Aihearkisto: Älykäs teollisuus

Digitalisaation merkitys rekrytoinnissa

Rekrytointi on siirtymässä voimakkaasti verkkoon. Työnantajilla on tänä päivänä useita mahdollisuuksia työntekijöiden tavoittamiseen digitaalisten kanavien kuten työnhakusivustojen ja sosiaalisen median avulla. Digitalisaation tuodessa uusia vaihtoehtoja onnistua rekrytointiprosessissa paremmin, se muuttaa myös toimintatapoja työnhaussa. Digitalisaatio luo haasteen rekrytoijalle: miten hakijat tavoitetaan parhaiten myös tulevaisuudessa?

Kirjoittajat: Sanni Oja ja Riku Nummikoski

Digitalisaatio tehostaa liiketoimintaa, viestintää ja prosesseja

Työntekijöiden hankinta eli rekrytointi on yksi yrityksen tärkeimmistä toiminnoista ja sen onnistuminen vaikuttaa myös yrityksen kilpailukykyyn ja menestymiseen. Kun rekrytointiprosessi suunnitellaan ja toteutetaan huolella, pystytään minimoimaan epäonnistuneen rekrytoinnin riskit sekä säästetään aikaa ja rahaa. (Österberg 2015, 91.)

Vuonna 2016 Suomessa oli noin 33 900 avointa työpaikkaa, joka on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli työnantajien arvion mukaan jopa 40 prosenttia. (Tilastokeskus 2017.) Teknologia on kuitenkin tuonut uusia mahdollisuuksia onnistua rekrytoinnissa paremmin ja sen mahdollistamat toimintatavat ovat aikaansaaneet digitalisaation ja asioiden digitalisoitumisen. (Ilmarinen & Koskela 2015, 23).

Internetin läpimurron myötä iso osa asioinnista on siirtynyt puhelimista ja konttoreista verkkoon. Digitaaliset kanavat ovat nousseet tärkeäksi osaksi nykypäivän asiakaspalvelua ja kaupankäyntiä. Usein digitaaliset kanavat mahdollistavat perinteisempiä kanavia paremmin kustannustehokkaammat ratkaisut ja laajemman kohderyhmän tavoittamisen. (Merisavo, Vesanen, Raulas & Virtanen 2006, 15, 25.)

Digitalisaatiosta puhutaan, kun digitalisoituminen muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten toimintaa tai markkinoiden dynamiikkaa (Ilmarinen & Koskela 2015, 22 – 23). Se on mullistanut tiedot välityksen ja saatavuuden ja tuonut mukanansa mobiliteetin, sosiaalisen median ja globalisaation. Näiden ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus vertailla tuotteita ja palveluita helpommin. Tieto on digitaalisten palvelujen avulla kaikkien saatavilla. (Filenius 2015, 17 – 19.)

Sosiaalinen media ja mobiliteetti rekrytoinnissa

Digitalisaatio näkyy myös tämän päivän tavoissa rekrytoida ja erilaisia digitaalisia palveluita on tarjolla monipuolisesti (Hoppe & Laine 2014, 99). Kun vaihtoehtoja on useita, on olennaista miettiä minkä kanavan kautta löydetään parhaiten tavoiteltu kohderyhmä. Usein rekrytointikanavia käytetäänkin yhtä aikaa, jotta tavoitetaan potentiaaliset hakijat mahdollisimman kattavasti. (Salli & Takatalo 2014, 28.)

Sosiaalisen median ja mobiliteetin myötä on syntynyt useita hakukanavia ja -keinoja. Sosiaalisen median sanotaankin olevan tärkeä kanava rekrytoinnissa juuri sen vuorovaikutteisuuden ja sosiaalisuuden takia. Sen ei kuitenkaan uskota vielä korvaavan yhtäkään kanavaa täysin, mutta sillä tulee olemaan iso merkitys tulevaisuuden rekrytoinnissa. (Korpi, Laine & Soljasalo 2012, 11 – 14.)

Perinteisimmät kanavat, kuten työpaikkailmoittelusivustot ja printtimediat, ovat saaneet rinnalleen teknologiaa ja tekoälyä hyödyntäviä palveluita, jotka yhdistävät työnantajia ja hakijoita toisilleen. Rekrytointiympäristöt ovat menossa teknologian osoittamaan suuntaan. Oppivan tekoälyn avulla työnhakijoilta ei enää tarvitse vaatia joka kerta työhakemuksia, vaan tekoäly etsii sopivat työntekijät jo ennalta syötettyjen tietojen avulla. (Pennanen 2017.)

Tutkimus työnhakijoille

Ojan (2017) opinnäytetyössä tutkittiin 335:n työnhakijan työnhakutapoja, hakijakokemusta ja työnantajakuvan muodostumista.  Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maaliskuussa 2017. Hakijoiden työnhakutavat olivat yhtenä osana tutkimusta ja niiden avulla pyrittiin kartoittamaan, miten digitalisaatio näkyy hakijoiden tavoissa etsiä ja hakea työtä.

Tutkimuksessa selvitettiin mitä työnhakukanavia käytetään tällä hetkellä mieluiten ja miten perinteisistä kanavista poikkeavat keinot herättävät kiinnostusta. Työnhakijoita pyydettiin myös vastaamaan sosiaalista mediaa koskeviin kysymyksiin, joiden avulla haluttiin selvittää mitä sosiaalisen median kanavia käytetään tällä hetkellä ja mitä kanavia haluttaisiin käyttää tulevaisuudessa.

Yhteenveto

Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että digitaaliset keinot ovat merkittävä osa työnhakua tänä päivänä. Töitä etsitään mieluiten digitaalisista kanavista ja myös tavanomaisimmista poikkeavista työnhakukeinoista ollaan kiinnostuneita. Kiinnostavimpana koettiin juuri teknologia, joka yhdistää työnantajia ja hakijoita toisilleen. Vastaajista 75 % oli erittäin halukas tai melko halukas hyödyntämään keinoa työnhaussaan. Mobiilia haluttiin käyttää sekä työnhakuun sekä työnhakemuksen jättämiseen. Vaikka sosiaalisesta mediasta oltiin kiinnostuneita, kävi ilmi, että jopa 40 % tutkimukseen vastanneista ei ollut vielä käyttänyt sitä apuna työnhaussaan. Sosiaalisen median kanavista suosituimmat Facebook ja LinkedIn koettiin soveltuvan parhaiten työnhakuun. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että yrityksen hakuprosessin nykyaikaisuudella on melko paljon merkitystä myös hakukokemuksen kannalta.

Rekrytointien digitalisoituminen on tätä päivää. Vaikka uudet tavat ja keinot hakea töitä herättävät kiinnostusta myös työnhakijoissa, hakijat suosivat vielä perinteisempiä kanavia, kuten työpaikkailmoittelusivustoja. Rekrytoijan kannattaakin huomioida tämä tulevaisuudessa rekrytoidessaan. Digitalisaation tuomat uusimmat teknologiat eivät ole vielä syrjäyttäneet kaikkia vakiintuneita tapoja rekrytoinnissa ja työnhaussa.

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä: Docendo.

Hoppe, T. & Laine, T. 2014. Työnhakuopas: mitä, miten, missä? Helsinki: Talentum.

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum Media Oy.

Korpi, T., Laine, T. & Soljasalo, J. 2012. Rekrytoinnin suhteellisuusteoria. Helsinki: Management Institute of Finland MIF.

Merisavo, M., Vesanen, J., Raulas, M. & Virtanen, V. 2006. Digitaalinen markkinointi. Helsinki: Talentum.

Oja, S. 2017. Hakijakokemuksen merkitys rekrytointiprosessissa. Digitaalisuus osana rekrytointia. [Verkkodokumentti]. AMK – opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512486

Pennanen, T. 2017. Työnhakijaa arvioi nyt myös tekoäly – ”Rekrytointi tulee muuttumaan Tinderin kaltaiseksi”. Helsingin Sanomat. [Verkkolehti].[Viitattu 3.6.2017]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/art-2000005227987.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.4.2017].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/atp/

Österberg, M. 2015. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.

Kirjoittajat

Sanni Oja valmistuu markkinoinnin tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2017.

Riku Nummikoski, vanhempi lehtori, Liiketalous, Lahden ammattikorkeakoulu.

Julkaistu 9.6.2017

 

Kiertokatu osana kiertotaloutta

Osana kevään 2017 kiertotalousväylää Lahden ammattikorkeakoulun materiaali- ja ympäristöteknologian sekä liiketalouden opiskelijat tekivät Tramel/BLTK Oy:n toimeksiannon pohjalta projektin, jonka päämääränä oli kehittää helppo ja asiakasystävällinen materiaalikierrätyskonsepti. Tässä artikkelissa kuvataan työelämälähtöiseen kehittämishankkeeseen kuuluvaa oppimisprosessia sekä opiskelijoiden kehittämiä ratkaisumalleja materiaalivirtojen hallintaan.

Kirjoittajat:  Rasmus Toropainen ja Pia Haapea

Mitä on kiertotalous?

Suomessa on perinteisesti lajiteltu kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyviä jätevirtoja. Esimerkiksi eri periaatteella toimivat kirpputorit, vaatteiden kierrätys ja pullonpalautusjärjestelmämme alkavat olla arkipäivää meille kaikille. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, ja erilaisille innovatiivisille palvelukonsepteille, jotka helpottavat ja tehostavat kierrätystä ja uusiokäyttöä, on olemassa selkeä tilaus. Pari vuotta sitten lanseerattu kiertotalous -termi on talouden uusi malli, jossa mm. edistetään materiaalien ja tuotteiden arvon säilymistä alkuperäisen käytön jälkeenkin. Tämä tulee huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Materiaalien ja tuotteiden arvoa voidaan myös maksimoida erilaisilla palveluilla ja älykkyydellä. (Sitra, 2016.)

Valtioneuvoston kanslian (2015) tekemän selvityksen mukaan kiertotaloustoimenpiteillä on mahdollista kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Taloudellisen kasvun lisäksi oletetaan kasvihuonekaasupäästöjen ja neitseellisten raaka-aineiden kulutuksen vähentyvän. Avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä on koko yhteiskunnan arvomaailman muutos, jossa avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnan eri tasoilla. Kiertotalouden odotusten lunastaminen vaatii muutoksia tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä jätehuoltoon. (Valtioneuvoston kanslia, 2015.) Lisäksi hallituksen tavoitteena nykyisellä vaalikaudella on kohottaa Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi vuoteen 2025 mennessä (Ympäristöministeriö, 2017).

Kuva 1. Kiertotalouden perusajatus (Rasmus Toropainen)

Kiertotalous on tunnistettu myös Lahden ammattikorkeakoulussa tärkeäksi osaamisalaksi. Lähes 100 LAMK:n opiskelijaa eri aloilta on osallistunut lukuvuoden 2016 – 2017 aikana toteutettuihin monialaisiin kiertotalouden väyläopintoihin.  Väyläopintoihin kuuluu työelämälähtöinen 5 op:n laajuinen kehittämisprojekti. Aiheet ovat vaihdelleet kestävän tulevaisuuden tutkimisesta kierrätysmateriaalin käytettävyystutkimuksiin.

 Kiertokatu-sovelluksella helppoutta kierrätykseen

Projektin lopputuloksena syntynyt konsepti koostuu mobiilisovelluksesta ja sen välityksellä operoitavista paikkaan sitomattomista keräyspisteistä. Sovellus on koko konseptin ydin, sillä sen on tarkoitus toimia tärkeänä tiedonvälityskanavana ja yhdistää tarpeettomien tavaroiden ja materiaalien haltijat niitä tarvitseviin tahoihin. Sovelluksen kautta voidaan ilmoittaa halusta kerätä tiettyä materiaalia tai tuotetta, ilmoittaa tarpeettomasta tavarasta, löytää kierrätysinfoa ja paljon muuta. Lisäksi sovellus toimii tietolähteenä kierrätyspalveluiden käyttäjille näyttämällä keräyspisteiden kulloisenkin sijainnin ja sen, mitä missäkin kerätään, milloin ja mihin kerätyt materiaalit päätyvät. Sovelluksen kautta on myös mahdollista kerätä tilastotietoa materiaalikierroista. Sovelluksen suunnittelussa on pyritty vetoamaan myös nuoriin tuomalla sovellukseen pelillisyyttä.

 Helppokäyttöiset ja mielenkiintoiset keräyspisteet

Toinen tärkeä osa-alue projektissa oli suunnitella vaihtoehtoisia keräyspisteitä. Suunnittelun tärkeimpänä teemana oli kierrätyksen helppous sekä käyttäjälle että kerääjälle. Jälkilajittelutarpeen minimoimiseksi niihin suunniteltiin myös erilaisia osastoja. Asiakaslähtöisyys ja elämyksellisyys otettiin huomioon keräyspisteiden suunnittelussa. Suunnittelussa huomioitiin se, että keräyspisteet eivät pysty kilpailemaan jätealan yritysten kanssa niiden ehdoilla. Eräitä ideoita elämyksellisyyden luomiseksi olivat kierrätysmateriaalien käyttö pisteiden rakennuksessa, mielenkiintoinen ulkonäkö ja automaation sisällyttäminen pisteisiin.

Kuva 2. Projektin aikana syntyneitä esimerkkejä pisteiden ulkonäöstä (Rasmus Toropainen)

Kujalan kierrätyspuisto

Kolmantena kehittämiskohteena on projektin loppupuolella syntynyt tarve toimeksiantajien omistaman tontin hyödyntämiseksi. Ajatuksena on tehdä alueesta eräänlainen kierrätyspuisto, jossa ihmiset voisivat kierrättää vanhoja tavaroitaan ja samalla oppia kiertotaloudesta sekä nähdä, mihin heidän kierrättämänsä tavarat lopulta päätyvät. Kierrätyspuistosta voisi löytyä erilaisia kiinteitä keräyspisteitä, kierrätysinfopiste, varikko keräyspisteille ja mahdollisesti jonkinlainen puoliautomaattinen kierrätyskone, jota kävijät pääsisivät itse ohjaamaan.

Nettisivut projektiraportin korvaajana

Poikkeuksellista perinteisiin projektitöihin verrattuna oli se, että koko projekti dokumentoitiin rakentamalla sille nettisivut Google Sitesin avulla. Varsinaista loppuraporttia ei siis tehty lainkaan, vaan kaikki kehitetty materiaali sekä presentaatiot julkaistiin ryhmän sivuilla. Lopputuloksena oli kattava paketti kaikkea projektin aiheeseen liittyvää kirjallisuuskatsauksesta projektiryhmän esittelyyn. Projektin etenemistä esiteltiin sivuille ladatun uuden materiaalin lisäksi blogikirjoituksilla, joiden kirjoittamiseen kaikki ryhmän jäsenet osallistuivat.

Nettisivujen tekeminen oli varsin mukavaa vaihtelua perinteisille projektiraporteille. Sivujen avulla projektin tulokset saatiin esiteltyä paljon visuaalisemmin ja kiinnostavammin kuin raportilla, jossa pääpaino on tekstillä. Kokemuksena tämän tyylinen raportointi oli siis positiivinen yllätys, vaikka se faktapohjaiseen ja ”tylsään” projektin esittelyyn tottuneelle insinöörille tuottikin alkuun hieman vaikeuksia. Nettisivut ovatkin varmasti hyvä vaihtoehto loppuraportille etenkin projekteissa, joissa pyritään saamaan jotain visuaalista aikaan. Toinen suuri hyöty projektin rakentamisessa nettisivuille on se, että asiakkaan on mahdollista seurata projektin etenemistä lähes reaaliajassa.

Kuva 3. Kuvakaappaus hankkeen nettisivuilta.

Yhteenveto

Ryhmä oli projektin päättyessä varsin tyytyväinen siihen mitä saatiin aikaan. Lopputulos täytti asiakkaan toimeksiannon ja sai hyvää palautetta, joten projektia voidaan pitää kaiken kaikkiaan onnistuneena.

Projektista jäi käteen paljon uutta tietoa ja osaamista niin projektityöskentelystä kuin nettisivujen teostakin. Tärkeimpänä oppina oli mahdollisesti kuitenkin kiertotalousajatuksen laajuuden ja potentiaalin ymmärtäminen uudella tavalla. Ajatus on varmasti monelle tuttu, mutta projektin myötä asia konkretisoitui paremmin.

Kevään aikaansaannokset antoivat asiakkaalle paljon uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia jatkokehitykselle. Projektin alussa päätettiin käsitellä aihetta melko suurpiirteisesti, joten esimerkiksi eri osa-alueiden tarkempi kehitys ja tutkimus jäävät tuleviin projekteihin. Yhteistyö toimeksiantajan ja LAMKin kanssa jatkuu varmasti erilaisten opiskelijaprojektien ja TKI-hankkeiden muodossa.

Kiertokatu-projekti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://sites.google.com/lamk.fi/kiertokatu/

Lähteet

Sitra. 2016. Kiertotalous on Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuus. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous

Valtioneuvoston kanslia. 2015. Tutkimus: kiertotalouden vihreän kasvun mahdollisuudet Suomelle merkittävät. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

Ympäristöministeriö. 2017. Kiertotalous. [Viitattu 22.2.2017]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kiertotalous

Kirjoittajat

Rasmus Toropainen on puutekniikan kolmannen vuoden opiskelija.

Pia Haapea on energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja vetovastuussa kiertotalousväylästä.

Julkaistu 5.6.2017

Järjestystä, siisteyttä ja parantunutta turvallisuutta tuotantolinjalla: 5S-menetelmän implementointi

Ruskon Betoni Oy:llä aloitettu 5S-menetelmän implementointi on selkeyttänyt betoniputkituotantolinjan ympäristöä työkalujen ja säilytysratkaisujen osalta. Tutkimuksessa esitetyt kehitysehdotukset ovat tehneet työskentelystä betoniputkilinjalla tehokkaampaa ja turvallisempaa. 5S-mentelemän avulla työpisteellä torjutaan tehokkaasti hukkaa, joka syntyy epäjärjestyksestä ja tarpeettomista esineistä alueella.

Kirjoittajat: Joonas Mäkiranta ja Ullamari Tuominen

Mitä on Lean? Filosofia 5S-menetelmän takana

Lean on filosofia ja termi, jonka teos The Machine That Changed the World teki tunnetuksi (Womack, Jones & Roos 1990), mutta joka kehitettiin jo toisen maailmansodan jälkeisessä Japanissa autoteollisuuden tarpeisiin. Kiichiro Toyoda ja Taiichi Ohno suunnittelivat Toytota Production Systemin, joka sisälsi sarjan yksinkertaisia innovaatioita mahdollistamaan jatkuvan virtauksen tuotantoprosessissa sekä laajan tuotevalikoiman asiakkaita ajatellen. Toyota Production System, joka myöhemmin tuli koko maailman tietoon Lean-ajatteluna, sisältää tärkeitä, yrityksen koko toimintaa ohjaavia periaatteita sekä listan työkaluja, joilla yritys pääsee eroon hukkaa tuottavista toiminnoista ja voi näin keskittyä tuottamaan arvoa asiakkaille ja sitä kautta itselleen.

Arvon tuottaminen asiakkaalle on Lean-ajattelun perusta. Se on yrityksen tärkein tehtävä, joten arvoa tuottavien asioiden erottaminen hukasta on äärimmäisen tärkeää. Hukkaa on kaikkialla, mutta ennen sen eliminoimista, yrityksen tulee määritellä tarkasti, mitä arvoa tuotetaan ja halutaan tuottaa asiakkaille. Tällä tavoin arvoa tuottavat aktiviteetit, hukka ja välttämättömät tukitoiminnot ovat kaikki lopulta eroteltavissa. Arvoa tuottavat aktiviteetit järjestellään edelleen sujuviksi virtauksiksi. (Lean-ajattelu 2017.)

Lean-ajattelu sisältää työkaluja eri tarpeisiin. Leanin työkalut ovat siitä erinomaisia, että ne eivät juuri aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, mutta saattavat oikein käytettyinä säästää yritykseltä paljon rahaa (QuickBooks 2017). Yksi tällainen työkalu on 5S-menetelmä.

5S-menetelmä

5S-menetelmä on Lean-ajattelun kulmakivi ja korostetun visuaalinen työkalu siisteyden ja järjestyksen kehittämiseksi. Sen viisi vaihetta on mahdollista toteuttaa missä tahansa ympäristössä yrityksen toimialasta riippumatta: lajittelu (sort), järjestäminen (set in order), puhdistaminen (shine), standardointi (standardize) ja sitoutuminen (sustain). Yritys hyötyy menetelmän menestyksekkäästä implementoinnista vielä yhden ylimääräisen – parantunutta turvallisuutta (safety) edustavan S:n verran. (Earley 2017.) Kokonaisuus on nähtävissä 5S-ympyrästä:

Kuva 1. 5S-ympyrä ja turvallisuus (Märiranta 2017)

Lajittelu tarkoittaa kaiken turhan ja rikkinäisen raivaamista hyödyllisten ja toimivien asioiden ja esineiden joukosta. Ensisijaisesti tällä tarkoitetaan työpisteellä käytettäviä työkaluja. Toisessa vaiheessa jäljelle jääneet tarpeelliset esineet ja asiat järjestetään siten, että ne ovat järkevästi saavutettavissa. Kaikelle alueelle jääneelle tavaralle on oltava oma paikkansa.

Puhdistaminen on kolmas vaihe. Puhdistamisen tulee olla perusteellinen myös työpisteellä käytettävien laitteiden osalta. Tämä siksi, että puhtaan laitteen tuoreen öljyvuodon huomaa helpommin ja nopeammin puhtaalta pinnalta kuin vanhan vuodon päältä ja muun lian seasta. Ripeästi havaitut epäkohdat saattavat estää joskus pitkätkin seisonta-ajat. Standardoinnin kohdalla tarkastellaan edellä suoritettujen vaiheiden tuloksia ja dokumentoidaan ne. Jatkossa uudet ja tehokkaammat toimintatavat standardoidaan korvaamaan vanhentuneet käytännöt.

Sitoutuminen on viides ja viimeinen vaihe. Se tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkien edellä lueteltujen vaiheiden kurinalaista toistamista menetelmän ylläpitämiseksi. Ilman sitoutumista kehitettävä alue palaa lähtötilanteeseen.

Kehityskohteet betoniputkituotantolinjalla

Betoniputkituotantolinjan kehittämistä tutkittiin opinnäytetyössä Lean 5S-menetelmää hyödyntäen (Mäkiranta 2017). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi avoimia haastatteluita sekä kirjoittajan omaa aktiivista osallistuvaa havainnointia. Näiden keinojen avulla oli tarkoitus selvittää kunkin työpisteen 5S-menetelmän mukaiset kehitystarpeet ja -kohteet.

Betoniputkituotantolinja koostuu viidestä keskeisestä osasta: betoniasema ja sen ohjauskeskus, raudoituskone, oikaisukone, putkivalukone ja loppulinja. Avoimet haastattelut käytiin yhdessä tuotantolinjan operaattoreiden, työnjohdon ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa esitetyt kysymykset ja sen myötä edennyt keskustelu pohjautuivat 5S-menetelmään ja sen kaikkiin vaiheisiin.

Tähän mennessä toteutetut kehitysehdotukset ovat tehneet operaattoreiden työskentelystä turvallisempaa (Putkivalukoneen operaattori 2017). Toimeksiantaja on ottanut opinnäytetyön hyvin vastaan ja todennut, että sitä voidaan ehdottomasti hyödyntää betoniputkituotantolinjan työpisteiden kehittämisessä edelleen (Toimeksiantaja 2017).

Tutkimus osoitti, että toistuvasti tarkasteltuna kaikilla työpisteiltä voi löytää kehitettävää. Vaikka tutkimuksen alussa useimmille tutkimukseen osallistuneille oli selvää, että kehityskohteita on olemassa, niiden löytäminen vaati aktiivista ympäristön ja tekemisen tarkkailua, kuten menetelmän ylläpitäminenkin.

5S-menetelmän ylläpitäminen

Tutkimuksen avulla Ruskon Betoni Oy:n Hollolan tehtaan betoniputkituotantolinjaa varten kartoitettiin useita kehityskohteita kaikilla siihen kuuluvilla työpisteillä. Kehityskohteet kartoitettiin yhdessä työpisteiden operaattoreiden kanssa, joten toteutettavat kehitysehdotukset ovat mitä todennäköisimmin avustamassa osaltaan operaattoreiden jokaista työpäivää.

Ulkopuolinen toimija voi 5S-menetelmän suhteen vain auttaa yrityksen alkuun. Todellisen työn tekevät ne henkilöt, jotka työskentelevät siellä päivittäin ja sitoutuvat siihen yhteiseen tavoitteeseen, jota kyseinen menetelmä vaatii. Kehittäminen ei saa loppua tutkimuksen sisältämien kehitysehdotusten toteuttamiseen vaan Lean-periaatteiden mukaisesti jokaisen on tiedostettava, että kehitettävää löytyy aina lisää. Jo vähäisillä toimilla parantunut työturvallisuus voi aktiivisella otteella ainoastaan kehittyä edelleen.

5S-menetelmä on toimiva, yksinkertainen ja helposti käynnistettävä sarja toimenpiteitä, joka betoniputkituotantolinjalla vaatii operaattoreilta jatkossakin kriittistä silmäilyä niin ympäristöön, omaan tekemiseen kuin käytettävissä oleviin resursseihinkin. Työnjohdon ja operaattoreiden tiivis yhteistyö sekä kurinalainen sitoutuminen ovat 5S-menetelmän lopullisen toteutumisen ja säilyvyyden elinehtoja.

Lähteet

Earley, T. 2017. Lean Manufacturing Tools: Benefits of Implementing the 5S Process [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://leanmanufacturingtools.org/194/benefits-of-implementing-the-5s-process/

Lean-ajattelu. 2017. Logistiikan Maailma. [Viitattu 11.4.2017]. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/logistiikka/tuotanto/lean-ajattelu/

Mäkiranta, J. 2017. Betoniputkituotantolinjan kehittäminen Lean 5S-menetelmää hyödyntäen. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 25.4.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255276

Toimeksiantaja. 2017. Ruskon Betoni Oy Hollolan tehdas. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja Mäkiranta, J. Lähetetty 6.4.2017.

Putkivalukoneen operaattori. 2017. Ruskon Betoni Oy. Haastattelu 22.2.2017.

QuickBooks. 2017. 5 Ways ”Lean” Operations Can Save You Money. [Viitattu 14.4.2017]. Saatavissa: http://quickbooks.intuit.com/r/green/5-ways-lean-operations-can-save-you-money/

Womack, J. P., Jones, D. T., Roos, D. 1990. The Machine That Changed the World. 1. painos. New York: Free Press.

Kirjoittajat

Joonas Mäkiranta valmistuu liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmasta tradenomiksi keväällä 2017.

KTM Ullamari Tuominen toimii logistiikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 25.4.2017

 

Lämpö talteen hevosenlannasta: animaatio hevostilojen uusiutuvan energian tuotannosta

Hevostiloilla on hyviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon. Vaihtoehtoja halutaan tuoda nyt esille ymmärrettävällä tavalla LAMKin InforME-hankkeessa tuotetulla animaatiolla, jonka toteutuksesta vastasivat Muotoiluinstituutin opiskelijat yhdessä opettaja Tommi Mustaniemen kanssa.

Kirjoittaja: Mari Eronen

Hevosenlanta on yhä useammalle tilalle kasvava ongelma, mutta se voi olla myös ratkaisu energiaomavaraisuuden parantamiseen. Sitä voidaan hyödyntää lämmönlähteenä monin tavoin, esimerkiksi ottamalla talteen kompostoinnissa syntyvää lämpöä. Jos lannan kompostointiin käytetään ns. rumpukompostoria, voidaan samalla pienentää varastotilan tarvetta ja nopeuttaa lannan käsittelyä. Rumpukompostorin hyödyt ja toimintaperiaate tulevat esille InforME-hankkeen uudessa animaatiossa. Voit katsoa videon alta.

Hevostilojen energiantuotantomahdollisuuksiin liittyvä selvitys löytyy kokonaisuudessaan InforME-hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.lamk.fi/informe. Sivuille on koottu muutakin maaseudun uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää materiaalia.

Euroopan maaseuturahaston rahoittama InforME (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille) -hanke toteutetaan vuosina 2016-2018. InforME tuottaa maaseudulle helposti ymmärrettävää, esimerkkeihin perustuvaa ja konkreettista energiatietoa. InforMEn päätoteuttajana on Lahden ammattikorkeakoulu, kumppaneinaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAgria Keskusten Liitto.

Kirjoittaja

Mari Eronen toimii TKI-asiantuntijana LAMKissa ja on InforMe -hankkeen projektipäällikkö. Hän on valmistunut ympäristöinsinööriksi LAMKista syksyllä 2016.

Julkaistu 11.4.2017

 

Kiertotalouden liiketoimintamallit lisäarvon luojana

Ihmiskunta käyttää vuosittain resursseja ja ekosysteemipalveluita niin paljon, että kulutuksemme ylittää planeettamme kantokyvyn rajat. Maapallon resursseja ei kuitenkaan voi hyödyntää loputtomiin, mikä luo tarpeen uudelle talouden mallille. Yksi vastaus voisi olla kiertotalous.

Kirjoittajat: Miisa Salmela ja Anna Pajari

Mitä on kiertotalous?

Kiertotalous on noussut aktiiviseen keskusteluun viime vuosina, vaikka ajatuksena se ei ole uusi. Ellen MacArthur Foundationin (2015) mukaan kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon taloudessa mahdollisimman pitkään. Sirpa Pietikäinen (2016) kuvailee kiertotaloutta jätteettömäksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen tulee olla suljetussa kierrossa ja uusiutuvia luonnonvaroja tulee kuluttaa vain uusiutuvuuden rajoissa. Ideaalitilanteessa ei jätteitä syntyisi lainkaan ja toisen ylijäämämateriaalia voitaisiin käyttää raaka-aineena seuraavalle toimijalle.

Kiertotalouden on ennustettu luovan suuren kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Sitran selvityksen mukaan Suomessa kiertotalouteen siirtyminen tuottaisi jopa 1,5 – 2,5 miljardia euroa vuodessa (Arponen ym. 2014, 3.) Kiertotalouteen siirtymisessä kyse on systemaattisesta muutoksesta; pyritään siirtymään pois vallitsevasta lineaarisesta “ota-valmista-hävitä” -talousmallista, joka perustuu tuotteiden ja materiaalien kertakäyttöön. Kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa – tuotteiden suunnittelusta ajattelutapojen ja rakenteiden muutoksiin sekä uusiin liiketoimintamalleihin.

Kiertotalouden liiketoimintamallit

Kiertotaloudessa perinteiset toimialarajat murtuvat ja yritysten ansaintamallit muuttuvat radikaalisti. Kiertotalouden liiketoimintamallit eroavat perinteisistä luomalla arvoa suuremmalle joukolle sidosryhmiä ja ottamalla huomioon sekä taloudelliset, ympäristölliset että sosiaaliset näkökulmat. Kiertotalouden liiketoimintamallien tarkoituksena on pitää resurssit kierrossa mahdollisimman pitkään. Niukkojen resurssien korvaaminen täysin uusiutuvilla, kierrätettävillä tai biologisesti hajoavilla resursseilla vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätettä, ja estää uusiutumattomien luonnonvarojen loppumisen. Lisäksi kiertotalouden liiketoimintamallit vaativat yrityksiä löytämään uusia mahdollisuuksia palvelujen avulla sekä optimoimaan toimintakykyä läpi arvoketjun. (Antikainen & Valkokari 2016.)

Accenture (2014, 6) on esitellyt neljä kiertotalouden arvon luontitapaa, joita ovat kestävät resurssit, useita käyttäjiä samanaikaisesti, linkitetyt arvoketjut ja tuotteen pidempi käyttöikä. Näiden arvonluontimallien pohjalta on esitelty viisi kiertotalouden liiketoimintamallia, joiden pohjalta etsittiin uusia ansaintamahdollisuuksia myös UPM Plywoodille (Salmela 2016). Näitä malleja ovat uusiutuvuus, kierrättäminen, tuote palveluna, jakamisalustat ja tuotteen eliniän pidentäminen.

CASE: UPM Plywood

UPM:n visiona on olla uuden metsäteollisuuden edelläkävijä, yhdistää bio- ja metsäteollisuus sekä rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Yritys luo lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Vuonna 2010 käyttöön otettu Biofore-strategia haastaa pitkään vallalla olleen “ota-käytä-hävitä”- talouden. UPM edistää kiertotaloutta, jossa resurssit ovat käytössä mahdollisimman pitkään ja lopulta ne palautetaan kierrätettyinä uusien tuotteiden, materiaalien ja energian tuotantoon. (UPM 2016.)

Kiertotalous vaneriteollisuudessa

Suomessa metsäteollisuus on harjoittanut kiertotaloutta jo pitkään. Toimialalla valmistetaan kestävästi hoidetusta, uusiutuvasta raaka-aineesta kierrätettäviä ja lopulta energiana hyödynnettäviä tuotteita. Raaka-aineet, kemikaalit ja vesi kiertävät tehtailla tehokkaasti. (Ståhlberg 2016.) Materiaalien tehokas käyttö ja kierrättäminen ovat tärkeitä, mutta kiertotalous tähtää vieläkin korkeammalle. Ydinkysymys on siis: Miten UPM Plywood voi pitää vanerin kierrossa korkeimmalla arvolla mahdollisimman pitkään?

Vaneriteollisuuden kannalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia löytyy sivuvirroista. Noin kolmannes tehtaalle saapuvasta puusta valmistetaan vaneriksi, joten sivuvirtojen osuus on noin kaksi kolmasosaa. Tästä noin puolet hyödynnetään sellun ja paperin valmistuksessa ja noin puolet energian tuotannossa. Sivuvirtojen kierrättäminen on yksi arvonlisäyksen kohteista. Vaneriteollisuuden arvokkaissa sivuvirroissa on paljon potentiaalia tulevaisuuden raaka-ainevirroiksi teollisten symbioosien avulla. Tutkimuksessa pohdittiin myös jakamisalustojen käyttöä sivuvirtojen jälleenmyynnissä.

Uusien liiketoimintojen syntyminen vaatii vahvaa osaamista ja suotuisaa liiketoimintaympäristöä. Kiertotalous kannustaa kehittämään liiketoimintaa yli toimialarajojen. Opinnäytetyössä pohdittiin UPM Plywoodin mahdollisuutta liisata vaneriaan esimerkiksi kuljetusvälineteollisuudelle. Leasing-malli muuttaisi ansaintalogiikkaa merkittävästi, joten liikkeelle kannattaisi lähteä pienillä pilottikokeiluilla. Tuottajavastuun laajentumisen johdosta UPM:n tulisi myös harkita vanerinsa takaisinottoa. Vanerin kaskadikäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta, mikä tukee Euroopan jätehierarkiaa.  Jotta kaskadikäyttöä voidaan harjoittaa, UPM:n tulisi sisällyttää paluulogistiikka toimintaansa.

Yhteenveto

Tavoitteena oli innovoida UPM Plywoodille keinoja siirtyä kiertotalouteen. Lisäksi työn tavoitteena oli sekä tutkia keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat yritystä siirtymään kiertotalouden suuntaan, että tarjota yritykselle käytännöllisiä ehdotuksia uusiin liiketoimintamalleihin liittyen.  Rohkeat kiertotalouden edelläkävijät saavuttavat suurimmat hyödyt. Uskallus ja mahdolliset pilottikokeilut ovat välttämättömiä kiertotaloutta tavoiteltaessa.

Lähteet

Accenture. 2014. Circular Advantage: Innovative Business Models and Technologies to Create Value in a World without Limits to Growth. Accenture [viitattu 7.8.2016]. Saatavissa: https://www.accenture.com/t20150523T053139__w__/us-en/_acnmedia/Accenture/Conversion-Assets/DotCom/Documents/Global/PDF/Strategy_6/Accenture-Circular-Advantage-Innovative-Business-Models-Technologies-Value-Growth.pdf

Antikainen, M. & Valkokari, K. 2016. A Framework for Sustainable Circular Business Model Innovation. Creative Commons Attribution [viitattu 20.9.2016]. Saatavissa: http://timreview.ca/article/1000

Arponen, J., Granskog, A., Pantsar-Kallio, M., Stuchtey, M., Törmänen, A. & Vanthournout, H. 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitra [viitattu 10.8.2016]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf

Ellen MacArthur Foundation. 2015. Circular Economy Overview. Ellen MacArthur Foundation [viitattu 10.8.2016]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/overview/

Kiiski Kataja, E. 2016. Megatrends 2016. Sitra [viitattu 22.11.2016]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrends_2016.pdf

Pietikäinen, S. 2016. Member of the European Parliament. Interview 26.8.2016.

Salmela, M. 2016. Circular Economy Business Models –  Case: UPM Plywood [verkkodokumentti]. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu [viitattu 2.12.2016]. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://theseus.fi/handle/10024/117719

UPM. 2016. UPM in brief. UPM [viitattu 27.9.2016]. Saatavissa: http://www.upm.com/About-us/Pages/default.aspx

Kirjoittajat

Miisa Salmela on tradenomiopiskelija LAMKin liiketalouden ja matkailun alalla.
Anna Pajari toimii lehtorina LAMK liiketalouden ja matkailun alalla.

Julkaistu 22.3.2017