Käytettävyystestaus integroidussa hankkeessa

LAMKin hankkeiden eräs erityispiirre on se, että niitä integroidaan mahdollisuuksien mukaan opetukseen. Mutta kuinka saada hankkeen työpaketti integroitua opetukseen, jonka tavoiteasettelu on lähtökohtaisesti substanssivetoista eikä niinkään projektin aikataulutuksen mukaista? Tässä artikkelissa esitellään käytettävyystestausta, sen opetusta sekä sitä, kuinka integroitua hanketta käytettiin opintojaksolla oppimisen tukena.

Kirjoittaja: Minna Asplund

Digimaa -hanke sekä käytettävyyden opetus tieto- ja viestintätekniikan insinööreille

Digimaa -hankkeessa (Digimaa 2018) on tavoitteena luoda digitaalinen palvelu, jota käyttämällä pyritään tehostamaan maarakentamisen materiaalien uusiokäyttöä. LAMKin osuus on digitaalisen palvelun front-endin ohjelmointi eli käyttöliittymä. Front-endin tekemiseen on osallistunut kaksi ohjelmistotekniikan ja yksi mediatekniikan opiskelija. Toinen ohjelmoijista on lisäksi ollut mukana Usability Engineering -kurssilla, jossa hän on toiminut puoli-toiminnallisen mock-upin vastuuhenkilönä. Hanke on EAKR -rahoitteinen, ja sen varsinaisena toteuttajana on Aalto-yliopisto ja osatoteuttajana LAMK.

2000-luvun alussa LAMKin tieto- ja viestintätekniikan insinöörien ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa käyttöliittymiä opiskeltiin Graafisen käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus -kursseilla. Kurssit yhdistettiin Graafiset käyttöliittymät -kurssiksi, joka lyhennettiin muutaman vuoden jälkeen kurssiksi Käyttöliittymät. 2010-luvun puolessa välissä nimi muutettiin englannin kieliseksi, Usability Engineering (3 op), ja sisällön painotus siirtyi käytettävyyden ja sen testauksen suuntaan ollen ennen pääosin komponenttien asettelua ikkunapohjaan. Ensi syksynä kurssi siirtyy vielä askeleen lähemmäksi käyttäjää, sillä kurssi muuttuu User Experience -nimiseksi (3 op), ja sen painotus tulee olemaan käyttäjän kokemuksellisuudessa.

Käytettävyystestaus pähkinänkuoressa       

Käytettävyyden oppi-isänä pidetään Jakob Nielseniä, ja perustavaa laatua olevana kirjana hänen kirjoittamaansa Usability Engineering (Nielsen 1993). Nielsen esittelee sekä elinkaarimallin käytettävyyden huomioimiseksi ohjelmistotuotannossa että 10 heuristiikkaa, joiden avulla käytettävyysasiantuntija voi ennen ohjelmaversion julkaisua raakata pahimpia käytettävyyteen vaikuttavia virheitä pois käyttöliittymästä. Analyyttisten arviointien lisäksi Nielsen huomioi joitakin empiirisen arvioinnin piiriin kuuluvia käyttäjätestausmenetelmiä (kuvio 1). Antti Oulasvirta (2011) jakaa analyyttisen ja empiirisen arvioinnin menetelmät sellaisiin, joita tehdään ilman käyttäjiä sekä niihin, joissa käyttäjät ovat mukana; sama asia eri sanoin. Toki sitten vuoden 1993 on käyttöliittymien heuristiikkoja kehitetty eteenpäin mm. mobiili- ja web-käyttöliittymille (Nielsen Norman Group 2019).

Kuvio 1. Joitakin käytettävyyden arvioinnin menetelmiä (kuva: Minna Asplund)

Oulasvirran toimittamassa kirjassa (2011) todetaan, että on olennaista huomioida käyttöliittymän suunnitteluprosessissa järjestelmälle määritellyt käyttökontekstit. Näiden lisäksi on määriteltävä järjestelmää käyttävän käyttäjän ja sen organisaation, jolle järjestelmää kehitetään, vaatimukset. Nykyään ketterässä ohjelmistotuotannossa puhutaan kuitenkin mieluummin käyttäjätarinoista kuin vaatimuksista (Haikala & Mikkonen 2011). Nielsenin (1993) elinkaarimallissa näitä vastaavat vaiheet ovat käyttäjän tunteminen (Know the User) sekä tavoitteiden asettaminen (Goal Setting). Näitä tavoitteita, vaatimuksia, käyttötapauksia tai käyttäjätarinoita vastaan evaluoidaan tehdyt käyttöliittymäratkaisut, tehdään siis käytettävyystestaukset.

Analyyttisten, ilman käyttäjää tehtävien, käytettävyystestausten ehdottomasti parhaana puolena voidaan pitää sitä, että niitä päästään suorittamaan ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa riippumatta käytettävästä ohjelmistotuotannon elinkaarimallista (IID, Scrum, jne.). Testaukset voidaan tehdä esimerkiksi toiminnallisille mock-upeille, ja kuten Kasurinen (2013) kirjoittaa, silloin ne eivät ole sidottuja työvaiheisiin, joissa suurin osa järjestelmää on jo toteutettu ja toimii. Käyttäjätesteillä puolestaan päästään mainiosti kiinni itse käyttäjän tekemän työn onnistumiseen tai siihen, kuinka hyvin loppukäyttäjä pystyy ilman ohjeita löytämään haluamansa toiminnot. Lopuksi voidaan todeta kuten Kasurinen (2013) kirjoittaa, että käytettävyystestauksen ”painopiste on rakennetun järjestelmän käyttöliittymän toimivuudessa ja intuitiivisuudessa”.

Käytettävyystestaus hankkeessa

Opiskelijoille opetettiin analyyttisistä arvioinneista heuristinen arviointi sekä kognitiivinen läpikäynti. Kurssin opiskelija, joka on mukana Digimaa -hankkeessa, kirjoitti kognitiivista läpikäyntiä varten viisi skenaariota tehtävineen. Tämän jälkeen heille annettiin linkki Digimaa -hankkeen sen hetkiseen käyttöliittymään, joka oli puolitoimiva mock-up. Opiskelijat tekivät arviointeja 3-4 hengen ryhmissä. Arviointien jälkeen ryhmän tehtävänä oli löydösten perusteella tehdä oma parannusehdotus käyttöliittymään.

Heuristisessa arvioinnissa havaittiin esimerkiksi seuraavan tyyppisiä asioita:

  • sovelluksen logo ei ollut näkyvissä jokaisessa näkymässä
  • asiointiroolien näkymättömyys (näillä vaikutusta jatkokäytössä)
  • tooltipsit puuttuivat eikä ohjenappia sovelluksen käyttöön ollut muutenkaan
  • osissa näkymistä käyttäjä ei intuitiivisesti osannut päätellä mitä siinä pitäisi tehdä
  • osissa näkymiä toimintojen yhdenmukainen nimeäminen oli horjuvaa
  • erilaisten maa-materiaaleihin liittyvien ominaisuuksien näyttäminen oli puutteellista
  • joidenkin painonappien toiminnallisuutta ei voinut päätellä.

Kognitiivisessa läpikäynnissä suurin havaittu ongelma oli toiminnoista saatavan palautteen puuttuminen, mutta se selittyi mock-upin keskeneräisyydellä. Lisäksi osa löydöksistä liittyi siihen, että skenaarion tehtävän suorittamiseksi tarvittavaa napin tai kentän painallusta ei hoksattu käyttöliittymästä, mutta tämä on taklattavissa käyttöopastuksella oikeassa käyttötilanteessa.

Molempia arviointeja häiritsi hieman mock-upin toiminnallisuuden puutteellisuus. Tästä opiksi jäi se, että mock-upin rakentamiseen kannattaa uhrata hiukan aikaa, jotta merkittäviin käytettävyysvirheisiin päästään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsiksi. Lisäksi varsinainen kehittämistiimi sai käyttöönsä tärkeitä havaintoja, joita on sovelluskehityksen tässä vaiheessa mahdollista ottaa huomioon helpohkosti.

Itse Usability Engineering -kurssin osalta hankkeen integrointi opetukseen sujui kivutta. Kurssin sisäistä aikataulutusta piti hiukan säätää, jotta mock-up olisi kohtuullisen toimivassa kunnossa ja jotta käytettävyystestauksessa tarvittavat asiat voitiin oppia ennen niiden soveltamista käytäntöön.

Lähteet

Digimaa. 2018. DIGIMAA – Uusiomateriaalien digipalvelut maarakentamisessa. [Viitattu 22.1.2019]. Saatavissa:  https://www.lamk.fi/fi/hanke/digimaa-uusiomateriaalien-digipalvelut-maarakentamisessa

Haikala, I. & Mikkonen. T. 2011. Ohjelmistotuotannon käytännöt. Hämeenlinna: Talentum Oy.

Kasurinen, J. P. 2013. Ohjelmistotestauksen käsikirja. Jyväskylä: Docendo.

Nielsen, J. 1993. Usability Engineering. Cambridge, MA : Academic Press.

NN/g Nielsen Norman Group. World Leaders in Research-Based User Experience. [Viitattu 22.1.2019]. Saatavissa: https://www.nngroup.com/

Oulasvirta, A. (toim.). 2011. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Helsinki: Gaudeamus.

Kirjoittaja

Minna Asplund (TkL) työskentelee tekniikan alalla ohjelmistotekniikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän on ylemmässä ammattikorkeakoulussa vastuuopettajana Digitaalisten teknologioiden sekä Digitaalisten ratkaisujen insinööriopetuksessa. Artikkeli on kirjoitettu EAKR Digimaa -hankkeessa.

Julkaistu 7.3.2019

Viittausohje

Asplund, M. 2019. Käytettävyystestaus integroidussa hankkeessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/03/07/kaytettavyystestaus-integroidussa-hankkeessa/

Verkkokauppatoimittajan rooli verkkokaupan menestymisessä

Digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa ja vaikuttaa yritysten liiketoimintaympäristöihin radikaalilla tavalla. Tämä on näkynyt muun muassa verkkokaupan voimakkaana kasvuna. Myös Suomessa ala on muuttunut vahvasti ammatillisempaan suuntaan. Suomalaiset verkkokaupat eivät kuitenkaan pärjää kansainvälisiin kilpailijoihinsa nähden. Suomessa toimii arvioiden mukaan jonkin verran alle 10 000 verkkokauppaa, joista valtaosa on pieniä toimijoita. Selvitimme mitkä tekijät selittävät menestymistä verkkokaupassa.

Kirjoittajat: Minna Saunila, Sariseelia Sore ja Juhani Ukko

Verkkokauppa

Teknologioiden sekä digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen nopean kehityksen vuoksi asiakkaat ovat nykyään paremmin tietoisia erilaisista vaihtoehdoista ostaa haluamaansa. He pääsevät entistä paremmin käsiksi suureen tavaroiden ja palveluiden valikoimaan ja saavat käyttöönsä jatkuvasti uusia tuotteita. (Cheung et al. 2010.) Siksi eri teknologioiden ja digitaalisten arvon luomiseen tähtäävien ratkaisujen merkitys lisääntyy (Setia et al. 2013; Xue et al. 2013). Eri toimialoilla toimivat yritykset investoivatkin yhä enemmissä määrin erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja työkaluihin, joita voidaan käyttää esimerkiksi ristiin myynnin tehostamiseen, tuotteiden ja palveluiden räätälöintiin sekä asiakaspalvelukustannusten pienentämiseen (Xue et al. 2013). Erityisesti verkkokauppa on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana ja kasvutrendi jatkuu myös tulevaisuudessa (Rao et al. 2014; Tsai et al. 2013).

Yrityksen näkökulmasta hyvin suunniteltu IT-infrastruktuuri ja siihen liittyvä verkossa tapahtuva asiakkaiden palvelu ovat olennainen osa laadukasta palvelua (Tsai et al. 2013). Siten voidaan väittää, että palveluiden ja tuotteiden tarjoaminen verkossa ovat yhä tärkeämpiä yrityksille, jotka pyrkivät täyttämään liiketoimintatavoitteensa. Tämä johtuu teknologian nopeasta kehityksestä ja asiakkaiden vaatimuksista, jotka ovat tuoneet merkittäviä muutoksia tapaan, jolla arvo syntyy tavaroiden ja palveluiden toimituksen kautta. Verkkokaupan lisääntyminen on hyvä esimerkki tästä yritysten pyrkimyksestä mukautua asiakkaiden muuttuviin odotuksiin.

Mitkä tekijät vaikuttavat verkkokaupan menestymiseen?

Vaikka verkkokaupan tutkimus on lisääntynyt, empiirisesti testattu verkkokaupan menetystekijöiden selvittäminen ja niiden yhteys verkkokauppatoimijoiden suorituskykyyn puuttuvat. Selvitimme verkkokaupan menestystekijöitä tekemällä kyselyn verkkokauppaa harjoittaville yrityksille. Vastaajat toimivat liiketoiminnan vastuu- ja asiakaspalvelutehtävissä, jotka liittyvät verkkokauppaan ja digitaaliseen liiketoimintaan. Näin ollen vastaajajoukolla oli hyvät valmiudet vastata kyselyyn, jossa kartoitettiin verkkokaupan nykytilaa ja toisaalta menestymisen tekijöitä.

Verkkokaupan menestymisen tekijöitä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavan kolmen osa-alueen kautta:

1) Tuote; miten verkkokauppa toimii ja millaista verkkokauppaa on käyttää,

2) Palvelu; miten verkkokaupan toimituksessa on onnistuttu (hankinta, käyttöönotto, ylläpito), ja

3) Verkkokauppaoperaattorin omat toimintamallit; miten yritys toimii verkkokaupan kanssa.

Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat verkkokauppansa menestymisen tekijöiden tilaa asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä) (kuvio 1). Tuotteeseen, eli itse verkkokauppaan, liittyvät ominaisuuksien oli koettu olevan keskimääräistä paremmalla tasolla (keskiarvot välillä 3.5-4.2).  Palvelun ominaisuuksia eli verkkokauppatoimittajan palvelualttiutta ja palvelun kokonaisvaltaisuutta ei oltu koettu yhtä hyviksi (keskiarvot välillä 3.4-3.5). Omien verkkokauppaan liittyvien toimintamallien liittyen turvallisuuteen (keskiarvo 3.7) ja ylläpitoon (keskiarvo 4.3) koettiin olevan hyvällä tasolla, mutta personoinnissa oli parantamisen varaa (keskiarvo 2.6).

Kuvio 1. Vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksensä verkkokaupan menestymisen tekijöistä vastaamalla esitettyihin väittämiin asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä).

Tuotteen toimivuus perusedellytys

Kyselystä selvisi, että verkkokaupan yleinen saavutettavuus, toimivuus ja viiveettömyys sekä eri toiminnot, kuten personointi- ja analytiikkamahdollisuudet vaikuttavat positiivisesti verkkokaupalle asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yllättävää oli, että verkkokaupan käytettävyydellä ja turvallisuustekijöillä ei koettu olevan vaikutusta yrityksen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Tulos voi johtua siitä, että näitä tekijöitä pidetään nykypäivänä itsestäänselvyytenä, joten niillä ei nähdä olevan erillistä lisäarvoa verkkokaupalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Verkkokaupan toimittajalta odotetaan jatkuvaa palvelua

Taloudellisten tavoitteiden kannalta elintärkeänä pidettiin, että toimittajalta oli saatavilla riittävää ja oikeaa informaatiota koko hankinta- ja käyttöönottoprosessin ajan. Verkkokaupan toimivuuden kannalta merkityksellisiä tekijöitä olivat muun muassa, että kaikki halutut toiminnot pystyttiin kytkemään verkkokauppaan ja toisaalta verkkokauppa oli kytkettävissä muihin yrityksen käyttämiin tietojärjestelmiin. Verkkokauppatoimittajan yhteydenpidolla, ongelmien ja reklamaatioiden hoidolla ja toiveiden täyttämisellä ei ollut vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseen, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan pitää perusolettamana ja itsestäänselvyytenä.

Verkkokauppaoperaattorin oma rooli

Teknisesti hyvin toimiva verkkokauppa on vasta ensimmäinen askel menestyksekkäässä liiketoiminnassa, minkä myös kyselyyn vastanneet verkkokauppaa harjoittavat yritykset hyvin ymmärsivät. Siksi verkkokauppaa harjoittavat yritykset tiedostivatkin hyvin oman roolinsa verkkokaupan menestyksessä. Verkkokaupan sisällön (esim. tarjooman) säännöllinen päivittäminen yhdessä ajantasaisen ja oikean tiedon esittämisen kanssa koettiin merkittävänä tekijänä verkkokaupan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Myös asiakkaiden palautteeseen reagoiminen ja ongelmien ratkaisemisen helpoksi tekeminen (esim. reklamaatiot ja ostosten palauttaminen) vaikuttivat positiivisesti taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Muita merkityksellisiä tekijöitä olivat toimitusvarmuus ja tarjooman oikeellisuus, jotka molemmat vaikuttavat verkkokaupan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnallisessa mielessä tärkeinä koettiin myös monipuoliset tavat etsiä tuotteita, sekä monipuoliset vaihtoehdot tuotteen maksamiseen ja toimittamiseen.

#DigiLAHTI-hanke kehittää päijäthämäläisten yritysten digivalmiuksia

Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta PK-yrityksille –hankkeessa, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lähteet

Cheung, M.S., Myers, M.B. & Mentzer, J.T. 2010. Does relationship learning lead to relationship value? A cross-national supply chain investigation. Journal of operations management. Vol. 28 (6), 472-487.

Rao, S., Rabinovich, E. & Raju, D. 2014. The role of physical distribution services as determinants of product returns in Internet retailing. Journal of Operations Management. Vol. 32 (6), 295-312.

Setia, P., Venkatesh, V. & Joglekar, S. 2013. Leveraging digital technologies: How information quality leads to localized capabilities and customer service performance. MIS Quarterly. Vol. 37 (2), 565-590.

Tsai, J.Y., Raghu, T.S. & Shao, B.B. 2013. Information systems and technology sourcing strategies of e-Retailers for value chain enablement. Journal of Operations Management. Vol. 31 (6), 345-362.

Xue, L., Ray, G. & Sambamurthy, V. 2013. The impact of supply-side electronic integration on customer service performance. Journal of Operations Management. Vol. 31 (6), 363-375.

Kirjoittajat

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin.

Sariseelia Sore työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina ja vastuuopettajana sekä tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksessa että digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LAMKin osatoteutuksen projektipäällikkönä #DigiLAHTI-hankkeessa.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kestävään arvonluontiin.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1440039 (CC0)

Julkaistu 5.3.2019

Viittausohje

Saunila, M., Sore, S. & Ukko, J. 2019. Verkkokauppatoimittajan rooli verkkokaupan menestymisessä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/05/verkkokauppatoimittajan-rooli-verkkokaupan-menestymisessa/

Muotoiluosaamisen hyödyntäminen yrityksissä

Yritysyhteistyöprojekteilla voidaan edistää muotoiluosaamisen laajempaa hyödyntämistä erityisesti pk-sektorilla. Muotoiluosaamisella on laajoja käyttömahdollisuuksia yritysten liiketoiminnan kehittämisessä, mutta erilaisia muotoilun käyttökohteita ei aina havaita. Korkeakoulu voi toimia tässä aktiivisena osapuolena ja auttaa yrityksiä löytämään muotoilun mahdollisuudet oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Kirjoittajat: Paula Nurminen ja Anu Raappana

Muotoiluosaamisen hyödyntäminen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa tehdään runsaasti yritysyhteistyötä. Se on yksi pedagoginen ratkaisu, jolla on vahva asemassa muotoilun koulutuksen toteuttamisessa. Tarkastelemme tässä artikkelissa pk-yritysten ja korkeakoulun välistä yritysyhteistyötä pk-yritysten sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi pohdimme korkeakoulun yritysyhteistyön kehittämisen suuntaa. Artikkelissa esitetyt havainnot ja kokemukset perustuvat Lahden ammattikorkeakoulussa toteutettujen julkisrahoitteisten hankkeiden aikana syntyneeseen aineistoon sekä kirjoittajien omiin havaintoihin.

Muotoiluosaamisen hyödyntämisen porrasmalli

Yritysten muotoiluosaamisen hyödyntämistä voidaan kuvata porrasmallilla (The Ladder Model, kuva 1). Porrasmallissa taso yksi kuvaa tilannetta, jossa yritys ei juurikaan hyödynnä muotoiluosaamista osana liiketoimintaa. Tasolla yksi operoiva yritys ei myöskään ota huomioon tuotteen tai palvelun loppukäyttäjää kehittäessään uusia tuotteita tai palveluja. (Galindo-Rueda & Millot 2015, 27-29.)

Tasolla kaksi oleva yritys hyödyntää muotoiluosaamista, mutta osaamisen hyödyntäminen koskee lähinnä tuotteen ulkonäön tai tyylin suunnittelua. Toisella tasolla oleva yritys  poikkeaa merkittävästi tason kolme yrityksestä, jossa muotoilu on jo integroitu osaksi yrityksen tuotekehitysprosesseja. Neljännen tason yritys osaa hyödyntää muotoiluosaamista strategisena ja yrityskulttuuriin kytkeytyvänä tekijänä ja muotoilu nähdään kilpailuedun lähteenä. (Galindo-Rueda & Millot 2015, 27-29.)

Kuva 1. Muotoiluosaamisen hyödyntämisen portaat yrityksissä (Kuva: Paula Nurminen)

Yritysyhteistyön vahvistamisen keinoja

Korkeakoulujen yhtenä yritysyhteistyön tavoitteena voisi olla yritysten “saattaminen” portaalta toiselle. Yritysyhteistyö tarjoaa kontaktipinnan muotoiluun ja mahdollistaa yritykselle erilaiset kokeilut ilman suurta riskiä. Myöhemmin yrityksen on helpompi ostaa palvelu kaupalliselta toimijalta tai palkata yritykseen muotoilija kun muotoilutoiminnasta on jo kokemusta. Edelleenkin yritys voi jatkaa yhteistyötä myös korkeakoulun kanssa ja toteuttaa esimerkiksi sellaisia tulevaisuuteen suuntaavia ja kokeilevia projekteja, jotka eivät ole suoraan yrityksen ydintoimintaa.

Jo toteutetuissa yritysyhteistyöprojekteissa on havaittavissa muotoilun hyödyntämisen portailla eri tasoilla toimivia yrityksiä. Selkeä havainto on myös siitä, että yritykset oppivat muotoilun hyödyntämistä projektien aikana ja muotoilun käyttö uudelleen on helpompaa. Yritysyhteistyöprojektit toimivat kanavana levittää tuoda yrityksille näkyviin miten ja missä muotoiluosaamista voi hyödyntää.

Opiskelijan yritysyhteistyöstä saama hyöty

Yritysyhteistyöstä hyötyvät sekä yritykset että opiskelijat. Ensinnäkin opiskelijat saavat tuntumaa oikeasta työstä ja kokemusta yritysten kanssa toimimisesta. Yritykset saavat kokemuksen muotoilun tuomasta hyödystä yritystoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Yritysyhteistyö toimii myös opiskelijoiden rekrytointikanavana. Oikeiden asiakkaiden kanssa työskentely tuo yritysmaailmaa lähemmäs opiskelijoita ja tällä tavalla auttaa tulevaisuudessa työpaikkojen löytämistä ja hakemista. Tuoretta muotoiluosaamista palkatessaan ensimmäisellä tai toisella muotoilun käytön portaalla oleva yritys saa samalla suuren määrän tietoa ja mahdollisuuden nousta eteenpäin muotoilua tuotekehitysprosessissaan ja koko yrityksen strategiassa hyödyntäväksi yritykseksi.

Yritysyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetuissa hankkeissa on pohdittu ja kehitetty pk-yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä monesta eri näkökulmasta (esimerkiksi Design or die -Luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä, 1.8.2016-31.12.2018 ESR). Yhteistyössä on havaittu tiettyjä vahvuuksia sekä haasteita. Ne yritykset, joiden kanssa on tehty jo pidempään yhteistyötä, osaavat ottaa yhteyttä oikeisiin henkilöihin asian sujuvan etenemisen näkökulmasta ja ymmärtävät ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa työskentelyyn liittyvät keskeiset tekijät kuten lukujärjestykset ja sen, että lopputulosta ei voi vakioida.

Eri hankkeiden aikana syntyneet havainnot ovat samansuuntaisia kuin aiemmin muissa hankkeissa ja tutkimuksissa esitetyt yritysyhteistyön haasteet, mahdollisuudet ja yritysyhteistyön muodot (ks. esimerkiksi Laitinen-Väänänen ym. 2013; Vihervaara 2015; Alavuotunki ym. 2015.)

Yhteistyö on avattava jollakin matalan kynnyksen toiminnalla, joka on yritystä ohjaavaa. Hyvä kokeilu johtaa usein laajempaan ja pidempään yhteistyöhön. Yritysyhteistyön aloittamisen näkökulmasta opiskelijoiden yrityksissä suorittamilla harjoitteluilla sekä yritysyhteistyöprojekteilla on suuri merkitys. Korkeakoulun ja yritysten väline vuoropuhelu on merkityksellistä, koska yhdessä yhteiskunnallisia ilmiöitä, muutosta sekä liiketoimintamahdollisuuksista keskustelemalla löydetään uusia muotoiluosaamisen käyttökohteita. Myös korkeakoulu voi löytää uusia tapoja hyödyntää osaamista yrityksissä, jos se käy yritysten kanssa tiivistä vuoropuhelua.

Yrityksille on hyötyä esimerkiksi lyhyistä tutustumiskäynneistä ja opinnäytetyöseminaarien seuraamisesta. Nämä molemmat toimintatavat ovat korkeakoululle helposti järjestettäviä ja kustannustehokkaita tapoja tutustuttaa yrityksiä muotoilun maailmaan. Lisäksi muotoilualan opiskelijoiden tuottamat avoimet portfoliot verkkoon sekä erilaiset näyttelyt, toimivat matalan kynnyksen tilaisuuksina tutustua muotoiluosaamisen mahdollisuuksiin tarkemmin.

Lähteet

Alavuotunki, K., Halme, K. & Salminen, V. 2015. Muotoilun hyödyntäminen ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 58/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-055-8

Galindo-Rueda, F. & Millot, V. 2015. Measuring Design and its Role in Innovation. OECD Science, Technology and Industry Working Papers, 2015/01. OECD Publishing. Paris. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1787/5js7p6lj6zq6-en

Laitinen-Väänänen, S., Vanhanen-Nuutinen, L., Ahmaniemi, R. & Lamppu, V-M. 2013. Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus.UAS Journal. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://arkisto.uasjournal.fi/uasjournal_2013-2/laitinen.html

Vihervaara, T. 2015. Yritysyhteistyö opetuksessa : käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille. Aalto Yliopiston julkaisusarja. Helsinki.

Kirjoittajat

Paula Nurminen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa teollista muotoilua.

Anu Raappana työskentelee Muotoiluinstituutissa tutkijana ja projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/714869 (CC0)

Julkaistu 28.2.2019

Viittausohje

Nurminen, P. & Raappana, A. 2019. Muotoiluosaamisen hyödyntäminen yrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/28/muotoiluosaamisen-hyodyntaminen-yrityksissa/

Tunneälykäs johtaja parantaa henkilöstön sitoutumista yritykseen

Tekoälyn aikakaudella on alettu keskustella, mitkä työtehtävät jollain aikavälillä loppuvat ja toisaalta, mitä uusia tehtäviä tekoäly tuo tullessaan. Tunneälykäs johtajuus on kuitenkin asia, mitä ei toistaiseksi voi tekoälyllä korvata. Tunneälykäs johtaja pystyy sitouttamaan henkilöstöä entistä paremmin ja pidemmällä aikavälillä. Johtajien täytyy tavoitteellisesti sitouttaa henkilöstöä yritykseen, jotta osaaminen pysyy yrityksessä ja lähtövaihtuvuus on hallinnassa. Henkilöstön sitouttamiseen taustalla ovat niin johtajuus kuin johtajien kompetenssit.

Kirjoittajat: Jasmin Pham ja Sari Suominen

Henkilöstön sitoutuminen organisaatioon

Henkilöstön sitoutumiseen vaikuttavat sekä työhön että työympäristöön liittyvät tekijät. Henkilöstön sitoutuminen tarkoittaa työntekijän sitoutumista yrityksen arvoihin ja tavoitteisiin. Sitoutuminen organisaatioon tarkoittaa henkilöstön kiintymyksen vahvuutta organisaatioon ja sitä, mitä henkilöstö tuntee organisaatiota kohtaan. Yksilö voi sitoutua organisaatioon normatiivisesti, jatkuvuusperäisesti tai tunneperäisesti. Jokainen sitoutumistyyppi voi vaikuttaa toiseen. Tunneperäinen sitoutuminen on sitoutumista, mihin kannattaa yrityksissä tähdätä, koska se on tunteisiin perustuvaa sitoutumista ja halua kuuluu organisaatioon sekä uskoa yrityksen toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Sitoutuminen vaikuttaa suoraan henkilöstön tehokkuuteen, koska sitoutunut henkilö on motivoitunut ja tuottelias. Se korreloi suoraan yrityksen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. (Moon 2016; Lampikoski 2005.)

Työtyytyväisyys tai iloinen ilmapiiri eivät ole takeita henkilöstön sitoutumiselle. Tyytyväinen henkilö voi olla tyytyväinen, kun tekee joka päivä aamukahdeksasta iltaneljään töitä. Hän voi kuitenkin olla vaihtoaltis, kun toinen yritys tarjoaa isompaa palkkaa tai parempaa toimiston sijaintia ja etuuksia kuin oma työnantaja. Sitoutunut henkilö taas omaa tunnesiteen yritykseen ja oikeasti välittää työstään ja työpaikastaan sekä tekee useimmiten enemmän kuin on tarve, ihan omasta halustaan. Henkilöstön pysyvyyteen ja sitoutumiseen voidaan panostaa miettimällä erilaisia vaihtoehtoja sitouttamiseen. Esimerkiksi työn ja yksityiselämän tasapainottaminen sekä arvostuksen antaminen ovat työntekijöille tärkeitä asioita. (Kruse 2012; Ghosh ym. 2013.)

Johtajuus ja tunneälykkyys

Phamin (2019) tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa tarkasteltiin henkilöstön vaihtuvuuden syitä ja sitouttamiskeinoja. Henkilöstöä sitoutetaan yritykseen luomalla merkityksellinen työ ja selkeyttämällä yrityksen visio ja missio. Kun henkilöstö tietää, mihin suuntaan ollaan menossa, työhön ja yritykseen on myös helpompi sitoutua. Henkilöstön on ymmärrettävä, miksi yrityksessä tehtävä työ on tärkeää ja mikä arvo sillä on. Henkilöstö tarvitsee tilaisuuden kehittyä ja kasvaa kokemuksiensa kautta. He haluavat saada arvostuksen tunteen tehdystä työstä. Kaikkien sitouttamiskeinojen taustalla löytyy yksi yhteinen tekijä, johtaminen. (Michael Page 2015; Pham 2019.)

Maailman talousfoorumin mukaan vuonna 2020 työelämän tärkeimpiin taitoihin kuuluvat tunneäly, ihmisten johtaminen sekä vuorovaikutus muiden kanssa. Johtaminen on siis asia, minkä merkitystä ei voi tulevaisuudessakaan vähätellä. Tunneäly on viiden emotionaalisen ja sosiaalisen perustaidon yhdistelmä. Se sisältää itsetuntemuksen, itsehallinnan, motivoitumisen, empatian ja sosiaaliset kyvyt (kuvio 1). Tunneälykkään johtajan ominaisuuksiin kuuluvat itsetuntemus eli kyky tiedostaa omat tunteet ja käyttää niitä päätöksenteossa sekä itsehallinta eli kyky hallita tunteita ja hetken mielijohteita. Tunneälykäs johtaja omaa empatiakykyä ja pystyy motivoimaan henkilöitä suoriutumaan tehtävistään tehokkaasti ja laadukkaasti. Sosiaaliset kyvyt ovat yksi osa-alue tunneälykkyydessä. Vuorovaikutustaidot ovat myös yksi tärkeimmistä taidoista, kun täytyy viestiä yrityksen strategiasta ja missiosta eli näyttää suunta henkilöstölle, osoittaa merkitys työlle ja asettaa oikeanlaisia kysymyksiä, jotta ymmärretään henkilöstön tarpeita. (Huuhka 2010; Kolari 2010.)

Kuvio 1. Tunneälyn emotionaalisen ja sosiaalisen perustaitojen yhdistelmä (Huuhka 2010)

Genoksin mallissa (kuvio 2) kuvataan tehottomuuden tiloja, joista tunneälykkyyden avulla voidaan päästä tehokkuuden tiloihin. Jokainen on joskus tehottomuuden tilassa ja silloin tärkeintä on asian tiedostaminen. Itsetietoisuudella ollaan läsnä ja ymmärretään, millä tavalla tunteet meihin vaikuttavat, niin päätöksentekoon, käyttäytymiseen kuin suoritukseen. Kun tiedostaa omat tunteet, pystyy myös tiedostamaan muut ihmiset ja heidän käytöksensä ja olemaan heitä kohtaan empaattinen. Se taito auttaa johtajia ymmärtämään, mitä henkilöstö arvostaa sekä miten heitä pitäisi kuunnella, konsultoida ja ymmärtää. Aitouden avulla pystyy käsittelemään esimerkiksi onnellisuuden ja turhautumisen tunteita. Aitouteen kykeneviä johtajia ei koeta epäluotettaviksi, koska he osaavat näyttää tunteitaan. Tunteiden ymmärtämisessä on kyse laaja-alaisesta kyvystä tehdä päätöksiä perustuen niin olemassa olevaan tietoon kuin myös tunteisiin. Rajallisuus tulee esille, kun johtaja keskittyy vain faktatietoihin eikä tiedosta tunteiden vaikutusta päätöksiin. Itsensä johtaminen auttaa johtajaa toimimaan, vaikka taustalla olisi negatiivisuutta tai haasteita. Itsensä johtaminen ja tunteiden hallitseminen auttavat toimimaan työyhteisössä joustavasti. Ne myös parantavat tehokkuutta, kun pystyy löytämään mahdollisuuksia haastavissakin tilanteista.  Valtuuttamisella on erittäin positiivinen vaikutus henkilöstöön, koska se auttaa ratkaisemaan ongelman, antaa tunnustusta sekä tunnistaa ja tukee muiden työtä, mikä puolestaan motivoi työntekijöitä ja auttaa heitä työskentelemään tehokkaammin yhdessä. (Genos International 2019.)

Kuvio 2. Genoksin malli tunneälystä (Genos International 2019)

Tunneälykkyys voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta se on yksinkertaisimmillaan peruskykyä ymmärtää ja motivoida ihmisiä oikealla tavalla. Mitä paremmin johtaja tiedostaa oman identiteettinsä eli omaa hyvän itsetuntemuksen, sitä paremmin hän myös pystyy toimimaan tunneälykkäästi työyhteisössä. Kun johtaja on tunneälykäs, hän pystyy toiminnallaan sitouttamaan henkilöstöä ja lisäämään tehokkuutta, jonka myötä myös yrityksen tuloksentekokyky paranee.

Lähteet

Future of Jobs Report. 2016. The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution. [Viitattu 8.2.2019].  Saatavissa: https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution

Genos International. 2019. The Genos Model of Emotional Intelligence. [Viitattu 8.2.2019].  Saatavissa: https://www.genosinternational.com/emotional-intelligence/

Ghosh, P. & Satyawadi, R. & Joshi, J. P. & Shadman, M. 2013. Who stays with you? Factors predicting employees’ intention to stay. International Journal of Organizational Analysis. Vol. 21(3), 288-312. [Viitattu 8.2.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/IJOA-Sep-2011-0511

Lampikoski, K. 2005. Panosta avainhenkilöihin – luo kilpailuetua sitouttamisstrategialla. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kruse, K. 2012. What is Employee Engagement. Forbes. [Viitattu 8.2.2019].  Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/kevinkruse/2012/06/22/employee-engagement-what-and-why/#249c06c97f37

Kolari, P. 2010. Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Tampere: Juvenes Print.

Michael Page. 2015. 5 ways to boost employee engagement – by the Michael Page team.  [Viitattu 8.2.2019].  Saatavissa: https://www.michaelpage.com.au/advice/management-advice/engagement-and-retention/5-ways-boost-employee-engagement

Moon, C. 2016. The Three Types of Organization Commitment of Employees. [Viitattu 8.2.2019]. Saatavissa: https://www.linkedin.com/pulse/three-types-organizational-commitment-employees-christy-moon/

Pham, J. 2019. Henkilöstön vaihtuvuuden syyt ja keinot sitouttamiseen. YAMK – opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. [Viitattu 8.2.2019] . Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182419

Kirjoittajat

Jasmin Pham on valmistumassa Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmasta (ylempi AMK).

Sari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1476103 (CC0)

Julkaistu 21.2.2019

Viittausohje

Pham, J. & Suominen, S. 2019. Tunneälykäs johtaja parantaa henkilöstön sitoutumista yritykseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/02/21/tunnealykas-johtaja-parantaa-henkiloston-sitoutumista-yritykseen/

Suomalaisten tuoteinnovaatioiden mahdollistaminen vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla

Suomalaiset yritykset ja yksityiset keksijät kehittävät vuosittain useita potentiaalisia tuoteideoita. Idean kehittämiseen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen kuitenkin tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta. Yksi erinomainen vaihtoehto nimenomaan uuden tuoteinnovaation rahoitukselle on vastikkeellinen joukkorahoitus. Se on kuitenkin Suomessa edelleen tuore ilmiö ja melko vähän hyödynnetty keino mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille pääsy. Ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista on hyvä tiedostaa muun muassa omat tavoitteet ja joukkorahoitukseen liittyvät riskit sekä selvittää, mitkä innovaatioprosessin ja tuotekehityksen vaiheet tulisi olla tehtynä tai otettuna huomioon ennen joukkorahoituksen hakemista uudelle tuotteelle.

Kirjoittajat: Pauliina Kallio ja Leea Kouhia

Joukkorahoitus Suomessa

Joukkorahoituksessa rahoitusta kerätään useimmiten verkossa toimivilla joukkorahoitusalustoilla. Rahoitukseen osallistuu useampia henkilöitä yleensä verrattain pienillä sijoituksilla, joista koostuu suurempi summa hankkeen tai innovaation rahoittamiseen. (Taipale 2016.)

Joukkorahoitusmarkkinat Suomessa ovat vielä tällä hetkellä melko pienet verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkorahoitusmarkkinoihin. Joukkorahoitus on kuitenkin Suomessa yleistyvä rahoitusmuoto. Vuonna 2017 suomalaisten joukkorahoitusalusten kautta välitettiin rahoitusta yhteensä 247 miljoonaa euroa, mikä on jopa viisinkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna. Alla olevasta kuviosta 1 on nähtävissä, että vaikka joukkorahoitusmarkkinat ovat Suomessa kasvaneet, ei vastikemuotoinen joukkorahoitus kuitenkaan ole vielä saavuttanut kovaa suosiota. (Honkanen & Haavanlammi 2018.)

Kuvio 1: Projektien määrät palvelualustoilla (Honkanen & Haavanlammi 2018)

Vastikkeellinen joukkorahoitus

Vastikkeellinen joukkorahoitus on rahoituksen keräämistä useilta sijoittajilta vastiketta vastaan. Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa yksityishenkilöt sijoittavat omia varojaan joukkorahoitushankkeeseen ja saavat vastikkeeksi sijoituksestaan myöhemmin ei-rahallisen vastikkeen eli esimerkiksi tavaran tai palvelun. Vastikkeellinen joukkorahoitusmalli on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun toimintaa ei ole vielä käynnistetty ja kyseessä on jokin uusi innovaatio. (Euroopan Unioni 2015, 16–17.)

Vastikkeelliseen joukkorahoitukseen keskittyneitä alustoja ovat esimerkiksi suomalainen Mesenaatti ja yhdysvaltalainen Kickstarter. Vuoteen 2018 mennessä Kickstarterin kautta jo yli 150 000 projektia oli saanut joukkorahoitusta yhteensä yli 4 biljoonan dollarin edestä (Kickstarter 2018). Suomalaisilla joukkorahoitusalustoilla ei olla vielä päästy aivan samoihin lukuihin, ja moni suomalainen yritys onkin lähtenyt hakemaan rahoitusta esimerkiksi Kickstarterista. Yksi esimerkki Kickstarterin kautta onnistuneesta joukkorahoitusprojektista on vipukirvestä myyvä Vipukirves Heikki Oy, joka keräsi New Leveraxe -kirveen joukkorahoituksesta lähes 200 000 euroa (Simola 2015).

Vastikkeellinen joukkorahoitus tuoteinnovaatioiden mahdollistajana

Vuonna 2019 tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vastikkeellisen joukkorahoituksen sopivuutta keinona uusien innovaatioiden kiinnostavuuden selvittämiseksi ja markkinoille tuomiseksi sekä innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista (Kallio 2019). Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää innovaatiotoiminnan, tuotekehityksen tai joukkorahoitusalan ammattilaista. Tutkimuksen tulokset perustuvat haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin innovaatioiden kehittämisestä ja joukkorahoituksesta.

Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa voitiin todeta, että vastikkeellinen joukkorahoitus sopii erinomaisesti uuden tuotteen markkinoille tuomiseen. Kyseinen joukkorahoitusmalli sopii etenkin kuluttajille suunnatuille tuotteille. Vastikkeellinen joukkorahoitus on hyvä keino uuden innovaation kysynnän ja kiinnostavuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen tuloksista nousi esille myös selkeitä asiakokonaisuuksia koskien innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista.

Vastikkeellisen joukkorahoituksen hyötyjä

Vastikkeellinen joukkorahoitus voi mahdollistaa uusien tuoteinnovaatioiden markkinoille tuomisen kenelle tahansa. Lisäksi vastikkeellisella joukkorahoituksella uudelle innovaatiolle voidaan saada tarvittavaa näkyvyyttä ja se voi avata ovia myös muihin tuleviin rahoituksiin. Joukkorahoitus on hyvä vaihtoehto julkisille rahoituksille etenkin innovaatioiden kohdalla, sillä joukkorahoituksen saaminen on useasti nopeampi prosessi eikä tuotekehitys tällöin hidastu. Julkisissa rahoituksissa vaaditaan usein aiempaa liiketoimintaa, sen sijaan vastikkeellinen joukkorahoitus mahdollistaa innovaatioiden markkinoille tuomisen myös uusille yrityksille tai yksityisille keksijöille. Pienillä sijoituksilla useista eri lähteistä on mahdollista saada rahoitusta uudelle innovaatiolle esimerkiksi tuotantoon, kehitykseen tai toiminnan laajentamiseen. Joukkorahoitus on myös hyvä keino lähteä selvittämään tuotteen kiinnostavuutta ja markkinoita.

Missä vaiheessa vastikkeellinen joukkorahoitus on mahdollista?

Tuoteinnovaatioiden kohdalla joukkorahoitus toimii usein ennakkomyyntikanavana eikä tuotteen tarvitse olla vielä valmis. Onnistumisen kannalta olisi kuitenkin hyvä käydä läpi tietyt innovaatioprosessin vaiheet, joita ovat omien lähtökohtien määrittely, alkuselvitykset, suunnittelu ja testaus, tuotesuojauksen arviointi sekä valmistautuminen joukkorahoituskampanjaan. Näistä vaiheista muodostuva prosessi esitetään kuviossa 2. (Kallio 2019)

Kuvio 2: Prosessikaavio (Kallio 2019)

Vastikkeellinen joukkorahoitus on aikaa ja huomiota vaativa prosessi, mutta onnistuessaan voi mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille viemisen. Mikäli joukkorahoitus otetaan esimerkiksi kehitysyhtiöissä suositeltavaksi vaihtoehdoksi muiden rahoitusmuotojen rinnalle, voidaan sen avulla edistää suomalaista innovaatiotoimintaa.

Lähteet

Honkanen J. & Haavanlammi K. 2018. Joukkorahoitus ja vertaislainaus tilasto. Suomen Pankki. [Viitattu 21.12.2018]. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/joukkorahoitus_linkki/

Euroopan Unioni. 2015. Joukkorahoitus: Opas pk-yrityksille. Euroopan Unionin julkaisutoimisto. [Viitattu 10.12.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.2873/25989

Kallio P. 2019. Uuden tuoteidean kehittäminen markkinoille vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.2.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902132311

Kickstarter. 2018. About us. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.kickstar- ter.com/about?ref=global-footer

Simola K. 2015. Yrittäjät. Miljoonia potentiaalisia sijoittajia – Nämä suomalaisyritykset kiinnostavat nyt myös maailmalla. [Viitattu 10.2.2019]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/uutiset/493111-miljoonia-potentiaalisia-sijoittajia-nama-suomalaisyritykset-kiinnostavat-nyt-myos

Taipale A. 2016. Yritysmarkkinoiden kehittäminen. Valtionvarainministeriö. [Viitattu 20.12.2018]. Saatavissa: https://vm.fi/yritysrahoituksen-kehittaminen

Kirjoittajat

Pauliina Kallio on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/918233 (CC0)

Julkaistu 18.2.2019

Viittausohje

Kallio, P. & Kouhia, L. 2019. Suomalaisten tuoteinnovaatioiden mahdollistaminen vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/18/suomalaisten-tuoteinnovaatioiden-mahdollistaminen-vastikkeellisen-joukkorahoituksen-avulla/