CNC –opetusta Tallinnassa – muovitekniikkaa Lahdessa

Lahden ammattikorkeakoulun mekatroniikan opiskelijoille järjestettiin 24.-28.4.2017 intensiivikurssina CNC-tekniikan opetusta Tallinnan Teknillisessä korkeakoulussa (TTK). Tämä kansainvälinen yhteistyömuoto toteutui kolmannen kerran ja perustuu korkeakoulujen molemminpuoliseen laboratorioiden ja osaamisen hyödyntämiseen.

Kyseessä olevassa yhteistyömallissa kurssit räätälöidään molempien osapuolien tarpeisiin sopivaksi.  Kurssien räätälöinti onkin avainasemassa tällaisessa ”vaihtokurssi”-opiskelussa. Osapuolien toiveet ja tavoitteet kurssille vaikuttavat sisältöihin.

Kirjoittajat: Kristian Rintala ja Päivi Kärnä

Erikoistumisen vaihtokauppa kannattaa

Nykyisessä taloustilanteessa ei sen enempää Suomessa kuin Virossakaan ole järkevää rakentaa laboratorioita jokaiseen tarpeeseen, vaan korkeakoulut päätyvät erikoistumaan valikoiduille sektoreille. TTK on erikoistunut muun muassa konetekniikkaan, sen konelaboratorio on tehnyt suuret investoinnit konekantaan. Tallinnassa TTK:lla on mahdollisuus opettaa kokonaista ryhmää kerralla tehokkaasti. Tällöin on kannattavaa ottaa vastaan yhteistyökumppaneita, tässä tapauksessa LAMKilaisia, opettelemaan koneiden käyttöä.

Kuva 1. Intensiiviviikon osallistujat saivat pareittain CNC-sorvit käyttöönsä, minkä lisäksi tallinnalaiset opettajat ohjasivat työskentelyä. Kuva: Päivi Kärnä

Samaan tapaan osa TTK:n opiskelijoista suorittaa muovitekniikkaan liittyvän intensiiviviikon Lahdessa. Tallinnalaisille järjestettävällä muovitekniikan kurssilla pääpaino on muottitekniikassa, joka on koneistuksen osalta yksi haastavimmista tuotteista. Esimerkiksi ruiskuvalukoneen muotin valmistusta tullaan toteuttamaan yhteistyössä ja tuotettua muottia tullaan testaamaan LAMK:ssa, koska tällaista muovialan laboratoriomahdollisuutta TTK:ssa ei ole.

Kuva 2. Työskentelyn aluksi opettaja näytti, miten konetta käytetään turvallisesti ja asianmukaisesti. Kuva: Andrey Pashkov

Ulkomailla opiskelun ei tarvitse olla kallista ja vaikeaa

Opiskelijaryhmän opiskelijat ovat mekatroniikan opiskelijoita toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta. Osallistuminen Tallinna CNC-intensiiviviikolle on opiskelijoille vapaaehtoista. Jokaiselle järjestetylle kurssille on ollut hyvin lähtijöitä. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja kiitosta opiskelijoiden toiminnasta on tullut molempien korkeakoulujen puolelta.

Vaihtoviikon järjestäminen on edullista sekä opiskelijoille että yhteistyöosapuolille. Opiskelijoiden kustannukset koostuvat lähinnä majoitus- ja matkakuluista, joista opiskelijat itse vastaavat hyvin pitkälti. Majoitus voi olla edullinen ja laivalippujen hinnat ovat kohtuulliset. Välittömiä lisäkustannuksia perinteiseen opiskeluun verrattuna opiskelijoille koostuu lähinnä bussilipuista, asumisesta ja ruokailuista yhteensä noin 100 €. LAMK tukee pienellä panoksella ryhmän ulkomaista opiskelua. Yksi tällaisen opiskelumatkan onnistumisen lähtökohta onkin, että kaikilla opiskelijoilla on taloudellisesti mahdollista osallistua.

Opetusta, yritysvierailuja ja kulttuuriin tutustumista

”Vaihtokurssi”-toimintaa TTK:n ja LAMK:n välillä on järjestetty jo vuodesta 2012. Kurssit järjestetään vuoroin molemmissa maissa. Vaihtoviikon sisältö noudattaa tiettyä rakennetta, jossa keskeisin osa koostuu opetuksesta ja yritysvierailusta. Tällä kertaa vierailtavat yritykset olivat autojen turvallisuuteen liittyviä osia valmistava Norma sekä metallin työstöä tekevä Radius Machining. Jälkimmäinen toivotti suomalaiset mekatroniikan opiskelijat hakemaan kesätöihin yritykseensä.

Ulkomailla opiskelu ja oleskelu sisältävät aina niin virallisen kuin epävirallisenkin osion. Epävirallisella osiolla on myös paikkansa ammatillisessa kasvussa ja tätä osiota ei voi oppia olematta paikalla. Siihen kuuluu mm. naapurimaan kulttuuriin sekä toimintaan perehtyminen ja suhteiden luominen. Monelle insinööriopiskelijalle intensiiviviikko on ensikosketus eteläiseen naapuriin sekä opiskeluun ulkomailla yleensä. Useimmat huomaavat, ettei opiskelu ulkomailla ole sen vaikeampaa kuin kotonakaan. Tästä on helppo jatkaa kansainvälisen opiskelijan uraa ja myöhemmin kansainvälistä työuraakin. Opiskeluviikon aikana tuotetaan ulkomailla suoritettuja opintopisteitä, jotka suoraan siirtyvät opiskelijan opintopistekertymään.

TTK:n KV-suhteiden johtajan Hedi Pehmen mielestä vaihtoviikko on odotettu myös TTK:ssa. Vaihtoviikko Suomessa on virolaisille opiskelijoille tärkeä tapahtuma. TTK:n opiskelijat eivät perinteisesti ole olleet kovin innokkaita lähtemään vaihto-opiskelijoiksi ulkomaille, joten Suomessa järjestetty vaihtoviikko on hyvä ponnistuslauta kokeilla opiskelua ulkomailla. Usein virolaisten opiskelijoiden lähtöintoa rajoittaa hyvä kysyntä kotimaan työmarkkinoilla jo opiskelun ajan. Lisäksi perhesyyt rajoittavat ulkomaan vaihtoja. Viikon mittaiselle vaihtojaksolle osallistuminen on kuitenkin monelle helpompaa ja mahdollistaa liikkuvuuden myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät muutoin kykenisi lähtemään pidempään opiskelijavaihto-ohjelmaan.

Kuva 3. KV-suhteiden johtaja Hedi Pehmen mielestä intensiiviviikko on helppo tapa aloittaa kansainvälistyminen. Kuva: Kristian Rintala

Tyytyväisiä opiskelijoita

Kuva 4. Joona Mukala. Kuva: Kristian Rintala

Kuva 5. Teemu Tiihonen. Kuva: Kristian Rintala

Vaihtoviikolla Tallinnassa CNC-kurssilla mukana olleiden opiskelijoiden, Joona Mukalan ja Teemu Tiihosen mielestä viikko oli hyvin antoisa. Opetus oli järjestetty hyvin ja molempia ilahdutti käytettävissä olleiden CNC-sorvien lukumäärä – pareittain työskentelyssä koneaikaa oli runsaasti, toisin kuin kotimaassa, jossa yhtä konetta käyttää koko ryhmä. Myös matkalle lähtemisen helppous houkutti lähtemään mukaan ulkomaille viikon mittaiseen ohjelmaan. Etukäteen tehdyt järjestelyt helpottivat opiskelijan elämää: usein vaihto-opiskeluohjelmassa ulkomaille suuntaavan vaihto-opiskelijan kaikki valmistelut ennen määränpäätä ovat huomattavasti työläämpiä. Kulttuuriin ja nähtävyyksiin tutustuminen oli arkiohjelman lisäksi hyvä piristys. Yritysvierailut myös avasivat mahdollisuuden kurkistaa virolaiseen tuotantolaitokseen.

Kirjoittajat:

Kristian Rintala toimii Tekniikan alalla lehtorina ja on organisoinut jutussa mainitut intensiiviviikot LAMKin osalta.

Päivi Kärnä opiskelee mekatroniikan monimuoto-opetuksessa toista vuotta.

Julkaistu 5.5.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *