Marketing communications in a company whose products are designed for children

The article raises an issue of marketing to children. Companies usually do not readily admit that they promote products to children, despite the fact that they are selling products to children as a customer group. The reason behind it is that the subject of marketing to children is ethically sensitive. Nevertheless, the article tells how marketers can reach children in order to communicate the value of companies’ products and build strong customer relationships.

Authors: Anna Elizarova and Riku Nummikoski

Marketing to children

The question how companies whose products are designed for children can improve marketing communications was studied in the Bachelor’s thesis of Anna Elizarova (2018) on an example of the case company that produces modular programmable robotics kits for children 6-12 years of age. The article gives a brief introduction to the research and discusses additional ways of understanding promotional activities in child-oriented businesses.

In marketing research, children are interesting primarily as consumers. Children represent a large group of the population, they are also major buyers of certain types of products, e.g. toys and sweets. Besides, children are responsive to marketing messages and strongly influenced by advertising.  Children’s significance as consumers and consumption influencers was recognised in the 1950s. Very young children begin to develop preferences and most of them are able to recognize brands from the age of three. (Preston 2016.)

Child-oriented markets are growing since women in the developed countries tend to have fewer children and have them later in life than it used to be in the past. Thanks to this, parents commonly have more resources available at the time when they have children, especially in dual-working families. This contributes to richer parents, better-educated children and a more sophisticated market for children. In addition, thanks to these traits, parents and children have increasingly well-informed, refined tastes and opinions in the sphere of consumerism. (Gunter & Furnham 2008.)

To develop marketing communications in a company whose products are designed for children, it is essential to deepen understanding of children as a customer group. Children just like adults are economically active members of society. However, their needs, values and perceptions differ from what adults have. To promote products to children, a number of factors should be considered.

First and foremost, children at different stages of their cognitive development have different needs, abilities and consumer behaviour patterns. The youngest children at the age of three are able to recognise brands and logos. Approximately at the age of 6 children start reading, they are exposed largely to different types of media, and they have their own attitudes towards brands. The controversial thing is that it is still dubious whether children of these ages are able to recognize the persuasive intent of commercial messages fully, especially due to advancements in online marketing. Young people have powers to like, dislike and even reject certain products. Between the analytical stage of 7-11 years, they shift from egocentric orientation to a point when they start to differentiate points of view.

Second, children as consumers are affected by several influential agents – parents, peers, mass media and a direct experience. Doing marketing to children is to a certain extent a rewarding business since children are a fairly homogeneous group around the industrialised world. Children’s culture is less sophisticated than the culture of adults. Children of young age globally share very much the same needs and wants. It does not mean that children are the same everywhere, but that they have more in common than they have differences. (Marshall 2010, 1-16.)

Third, children influence family purchases. This is happening because parents ask for advice from their children and because children can pressure parents to buy certain products. They can do it both ways: pestering parents with perseverance over and over again and communicating the importance of the product for them. (MediaSmarts 2018.)

Social Media and Children

Social media companies often place age limits for children below a certain age, in case of Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat and YouTube the threshold is of 13 years old. In many states, laws govern the collection of data about children. It means that children cannot use a certain type of websites without a parental consent. Nevertheless, primary-age children use the Internet and social media to stay connected, mobile and social with their friends. Children use a wide variety of internet-enabled devices such as computers, laptops, mobile devices and game consoles. Moreover, they are not always using it under parental control and supervision, but also at schools and at friends’ houses. In any case, they are largely exposed to social media, and for many of them, this is an integral part of life. (O’Neale 2013; Jamieson 2016.)

Currently, YouTube is the biggest children’s entertainment platform in the world. Video content, in general, is more popular with millennials. Nearly two thirds of millennials would rather watch a video from a brand than read a text. In terms of video marketing, specialists agree that it is essential, not optional to use videos to promote brands. Millennials find watching videos helpful while shopping online, and statistics say that the likelihood of reading newsletters with a video in it increases. The same can be said about Generation Z. Visual information is so powerful because it is processed by brain much faster. Moreover, people remember stories better than hard facts. In fact, images and videos tell stories faster than text. (Gillett, R. 2014.)

Children are the future

The marketing communications to children established to make a positive impact on consumer’s lives, e.g. for educational purposes solely, is beneficial for both companies and children. Responsible companies promote healthier choices for children, advice and support parents on products and services for their children and protect children as such. Such companies communicate values of their product in a way that is easy to understand for children, assisting parents in engaging them in healthier diets, educational process and etc. For instance, the case company has developed a robot that teaches children robotics and coding that will prepare children for their future and promote its services to children. All in all, marketers in child-oriented businesses reach children directly accidentally and intentionally, and the author of the article wishes to emphasize the positive outcomes of such practices.

References

Elizarova, A. 2018. Understanding Children as a Customer Group. Case: Company X. [Online document]. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Business and Hospitality Management. Lahti. [Cited 12 June 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213551

Gillett, R. 2014. Why We’re More Likely to Remember Content with Images and Video (Infographic). Fast Company. [Electronic magazine]. [Cited 13 May 2018]. Available at: https://www.fastcompany.com/3035856/why-were-morelikely-to-remember-content-with-images-and-video-infogr

Gunter, B., Furnham A. 2008. Children as consumers. London, United Kingdom: Routledge.

Jamieson, S. 2016. Children ignore age limits by opening social media accounts. The Telegraph . [Electronic magazine]. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.telegraph.co.uk/news/health/children/12147629/Childrenignore-age-limits-by-opening-social-media-accounts.html

Marshall, D. 2010. Understanding Children as Consumers. London, United Kingdom: SAGE Publications.

MediaSmarts. 2018. How Marketers Target Kids. [Cited 7 June 2018]. Available at: http://mediasmarts.ca/digital-media-literacy/media-issues/marketing-consumerism/how-marketers-target-kids

O’Neale, R. 2013. Kids online: The statistics. KidsMatter. [Cited 7 June 2018]. Available at: https://www.kidsmatter.edu.au/health-and-community/enewsletter/kids-online-statistics

Preston, C. 2016. Pre-school children and marketing communication. International Journal of Consumer Studies. Vol.40(5), 618-623.

About the authors

Anna Elizarova has studied International Business at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in June 2018.

Riku Nummikoski works as a Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/en/aroni-arsa-children-little-model-738302/ (CC0)

Published 13.6.2018

Reference to this publication

Elizarova, A. & Nummikoski, R. 2018. Marketing communications in a company whose products are designed for children. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/marketing-communications-in-a-company-whose-products-are-designed-for-children/

Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa

Kuinka yrityksen liiketoimintaa sekä raportointia voidaan parantaa nopeasti ja yksinkertaisesti? Vastaus: Ottamalla käyttöön Business Intelligence (BI) -ohjelma. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten yritys on ottanut Microsoft Power BI (MS Power BI) -ohjelman käyttöön ja sen avulla saanut myös raa’an datan käyttöönsä helposti ja vaivatta. BI-ohjelman avulla yritys saa tehtyä helposti ajantasaisia raportteja ja sitä kautta yrityksen ymmärrys omasta nykytilanteesta selkenee. Artikkelissa kerrotaan myös, miten big data ja BI-ohjelmat liittyvät toisiinsa.

Kirjoittajat: Edgar Kajava ja Sariseelia Sore

Big data ja sen kehittyminen

Termi big data on alun perin tarkoittanut tietomassoja, jotka voidaan Laneyn (2001, 1-3) mukaan määritellä kolmella eri tekijällä: 1) määrällä, 2) nopeudella (kuinka nopeasti dataa luodaan) ja 3) lajilla (rakenteellinen, puoliksi jäsennelty ja jäsentymätön). Myöhemmin big datan määritelmään on otettu mukaan monia uusia tekijöitä kuten, kattavuus, hienojakoisuus, relaatio, muutettavuus, todennäköisyys, arvo, ja vaihtelevaisuus (Kitchin  & McArdle 2016, 1). Lyhyesti sanottuna, big datan määritelmä ja kategorisointi ovat muuttuneet teknologian kehittymisen myötä. Yksinkertaistettuna big data voidaan ymmärtää tietona, jota voidaan kerätä, säilyttää, jakaa, etsiä, analysoida, sekä esittää raporteilla ja tilastoilla.

Saatavan datan määrä on vuosien varrella moninkertaistunut, kun teknologia on kehittynyt sekä yrityksien tiedonkeräys ja tiedonhallinta on muuttunut. Noin 70 vuotta sitten, tietoa kerättiin fyysisillä formaateilla, esimerkiksi paperille raporttina tai laskuna, ja se tallennettiin yrityksen arkistointiin. Fyysisiä formaatteja oli helppo valmistaa ja tietoa oli helppo tallentaa niiden avulla, mutta tiedon käsittely sekä varastointi olivat aikaa vievää ja kallista. Fyysiset tietovarastot olivat alttiita erilaisille vahingoille, kuten tulipalolle. Myöhemmin tietoa alettiin tallentaa digitaalisiin tietovarastoihin. Tämä toimi ratkaisuna tiedon varastoinnissa ja käsittelyssä esiintyviin ongelmiin. Valitettavasti digitaaliset tietovarastot toivat uusia haasteita ja ongelmia. Niitä piti päivittää manuaalisesti ja tiedonhallintaohjelmien käyttö edellytti erityisosaamista. Alkuvaiheessa tiedon määrän kasvaessa, erilaisten laitteistojen määrää lisätä. Teknologian kehityksen myötä tiedon varastoinnin ja käsittelyn määrä on noussut huomattavasti. (Press 2013.)

Kuva 1. Fyysisen ja digitallisen formaatin ”kierre”

Tällä hetkellä (2018) tietoa on helppo varastoida erilaisille pilvipalveluille, joissa tieto tallennetaan nk. pilveen. Pilvessä tietoa on helppo varastoida ja siihen on vaivatonta päästä käsiksi. Tiedonhallinnan hoitaa useimmiten yritys, jolla on tarvittavaa tietoa ja taitoa sekä tarvittavat resurssit, kuten ohjelmistot ja laitteistot pilvipalveluiden ylläpitoon. Pilvipalveluiden rooli korostuu BI:n ja big datan käytön myötä, sillä pilvipalvelut linkittyvät toisiinsa ja mahdollistavat sekä ohjelmistojen että tietokantojen saatavuuden paikasta riippumattomasti.

Pilvivarastointi ei ole uusi keksintö, vaan se on kehittynyt ajan myötä keskustietokoneiden yleistymisen myötä. Keskustietokoneeseen oli mahdollista ottaa yhteys päätetietokoneiden avulla, joiden ainoana tehtävänä oli yhteyden luonti. Tähän aikaan itsenäisesti toimivat tietokoneet olivat kalliita ostaa ja ylläpitää, joten yhden keskustietokoneen ja päätetietokoneiden yhdistelmä tuli yrityksille edullisemmaksi. (Neto 2014.)

Kuva 2. Pilvivarastointi-”kierre”

MS Power BI on Microsoftin ohjelma, jonka avulla on mahdollista yhdistää tietokantoja eri lähteistä, suodattaa raakaa dataa, esittää, julkaista sekä hallita raportteja ja tietokantoja. MS Power BI -ohjelmassa on mahdollista tuottaa tietoa esimerkiksi Excel-taulukosta tai yhdistämällä MS Power BI ja tietokanta keskenään. MS Power BI lukee tietoa suoraan tietolähteestä vaikuttamatta alkuperäiseen lähteeseen. MS Power BI -ohjelmaa voi käyttää suoraan tietokoneeltakoneelta, joko erillisen pöytäkoneelle asennettavan ohjelman avulla, selaimella tai mobiilisovelluksella (Microsoft 2018). MS Power BI on erittäin hyvä esimerkki pilvipaleluiden toimivuudessa sekä big datan ja BI-ohjelman yhteistoiminnasta.

Kuva 3. Big datan esittäminen BI-ohjelman avulla

MS Power BI -ohjelman hyöty yritykselle

Kajava (2018) tutki opinnäytetyössään MS Power BI -ohjelman vaikuttavuutta case-yrityksen toimintaan. Työn tavoitteena oli erityisesti selvittää BI-ohjelman käytön vaikutusta yrityksen liiketoiminnan tehostamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen kyky hyödyntää raportteja liiketoiminnassaan on parantunut merkittävästi MS Power BI -ohjelman käyttöönoton jälkeen. Yrityksessä MS Power BI kytkettiin sekä Google Analytics että Xero-kirjanpito-ohjelmaan. MS Power BI -ohjelman avulla yritys saa helposti luotua raportteja, jotka päivittyvät reaaliaikaisesti. Reaaliaikaisuuden lisäksi yritys saa lisäarvoa uudesta tiedosta, joka syntyy eri tietolähteiden yhdistämisestä. Esimerkiksi opinnäytetyön case-yrityksessä havaittiin, että asiakkaiden määrän väheneminen (tieto kirjanpito-ohjelmasta) korreloi suoraan nettisivujen liikenteeseen ja käyttäjämäärään (tieto Google Analytics -ohjelmasta). Yritys reagoi tietoon tarjoamalla nettisivuillaan uusia palveluita ja tuotteita. MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen oli mahdollista seurata uuden tarjonnan vaikutusta nettisivujen liikenteeseen, asiakaskunnan kokoon ja kassavirtaan reaaliaikaisesti. (Kajava 2018.)

Yhteenveto

MS Power BI -ohjelman avulla yrityksen on mahdollista tehdä raportteja omista tietolähteistään. Ohjelman merkittävin lisäarvo on, että siihen on mahdollista yhdistää useita erilaisia tietokantoja eri lähteistä ja tarkastella niistä koottuja raportteja reaaliaikaisesti. Tämän avulla yritys pystyy arvioimaan toimintaansa entistä paremmin. MS Power BI -ohjelman tuottamat visuaaliset raportit ovat erittäin selkeitä ja informatiivisia, joten niiden käyttö viestinnässä on mahdollista suoraan ilman muokkaustarvetta. Hyviä raportteja on toki mahdollista tehdä myös muilla ohjelmilla, mutta työstäminen on usein aikaa vievää. MS Power BI hoitaa kaiken yksinkertaisella tavalla tuottaen hyvän lopputuloksen.

Lähteet

Kajava E. 2018. Improving company performance through implementation of Business Intelligence tools, Implementation of a Microsoft Power BI in a Case Study Company [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn ala. Lahti. [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011355

Kitchin, R. & McArdle, G. 2016. Big Data & Society: What makes Big Data, Big Data? Exploring the ontological characteristics of 26 datasets. Big Data & Society. [Verkkolehti]. January–June 2016: 1-10. SAGE journals. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/2053951716631130

Laney, D. 2001. Application Delivery Strategies. [Verkkodokumentti]. blogs.gartner.com. META Group. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavana: https://blogs.gartner.com/doug-laney/files/2012/01/ad949-3D-Data-Management-Controlling-Data-Volume-Velocity-and-Variety.pdf

Microsoft. 2018. What is Power BI? Microsoft.com [Viitattu 26.5.2018]. Saatavissa: https://powerbi.microsoft.com/en-us/what-is-power-bi/

Neto M. 2014. A brief history of cloud computing. IBM Cloud Computing News. [Viitattu 25.5.2018] Saatavissa: https://www.ibm.com/blogs/cloud-computing/2014/03/18/a-brief-history-of-cloud-computing-3/

Press, G. 2013. A Very Short History Of Big Data. Forbes [Verkkolehti]. 9 May 2015. [Viitattu 24.5.2018] Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/gilpress/2013/05/09/a-very-short-history-of-big-data/#2ba02d5765a1

Kirjoittajat

Edgar Kajava on juuri valmistunut IT-alan tradenomi. Työharjoittelun hän suoritti ulkomailla, josta hän sai paljon tietoa ja kokemusta IT-alasta. Hän toteutti opinnäytetyönsä työharjoitteluyritykselle. Kajava suosittelee ulkomailla opiskelua sekä työharjoittelua kaikille, jotka haluavat haastaa itseään sekä elää uusien kokemuksien parissa.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva:  Photo by rawpixel on Unsplash. 

Julkaistu 13.6.2018

Viittausohje

Kajava, E. & Sore, S.  2018. Business Intelligence yrityksen liiketoiminnassa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/13/business-intelligence-yrityksen-liiketoiminnassa

Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa

Kouluissa hyödynnetään opetuksessa paljon erilaisia digitaalisia palveluita ja alustoja. Vaikka koulun sosiaalityöntekijät eli kuraattorit ovat digitaalisten työmenetelmien ympäröimänä, näyttää siltä, että he eivät juurikaan hyödynnä niitä työssään. Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorille osoitetuille digitaalisille palveluille on tarvetta ja palveluita tulisi tarjota siellä missä nuoretkin ovat, eli verkossa. Verkossa on mahdollista tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä kykenisi muuten puhumaan kuraattorin kanssa. Verkon kautta kyettäisiin ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä varhainen puuttuminen mahdollistuisi nuoren ongelmatilanteissa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Johanna Panttinen

Digitaalisuus sosiaalityössä

Sosiaalityö perustuu vahvasti perinteiseen asiakkaan kohtaamiseen kasvotusten, jolloin luottamuksen synnyttäminen puolin ja toisin koetaan helpommaksi. Tietosuoja ja salassapito ovat tärkeitä elementtejä rakennettaessa luottamusta. (Granholm 2016, 30.)

Verrattuna muihin ammatteihin, kuten opettajiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, sosiaalityöntekijät hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähemmän työssään. Sosiaalityön digitalisaation ongelmana on, etteivät työntekijät ymmärrä mistä on kyse ja lisäksi kuntien välillä on suuria eroja palveluiden saatavuudessa. Hyödyntämällä virtuaalisuutta sosiaalityössä olisi sosiaalityöntekijän helppo tavoittaa asiakkaat ja olla asiakkaiden tavoitettavissa.  (Granholm 2016, 21, 25; Valtanen 2018.)

Australiassa sosiaalityössä hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä palveluita. Sosiaalityöntekijät pitävät asiakkaisiin yhteyttä tekstiviestein, sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. British Association of Social Work on lausunnossaan kannustanut sosiaalityöntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa, soveltaen oman työn eettisiä arvoja ja periaatteita. (Boddy & Dominelli 2016, 172-173.) Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaatii kuitenkin, että työntekijöillä on viimeisintä tietoa, ymmärrystä ja teknistä osaamista. Tarvitaan myös halua ja taitoa soveltaa digitaalisuuden mahdollisuuksia asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. (Kilpeläinen & Sankala 2010, 280–281; Lähteenmäki 2016, 82.) Palveluita tarjotessa on huomioitava Euroopan Unionin tietosuoja-asetus, joka astui voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus koskee tietoja, joista henkilö on tunnistettavissa sekä tunnistettavissa olevan tiedon yksityisyyden suojaa. EU-tietosuoja-asetuksen tavoin sosiaalihuoltotyön tietosuoja on vahva, sisällyttäen tarpeellisuusvaatimuksen, suojaamisvelvoitteen, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä virheettömyysvelvoitteen. (Henkilötietolaki 7§, 9§, 32§; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 – 16§; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018.)

Verkossa tapahtuva sosiaalityö on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa varhainen puuttuminen sekä nuorten osallistaminen. Verkossa on mahdollista tavoittaa ne nuoret, jotka reaalimaailmassa eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä pystyisi muuten puhumaan ammattilaisen kanssa. (Ukkola 2012, 2.) Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keskusteluun ja viestimiseen muiden palvelun käyttäjien kanssa. Palveluissa tärkeää on palveluiden hyvä käytettävyys, tuttujen määrä palvelussa sekä mahdollisuus käyttää palvelua älypuhelimella. (eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2016.)

Odotukset digitaalisesta palvelusta ja kehittäminen

Panttilan (2018) opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta parantaa kuraattoreiden saavutettavuutta, helpottaa yhteydenottoa sekä madaltaa opiskelijoiden kynnystä yhteydenottoon. Tavoitteena kehittämistyöllä oli luoda malli digitaalisesta palveluohjauksesta Lahden kaupungin toisen asteen kuraattoreille. Kehittämiseen osallistuivat toisen asteen kuraattorit Padlet -kyselyiden kautta sekä 105 ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijaa, joille teetettiin lyhyt kysely Kahoot! -pelisovelluksella. Kuraattoreille tehtiin myös digivalmiuskartoitus.

Digivalmiuskartoituksen perusteella kuraattoreilla on valmius ja taito käyttää digitaalisia palveluita. He myös kokivat työvälineiden olevan ajanmukaiset ja mahdollistavan työskentelyn digitaalisesti. Kyselyssä selvisi, että kuraattorit odottivat uuden palvelumallin olevan muodoltaan chat-palvelu, mobiilisovellus tai WhatsApp. Toiveena oli myös, että palvelu olisi tarkoitettu ensisijaisesti vain opiskelijoille. Palvelun anonyymiys herätti ajatuksia puolesta ja vastaan, mutta kuitenkin nimetöntä palvelua pidettiin parempana vaihtoehtona, koska sen katsottiin madaltavan opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kuraattoriin.

Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksista ilmeni, että sosiaalisen median palveluista alle 23 -vuotiaat käyttävät eniten Snapchatia, 23–29 -vuotiaat Facebookia ja yli 29-vuotiaat WhatsAppia. Toiseksi suosituin palvelu oli WhatsApp alle 23-vuotiailla ja siitä vanhemmilla vastaajilla Facebook. Palveluita käytetään eniten älypuhelimella (90% vastaajista), joka on yhtenäinen tulos valtakunnallisten tutkimusten kanssa. Kuitenkin, tämän kyselyn mukaan kuraattoriin otettaisiin mieluiten yhteyttä tekstiviestillä. Sosiaalisen median kanavista yhteyttä ottaisi 67% WhatsAppin kautta. Sähköistä palvelua käytettäisiin ensisijaisesti ajanvaraukseen; vain reilu viidennes vastaajista käyttäisi palvelua henkilökohtaisen asian hoitoon. Suosituin palvelumuoto oli chat-palvelu (47,5%). Kaikista vastaajista 74 % haluaisi palvelun olevan anonyymi. Myös kuraattorit käyttäisivät sosiaalista mediaa ajanvarauksiin, yhteydenottoihin sekä tiedottamiseen, mutta eivät ohjaustyöhön.

Digitaalinen palveluohjaus kuraattoreille

Molempien kyselyiden yhteenvedon perusteella paras vaihtoehto digitaaliselle palvelulle on opiskeluhuollon oma verkkosivusto chat-palveluineen. Anonyymi palvelu myös helpottaa palvelun tarjoamista EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) takia; siinä ei kerätä asiakastietoja, jolloin palvelua voi käyttää myös alle 16-vuotias. Vaihtoehtoisena palveluna mobiilichat olisi WhatsAppin kaltainen palvelu, joka voisi olla tunnistautumisen vaativa palvelu. Mobiilichatin heikkoutena on, etteivät opiskelijat ole tulosten perusteella innokkaita käyttämään mobiilisovellusta. Palvelua kehittäessä on myös huomioitava, että sen on toimittava kaikilla laitteilla, jotta se olisi kaikkien käytettävissä.

Uuden palvelun mallintaminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä kehitysvaiheessa, että valmiina palveluna. Lopullista palvelumuotoa odottaessa tulee kuraattoreiden ottaa käyttöön jo olemassa olevia sosiaalisen median kanavia tiedottamiseen ja kuraattorityön markkinoimiseen.

Kun opiskelijat löytävät opiskeluhuollon ja kuraattorit sosiaalisen median kautta, yhteydenottaminen helpottuu ja digitaalinen ohjauspalvelu tulee luonnolliseksi osaksi varsinaista ohjaustyötä. Koska eri ikäiset opiskelijat käyttävät eri palvelumuotoja, on myös kuraattoreiden käytettävä useampia palvelumuotoja. Palveluihin tuotettava sisältö voi olla kaikissa sama ja yhdessä tuotettua, jolloin palvelujen käytön työllistävyys ei nouse esteeksi.

Sosiaalisen median palvelut eivät kuitenkaan voi olla ainoa ja lopullinen palvelumuoto. Sosiaalinen media muuttuu koko ajan ja sen käyttöä on vaikea ennustaa; se mikä tänä vuonna on suosittua, voi olla unohdettu palvelumuoto parin vuoden kuluttua.

Lähteet

Boddy, J. & Dominelli, L. 2017. Social media and Social Work: The challenges of a New Ethical Space. Australian Social Work. [Verkkolehti]. Vol. 70(2), 172-184. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0312407X.2016.1224907

eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2016. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. [Viitattu 7.6.2017]. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/

Granholm, C. 2016. Social work in digital transfer – blending services for the next generation. [Verkkodokumentti]. Mathilda Wrede Institute Research Reports 1/2016. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavilla: http://www.fskompetenscentret.fi/Site/Data/2067/Files/C_Granholm_DR_avhd_2016_PDF_version.pdf

Henkilötietolaki (523/1999). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523#L2P7

Kilpeläinen, A. & Sankala, J. 2010. e-Osaaminen sosiaalityön asiantuntijuutta rakentamassa. Teoksessa: Pohjola, A., Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus. 271-290.

Kärki, S. 2009. Kuraattorin työ ammatillisessa oppilaitoksessa. Kuntouttavan sosiaalityön näkökulma erityisopiskelijoiden tuen tarpeen arviointiin. Lisensiaattityö. Kuopion yliopisto. Saatavissa: http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=edf1edce-5159-4cd4-9391-cb316503c656

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812#L3P14

Lähteenmäki, S. 2016. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa – Case nuorten Facebook -palveluohjaus Oulussa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603062890

Panttila, J. 2018. ”Opiskeluhuollon yhteinen chat olisi hieno ajatus!” Digitaalinen palveluohjaus toisen asteen koulutuksen kuraattoripalveluissa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813231

Tietosuojavaltuutetun toimisto: EU:n tietosuojauudistus. 2018. [viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Ukkola, S. 2012. Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, sosiaalityön koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61429/Ukkola.Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtanen, M. 2018. ”Ei tästä edes keskustella” – Julkisia palveluja sähköistetään, mutta sosiaalihuolto meinaa unohtua. Kuntalehti. [Verkkolehti]. 21.3.2018. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/ei-tasta-edes-keskustella-julkisia-palveluja-sahkoistetaan-mutta-sosiaalihuolto-meinaa-unohtua/

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Johanna Panttila, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: Photo by rawpixel on Unsplash

Julkaistu 11.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Panttila, J.  2018. Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/11/yhteinen-chat-olisi-hieno-ajatus-digitaalinen-palveluohjaus-kuraattoripalveluissa

The adoption of E-invoicing in Vietnam

Electronic invoicing undoubtedly performs a crucial role in the digitalization of business operations. It has gained foothold throughout the world. However, some businesses are still skeptical about the implementation of e-invoicing. This article discusses the benefits and challenges related to the switch from paper-based to electronic invoicing. A special focus is on Vietnamese market, where the Ministry of Finance has taken measures to accelerate the replacement of paper-based invoicing with electronic one.

Authors: Ha Giang Le and Sirpa Varajärvi

E-invoicing and its benefits

The traditional method of billing is paper-based invoicing. However, e-invoicing has proved to be a competitive method as it is faster and more efficient than paper-based invoicing. Koch (2009, 99) defines electronic invoicing as “the sending, receipt and storage of invoices in electronic format without the use of paper-based invoices as tax originals”. To put in other words, e-invoicing eliminates the use of paper in every step.

Why companies decide to switch to paperless invoice? The top 9 benefits of e-invoicing are summarised in Figure 1.

Figure 1: Top 9 benefits of e-invoicing

Companies can benefit from e-invoicing process in many ways. Touchless process is the first advantage of e-invoicing. Another benefit is invoice tracking – e-invoicing automates this process and makes it more efficient. It is inevitable that a higher integration level among accounting systems of the buyer and the seller stems from the implementation of e-invoicing. This leads to transparency of information. At the same time, account reconciliation is improved as invoices are accessible to both trading partners. Therefore, e-invoicing ensures the automation of reconciliation and thus a faster payment process. Since the whole process is monitored automatically, no more time is spent on creating, delivering and routing invoices to account payable department. Hence, e-invoicing is time-saving. (ICG consulting 2018.)

Undoubtedly, e-invoicing brings cost effectiveness to firms. Direct costs – such as ink, paper and mailing costs – related to paper-based invoicing, can form a significant sum altogether. Less money spent on invoicing means more money allocated to other important business activities, and thus competitiveness may be improved. An additional value of e-invoicing is cash management. Once sent, electronic invoices are visible immediately for the receivers. Hence, cash managers are aware of cash flow and can enhance financial forecast accuracy. Finally, environmental benefits are also to be considered. By implemeting e-invoicing, and thus decreasing paper consumption, companies can reduce their carbon footprint. (Ruisaho 2018.)

Challenges related to e-invoicing adoption in Vietnam

Although e-invoicing might be a great solution, businesses in Vietnam are still reluctant to adopt this method. Do the benefits overweight the challenges that firms will face during the adoption? The mass adoption of e-invoicing undoubtedly poses challenges which vary from business to business. The most common challenges that companies have to tackle were studied in a research made by Ha Giang Le as a Bachelor’s Thesis at Lahti University of Applied Sciences. The research was carried out as a case study on Danang Power Company, which is a subsidiary of Electricity of Vietnam Group, and one of the few pioneers in e-invoicing in Vietnam.

The empirical research included two interviews with the case company’s personnel and a survey with its clients. Based on the findings of the research, the challenges are divided into two categories, namely internal challenges and external challenges. Internal challenges are challenges that affect the company’s success of switching to paperless invoice. Contrastively, challenges that the company faces while convincing its customers to adopt e-invoicing are external challenges. (Le 2018.) Challenges are described in table 1.

Table 1: Challenges of the migration to electronic invoice

Among the challenges mentioned above, Bartlomiej Wojtowicz (2015) from Comarch EDI pointed out top biggest challenges that firms are facing. The first big challenge is the resistance to change in small businesses. Besides, data security is another reason for companies to postpone the adoption of e-invoicing. Lastly, technical requirements in e-invoicing process discourage the acceptance of electronic billing in firms.

In order to promote the national spread of e-invoicing in Vietnam, there is a quest for solutions to such matters. The study of the case company is a good example to understand what challenges Vietnamese firms are facing. The possible recommendations are illustrated in table 2.

Table 2: Recommendations for the development of e-invoicing

In order to effectively implement e-invoicing, the case company requires several strategies. Firstly, the company is incapable of upgrading the whole system simultaneously, and thus it should allocate its resources and power reasonably. Besides, the higher the quality of e-invoices is, the more applicable they are. E-invoicing should be treated as a matter of all departments for better ongoing services. Finally, helping its customers to understand e-invoicing process and benefits creates incentive for them to use e-invoicing. (Le 2018.)

Conclusion

The adoption of e-invoicing is obviously associated with a wide range of benefits. However, the process poses a lot of varying challenges, depending on the specific features of the company or business involved.

The transition from paper invoice to paperless one in the Power Company in Vietnam is a typical example of going digital in business. This company in particular and other businesses in general are supposed to profoundly analyse the internal and external factors arising to ensure a favorable adoption of e-invoicing.

References

ICG Consulting. 6 benefits of Electronic Invoicing. [Cited 30 May 2018]. Available at: http://www.icgconsulting.com/6-benefits-of-electronic-invoicing

Koch, B. 2009. E-invoicing/E-billing in Europe: Taking the next step towards an automated and optimised process. [Online document]. Billentis. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://www.norstella.no/getfile.php/1295634.177.ursydetwpv/Extract_Market_Report_Europe_2009.pdf

Le, G. 2018. Adoption of E-invoicing in Vietnam – case: Electricity of Vietnam Group, Danang Power Company. [Online document]. Bachelor’s thesis. Degree Programme in International Business. Lahti: Lahti University of Applied Sciences. [Cited 30 May April 2018]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275705

Ruisaho, M. 2014. Why we switch to e-invoicing and how it benefits you? Greencarrier. [Cited 30 May 2018]. Available at:                                                                                           https://blog.greencarrier.com/why-we-switch-to-e-invoicing-and-how-it-benefits-you/

Wojtowicz, B. 2015. 4 Challenges For E-invoicing A hot global topic. E-invoicing platform. [Cited 30 May 2018]. Available at: https://eeiplatform.com/16679/4-challenges-for-e-invoicing-a-hot-global-topic/

About the authors

Ha Giang Le has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2018.

Sirpa Varajärvi works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pixabay.com/fi/binaarinen-k%C3%A4det-n%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6-2372131 (CC0)

Published 8.6.2018

Reference to this publication

Le, H.G., Maturana, T. & Varajärvi, S. 2018. The adoption of E-invoicing in Vietnam. LAMK Pro. [Electronic magazine]. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2018/06/08/the-adoption-of-e-invoicing-in-vietnam

Pakohuonepeliä peruskoululaisille

Pakohuoneen ideana on sulkea ryhmä ihmisiä huoneeseen tai rakennukseen, josta on tarkoitus päästä ulos erilaisia ongelmia ratkomalla. Oleellista pakohuoneen luomisessa on saada osallistujat uppoutumaan tehtävään. Jotta kyseessä ei ole vain kokoelma pulmia, täytyy huoneen teema ja tarina suunnitella huolella. Hyvässä pakohuoneessa teema ja tehtävät linkittyvät toisiinsa ja osallistuja todella uppoutuu huoneen maailmaan.

Kirjoittajat: Mira Kiuru, Marika Lähdeniemi, Maire Antikainen ja Helena Hatakka

Pakohuonepeli menetelmänä

Pakohuonepelit ovat joukkuepelejä, joissa 2-6 hengen joukkueet yleensä pyrkivät pääsemään ulos lukitusta huoneesta määrätyssä ajassa. Huoneesta ulos päästäkseen on joukkueen yhdessä selvitettävä erilaisia tehtäviä, päätellä oikeita ratkaisuja ja etsiä avaimia ja apuvälineitä. Aikaa on useimmissa kaupallisissa huoneissa 60 minuuttia, mutta tarjolla on myös huoneita jotka ovat lyhyempiä tai pidempiä. Pakohuonepelin yläkäsite on pakopeli, koska pelin voi toteuttaa myös ilman varsinaista huonetta, esimerkiksi ulkona metsässä tai kaupungissa. Sisätiloissa toteutettavissa peleissä pelin kulkua seurataan valvontakameran välityksellä mikä mahdollistaa ohjaajalle peliin puuttumisen ja auttamisen. (Kortesuo 2018.)

Miten pakohuone voisi toimia koululaisilla ja voisiko se toimia viihteellisyyden ja opetuksellisuuden lisäksi luokkaa ryhmäyttävänä toimintana?  Nicholson (2016) on tehnyt ensimmäisiä tutkimuksia pakohuoneiden käytöstä ja Kortesuolta (2018) on ilmestynyt juuri tänä keväänä ensimmäinen suomalainen kirja aiheesta. Kansainvälisesti pakohuoneet ovat suosittuja ja blogipostausten perusteella niitä toteutetaan jo jonkin verran kouluissa ja kirjastoissa etenkin Yhdysvalloissa.

Pakohuonepeli oppilaiden ryhmäytymisen edistäjänä

Ryhmäytymisen tarkoituksena on lisätä ryhmän jäsenten sitoutumista, luottamusta, viihtymistä sekä vahvistaa keskinäistä dialogia. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä on toimiva, jolloin sen on myös helpompi päästä tavoitteisiinsa. Toiminnalliset menetelmät kuten esimerkiksi leikit ja pelit toimivat ryhmäyttämisessä hyvin. (Helkama, Liebkind & Myllyniemi 2010, 267–268.) Ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemukset vahvistavat luokan yhteishenkeä. Oppilaan kokiessa olevansa osa luokkaa, on sillä positiivinen vaikutus oppilaan fyysiseen terveyteen sekä oppimiseen. Oppilaan itsevarmuus sekä turvallisuuden tunne kasvavat, kun hän voi luokassa olla oma itsensä ja kun hän kokee, että häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Ryhmäytymisen peruselementti on turvallisuus, joka syntyy ryhmän keskinäisestä luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutuneisuudesta sekä avoimuudesta. (Markkanen 2012,7.)

Tallgrenin mukaan (2013, 6-7) Luokan ryhmäyttäminen on otollisinta alakouluikäisten kanssa, koska heidän sosiaalisiin suhteisiinsa on mahdollisuus vaikuttaa paremmin, kuin yläkouluikäisten. Tästä syystä pakohuone peli kohdennettiin alakouluikäisille oppilaille. Onnistuneella ryhmäytymisellä on merkityksellinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykselle, kun taas vastaavasti ryhmään kuulumattomalla lapsella on kohonnut riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.  Hyvät kaverisuhteet ja turvallinen ryhmä tukevat oppimista ja vähentävät koulukiusaamista. Oppilas tarvitsee sosiaalisia taitoja päästäkseen osalliseksi ryhmää, minkä vuoksi opettajan kannattaa harjoittaa niitä tietoisesti luokassa. Oppilaan tulisi kyetä ilmaisemaan, havaitsemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi kyetä kuuntelemaan ja toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Karvamatoa pelastamassa

Tämä pakohuonepeli rakennettiin suositun ja ajankohtaisen Putous-sarjan hahmojen tarinaa hyödyntäen. Ansa Kynttilä on toinen sarjan finaaliin päässeestä hahmoista. Hän on ankara opettajatar joka eikä pidä oppilaistaan vaan unelmoi heidän pois lähettämisestään ja kutsuu heitä pikku idiooteikseen. Ansa hävisi finaalissa Tanhupallolle täpärästi. Pakohuoneen tarinassa Ansa on katkeroitunut Tanhupallolle ja kidnapannut Tanhupallon lemmikin Karvamadon. Oppilaiden tehtävänä on tässä kyseisessä pakohuonepelissä pelastaa Karvamato sillä välin, kun Ansa on pitämässä oppilailleen ruotsin tuntia. Koska pakohuoneella oli sekä pedagoginen että ryhmäyttävä tarkoitus, suunnittelun perustana olivat positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan, leikillisen oppimisen ja ryhmäytymisen teoriat. Suunnittelimme tehtävät niin, että mahdollisimman monilla erilaisilla taidoilla oli mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, ja olla osana ryhmää arvoitusta ratkaisemassa. Jotta pakohuonetoimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi, on suuri merkitys huoneen tapahtumien purulla ja osallistujien oman toiminnan ja kokemusten reflektoimisella.

Pakohuonepelissä oppilaiden onnistumisen kokemukset tehtäviä ratkaistessa olivat merkittävässä roolissa. Ne vahvistivat oppilaiden itsetuntoa ja tukivat luokan ryhmähenkeä. Koulussa toteutettavat pakohuonepelit mahdollistavat myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä ryhmähengen vahvistamisen. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvin ryhmäytyneellä luokalla pystytään osittain ennalta ehkäisemään koulukiusaamista. Kokemusten perusteella pakohuone oli oppilaille mieluista yhteistä tekemistä. ”Oli vielä hauskempaa, kuin olin osannut edes kuvitella” kertoi yksi osallistuneista jälkeenpäin kerätyissä palautteissa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin pakohuone yhdelle alakoulun luokalle. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi.

Lähteet

Helkama, K., Liebkind, K. & Myllyniemi, R. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Lahti.  Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612794

Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.

Markkanen, E. 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 29.5.2018]. Saatavilla: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kuulun-V%C3%A4lineit%C3%A4-ryhm%C3%A4n-toiminnan-tukemiseen.pdf

Nicholson, S. 2016. State on escape: Escape Room Design and Facilities. [Viitattu 27.5.2018.] Saatavissa: http://scottnicholson.com/pubs/stateofescape.pdf

Tallgren, S. 2013. Kaveritaidot kaikille- opas luokanopettajalle. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mllfi/prod/2017/06/30133128/Kaveritaidot-kaikille-luokanopettajan-opas.pdf

Kirjoittajat

Mira Kiuru ja Marika Lähdeniemi ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Laurea ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Maire Antikainen ja Helena Hatakka ovat vastanneet työn ohjauksesta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/live-escape-game-live-escape-room-1155620/ (CC0)

Julkaistu 7.6.2018

Viittausohje

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pakohuonepeliä peruskoululaisille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/07/pakohuonepelia-peruskoululaisille/

 

Show Buttons
Hide Buttons