa, Liiketalouden alalla vastuuopettajana.
Julkaistu 14.6.2017
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/ (CC0)
