Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä

Mobiilimarkkinointi on osa digitaalista markkinointia, ja sen tavoitteena on markkinoinnin kohdistaminen mobiililaitteen välityksellä. Älypuhelinten käyttö kasvaa kuten myös mobiiliostaminen, ja siksi mobiilimarkkinoinnin merkitys korostuu entisestään. Markkinoinnin keinot ovat monet ja varmaa on, että mobiilin suurkuluttajina Z-sukupolvi odottaa entistä asiakaskeskeisempää ja yksilöllisempää markkinointia.

Kirjoittajat: Heli Lehikoinen, Sirpa Penttinen ja Ritva Kinnunen

Älypuhelin lähes jokaisella

Tiedon ja vinkkien hakeminen sekä tavaroiden ja palveluiden ostaminen älypuhelimella on tänä päivänä helppoa ja mutkatonta (Komulainen 2018, 203). Suomalaisista jo 86 % ja vuosituhannen vaihteessa syntyneestä Z-sukupolvesta eli 15-24-vuotiaista jopa 96 % omistaa älypuhelimen. Kahden viimeisen vuoden aikana myös ajankäyttö älypuhelimen parissa on lisääntynyt huimasti (87 %) kaikissa ikäluokissa. (Sanoma Media Finland 2018.) Kuvassa 1 on esitetty mobiilitutkimuksen tulosten mukaan älypuhelinten käyttö eri ikäryhmissä.

Kuva 1. Älypuhelimien käyttö eri ikäryhmissä (Sanoma Media Finland 2018)

Tarkka kohdennus, ytimekäs sisältö ja visuaalisuus

Mobiili mediana on muuttanut täysin markkinointikampanjoiden konseptin ja tarjoaa markkinoijille monenlaisia, uusia mahdollisuuksia. Mobiilimarkkinoinnissa asiakkaat pystytään profiloimaan tarkasti. Monenlaista tietoa voidaan yhdistää ja mainonta on mahdollista keskittää kohderyhmälle, jolle se aidosti tuo lisäarvoa. (Lukowski 2017, 136.)

Mobiilimarkkinointi mahdollistaa hyvin erityyppisen markkinoinnin aina perinteisestä verkkomainonnasta hakukoneoptimointiin ja ponnahdusilmoituksiin. Banneri- eli verkkomainonta on suosituin mainonnan muoto mobiilissa. Oletettavasti mainonta, joka näyttää ja tuntuu olevan osa sovellusta, kasvaa merkittävästi lähivuosina. Personointi on markkinoinnin ykkösjuttu riippumatta markkinointitavasta. (Sebring 2018.)

Mobiilimarkkinointi edellyttää viestiltä entistä iskevämpää otsikkoa ja napakampaa tekstiä näytön pienen koon vuoksi eli vähemmän sanoja ja enemmän visuaalisuutta. Olipa kyseessä asiakkaan kiinnostuksen herättäminen tai ohjaus suoraan ostotapahtumaan, oleellista on, että sivut latautuvat nopeasti. Ostamisen on oltava helppoa ja selkeästi ohjattua. Kannattaa käyttää vain yhtä toimintaan ohjaavaa kehotetta (Call to action eli CTA) kerrallaan, sillä useamman kehotteen käyttö mobiilissa laimentaa ja vähentää tehokkuutta. Myös käyttäjäystävällisyys ja käytön helppous korostuu mobiilimarkkinoinnissa. Käytön ja jaettavuuden kaikki esteet on pyrittävä poistamaan, jotta saavutetaan asiakasuskollisuutta vahvistava erinomainen käyttökokemus. (Forbes Community Council 2018.)

Helppoutta ja lisäarvoa

Tekstiviestien hyödyntäminen on kannattavaa, sillä niiden avausprosentit ovat korkeat ja asiakkaat avaavat ne useammin kuin sähköpostit. Suositukset ja arvostelut vaikuttavat merkittävästi asiakkaan ostopäätökseen, joten asiakkaita kannattaakin kannustaa antamaan arvosteluja ja suosituksia. Positiiviset ja negatiiviset arvostelut on hyvä tuoda aikajärjestyksessä mobiiliin helposti näkyville. Asiakkaat arvostavat myös alennuksia ja tarjouskoodeja, joten niillä on helppo houkutella asiakkaita ja saada tulosta aikaiseksi. Soittomahdollisuuden tarjoaminen toimintonappia käyttämällä nopeuttaa ja helpottaa asiakkaan yhteydenottoa. Yhteydenpidossa ja uudelleenmainonnassa mobiili on erityisen toimiva edellyttäen, että kampanjasivu ja muut siihen liittyvät sivut ovat mobiiliystävälliset. (Komulainen 2018, 204-208.)

Sijaintiin perustuva mobiilimainonta on erinomainen tapa palvella asiakkaita. Mobiiliviestin tulee tällöinkin olla saajalle merkityksellinen ja kiinnostava, jotta se auttaa ratkaisemaan arkipäivän pulmia. Kun tässä onnistutaan, saadaan sitoutuneita ja uskollisia asiakkaita. (Sebring 2018.)

Z-sukupolven elämä sosiaalisessa mediassa

Markkinoijan näkökulmasta Z-sukupolvi on mielenkiintoinen ja omanlaisensa kohderyhmä, johon ei välttämättä massamarkkinointi pure lainkaan. Heidät tavoittaa parhaiten mobiilisti, sillä heille ei ole elämää ilman älypuhelinta. Z-sukupolvelle on luontevaa tehdä myös ostokset verkossa nopeasti ja vaivattomasti. Z-sukupolvi on elänyt koko elämänsä keskellä sosiaalista mediaa. Heistä käytetään myös nimitystä ”zetat” ja he viettävät median ääressä aikaansa enemmän kuin minkään muun aktiviteetin parissa. Z-sukupolvi on jatkuvasti verkossa ja yhteydessä muihin, koska he pelkäävät ulkopuolelle jäämistä (”fear of missing out” eli FOMO). He näkevät sosiaalisen median mahdollisuutena menestyä ja haaveilevat usein start-up-yrittäjyydestä. (Roivainen 2018.)

Tulevaisuuden odotukset

Fast Companyn laatimien tilastojen mukaan Z-sukupolven osuus tulee olemaan 40 % kaikista kuluttajista vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi Forbes Business Development Councilin asiantuntijapaneeli on pohtinut markkinoinnin strategioita Z-sukupolvelle ja listannut muun muassa seuraavia suosituksia. (Forbes Business Development Council 2018.)

Markkinointi Z-sukupolville on nykyistä vaativampaa. Forbes Business Development Councilin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan he odottavat, että markkinoija tarjoaa heille tietoa ja keskittyy luomaan erinomaisia asiakaskokemuksia. Z-sukupolven mielestä heidän tarpeensa pitää tunnistaa etukäteen ja heille tulee tarjota pyytämättä aitoa sekä viihdyttävää vuorovaikutusta. Parhaiten Z-sukupolven tavoittaa kanavissa, missä he viettävät paljon aikaa eli sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa. Heille kannattaa kohdistaa yksilöllistä ja selkeää viestintää, jossa keskiössä on tekstin sisältö sekä viestin antama henkilökohtainen hyöty. Markkinoinnissa videoiden, kuvien ja tarinoiden merkitys on erityisen tärkeää.  Instagram-, Facebook- ja Snapchat-mobiilisovelluksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.  Video on paras keino Z-sukupolven tavoittamiseen, sillä he ovat YouTube- ja Netflix-sukupolvi. He katsovat älypuhelimillaan videoita, jotka kestävät enintään 1-3 minuuttia. Lisäksi Z-sukupolvi käyttää mielellään Reddit-verkkosivustoa, jossa käyttäjät voivat jakaa mielenkiintoisia linkkejä. (Forbes Business Development Council 2018.)

Digitaalisuus ja tulevaisuus asettaa markkinoinnille jatkossakin uusia haasteita. Siinä missä asiakkaat arvostivat kaupassa käydessään henkilökohtaista palvelua, on tämä sama ilmiö nyt Z-sukupolven myötä siirtynyt verkossa tapahtuvaan palveluun. Mielenkiintoista on nähdä, miten muun muassa ääniohjaus vaikuttaa markkinointiin.

Lähteet

Forbes Business Development Council. 2018. 13 Strategies for Marketing to Generation Z. Forbes. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbesbusinessdevelopmentcouncil/2018/02/22/13-strategies-for-marketing-to-generation-z/

Forbes Community Council. 2018. 12 Major Differences Between Mobile and Desktop Marketing. Forbes. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbescommunicationscouncil/2018/03/23/12-major-differences-between-mobile-and-desktop-marketing/#cd16a215d6bb

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoilla. Helsinki: Kauppakamari.

Lukowski, W. 2017. The role of knowledge management in mobile marketing.  Marketing of Scientific and Research Organisations. Vol. 25 (3),135-155. [Viitattu 18.2.2019]. Saatavissa: https://doaj.org/article/1a2b51caaab746d894664e1f2c052890

Sanoma Media Finland. 2018. Mobiilitutkimus: Älypuhelinten käyttö kasvaa yhä – lähes kaikki käyttäjät seuraavat puhelimestaan uutisia päivittäin. Tiedote. [Viitattu 19.1.2019]. Saatavissa: http://news.cision.com/fi/sanoma-media-finland/r/mobiilitutkimus–alypuhelinten-kaytto-kasvaa-yha—lahes-kaikki-kayttajat-seuraavat-puhelimestaan-uu,c2606688

Roivainen, I. 2018. Vähän tutkittu Z-sukupolvi on joukko sosiaalisen median natiiveja, jotka eivät tiedä mitään elämästä ennen Facebookia. Kaleva. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vahan-tutkittu-z-sukupolvi-on-joukko-sosiaalisen-median-natiiveja-jotka-eivat-tieda-mitaan-elamasta-ennen-facebookia/787403/

Sebring. S. S. 2018. Mastering Mobile Marketing. Credit Union Management. Vol. 41 (8), 18 – 21. [Viitattu 15.2.2019]. Saatavissa: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/2082538862/?pq-origsite=primo

Kirjoittajat

Heli Lehikoinen, opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Sirpa Penttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/595792 (CC0)

Julkaistu 12.6.2019

Viittausohje

Lehikoinen, H., Penttinen, S. & Kinnunen, R. 2019. Mobiilimarkkinoinnin merkitys kasvaa Z-sukupolven myötä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/12/mobiilimarkkinoinnin-merkitys-kasvaa-z-sukupolven-myota/

Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle

Terveydenhuoltoalalla markkinoinnissa on siirrytty ongelmakeskeisyydestä ennaltaehkäisevään ja palveluja korostavaan markkinointiin. Lainsäädäntö ja itsesääntely ohjaavat sisältöä. Sosiaalisen median kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön, rakentaa brändiään sekä parantaa asiakaskokemusta.

Kirjoittajat: Katja Angervo, Antti Pursio, Aleksi Partanen ja Ritva Kinnunen

Terveyspalveluiden markkinoinnin erityispiirteitä

Terveyspalveluiden markkinoinnissa korostuvat vaihtoehdot, joilla voidaan ennaltaehkäistä terveydellisten ongelmien syntymistä tai pahenemista sen sijaan, että tarjottaisiin ratkaisuja asiakkaiden terveydellisiin ongelmiin. Sote-uudistuksen myötä markkinoinnin lähestymistapa on leviämässä myös julkiselle sektorille. Nykyisin julkisen sektorin toimintaa on voinut luonnehtia enemmän tiedottamiseksi kuin markkinoinniksi. Tavoitteena ei ole ollut uusasiakashankinta vaan ennemminkin palveluista tiedottaminen. (Tuorila 2018, 16-17.)

Terveyspalveluiden markkinointiin vaikuttaa lainsäädäntö ja itsesääntely. Itsesääntelyä määrittävät Suomen Lääkäriliiton lääkäreitä ja lääkäripalveluja koskevat markkinointiohjeet ja yleiset terveyspalveluihin sovellettavat markkinoinnin itsesääntelyohjeet. Varsinaista erityissääntelyä ei ole vaan markkinointiin sovelletaan kuluttajamarkkinoinnin yleissääntelyä. (Tuorila 2018, 9.)

Terveyspalveluita markkinoidaan usein sosiaalista markkinointia hyödyntäen. Sosiaalisessa markkinoinnissa hyödynnetään markkinoinnin toimintatapoja ei-kaupallisiin tarkoituksiin käyttäen monia samoja tekniikoita kuten vaiheittaista suunnitteluprosessia, kohderyhmän määrittämistä sekä markkinatutkimuksen tekemistä asiakkaan ymmärtämiseksi. Markkinoinnissa hyödynnetään myös perinteisen markkinointimixin (tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä) työvälineitä. Erot näkyvät siinä, että sosiaalisessa markkinoinnissa markkinointiprosessilla myydään käyttäytymismuutoksia ja ensisijaisena tavoitteena on hyöty yksilölle tai yhteiskunnalle. Kilpailijana pidetään kohderyhmän nykyistä tai hyvänä pitämää käyttäytymismallia, jota pyritään muuttamaan paremmaksi sosiaalisen markkinoinnin keinoin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012, 20-21; Bergström & Leppänen 2015, 18, 34.)

Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa

Sosiaalisessa mediassa markkinoinnilla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöissä tapahtuvaa markkinointia. Suosituimpia somemarkkinoinnin kanavia ovat Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn, YouTube, Pinterest ja Snapchat. Suurimmat somemarkkinoinnin hyödyt ovat lisääntynyt näkyvyys ja lisääntynyt ”liikenne” yrityksen verkkosivuilla. Tämän lisäksi somemarkkinointi vaikuttaa positiivisella tavalla asiakkaiden sitoutumiseen, yrityksen markkinaymmärrykseen, ajatusjohtajuuteen, liidien määrään, hakukonetuloksiin, myynnin lisääntymiseen ja yritysten yhteistyökumppaneihin. Kohderyhmä ja viestintätarve määrittelevät mitä sosiaalisen median kanavia käytetään. (Stelzner 2018, 11-15.)

Sosiaalisen median avulla asiakas voidaan tavoittaa ennen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanottoa. Tällöin voidaan parantaa palvelukokemusta; luoda positiivista mielikuvaa palveluntarjoajasta ja vähentää ennakkoluuloja tulevasta toimenpiteestä tai palvelusta. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat ”miten löydän paikalle”-ohjausvideot sekä videot, joissa esitellään hoitotiimi ja hoitohuone. Kuvassa 1 on esimerkki Pihlajalinnan julkaisemasta päivityksestä hammaslääkäripelon voittamiseksi.

Kuva 1 Pihlajalinnan Facebook-julkaisu hammaslääkäripelon voittamiseksi (Facebook 2019)

Palvelukokemusta voidaan parantaa myös interaktiivisella kanssakäymisellä. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen on tavattavissa reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa. (Kotsenas ym. 2018, 156-157, 160.)

Digitaalisen läsnäolon kautta terveydenhuollon organisaatio voi saavuttaa suuren yleisön ja rakentaa brändiään. Tämä edellyttää strategista suunnittelua. Sosiaalisen median strategiaan tulisi määritellä selkeät, mitattavat tavoitteet. Indikaattoreita voivat olla mm. saavutettavuus, klikkaukset tai seuraajat. Hyödyntämällä analytiikkaa (kuten Google Analytics) voidaan seurata sosiaalisen median kautta saatuja sivustovierailuja, sekä sitä, mitkä sosiaalisen median applikaatiot luovat eniten ajanvarauksia. Analytiikan avulla voidaan myös kohdentaa markkinointia. (Kotsenas ym. 2018,155- 156.) Digitaalisessa markkinoinnissa luovan ja laadukkaan kampanjan luominen yhdistetään toimiviin järjestelmiin ja digitaaliseen sisältöön sekä vahvaan analytiikkaosaamiseen (Aalto Pro 2018).

Tunteisiin vetoaminen ja samaistuminen markkinoinnin valttina

Markkinoinnin kannalta oikeille kohderyhmille suunnattu kampanjointi tuottaa tulosta. Terveyspalvelusektorilla esimerkki tietylle kohderyhmälle suunnatusta palvelusta, jonka markkinoinnissa on hyödynnetty käyttäjille ominaisia sosiaalisen median kanavia, on terveyspalveluita tuottavan Mehiläisen nuorille naisille suunnattu ehkäisyneuvontapalvelu Snäppiklinikka, joka hyödyntää nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa suosittua Snapchatia (Mehiläinen 2018).

“Mehiläinen on tarjonnut marraskuusta 2016 lähtien nuorille maksutonta ehkäisy- ja sukupuolitautineuvontaa Snapchatin kautta. Klinikan kasvava suosio osoittaa, että nuorten matalan kynnyksen neuvontapalveluille on suuri tarve. Seuraajia mehilainen_fi-profiililla on yli 4 000 ja kysymyksiä tulee päivittäin parhaimmillaan lähes sata.” (Mehiläinen 2018.)

Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tunteita herättävien ja mielikuvia luovien kampanjoiden ja mainosten tuottamiseen eri sosiaalisen median alustojen kautta jaettavaksi, joissa asiakkaat ja käyttäjät ovat itse aktiivisia toimijoita markkinointiprosessissa. (Wheeler 2013, 11; 70.) Bloggaajien kanssa tehty yhteistyö on erinomainen esimerkki tarinanomaisesta, tiettyyn ryhmään kohdistetusta tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista. Käyttäjän kokemukset terveyspalvelujen toimivuudesta ja hyvyydestä ovat blogin seuraajille usein uskottavaa ja luotettavaa tietoa. Terveyspalveluiden ollessa kyseessä luotettavuus ja palvelun laatu ovat keskeisiä tekijöitä.

Sosiaalisen median avulla terveystietoa voidaan jakaa pienissä, helposti ymmärrettävissä osissa, kanavissa, joita asiakas muutoinkin käyttää. Videot ovat tähän oivallinen väline. Luotettavan terveystiedon jakaminen on tärkeää siinäkin mielessä, että verkossa on tarjolla paljon myös väärää informaatiota. (Kotsenas ym. 2018, 159.) Lääkäreillä kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla on erittäin hyvät edellytykset edistää terveyttä ja markkinoida palveluita sosiaalisessa mediassa. Kun tiedon tuottajana on asiantuntija, tiedon henkilökohtaisuus lisää luotettavuuden tunnetta vastaanottajassa. (Helve ym. 2015, 2004.)

Markkinointi sosiaalisessa mediassa mahdollistaa asiakas- ja palvelukokemuksen parantumisen. Sosiaalisessa mediassa markkinointiin liittyy yksilöllisyys, joka liitetään vahvasti myös terveydenhuollon palveluihin. Parhaimmillaan sosiaalinen media ikään kuin täydentää osaltaan terveydenhuollon palvelukokonaisuutta olemalla osa sitä jo itsessään.

Lähteet

Aalto Pro. 2018. Miten varmistan paikkani digitaalisen markkinoinnin etujoukoissa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://www.aaltopro.fi/aalto-leaders-insight/2018/miten-varmistan-paikkani-digitaalisen-markkinoinnin-etujoukoissa

Bergström, S., Leppänen, A. 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 16. uudistettu painos. Helsinki: Edita.

Facebook. 2019. Pihlajalinna. [Viitattu 6.6.2019]. Saatavissa: https://www.facebook.com/pihlajalinna/

Helve, O., Kattelus, M., Norhomaa, S. & Saarni, S. 2015. Terveystieto ja sosiaalinen media – lääkäri jälleen kansankynttilänä. Duodecim. Vol. 131 (21), 2003–2008. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12512

Kotsenas, A., Makala, A., Aase, L., Timimi, F., Young, C. & Wald, J. 2018. The Strategic Imperative for the Use of Social Media in Health Care. Journal of the American College of Radiology. Vol. 15(1), Part B, 155-161. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://www.jacr.org/article/S1546-1440(17)31180-8/fulltext

Mehiläinen. 2018. Ehkäisyneuvonta tavoittaa nuoret somessa – Mehiläisen Snäppiklinikan suosio kasvaa. [Viitattu 26.1.2019]. Saatavissa: https://mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/ehkaisyneuvonta-tavoittaa-nuoret-somessa-mehilaisen-snappiklinikan-suosio-kasvaa

Stelzner, M. 2018. 2018 Social Media Marketing Industry Report: How marketers are using social media to grow their business. Social Media Examiner. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://www.scribd.com/document/377942566/2018-Social-Media-Marketing-Industry-Report?secret_password=8v7CjpbmyKpFxDniFFwy#fullscreen&from_embed

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Sosiaalisen markkinoinnin ABC. THL. Opas 18. [Viitattu 28.1.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/documents/890257/905529/sosiaalisen+merkkinoinnin+abc.pdf/6c61db51-da83-4389-950b-d0d6c1467788

Tuorila, H. 2018. Terveyspalvelujen markkinoinnin sääntelykehikko ja soteuudistuksen markkinointiin kohdistamat haasteet. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 1/2018. [Viitattu 14.1.2019]. Saatavissa: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2018/kkv-selvityksia-1-2018-terveyspalvelujen-markkinointi.pdf

Wheeler, A. 2013. Designing Brand Identity – An Essential Guiden for the Whole Branding Team. 4th Edition. New Jersey: John Wiley & Sons.

Kirjoittajat

Katja Angervo on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Antti Pursio on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

Aleksi Partanen on ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. Hanke on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 11.6.2019

Viittausohje

Angervo, K., Pursio, A., Partanen, A. & Kinnunen, R. 2019. Terveyspalveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa – lisäarvoa asiakkaalle. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/11/terveyspalveluiden-markkinointi-sosiaalisessa-mediassa—lisaarvoa-asiakkaalle/

Korkearakentaminen Suomessa: haasteita ja mahdollisuuksia

Korkearakentaminen voi olla ratkaisu kaupunkien tilankäytön tehostamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Se myös luo monia haasteita kaupunkiympäristön suunnitteluun ja itse rakentamisprosessiin. Suomessa korkeat rakennukset ovat tämän vuosituhannen ilmiö ja haasteita on nyt alettu tunnistaa ja niihin pyritään puuttumaan.

Kirjoittajat: Minja Vainio ja Piia Haapea

Mitä on korkearakentaminen?

Korkearakentaminen, pilvenpiirtäjät ja silmiinpistävä arkkitehtuuri, yhdistetään usein suuriin, vauraisiin ja tiheästi asuttuihin kaupunkeihin, kuten New York, Dubai ja Hongkong. Niissä korkearakentaminen on jo tuttua ja rakennusten korkeuksien kasvaessa on luotu käsitteet superkorkea (300 m) ja megakorkea (600 m). Suomessa korkearakentaminen on yleistynyt 2000-luvulla erityisesti kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Varsinaista virallista määritelmää korkealle rakentamiselle ei ole, kuvaavimpana määritelmänä toimii Turun kaupungin korkean rakentamisen selvityksen määritelmä:
”Korkealla rakentamisella tarkoitetaan tässä selvityksessä kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista” (Turun kaupungin ympäristötoimiala 2017, 9). Esimerkkinä korkearakentamisesta on kuvassa 1 esitetty New Yorkin siluetti.

Korkean rakentamisen ajatellaan olevan ratkaisu kiihtyvään asuntokysyntään kasvukeskuksissa. Se on mahdollisuus tilankäytön tehostamiseen ja monipuolisempaan asuntotarjontaan. Lisäksi hyvin rakennettuna ja suunniteltuna se parantaa energiatehokkuutta ja sen ajatellaan edistävän kestävää kehitystä muun muassa yhteisöllisyyden ja jakamistalouden kannalta. (Aatsalo 2018.) Kuitenkaan rakentaminen ei koskaan ole ongelmatonta ja korkearakentamiseen liittyy erityisesti poikkeukselliseen korkeuteen liittyviä haasteita.

KUVA 1. New Yorkin siluetti ja vuonna 1931 valmistunut 449 -metrinen Empire State Building (Pxhere 2019)

Tässä artikkelissa käydään läpi erilaisia korkearakentamiseen liittyviä haasteita, joita harvemmin tulee juurikaan ajatelleeksi. Yleisin mielikuva ihmisillä liittyy korkearakentamisen yhteydessä lähinnä sen rakenteelliseen kestävyyteen erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten maanjäristyksien ja myrskyjen aikana. Koska korkearakentaminen on Suomessa yleistynyt vasta tällä vuosituhannella, on myös rakentamiseen liittyvät ohjeistus keskittynyt vain perinteisempien, matalampien, rakennuksien rakentamiseen. Yksi ensimmäisistä Suomeen tehdyistä rakentamistapaohjeista on Helsingin kaupungin tilaama Korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Ohjeessa pyritään puuttumaan korkearakentamisen haasteisiin yhtenäistämällä ja selventämällä korkearakentamisen käytäntöjä ja vaatimuksia Suomessa. Rakennustapaohje koskee yli 16-kerroksisia rakennuksia. (Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018, 1.) Koska korkearakentaminen tulee lisääntymään, on erityisen tärkeä herättää tietoisuutta ja keskustelua asiantuntijoiden ja eri osapuolten välillä. Korkearakentamiseen Yhdyskuntasuunnittelu seuran artikkelin (2019) mukaan korkean rakentamisen hankkeita on vireillä eri puolilla Suomea useita kymmeniä.

Korkearakentamisessa tulee huomioida myös turvallisuus, sijainti, ilmasto ja ihminen

Rakennuksen korkeus lisää yleensä myös rakennuskustannuksia, muun muassa sen vuoksi, että korkeita rakennuksia koskevat tiukemmat palo- ja turvallisuusmääräykset. Myös sähkö- ja LVI-järjestelmät, hissit ja parvekkeet vaativat erityisratkaisuja. Toisaalta korkeus on haaste myös muulle suunnittelulle, koska rakennus voi itsessään huonontaa asuinympäristön viihtyisyyttä esimerkiksi lisäämällä tuulisuutta ja varjostuksia. Rakennusfysiikalle korkeus luo omat haasteensa, kun rakenteilta vaaditaan enemmän lujuutta. (Turun kaupungin ympäristötoimiala 2017, 15, 22.)

Suomessa ilmasto on merkittävä tekijä, joka tulee huomioida rakennuksen suunnittelussa. Erityisesti tuulisuus ja ilmasto-olot, joihin liittyy merkittäviä lämpötilojen vaihteluita, luovat erilaisia haasteita kuin mitä aikaisemmin mainituissa kaupungeissa maailmalla kohdataan. Tuulisuus on Suomessa tyypillistä ja se on otettava huomioon rakenteiden lujuudessa. Kylmät ilmasto-olot aiheuttavat korkeissa rakennuksissa niin sanotun hormivaikutuksen. Hormivaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi on sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero ja tästä aiheutuvat suuret termiset paine-erot. Hormivaikutus aiheuttaa rakennuksissa muun muassa sisäolosuhteiden heikkenemistä, kosteusriskejä ja tilalämmityksen lisääntymistä. Kaikkiin haasteisiin voidaan puuttua ja ne voidaan vähintäänkin minimoida, kun ne huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. (Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018, 68.)

Rakennusten käyttäjät, eli ihmiset ovat myös osa korkearakentamiseen liittyviä riskejä. Koska rakentamiskustannukset ovat huomattavasti tavallista rakentamista korkeammat, on rakennuksen ensiarvoisen tärkeää vastata asukkaiden odotuksia. Yleisellä tasolla maankäytön tavoitteet edellyttävät asumisen tiivistämistä, yhteisöllisyyttä ja palveluiden keskittämistä. Paperilla tämä kaikki voidaankin tulkita taloudellisesti ja rakenteellisesti alueita kehittäväksi ja viihtyvyyttä lisääväksi. Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin noussut esille asuinalueiden eriarvoistuminen, korkean rakentamisen alueella hintataso on yleensä suurempi, jolloin varakkuuserot korostuvat. Lisäksi yhteisöllisyyden on todettu olevan hyvin pitkälle riippuvainen asukkaista itsestään, eikä se synny ilman yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita. (Hasu & Staffans 2019.)

Tulevaisuus

Tämäkin artikkeli nostaa esille tekijöitä, jotka tulee huomioida suunniteltaessa korkeaa rakentamista. Alueen tulevien ja nykyisten asukkaiden sekä kaavoittajien ja rakennussuunnittelijoiden tuleekin huomioida hyvin erilaisia asioita ja tekijöitä, jotka ovat vielä Suomessa suhteellisen uusia. Korkearakentaminen yleistyessä opitaan siihen kohdistuvista odotuksista ja haasteista yhä enemmän. Joku voi pitää korkeaan rakentamiseen liittyviä riskejä jopa liian suurina, kun ei kenelläkään ole tiedossa absoluuttista totuutta siitä, muodostuuko korkearakentamisesta sittenkään yksiselitteistä ratkaisua tilankäytön tehostamiseen, monipuolisempaan asuntotarjontaan tai yhteisöllisyyden ja jakamistalouden lisäämiseen. Kuitenkin huolellisella suunnittelulla sekä olemassa olevien simulointimallien ja laskentaohjelmistojen avulla erilaisten tekijöiden vaikutuksia voidaan suunnitella etukäteen hyvinkin pitkälle.

Artikkelissa on käsitelty lähinnä korkearakentamisen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä hyvin yleisellä tasolla. Aiheeseen voi tutustua lisää Minja Vainion (2019) erinomaisen Energia- ja ympäristötekniikan opinnäytetyön kautta. Opinnäytetyössä on keskitytty erityisesti korkean rakentamisen laskennalliseen painesuhdetarkasteluun, simulointiin ja sen dokumentointiin. Vainion opinnäytetyön aikana luotiin Sweco Talotekniikka Oy:lle toimintamalli ja dokumenttipohja, joiden avulla korkeiden rakennusten painesuhteita voidaan tutkia pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnan vaatimusten mukaisesti.

Lähteet

Aatsalo, J. 2018. Maakunnissa ja kasvukeskuksissa vireillä yli kymmenen korkean rakentamisen hanketta. Rakennuslehti. [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/maakunnissa-ja-kasvukeskuksissa-vireilla-yli-kymmenen-korkean-rakentamisen-hanketta/

Hasu, E. & Staffans, A. 2019. Korkean rakentamisen pilvilinnat. Yhdyskuntasuunnittelun seura Oy. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: http://www.yss.fi/journal/korkean-rakentamisen-pilvilinnat/

Korkean rakentamisen rakentamistapaohje 2018. Helsingin kaupunki. [Viitattu 20.2.2019]. Saatavissa: https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/KORKEAN_RAKENTAMISEN_RAKENTAMISTAPAOHJE_OHJEKORTIT.pdf

Pxhere. 2019. [Viitattu 10.6.2019]. Saatavissa: https://pxhere.com/en/photo/665988

Turun kaupungin ympäristötoimiala. 2017. Yleiskaava 2029. Turun korkean rakentamisen selvitys. [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_korkean_rakentamisen_selvitys_id_74071.pdf

Vainio, M. 2019. Laskennallinen painesuhdetarkastelu korkearakentamisessa ja sen dokumentointi. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa:  https://www.theseus.fi/handle/10024/172449

Kirjoittajat

Minja Vainio on pian valmistuva insinööri Energia- ja ympäristötekniikan alalta. Hänen opinnäytetyön aiheensa oli mielenkiintoinen, paljon opettava ja avasi ovia myös työelämään. Minja odottaa innolla työelämään siirtymistä pääkaupunkiseudulla.

Pia Haapea on Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja. Ympäristötekniikan lisäksi hän on suorittanut tutkinnon talotekniikassa, jossa perehtyi erityisesti hyvään sisäilmastoon liittyviin tekijöihin.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1365907 (CC0)

Julkaistu 11.6.2019

Viittausohje

Vainio, M. & Haapea, P. 2019. Korkearakentaminen Suomessa: haasteita ja mahdollisuuksia. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/11/korkearakentaminen-suomessa:-haasteita-ja-mahdollisuuksia/


Opiskelijoiden palvelukokemukset opiskelijavaihdon kehittämisen lähtökohtana

Asiakaslähtöinen palvelunkehittäminen ja jatkuva kommunikaatio hyödyttää niin palveluntarjoajaa kuin asiakastakin. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon palveluita tutkittiin ja kehitettiin vaihto-opiskelijoiden palvelukokemusten avulla. Tietojen löydettävyys ja ajantasaisuus sekä info-tapahtumien sisältöjen räätälöinti nousivat kehityskohteiksi.

Kirjoittajat: Jenni Marjanen ja Jaana Loipponen

Palautteiden pohjalta kehittämistarve

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon palvelut keskittyvät tarjoamaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvää palvelua. Aiemmin saatujen yksittäisten palautteiden perusteella on havaittu, että asiakaskokemuksia kannattaisi tutkia laajemmin ja käyttää saatuja tutkimustuloksia keinona kehittää palvelua asiakaslähtöisempään suuntaan.

Yksinkertaisuudessaan palvelut tarkoittavat sitä, mitä palveluntarjoaja tuottaa asiakkailleen (Eräsalo 2011, 12). Sen sijaan, että organisaatiot keskittyisivät tuottamaan palvelua, voidaan kehittämistyössä ottaa huomioon myös asiakkaan näkökulma. Lähtökohtaisesti palvelun käyttäjä, eli asiakas on palvelun keskiössä ja palvelu toteutetaan häntä varten (Tuulaniemi 2011, 71). Kuuntelemalla asiakkaita ja kehittämällä palvelua heidän tarpeiden mukaan luodaan positiivisia palvelukokemuksia.

Kun palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti, osallistetaan palvelun käyttäjät mukaan kehittämistyöhön. Vaihto-opiskelijoiden palvelukokemuksia tutkimalla voidaan selvittää, miten palvelua tulisi kehittää, jotta saataisiin luotua heille entistäkin positiivisempia palvelukokemuksia.

Kysely lähteville ja saapuville

Opiskelijavaihdon palveluiden tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin opinnäytetyönä (Marjanen 2019), jossa tekijänä oli palveluliiketoiminnan opiskelija ja toimeksiantajana Lahden ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa toteutettiin vaihto-opiskelijoille suunnattu kysely koskien heidän palvelukokemustaan LAMKin opiskelijavaihdon palveluiden kokonaisprosessin aikana. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin jälkeen opinnäytetyössä esiteltiin toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 97 LAMKin vaihto-opiskelijaa ja vastauksissa nousi esille paljon hyviä, mutta myös kehitettäviä asioita. Tutkimuksessa nousi esille opiskelijoiden kiinnostus opiskelijavaihdon palveluiden kehittämistä kohtaan ja heidän ideoitaan kannattaakin hyödyntää myös palvelun jatkokehittämistyössä.

Mitä palvelussa tulisi kehittää?

Opiskelijoiden kannalta tärkeisiin asioihin on panostettava. LAMKin vaihto-opiskelijoille teetetyn kyselyn tuloksissa nousi toistuvasti esille olemassa olevan informaation löydettävyys ja ajantasaisuus. Etenkin LAMKiin saapuville vaihto-opiskelijoille on ollut erittäin tärkeää, että kurssit, joiden perusteella he ovat tehneet päätöksensä hakea opiskelijavaihtoon LAMKiin, ovat edelleen kurssivalikoimassa myös opintojen alkaessa. Mikäli opinnot eivät pääse alkamaan suunnitelmien mukaan, se vaikuttaa haluttujen opintokokonaisuuksien menettämisen myötä opiskelijan palvelukokemukseen negatiivisesti. Asia voidaan korjata kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota etukäteen julkaistavaan kurssivalikoimaan ja pyrkiä järjestämään haluttuja kurssikokonaisuuksia.

Huomioitavaa on myös, että lähes poikkeuksetta asiakkaat kertovat kokemuksistaan muille. Palveluntarjoaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, ovatko asiakaskokemukset positiivisia vai negatiivisia. (Eräsalo 2011, 16). Positiivisia kokemuksia saadaan lisättyä kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakasta ja pyrkimällä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin (Ficher & Vainio 2014, 9). Opiskelijavaihdon jatkuvuuden kannalta on erittäin tärkeää pyrkiä tuottamaan opiskelijoille positiivisia kokemuksia sekä pyrkiä kääntämään myös aluksi negatiivisilta tuntuvat kokemukset lopulta positiivisiksi.

Kyselyn tuloksissa nousi esille myös LAMKiin saapuvien vaihto-opiskelijoiden toiveet orientaatioviikkoa kohtaan. Kansainvälisistä kohteista LAMKiin saapuvia opiskelijoita kiinnostaa etenkin suomalaisuus ja suomen kieli. He ovat hyvin kiinnostuneita maasta ja kulttuurista, johon he ovat saapuneet opiskelemaan. LAMKissa opiskelevat kansainväliset tutoropiskelijat ovat vaihto-opiskelijoiden orientaatioviikossa mukana ja auttavat omalla toiminnallaan opiskelijoita integroitumaan LAMKin toimintaympäristöön.

Kehittämisideoita jatkossa

Jatkokehittämisideana opinnäytetyössä nostettiin esille jo aiemmin opiskelijavaihdon palveluissa esille tullut idea älypuhelimelle tarkoitetusta pelisovelluksesta. Pelisovelluksen voisi suunnitella ja testitoteuttaa esimerkiksi LAMKin opiskelijaprojektina. Sovellus tulisi kehittää ja suunnata LAMKista lähteville vaihto-opiskelijoille ja sen ideana olisi auttaa opiskelijoita etenemään opiskelijavaihdon prosessissa suunnitelmallisesti.

Opiskelijoiden kannalta informaation helppo löydettävyys sekä kokonaisprosessin sujuvuus on tärkeitä asioita ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota myös tulevaisuudessa. Kun opiskelijat tietävät mistä ja miten palvelun kokonaisprosessi muodostuu, ollaan lähempänä onnistunutta palvelukokemusta.

Lahden ammattikorkeakoulun kannattaa myös hyödyntää eri alojen opiskelijoita ja heidän kokemuksiaan opiskeluun liittyvien erilaisten palveluiden kehittämistyössä. Kuuntelemalla ja keskustelemalla asiakaskohderyhmän kanssa voidaan hyvästä palvelusta saada vieläkin parempi.

Lähteet

Eräsalo, U. 2011. Palvelu ammattina. Vantaa: Hansaprint Direct Oy.

Ficher, M. & Vainio, S. 2014. Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.

Marjanen, J. 2019. Opiskelijavaihdon palveluiden kehittäminen vaihto-opiskelijoiden palvelukokemusten avulla – Case: Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n lähtevät ja saapuvat vaihto-opiskelijat. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu: 1.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214127

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu: Palvelu. Helsinki: Talentum Pro.

Kirjoittajat

Jenni Marjanen on tuore palveluliiketoiminnan tradenomi (AMK) liiketalouden alalta ja työskentelee tällä hetkellä henkilöstöhallinnon tehtävissä.

Jaana Loipponen toimii liiketalouden lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 10.6.2019

Viittausohje

Marjanen, J. & Loipponen, J. 2019. Opiskelijoiden palvelukokemukset opiskelijavaihdon kehittämisen lähtökohtana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/opiskelijoiden-palvelukokemukset-opiskelijavaihdon-kehittamisen-lahtokohtana

How to raise brand awareness using Inbound Marketing

Living in a period of constant and inevitable changes we can’t help but observe how fast new trends replace each other. Most companies used to think that the message had to be pushed in order to attract customers and make them want to buy their products. This very approach is called “outbound” marketing. However, shopping habits have changed, and the outbound approach has become no longer effective for the purpose of building brand awareness. Instead, a new “inbound” approach took over a place and transformed the holistic thinking of how marketing activities should be performed.

Authors: Elizaveta Popova and Marja Viljanen

Inbound marketing approach

The term Inbound Marketing was introduced by the developer of software products for marketing, HubSpot, and was defined as a method of attracting, engaging and delighting buyers to make the business grow and build customer loyalty. (HubSpot 2019.) The inbound marketing approach can be shown through a set of stages which forms an inbound marketing methodology. According to this methodology, before a buyer makes a purchase, they should go through certain phases from being random strangers towards becoming brand´s promoters. (Bezovski 2015.)

Figure 1. Inbound marketing methodology (Hubspot 2019)

The inbound methodology includes four stages: “attract”, “convert”, “close” and “delight”. At the “attract stage a company makes the first impression on its website to turn a sudden stranger into a regular visitor. To reach this goal, a company has to be active in social media, incorporate ads and content marketing to be able to demonstrate value to a visitor. At the next, “convert” stage, the visitor turns into a lead. This is particularly important for the B2B business as at this stage the company collects customer data to perform a lead analysis. At this phase, a company has to make sure that the website works well, and all landing pages are optimized according to SEO parameters. The lead then turns into a customer at the “close” stage. This stage defines the level of potentiality of the lead. It is essential to use lead scoring tools to identify the quality of the lead and decide whether it is worth taking over this lead or not. The final and the most important phase is delightas there is an opportunity to get more out of the deal. By enforcing more targeted social media and newsletters campaigns, and actively engaging with customers, the company provides additional value and makes customers delighted enough to be willing to share their experience with others. (Lam 2018.) 

Besides high cost-efficiency, sophisticated algorithms used in inbound marketing help to process better customer data and discover the proper type of advertising and make targeting process much easier. In the long run, the pull approach facilitates raising brand awareness and increasing the company’s sales by building a long-term inbound marketing strategy. (Expert journal of Marketing 2015.)

How to apply inbound marketing for B2B sales in Russia?

Russian market presents a rich export area with high consumer demand for foreign products. In order to understand what inbound marketing tools a B2B company could apply to this market, the case company research was conducted. The company under research was a Finnish company operating in several export markets including Russia. The study involved interviews with the company’s employees in the Russian offices. It turned out that basic tools used in inbound marketing would present a solution for the company´s business in Russia. The staff expressed the need to optimize SEO and integrate CRM tools to manage customer data. All interviewers also agreed that active social media presence is highly needed. Based on the statement that most of their customers mainly use Facebook and Instagram, it was rational to assume that starting points would be putting the efforts on starting social media campaigns on these platforms. (Popova 2019.)

In terms of Internet usage, Russia occupies seventh place in the ranking of Internet usage with almost 110 million online users (Viunova 2018). Based on these numbers it can be concluded that the Internet is a good platform for marketers to demonstrate and sell companies’ products and services. Pulling B2B customers in, of course, presents a challenge as they are more demanding and selective about how they are willing to engage with companies. (Chaffey & Smith 2017, 9.) However, by keeping up with the latest consumer trends, a business can stay at the front line. Speaking of Russia, it is important to follow the common trends and also adjust to country specifics. To name some trends, video content takes 75% traffic on the Russian Internet arena thus it can be a handy tool for B2B company to showcase their products. Face-to-face communication is also highly important that is why combining offline/online marketing is necessary. Language is another factor that influences customer decision. It is essential to keep the conversation and provide online content in the Russian language. (Viunova 2018.)

Since inbound marketing does not focus only on digital activities it is important to remember that standard sales procedures play an important part at each stage of the inbound approach. Combining them all would facilitate the sales work and increase brand awareness by not only offering good service but also engaging with a customer even in the post-deal period. The best way to implement inbound marketing is to build an easily-integrated plan which would involve the combination of online and physical marketing activities. By these means, the company will attract more quality leads, trigger a sales growth and raise overall brand awareness on the market.

References

Bezovski, Z. 2015. Inbound marketing-a new concept in digital business. SELTH 2015 – International Scientific Conference of the Romanian-German University of Sibiu. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/291833697_Inbound_Marketing_-_A_New_Concept_in_Digital_Business

Chaffey, D. & Smith P. 2017. Digital marketing excellence. 5th edition. New York: Routledge.

Expert journal of marketing 2015. A new development in online marketing: introducing digital inbound marketing. [cited 13 Feb 2019]. Available at: http://marketing.expertjournals.com/23446773-305/

Hubspot 2019. What is inbound marketing? [cited 14 Feb 2019]. Available at: https://www.hubspot.com/inbound-marketing

Lam, A. 2018. What does inbound mean? A comprehensive guide to the inbound marketing funnel. Responsify. [cited 13 Feb 2019]. Available at: https://www.responsify.com/what-does-inbound-mean-inbound-marketing-funnel/

Popova, E. 2019. Raising brand awareness through inbound marketing in b2b sales on the Russian market. Bachelor Thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. Lahti. [cited 26 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414796

Viunova, O. 2018. Marketing trends in Russia and abroad. Young scientist. [cited 12 Mar 2019]. Available at: https://moluch.ru/archive/209/51258/

Authors

Elizaveta Popova graduated from the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and received a BBA degree in International Business on June 20, 2019.

Marja Viljanen is a senior lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/758989 (CC0)

Published 10.6.2019

Reference to this publication

Popova, E. & Viljanen, M. 2019. How to raise brand awareness using Inbound Marketing. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/06/10/how-to-raise-brand-awareness-using-inbound-marketing/