Osana kevään 2017 kiertotalousväylää Lahden ammattikorkeakoulun materiaali- ja ympäristöteknologian sekä liiketalouden opiskelijat tekivät Tramel/BLTK Oy:n toimeksiannon pohjalta projektin, jonka päämääränä oli kehittää helppo ja asiakasystävällinen materiaalikierrätyskonsepti. Tässä artikkelissa kuvataan työelämälähtöiseen kehittämishankkeeseen kuuluvaa oppimisprosessia sekä opiskelijoiden kehittämiä ratkaisumalleja materiaalivirtojen hallintaan.

Kirjoittajat:  Rasmus Toropainen ja Pia Haapea

Mitä on kiertotalous?

Suomessa on perinteisesti lajiteltu kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyviä jätevirtoja. Esimerkiksi eri periaatteella toimivat kirpputorit, vaatteiden kierrätys ja pullonpalautusjärjestelmämme alkavat olla arkipäivää meille kaikille. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, ja erilaisille innovatiivisille palvelukonsepteille, jotka helpottavat ja tehostavat kierrätystä ja uusiokäyttöä, on olemassa selkeä tilaus. Pari vuotta sitten lanseerattu kiertotalous -termi on talouden uusi malli, jossa mm. edistetään materiaalien ja tuotteiden arvon säilymistä alkuperäisen käytön jälkeenkin. Tämä tulee huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Materiaalien ja tuotteiden arvoa voidaan myös maksimoida erilaisilla palveluilla ja älykkyydellä. (Sitra, 2016.)

Valtioneuvoston kanslian (2015) tekemän selvityksen mukaan kiertotaloustoimenpiteillä on mahdollista kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Taloudellisen kasvun lisäksi oletetaan kasvihuonekaasupäästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden kulutuksen vähentyvän. Avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä on koko yhteiskunnan arvomaailman muutos, jossa avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnan eri tasoilla. Kiertotalouden odotusten lunastaminen vaatii muutoksia tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä jätehuoltoon. (Valtioneuvoston kanslia, 2015.) Lisäksi hallituksen tavoitteena nykyisellä vaalikaudella on kohottaa Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi vuoteen 2025 mennessä (Ympäristöministeriö, 2017).

Kuva 1. Kiertotalouden perusajatus (Rasmus Toropainen)

Kiertotalous on tunnistettu myös Lahden ammattikorkeakoulussa tärkeäksi osaamisalaksi. Lähes 100 LAMK:n opiskelijaa eri aloilta on osallistunut lukuvuoden 2016 – 2017 aikana toteutettuihin monialaisiin kiertotalouden väyläopintoihin.  Väyläopintoihin kuuluu työelämälähtöinen 5 op:n laajuinen kehittämisprojekti. Aiheet ovat vaihdelleet kestävän tulevaisuuden tutkimisesta kierrätysmateriaalin käytettävyystutkimuksiin.

 Kiertokatu-sovelluksella helppoutta kierrätykseen

Projektin lopputuloksena syntynyt konsepti koostuu mobiilisovelluksesta ja sen välityksellä operoitavista paikkaan sitomattomista keräyspisteistä. Sovellus on koko konseptin ydin, sillä sen on tarkoitus toimia tärkeänä tiedonvälityskanavana ja yhdistää tarpeettomien tavaroiden ja materiaalien haltijat niitä tarvitseviin tahoihin. Sovelluksen kautta voidaan ilmoittaa halusta kerätä tiettyä materiaalia tai tuotetta, ilmoittaa tarpeettomasta tavarasta, löytää kierrätysinfoa ja paljon muuta. Lisäksi sovellus toimii tietolähteenä kierrätyspalveluiden käyttäjille näyttämällä keräyspisteiden kulloisenkin sijainnin ja sen, mitä missäkin kerätään, milloin ja mihin kerätyt materiaalit päätyvät. Sovelluksen kautta on myös mahdollista kerätä tilastotietoa materiaalikierroista. Sovelluksen suunnittelussa on pyritty vetoamaan myös nuoriin tuomalla sovellukseen pelillisyyttä.

 Helppokäyttöiset ja mielenkiintoiset keräyspisteet

Toinen tärkeä osa-alue projektissa oli suunnitella vaihtoehtoisia keräyspisteitä. Suunnittelun tärkeimpänä teemana oli kierrätyksen helppous sekä käyttäjälle että kerääjälle. Jälkilajittelutarpeen minimoimiseksi niihin suunniteltiin myös erilaisia osastoja. Asiakaslähtöisyys ja elämyksellisyys otettiin huomioon keräyspisteiden suunnittelussa. Suunnittelussa huomioitiin se, että keräyspisteet eivät pysty kilpailemaan jätealan yritysten kanssa niiden ehdoilla. Eräitä ideoita elämyksellisyyden luomiseksi olivat kierrätysmateriaalien käyttö pisteiden rakennuksessa, mielenkiintoinen ulkonäkö ja automaation sisällyttäminen pisteisiin.

Kuva 2. Projektin aikana syntyneitä esimerkkejä pisteiden ulkonäöstä (Rasmus Toropainen)

Kujalan kierrätyspuisto

Kolmantena kehittämiskohteena on projektin loppupuolella syntynyt tarve toimeksiantajien omistaman tontin hyödyntämiseksi. Ajatuksena on tehdä alueesta eräänlainen kierrätyspuisto, jossa ihmiset voisivat kierrättää vanhoja tavaroitaan ja samalla oppia kiertotaloudesta sekä nähdä, mihin heidän kierrättämänsä tavarat lopulta päätyvät. Kierrätyspuistosta voisi löytyä erilaisia kiinteitä keräyspisteitä, kierrätysinfopiste, varikko keräyspisteille ja mahdollisesti jonkinlainen puoliautomaattinen kierrätyskone, jota kävijät pääsisivät itse ohjaamaan.

Nettisivut projektiraportin korvaajana

Poikkeuksellista perinteisiin projektitöihin verrattuna oli se, että koko projekti dokumentoitiin rakentamalla sille nettisivut Google Sitesin avulla. Varsinaista loppuraporttia ei siis tehty lainkaan, vaan kaikki kehitetty materiaali sekä presentaatiot julkaistiin ryhmän sivuilla. Lopputuloksena oli kattava paketti kaikkea projektin aiheeseen liittyvää kirjallisuuskatsauksesta projektiryhmän esittelyyn. Projektin etenemistä esiteltiin sivuille ladatun uuden materiaalin lisäksi blogikirjoituksilla, joiden kirjoittamiseen kaikki ryhmän jäsenet osallistuivat.

Nettisivujen tekeminen oli varsin mukavaa vaihtelua perinteisille projektiraporteille. Sivujen avulla projektin tulokset saatiin esiteltyä paljon visuaalisemmin ja kiinnostavammin kuin raportilla, jossa pääpaino on tekstillä. Kokemuksena tämän tyylinen raportointi oli siis positiivinen yllätys, vaikka se faktapohjaiseen ja ”tylsään” projektin esittelyyn tottuneelle insinöörille tuottikin alkuun hieman vaikeuksia. Nettisivut ovatkin varmasti hyvä vaihtoehto loppuraportille etenkin projekteissa, joissa pyritään saamaan jotain visuaalista aikaan. Toinen suuri hyöty projektin rakentamisessa nettisivuille on se, että asiakkaan on mahdollista seurata projektin etenemistä lähes reaaliajassa.

Kuva 3. Kuvakaappaus hankkeen nettisivuilta.

Yhteenveto

Ryhmä oli projektin päättyessä varsin tyytyväinen siihen mitä saatiin aikaan. Lopputulos täytti asiakkaan toimeksiannon ja sai hyvää palautetta, joten projektia voidaan pitää kaiken kaikkiaan onnistuneena.

Projektista jäi käteen paljon uutta tietoa ja osaamista niin projektityöskentelystä kuin nettisivujen teostakin. Tärkeimpänä oppina oli mahdollisesti kuitenkin kiertotalousajatuksen laajuuden ja potentiaalin ymmärtäminen uudella tavalla. Ajatus on varmasti monelle tuttu, mutta projektin myötä asia konkretisoitui paremmin.

Kevään aikaansaannokset antoivat asiakkaalle paljon uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia jatkokehitykselle. Projektin alussa päätettiin käsitellä aihetta melko suurpiirteisesti, joten esimerkiksi eri osa-alueiden tarkempi kehitys ja tutkimus jäävät tuleviin projekteihin. Yhteistyö toimeksiantajan ja LAMKin kanssa jatkuu varmasti erilaisten opiskelijaprojektien ja TKI-hankkeiden muodossa.

Kiertokatu-projekti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://sites.google.com/lamk.fi/kiertokatu/

Lähteet

Sitra. 2016. Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

Valtioneuvoston kanslia. 2015. Tutkimus: kiertotalouden vihreän kasvun mahdollisuudet Suomelle merkittävät. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

Ympäristöministeriö. 2017. Kiertotalous. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kiertotalous

Kirjoittajat

Rasmus Toropainen on puutekniikan kolmannen vuoden opiskelija.

Pia Haapea on energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja vetovastuussa kiertotalousväylästä.

Julkaistu 5.6.2017