Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppimisen sekä positiivisten ajatusmallien tiedostamisen avulla voidaan edistää mielen hyvinvointia. Hyvää mielenterveyttä tukevien taitojen opettelu sopii hyvin osaksi esiopetusta. Näin voitaisiin antaa lapsille parempia valmiuksia selviytyä arjessa ja ihmissuhteissa sekä ehkäistä lasten mielenterveyshäiriöitä. Tunnetaitoihin kuuluvia taitoja ovat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, sekä tunteiden sääteleminen. Tunnetaitoja tarvitaan erityisesti ryhmässä toimimisessa, ja näin ollen ne voidaan ajatella myös osaksi vuorovaikutustaitoja. Lapsuudessa näihin taitoihin voidaan vaikuttaa parhaiten, ja siksi mielen hyvinvoinnin edistäminen tulisi nähdä tärkeänä osana lapsuutta.

Kirjoittajat: Marianna Kähkönen, Riikka Sievälä ja Helena Hatakka

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ohjaavat esiopetuksen suunnittelua ja toteuttamista Suomessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan lasten hyvinvointiin liittyvien taitojen vahvistaminen sekä lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytysten edistäminen ovat esiopetuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lapsilähtöisyys, myönteisen minäkuvan vahvistaminen, osaamisen edistäminen sekä turvallinen oppimisympäristö ovat myös tärkeitä esiopetuksen järjestämistä koskevia periaatteita. Lapsilähtöisyys esiopetuksessa on sitä, että kasvatushenkilöstö kykenee tukemaan lapsen suotuisaa kehitystä ikäkautta vastaavalla tavalla (Jantunen & Lautela 2010, 31). Perusopetuslain mukaan yhtenä tavoitteena esiopetuksessa on tarjota lapsille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. (Opetushallitus 2014, 12-13, 17-19.)

Esiopetuksen tulee tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Esiopetuksen tavoitteena on myös ennaltaehkäistä lapsen elämässä mahdollisesti myöhemmin ilmeneviä vaikeuksia. (Opetushallitus 2014, 14.) Hyvä mielenterveys luo perustan koko yksilön hyvinvoinnille (THL 2014). Näin ollen mielenterveystaitojen opettelu on olennainen osa lasten hyvinvointiin liittyvien taitojen vahvistamista. Hyvä mielenterveys parantaa myös lapsen oppimisedellytyksiä, mikä on esiopetuksen tärkeä tehtävä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuodaan myös esiin, että lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää tunnetaitojaan (Opetushallitus 2010, 15). Tunnetaidot ovat tärkeä osa mielenterveystaitoja (Suomen Mielenterveysseura 2017). Mielen hyvinvointia tukevien taitojen opettelulla on mielenterveyshäiriöitä ennaltaehkäisevä vaikutus, mikä tekee siitä myös yhteiskunnallisesti merkittävää (Barrett 2014, 9).

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi on hyvää ja positiivista mielenterveyttä. Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, joka koostuu ihmisen terveydestä ja toimintakyvystä. (THL 2014.) Hyvästä mielenterveydestä kertoo se, kun ihmisen mieli on pääasiassa tyytyväinen ja tasainen (Väestöliitto 2017). Mielen hyvinvoinnissa on kyse elämän mielekkyyden kokemisesta sekä myönteisestä hyvinvoinnin tunteesta. Mielen hyvinvointi syntyy myönteisestä tunne-elämästä ja ajatuksista sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja elämän merkityksellisyyden kokemuksista (Tamminen ym. 2013, 9.) Kun mieli voi hyvin, mahdollistaa se yksilön kyvyn selviytyä arjessa eteen tulevista haasteista, luoda ja ylläpitää ihmissuhteita sekä ilmaista tunteitaan. (THL 2014; Heiskanen ym. 2006, 23.) Mielenterveys kehittyy yksilön kasvun ja kehityksen aikana, mikä tarkoittaa sitä, että perusta mielenterveydelle rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa (Korppi-Tommola 2015, 8-9).

Mielen hyvinvoinnilla on positiivisesti merkittäviä ja kauaskantoisia seurauksia lapsen elämässä. Mielen hyvinvointi vaikuttaa arjessa jaksamiseen, vahvistaa taitoa tunnistaa, sanoittaa ja ilmaista tunteitaan. Näin ollen myös yksilön itsetuntemus kehittyy. Mielen hyvinvoinnin tukeminen vahvistaa myös lapsen itsetuntoa, kun omien vahvuuksien havaitseminen helpottuu ja lapsi oppii tunnistamaan asioita, jotka tuottavat hänelle mielihyvää. Ihmissuhdetaidot, turvaverkkojen rakentaminen sekä selviytymiskeinot ovat myös osa mielenterveyttä. Hyvinvoiva mieli mahdollistaa kyyn ratkaista ristiriitoja, kohdata pettymyksiä ja rakentaa turvallisia ihmissuhteita. Lisäksi arvot ja voimavarat ovat merkittäviä hyvästä mielenterveydestä puhuttaessa. On hyvä tiedostaa sellaisia arvoja, jotka tuottavat itselle mielihyvää ja vahvistavat siten mielenterveyttä. (Suomen mielenterveysseura 2017.)

Mielenterveys kehittyy yksilön kasvun ja kehityksen aikana eli perusta mielenterveydelle rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa (Korppi-Tommola 2015, 8-9). Näin ollen mielen hyvinvointia tukevien taitojen opettelu on perusteltua ja tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kasvua ja kehitystä sekä myös jatkuvasti sen aikana.

Mielen hyvinvoinnin edistäminen

Mielen hyvinvointia voidaan edistää muun muassa vaikuttamalla mielen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat yksilölliset-, sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset-, yhteiskunnan rakenteelliset- ja kulttuuriset- sekä biologiset tekijät. (THL 2014.)

Yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat identiteetin, sopeutumiskyvyn ja itseluottamuksen vahvistaminen. Sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin tekijöihin kuuluvat puolestaan perheen, työn ja koulun muodostamat yhteisöt. (THL 2014.) Lapsuudessa erityisesti erilaisiin ryhmiin kuuluminen ovat osa lapsen arkipäivää. Ryhmissä opitaan niin vuorovaikutustaitoja kuin itseen liittyviä asioita (Opetushallitus 2014). Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppimisen sekä positiivisten ajatusmallien tiedostamisen avulla voidaan edistää mielen hyvinvointia. Tunnetaitoihin kuuluvia taitoja ovat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, sekä tunteiden sääteleminen (Huilla & Isokoski 2013, 39-41). Tunnetaitoja tarvitaan erityisesti ryhmässä toimimisessa, ja näin ollen tunnetaidot voidaan ajatella myös osaksi vuorovaikutustaitoja.

Friends-ohjelma on australialaisen psykologian professori Paula Barrettin kehittelemä, ja se on suunnattu mielen hyvinvoinnin tukemiseen lapsille ja nuorille. Friends-ohjelmalla on vankka teoreettinen perusta. Friends-ohjelman teoreettinen malli keskittyy ahdistuneisuuden ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Teoreettinen malli kohdistuu emotionaalisiin, kognitiivisiin ja fysiologisiin sekä oppimisen prosesseihin. Nämä teoreettisen mallin osat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, sekä ne nähdään olevan yhteydessä ahdistuneisuuden kehittymisen, jatkumisen ja kokemisen kanssa. (Barrett 2014, 11–14.) Suomessa Friends-ohjelmaa koordinoi ja kouluttaa Aseman Lapset ry.

Friends-ohjelma sisältää kaksitoista noin tunnin mittaista tapaamista, jossa jokaisella tapaamiskerralla on oma aiheensa. Friends-ohjelman avulla opetellaan muun muassa tunnetaitoja, tunnistamalla ja nimeämällä tunteita, sekä kannustetaan positiivisiin ajattelumalleihin. Friends-ohjelma perustuu kokemukselliseen ja vertaisoppimiseen, joten ohjelmassa opetellaan myös vuorovaikutustaitoja, esimerkiksi toisten kuuntelemista ja oman vuoron odottamista. (Barrett 2014, 14–15.) Friends-ohjelma olisi hyvä väline myös ryhmäytymisen tukemiseen, sillä esimerkiksi tunnetaitojen oppiminen nähdään tärkeänä osana vuorovaikutustaitoja. Tunnetaitoinen lapsi tunnistaa omat tunteensa ja osaa säädellä niitä, sekä ottaa huomioon myös toisten tunteet (Huilla & Isokoski 2013, 39–41).

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön “Oon iloinen, koska tykkään olla eskarissa”. Opinnäytetyössä sovellettiin lasten mielenterveyshäiriöitä ennaltaehkäisevää Fun Friends -ohjelmaa esikoululaisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä.  Fun Friends -ohjelmaa soveltaen suunniteltiin ja toteutettiin Kiva Kamu -ohjauskokonaisuus esikouluryhmälle ja tuotettiin materiaalipaketti esikoululaisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Lähteet

Barrett, P. 2014. Fun Friends: Ryhmänohjaajan opas 4–8-vuotiaiden lasten kanssa työskentelyyn. 2. painos. Käännös versiosta 2008 Fun Friends Publishing. Brisbane, Australia: Pathways Health and Research Centre.

Heiskanen, T., Lyytikäinen, M. & Sassi, P. 2006. Miten mielenterveyttä edistetään. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

Huilla, M. & Isokoski, S. 2013. Lapsen tunnetaitojen ja itsetunnon vahvistaminen esi- ja alkuopetuksessa [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos [Viitattu 10.4.2017].  Saatavissa: http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/inline/huilla_ja_isokoski_2013.pdf.

Jantunen, T. & Lautela, R. 2010. Lapsilähtöinen esiopetus. Helsinki: Tammi.

Opetushallitus. 2014. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. [Verkkodokumentti]. 3. muutettu painos, sisältää määräyksen 72/011/2015 mukaiset muutokset. Määräykset ja ohjeet 2016:1. [Viitattu 4.3.2017]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.

Korppi-Tommola, M. 2015. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän koulutuksen tuomat mahdollisuudet alakoulun opettajien tietotaitoihin.  [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Jyväskyä: Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. [Viitattu 4.3.2017].  Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/46721.

Kähkönen, M. & Sievälä, R. 2017. ”Oon iloinen, koska tykkään olla eskarissa.” Fun Friends -ohjelman soveltaminen esikoululaisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä.[Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala.  [Viitattu 19.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704184852.

Opetushallitus. 2014. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. [Verkkodokumentti]. 3. muutettu painos, sisältää määräyksen 72/011/2015 mukaiset muutokset. Määräykset ja ohjeet 2016:1. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf.

Suomen Mielenterveysseura. 2017. Lapset ja nuoret: Mielenterveys voimavarana. [Viitattu 31.3.2017]. Saatavissa: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret.

Tamminen, N., Solin, P., Lassander, M. & Stengard, E. 2013. Mielenterveyden edistäminen kouluissa. [Verkkodokumerntti]. Käännös teoksesta ”Mental Health Promotion Handbook -Educational Setting”. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 10.4.2017]. Saatavissa STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta: https://www.julkari.fi/handle/10024/110540.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Mielen hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  [Viitattu 10.4.2017]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveyden-edistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/mielen-hyvinvointi.

Väestöliitto. 2017. Mielen hyvinvointi. [Viitattu 3.3.2017]. Saatavissa: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/mina-ja-muut/mielen-hyvinvointi/.

Kirjoittajat

Riikka Sievälä ja Marianna Kähkönen ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 29.5.2017