Lahden ammattikorkeakoulu on osaltaan mukana edistämässä maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajien ohjaustyössä toimivien ammattilaisten tueksi on laadittu palveluopas, joka auttaa ohjaamaan maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Opas pitää sisällään Lahden alueen maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka ovat tarkoitettu tukemaan kotoutumiseen liittyviä tarpeita.
Kirjoittajat: Kirsi Muhli, Maiju Kolila ja Helena Hatakka
Monikulttuurisuus ja kotouttamisen edistäminen
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa viime vuosina. Monikulttuurisuus on muodostunut myös vankaksi osaksi Lahden kaupungin arkea. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on koko ajan kasvamaan päin. Lahdessa maahanmuuttajien tilastollinen lukumäärä vuonna 2015 oli 4 513 ja määrä tulee kasvamaan edelleen. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen on hyvin ajankohtainen ja paljon puhuttava aihe. Kotoutumisen alkuvaiheessa maahanmuuttajat kohtaavat paljon haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi tiedonhankintaan, yhteiskunnan toimintaan ja palveluihin (Pohjola 2016, 65).
Kotoutumisprosessissa koulutus on keskeisessä osassa. Kotoutumiskoulutus toteutetaan yleensä työvoimakoulutuksena, mutta sitä voidaan järjestää myös omaehtoisen opiskelun muodossa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013b.) Monesti koulutus on myös edellytys työmarkkinoille siirtymiseen. Jo hankittu ammattitaito pyritään turvaamaan ja tavoitteena on, että aiemmat opinnot, tutkinnot ja työkokemus ovat koulutuksen suunnittelun pohjana. Koulutusta tarvitsevat myös työmarkkinoiden ulkopuoliset maahanmuuttajaryhmät, kuten kotiäidit ja ikääntyneet ja se edistää kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. (Opetushallitus 2016, 16-17.)
Monikulttuurisen ohjaustyön haasteet
Monikulttuurinen viranomais- ja ohjaustyö kaipaa lisää tietoja, taitoja ja erilaisia valmiuksia. Jokaiselle työyhteisön jäsenelle kulttuurien välinen kompetenssi on tarpeellinen. Tätä tulisikin kehittää tekemällä töitä sen eteen ja tarjoamalla tietoa sekä asiakkaille että työntekijöille. (Hammar-Suutari 2009, 168.)
Hammar-Suutarin tutkimuksessa (2009) käy myös ilmi myös se, että koulutustarjontaa maahanmuuttajille ei ole riittävästi tai viranomaisilla on siitä liian vähän tietoa. Maahanmuuttajat olivat kokeneet, ettei työvoimaneuvojilla ole aina tarpeeksi tietoa asiakkaan eteenpäin ohjaamiseksi. Viranomais- ja ohjaustyössä toimivat työntekijät tarvitsevat sellaisia välineitä, joilla voisi kehittää parempia tapoja toimia. Näin kulttuurien välinen työskentely helpottuisi ja yhdenvertaisempi kohtelu kehittyisi. (Hammar-Suutari 2009, 172,178.)
Palveluverkosto voi näyttäytyä asiakkaille pirstaleisena ja vaikeasti saavutettavana. Maahan muuttaneelle henkilölle on vaikeaa sukkuloida suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Palveluiden saavutettavuus on monesti maahanmuuttajan oman aktiivisuuden varassa. Palveluntarjoaja voi yhtä lailla kokea palvelutarpeiden verkoston monimutkaisen laajana. (Väestöliitto 2016, 3.) Maahanmuuttajat kokevat monet suomenkieliset oppaat vaikeaselkoisina ja myös asiantuntijat painottivat esitteiden ja oppaiden selkeyttä. Oppaiden selkokielisyys ja omakielisyys palvelevat myös viranomaisia. (Hallikainen 2011,84-85.)
On siis tarpeellista saada myös työntekijöille konkreettista apua kotoutumisen edistämistyöhön, koska monikielinen ja monikulttuurinen asiakaskunta lisääntyy. Se asettaa työarkeen omanlaiset haasteensa.
Lahden ammattikorkeakoulun NIPA-hanke mukana kotouttamisen edistämisessä
Lahden ammattikorkeakoulu hallinnoi ja toteuttaa Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi (NIPA) hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tukea kotoutumista ja näin edistää Päijät-Hämeen alueella maahanmuuttajataustaisten kotoutumista sekä työllistymistä. NIPA –hanke on osa Kotona Suomessa – koordinaatiohanketta. Siinä kehitetään niitä palveluita ja prosesseja, jotka tukevat kotoutumiskoulutuksen jälkeistä nivelvaihetta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa todettiin maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden näyttäytyvän pirstaleisina sekä työntekijöille että asiakkaille. Tavoitteena NIPA –hankkeelle on vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja työmarkkinavalmiuksia sekä lisätä tietoisuutta Lahden alueen palveluverkostosta ja sen toiminnoista. (Lahden ammattikorkeakoulu 2017.) Vasta valmistunut maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluja esittelevä palveluopas on toteutettu osana Lahden ammattikorkeakoulun NIPA- hanketta.
Palveluopas ohjaustyön apuna
Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opinnäytetyönä (Kolila & Muhli 2017) on valmistunut palveluopas, jossa on Lahden maahanmuuttajille suunnattuja kotoutumista edistäviä palveluita. Palveluopas koostuu 22 palveluntarjoajan esittelystä ja heidän yhteistiedoistaan. Oppaassa on linkit palveluntarjoajien kotisivuille, joista voi tarvittaessa varmistaa ajankohtaiset koulutus- tai palvelutiedot. Mukaan oppaaseen on valittu esimerkiksi kotoutumiskoulutuspaikkoja, suomen kielen opetusta antavia tahoja sekä työelämävalmiuksia vahvistavia hankkeita. Palveluoppaan tarkoituksena on edistää työntekijöiden valmiuksia ohjata maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Oppaan avulla tiedon löytyminen on helpompaa ja sen on tarkoitus helpottaa ohjaustyötä.
Palveluopas on saanut innostuneen vastaanoton ja useat eri tahot ovat olleet tyytyväisiä oppaan hyödynnettävyyteen. Osaaminen esiin -hanke (Ossi) vastaa palveluoppaan laajemmasta levityksestä. Opas on vapaasti työntekijöiden sekä palveluntarjoajien hyödynnettävissä. Eri palveluiden hajanaisuus ja siitä johtuva tietämättömyys palveluista ovat olleet ongelma. Palveluopas puuttuu tähän ongelmaan kokoamalla palvelut yksien kansien väliin ja helpottamalla asiakkaiden auttamista oikean palvelun piiriin.
Lähteet
Hallikainen, M. 2011. Maahanmuuttajat suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaina ”Hukassa olemisen tunne on suurin silloin, kun ei tiedä mitä pitäisi kysyä”. YAMK-opinnäytetyö. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26407/Hallikainen_Minna.pdf?sequence=1
Hammar-Suutari, S. 2009. Asiakkaana erilaisuus – Kulttuurien välisen viranomaistoiminnan etnografia. [Verkkokirja]. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-303-2/urn_isbn_978-952-219-303-2.pdf
Kolila, M. & Muhli, K. 2017. KOTI LAHESSA. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Lahdessa. Lahden ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö.
Lahden ammattikorkeakoulu 2017. NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nipa/Sivut/default.aspx
Opetushallitus 2016. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. [Verkkokirja]. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://www.oph.fi/download/175779_maahanmuuttajat_ja_maahanmuuttajakoulutus_vapaan_sivistystyon_oppilaitoksiss.pdf
Pohjola, R. 2016. Nuorten maahanmuuttajien kotoutuminen: etnografinen tutkimus kotoutumisen haasteista, mahdollisuuksista ja toiveista. Yhteiskuntapolitiikan Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2013b. Maahanmuuttajabarometri 2012. [viitattu 14.3.2017] Saatavissa: http://www.kotouttaminen.fi/files/39043/Maahanmuuttajabarometri2012_11_2013.pdf
Väestöliitto 2016. Kohtaamistarinoita. Maahanmuuttaja asiakkaana julkisissa palveluissa. [viitattu 12.4.2017] Saatavissa: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/225578b1a2fc5cf33cea24349d9495ea/1492015655/application/pdf/5840741/Kohtaamistarinoita.pdf
Kirjoittajat
Maiju Kolila ja Kirsi Muhli ovat keväällä 2017 valmistuvia sosionomiopiskelijoita.
Helena Hatakka on yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sekä ollut mukana NIPA –hankkeen hakuvaiheessa.
Julkaistu 25.4.2017