Hollolan kunta on käynnistänyt tänä vuonna maakuntaliiton tuella keskustan kehittämisprojektin, joka tuli luontevasti osaksi tekniikan ylemmän AMK-tutkinnon opintojaksoa Kestävät ja älykkäät kaupunkiympäristöt. Myös Ladec on osallistunut projektin valmisteluun. Maaliskuussa käynnistyi opintojakso, jossa opiskelijat ovat kuudessa eri ryhmässä ideoineet kehittämisehdotuksia Salpakankaan keskusta-alueelle. Prosessiin on sisältynyt myös kaksi asukastilaisuutta, joissa on kuultu kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämistarpeista sekä esitetyistä ideoista.
Kirjoittaja: Eeva Aarrevaara
Muuttuva Salpakangas
Hollolan liikekeskusta Salpakangas on suurten muutosten alla. Uusi Prisma rakentuu ja vanhoja liikerakennuksia puretaan Hämeenlinnan tien varrelta, tilalle on jo nousemassa ensimmäinen korkea kerrostalo. Vaikka osa keskustaa onkin suurta rakennustyömaata, halutaan jo ideoida myös viihtyisämpää ja älykkäämpää keskustaa julkisten tilojen ja reittien kehittämisellä ja älykkäiden ratkaisujen etsimisellä.
Kuva 1: Salpakangas muuttuu vauhdilla (kuva: Eeva Aarrevaara).
LAMKin YAMK-opiskelijat ottivat vastaan kehittämishaasteen ja ideoinnin tuloksia esiteltiin yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 . Eri ryhmät ovat kehittäneet omia ratkaisujaan parantamaan kävelyn ja pyöräilyn reittejä, aukioita, viheralueita ja istutuksia, huleveden käsittelyä, valaistusta ja ympäristötaidetta, keskustan älykästä opastus- ja informaatiojärjestelmää ja koko alueen toiminnallisuutta. Osassa ryhmistä oli sekä kansainvälisiä että suomalaisia opiskelijoita ja ryhmät työskentelivät englanniksi, joskin tulokset esiteltiin suomeksi.
Miten saada kuntalaiset osallistumaan kehitysprojektiin
Opiskelijaprojekti käynnistyi maaliskuun alussa ja lähipäivinä tutustuttiin Hollolan keskustan tilanteeseen ja suunnitelmiin, joita esittelivät projektia vetävä Harri Numminen ja maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela. Ladecin edustajana työskentelyyn on osallistunut Essi Artima-Sulkinoja, joka on vastannut yhteyksistä yritysten edustajiin. Työskentelyyn liittyi keskeisenä osana kuntalaisten mielipiteiden kartoittaminen, jonka takia huhtikuun alussa järjestettiin ensimmäinen avoin työpaja. Tilaisuuteen osallistui pieni mutta aktiivinen joukko kuntalaisia, joiden mielipiteet kirjattiin ylös karttojen avulla. Merkittävämpi asukasosallistuminen syntyi kuitenkin nettisivujen kyselyn sekä uuden HollolaNyt-mobiilisovelluksen avulla, joiden kautta saatiin satakunta vastausta kysymyksiin keskustan kehittämisestä. Asukastyöpajassa ja kyselyissä selvitettiin näkemyksiä keskustan ympäristöstä, liikenteestä ja palveluista.
Asukaskommentteja ympäristöön liittyen:
- Torille elävyyttä: vakio markkinapäivät ja musiikkitapahtumia, iltatori, katusoittajia, pop-up kahviloita
- Penkkejä, joiden yhteyteen viheristutuksia
- Ympäristön vehreys rakentamisen jälkeen arveluttaa, esimerkiksi millainen on viheristutusten määrä uudella parkkipaikalla
- Kunnanviraston aiempi sisäpiha oli viihtyisä
- Kohdevalaistusta esimerkiksi virastotaloon
Kuva 2: Asukkaat kiersivät tutustumassa opiskelijoiden ideoihin toisessa yleisötilaisuudessa (kuva: Eeva Aarrevaara).
Salpakankaan identiteettiä uudistamassa
Salpakangas jää Hämeenlinnaan ja Tampereelle johtavan valtatien varteen eikä ohikulkija välttämättä sitä huomaa. Tulevaisuudessa tie tulee muuttumaan kaduksi, kun Lahden eteläinen ohitustie rakennetaan. Opiskelijatöissä oli pohdittu myös keskustan näkyvyyden parantamista nykyisen valtatien suuntaan.
Kuva 3: Keskustan opastusta pitää kehittää ja se voi tulevaisuudessa sisältää myös digitaalista informaatiota, esimerkiksi linja-autopysäkeillä ja julkisissa rakennuksissa (kuva: Essi Kesämaa, Anna Elf, Minna Kuuluvainen, Mika Flöjt).
Opiskelijat ehdottivat uudenlaisia valaistusratkaisuja keskustaan, esimerkiksi LED-valaistuksen käyttöä, suojatievalaistusta sekä älykkäitä ratkaisuja, joissa valaistus toimii liiketunnistimien avulla. Puiden ja kasvillisuuden valaiseminen sekä valaistuksella luotavat tehosteet ja eri pintoihin heijastettavat kuviot lisäävät ympäristön kiinnostavuutta pimeänä aikana samalla kun alueiden turvallisuus lisääntyy.
Kuvat 4a ja 4b: Älykkyys yhdistyy uusissa ideoissa esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, kuten tässä kunnanviraston sisäpihan suihkulähteessä, joka on katettu aurinkopaneelilla (nykytilanne, kuva 4a: Paula Salomäki; suunnitelmaehdotus, kuva 4b: Mirja Vallinoja).
Uusi kirjasto ympäristöineen on Salpakankaan sydän
Hollolalaiset viihtyvät uudessa kirjastossa ja sen edessä oleva torialue on tärkeä julkinen tila. Torialueen viihtyvyyttä kehitettiin kaikissa ryhmätöissä lisäämällä kalusteita, valaistusta ja istutuksia sekä ehdottamalla uusia toimintoja elävöittämään aluetta. Torin lähellä oleva puustoinen suppa kuului myös kehityskohteisiin. Asukkaat kokevat alueen tärkeänä, mutta osa suhtautuu varovasti suppaan kohdistuviin toimenpiteisiin. Opiskelijatöissä on runsaasti ideakuvia kulkuväylien ja valaistuksen sovittamisesta hienovaraisesti supan alueelle, myös ajatus kesäteatterista oli mukana.
Kuva 5: Ehdotuksessa ryhmä on ideoinut hulevesikäytävän rakentamista osaksi rakennusten rajaamaan kulkuväylää (kuva: Sami Hallikainen, Mari Holmstedt, Johanna Häkkinen, Pia Nyman, Hanna Ylitalo).
Miten tästä eteenpäin
Projektiin liittyy myös Master-opiskelija Minna Lumiluodon opinnäytetyö asukasosallistumisen järjestämisestä. Minna ideoi asukastilaisuuksien ohjelmat, laati kysymykset niihin ja sähköisiin kyselyihin sekä koosti saadun palautteen.
Työskentely Salpakankaan parissa jatkuu vuonna 2017 vielä muiden opiskelijaprojektien kautta. Seuraava vaihe on käydä läpi kaikki eri kohteita koskevat ideat ja laatia niiden pohjalta yleissuunnitelma alueen kehittämisestä. Kunnan tavoitteena on myös saada jotain konkreettista toteutettua jo tämän vuoden aikana.
Kirjoittaja
Eeva Aarrevaara toimii yliopettajana LAMKissa tekniikan alalla ja on ohjannut ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita opintojaksolla Kestävä ja älykäs kaupunkiympäristö.
Julkaistu 18.5.2017
