Aihearkisto: LAMK Pro

Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi?

Tämän vuoden alussa perustettu sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK) on merkittävä muutos, jonka seurauksena taloyhtiöiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy taloyhtiöiltä Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena muun muassa paperiset osakekirjat poistuvat käytöstä, mikä helpottaa monen osakkeenomistajan arkea sekä isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien työtä.

Kirjoittajat: Laura Karvanen ja Tatu Saarinen

Sähköinen osakehuoneistorekisteri, tai huoneistotietojärjestelmä, otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2019, samalla kun laki huoneistotietojärjestelmästä (132/2018) astui voimaan. Tammikuusta eteenpäin kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt on perustettu ainoastaan sähköisesti, eli käytännössä siis asunto-osakekirjat ovat samalla tavalla sähköisessä muodossa, kun kaikki muutkin osakkeet, ja paperisia osakekirjoja ei paineta enää tulevaisuudessa ollenkaan. Uudistus koskee asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä. (Hienonen 2019, 14.) Suomessa on kaupparekisterin mukaan 88 517 asunto-osakeyhtiötä, joissa on noin 1,4 miljoonaa asuinhuoneistoa. Näitä asuinhuoneistoja omistaa arviolta noin 2 miljoonaa osakkeenomistajaa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2019; Eduskunta 2019). Uudistus tulee siis koskettamaan suurta osaa suomalaisista.

Sähköinen rekisteri parantaa osakehuoneistoja koskevien tietojen sekä omistajamerkintöjen saatavuutta, mutta etenkin näiden tietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin, ei yhtiön tarvitse enää huolehtia osakasluettelon ylläpidosta. (Isännöintiliitto 2019.)

Osakeluetteloiden siirto rekisteriin

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt ovat voineet aloittaa tietojensa siirron sähköiseen osakehuoneistorekisteriin toukokuusta alkaen. Päätöksen siirrosta tekee taloyhtiön hallitus ja sen jälkeen itse siirron voi tehdä joko taloyhtiön puheenjohtaja taikka isännöitsijä. Siirto tapahtuu niin, että taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon tiedot sekä tiedot yhtiöjärjestyksen lunastus- ja vaihdannanrajoituksista Maanmittauslaitokselle. Vanhojen taloyhtiöiden tulee siirtää omien osakeluetteloidensa ylläpito osakehuoneistorekisteriin viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen jälkeen taloyhtiö ilmoittaa osakkaille siirrosta. Ilmoitus tehdään samalla tavalla kuin yhtiökokouskutsun toimitus. (Maanmittauslaitos 2019a.)

Käytännössä moni vanha asunto-osakeyhtiö voi aloittaa osakeluettelon siirron huoneistotietojärjestelmään vuoden 2019 lopulla, koska taloyhtiöille tarjottava sähköinen siirtopalvelu otetaan käyttöön lokakuussa.

Osakeluetteloiden siirto edellyttää sitä, että taloyhtiöiden edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla. Myös osakeluetteloiden tiedot ja kaupparekisteritiedot tulisi olla ajan tasalla. Isännöitsijöiden tulee muistaa myös se, että isännöitsijäntodistukseen tulee merkitä tieto siitä, kuuluuko taloyhtiö ja osakeryhmä huoneistotietojärjestelmään vai ei.  Siirrosta ei peritä maksua, jos se tehdään määräajan sisällä, eli viimeistään 31. joulukuuta 2022 mennessä. (Maanmittauslaitos 2019b; Maanmittauslaitos 2019c.)

Osakeluettelon siirron jälkeen asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus osakeluetteloiden ylläpidosta sekä selvityksien tekeminen omistajanvaihdostilanteista päättyvät ja jatkossa niistä vastaa Maanmittauslaitos. Taloyhtiöillä on oikeus saada kaikki heidän yhtiötään koskevat tiedot osakehuoneistorekisteristeristä ilmaiseksi. Myös osakkailla on mahdollisuus tarkastella omia tietojaan rekisteristä maksutta. Osakehuoneistorekisteristä löytää tiedot taloyhtiön omistajavaihdoksista, osakeluettelosta, osakkaiden ilmoittamat yhteystiedot ja osakehuoneistoihin liittyvät tiedot (osakeryhmä, hallintakohteen perustiedot, omistuskirjaukset, panttioikeudet, vallintarajoitukset ja muut rajoitukset). (Maanmittauslaitos 2019b.)

Kuvio 1. Uudistuksen aikataulu (Hienonen 2019)

Omistusoikeuden rekisteröinti

Osakehuoneistorekisterin käyttöönotto ei aiheuta mitään välittömiä toimenpiteitä osakkeenomistajille: he voivat jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti, mutta vain siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron sähköiseen rekisteriin. Sen jälkeen osakkailla on mahdollisuus hakea omistuksen rekisteröintiä ja mitätöidä paperinen osakekirjansa Maanmittauslaitoksessa. Osakkeenomistajien tulee mitätöidä paperinen osakekirja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa taloyhtiön osakeluettelon siirron tekemisestä, eli vuoden 2032 loppuun mennessä. Omistuksen rekisteröintiä voi hakea joko osakehuoneiston omistaja itse tai hänen valtuuttama asiamies. (Maanmittauslaitos 2019d.) Rekisteröinnistä peritään 58 euron maksu. Hinta määräytyy Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista perusteella. Hinta on voimassa ainakin vuoden 2019 loppuun asti. (Hienonen 2019, 85.)

Omistuksen rekisteröinti tai osakekirjan mitätöinti siirron tekemisen jälkeen on pakollista tehdä kuitenkin aina ensimmäisen omistajavaihdoksen yhteydessä. (Maanmittauslaitos 2019d.) Sen, onko oma taloyhtiö siirtynyt jo käyttämään sähköistä osakehuoneistorekisteriä, voidaan tarkistaa joko Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä. (Maanmittauslaitos 2019e.)

Osakkeidenomistajien tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmän rekisterissä olevista mahdollisista poikkeavista yhteystiedoista tulee ilmoittaa Maanmittauslaitokselle. Osakkeenomistajien tulee itse ilmoittaa mahdolliset yhteystietomuutoksensa Maanmittauslaitokselle. Omistusoikeuden rekisteröinti on edellytys muun muassa yhtiökokoukseen osallistumiselle. (Maanmittauslaitos 2019d.)

Nykyinen osakkeen omistusoikeus ilmenee paperisesta osakekirjasta tai sähköisestä omistajamerkinnästä. Jos omistus on vielä paperisena osakekirjana, se tulee toimittaa alkuperäisenä uuden hakemuksen liitteeksi haettaessa sähköistä omistajamerkintää. Tällöin paperinen osakekirja voidaan mitätöidä samalla, kun uusi omistaja merkitään osakehuoneistorekisteriin. Jos omistusoikeus selviää jo sähköisestä omistajamerkinnästä, tulee tällöin toimittaa luovuttajan suostumus hakemuksen liitteeksi. Hakemuksen voi toimittaa Maanmittauslaitokselle joko postitse, sähköpostitse tai viemällä sen asiakaspalvelupisteeseen. (Maanmittauslaitos 2019e.) Paperisen osakekirjan voi myös saada itselleen muistoksi maksua vastaan. (Kiinteistölehti 2019.)

Lopuksi

Laura Karvanen (2019) on tehnyt osakehuoneistorekisteristä ja sen vaikutuksesta taloyhtiöiden arkeen Lahden ammattikorkeakoulussa julkaistun opinnäytetyön keväällä 2019. Työssä tutkitaan lakia huoneistotietojärjestelmästä ja osakehuoneistorekisteriä sekä siihen liittyviä käytännön asioita.

Opinnäytetyön tutkimusosuutta varten suoritettiin teemahaastattelut neljälle isännöitsijälle ja yhdelle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Haastatteluiden tuloksena voidaan todeta, että osakehuoneistorekisteri oli toistaiseksi vielä yllättävän tuntematon aihe haastateltaville. Haastatteluiden perusteella osakehuoneistorekisteri nähdään kuitenkin positiivisesti isännöitsijöiden työtä helpottavana uudistuksena, vaikka yksikään taloyhtiö ei vielä opinnäytetyön haastatteluita tehdessä ollut tehnyt päätöstä siitä, milloin rekisteriin aiotaan siirtyä. Isännöitsijöiden ei tarvitse muun muassa jatkossa selvitellä enää erilaisia saantoja, jotka saattavat joskus viedä hyvinkin paljon aikaa.

Lähteet

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599. Finlex. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Eduskunta. 2018. HE 127/2018 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi huoneistotietojärjestelmästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_127+2018.aspx

Hienonen, V. 2019. ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri. Opas taloyhtiöille. Helsinki: Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Isännöintiliitto. 2019. Osakehuoneistorekisteri (Asrek). [Viitattu 30.5.2019]. Saatavissa: https://www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto-vaikuttaa/toimintaymparistoon-vaikuttaminen/lainsaadannot-ja-normit/osakehuoneistorekisteri/

Karvanen, L. 2019. Osakehuoneistorekisterin vaikutukset taloyhtiöiden toimintaan. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 25.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013402

Kiinteistölehti. 2019. Paperiset asunto-osakekirjat historiaan. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.kiinteistolehti.fi/paperiset-asunto-osakekirjat-historiaan/

Maanmittauslaitos. 2019a. Osakeluettelon siirto ja hyväksyminen. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto-ja-hyvaksyminen

Maanmittauslaitos. 2019b. Osakeluettelon siirto. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto

Maanmittauslaitos. 2019c. Taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden asiointivaltuudet. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/taloyhtioiden-ja-isannoitsijoiden-asiointivaltuudet

Maanmittauslaitos. 2019d. Mitä muutos tarkoittaa asunnon omistajalle? [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://osakehuoneistorekisteri.fi/mita-muutos-tarkoittaa-asunnon-omistajalle-

Maanmittauslaitos. 2019e. Rekisteröi osakehuoneiston omistusoikeus. [Viitattu 31.5.2019]. Saatavissa: https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/rekisteroi-huoneiston-omistusoikeus

Patentti- ja rekisterihallitus. 2019. Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä. [Viitattu 5.9.2019]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

Kirjoittajat

Laura Karvanen on valmistunut keväällä 2019 tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalta.

Tatu Saarinen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1041024 (CC0)

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Karvanen, L. & Saarinen, T. 2019. Taloyhtiöiden tietojen siirto sähköiseen osakehuoneistorekisteriin alkaa – tiedätkö, miten muutos vaikuttaa taloyhtiöösi? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/taloyhtioiden-tietojen-siirto-sahkoiseen-osakehuoneistorekisteriin-alkaa—tiedatko,-miten-muutos-vaikuttaa-taloyhtioosi?/

Oman kuluttamisen muutoksen vaikutus ympäristöön

Kaupunki Nuorten Palveluna- projektissa käyttäjätutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nuoret arvostavat luontoa ja ovat huolissaan sen tulevaisuudesta. Nuorten on kuitenkin vaikeaa nähdä, miten omilla tekemisillä voisi vaikuttaa. Muutamat projektin kokeilut liittyivätkin siihen, millaisia vaikutuksia oman kuluttamisen muutoksella on ympäristöön.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Tonni lähti -kokeilu

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.

Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttäjätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Lahden kaupungin ympäristötoimen järjestämällä ympäristöviikolla syyskuussa 2017 teemana oli Luonto – Luonnostaan hyvä. Ympäristöviikolla eri tahot järjestivät ympäristöaiheisia tapahtumia ja tempauksia, kuten luontoretkiä, kierrätystapahtumia, luentoja tai vaikkapa siivoustalkoita. Lahden päätapahtuma oli 23.9 järjestetty ympäristökylä. Idea projektin Tonni lähti -kokeilun toteuttamisesta Ympäristökylässä valittiin keskusteluissa Lahden kaupungin ympäristötoimen edustajia tavatessa.

Lahden kaupunki ja LAMK ovat kehittäneet yhteistyössä Tonni lähti- kampanjan, jossa tavoitteena on edistää ihmisten tietoisuutta materiaalijalanjäljestään. Se herättää miettimään, miten omat arjen kulutustottumukset ja valinnat vaikuttavat ympäristöön. Nettisivuilta www.tonnilahti.fi löytyy materiaalijalanjälkilaskuri ja vinkkejä tonnin tiputtamiseen.

Projektin käyttäjätutkimuksessa havaittiin, että nuorilla on huoli maailman tilasta. Nuorilla on myös halua vaikuttaa, mutta ei välttämättä tietoa siitä, miten voisi omalta osaltaan sitä tehdä.

Somessa asioiden jakaminen on tyypillinen osa nuorten viestintää. Muun muassa meemit ja huumori herättävät kiinnostusta viestinnän välineenä. Erilaiset sovellusten käyttö on kohderyhmälle luontevaa ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa pääasiassa mobiililaitteilla.

Kokeilussa haluttiin testata seuraavia ennakko-oletuksia:

  • Tonni lähti -mobiililaskuri madaltaa kohderyhmän kynnystä osallistua. Nuoret aktivoituvat kokeilemaan Tonni lähti -laskuria.
  • Meemit ja huumori herättävät nuorissa positiivista kiinnostusta ja saavat jakamaan myös tietoa Tonni lähti -laskurista ja www.tonnilahti.fi -sivuista.
Jalkautuminen kaupungille

Haluttiin, että Tonni lähti- laskurista kertovat ja sitä kokeiluttavat nuoret aikuiset itse ja ”agenteiksi” saatiin 26 ympäristöalan opiskelijaa. He osallistuivat myös kokeilun ympäristöaiheisten meemien valintaan.

Kuvat 1-2. Ympäristöalan opiskelijat analysoivat hyvän meemin kriteereitä ja valitsivat kokeilua varten ympäristöaiheisia meemejä (kuvat: Kati Kumpulainen)

Valitut meemit tulostettiin ja kiinnitettiin pahveihin. Meemien alla oli myös Tonni Lähti -mobiililaskurin osoite http://niisku.lamk.fi/~footprint/ sekä nettisivujen osoite http://www.tonnilahti.fi/. Tarkoituksena oli, että jos nuori ottaa kuvan ja jakaa meemiä, samalla myös tieto Tonni Lähti -kampanjasta leviäisi.

Opiskelijoiden kanssa jalkauduttiin Lahden Ympäristökylän tapahtumaan. Heillä oli myös oman kierrätysaiheisten pelien peluuttamista, joten noin puolet opiskelijoista jalkautui kaupungille. ”Agentit” kulkivat 2 henkilön ryhmissä kertoen laskurista ja testauttaen sitä. He kertoivat lisäksi keinoja, joilla materiaalijalanjälkeä voi tiputtaa. Lisäksi he esittelivät meemejä ja innostivat jakamaan niitä.

Kuvat 3-4. Opiskelijat keräsivät Ympäristöviikon tapahtumassa nuorten mielipiteitä Tonni lähti -laskuriin ja meemeihin liittyen. (kuvat: Kati Kumpulainen)

Meemejä ja omien kulutustottumusten miettimistä

Ympäristökylän lauantaina tavoitettiin 37 nuorta, joiden keski-ikä oli 24 vuotta. Tavoitetuista naisia oli hieman yli puolet. Meemit herättivät tasaista kiinnostusta. Neljäsosa tavoitetuista otti kuvan meemeistä, mutta varmuutta niiden jakamisesta ei pystytty todentamaan. Meemeistä eniten kiinnostusta herättivät aiheet, joissa oli eläimiä tai maapallo.

Laskuria kokeili lähes 30 henkilöä, lopuilla oli kiire tai he eivät olleet siitä kiinnostuneita. Ne, jotka laskuria kokeilivat, kokivat se pääasiassa kiinnostavana ja miellyttävänä käyttää. Suurin osa kokeilleista halusi myös kuulla vinkkejä, miten omaa materiaalijalanjälkeä voi pienentää. Kokeilleiden kanssa syntyi aiheesta hyvää keskustelua ja kysymyksiä sekä omien kulutustottumusten miettimistä: ”Mitkä kodinkoneet lasketaan? Entä jos pidän kerran viikossa kasvisruokapäivän? Jos mä vastaan lentokone, niin varmaan tulee kauhein tulos.”

Kuva 5. Tonni lähti -kysymysten tuloksena näki arjen kulutuksen vaikutukset omaan materiaalijalanjälkeen (kuvat: Kati Kumpulainen)

Kokeilussa syntyneitä havaintoja:
-Jos kokeilu toistettaisiin, meemien kannattaisi olla sähköisessä muodossa, jolloin niitä jaettaisiin varmasti enemmän. Nyt meemit piti erikseen kuvata.
– Meemit vaihtuvat nopeasti. Osa tavoitetuista koki valitut meemit kankeina. Nuoret olivat mukana valitsemassa meemejä, mutta nuoria voisi pyytää myös itse tekemään meemejä. Viestinnän on ehdottomasti oltava nuorilta nuorelle, muuten sisältö voi tuntua teennäisiltä. Oikeantyyppiset meemit ovat hyvä tapa osana viestintää tavoittaa kohderyhmää.
– 16-20- vuotiaat kotona asuvat eivät välttämättä ajattele kulutustottumuksiaan ja energian käyttöään niin aktiivisesti, 20-30- vuotiaille omassa taloudessa asuville Tonni lähti- kysymykset ovat ajankohtaisempia.

Osa vastaajista osasi arvioida kulutustaan, mutta oli myös niitä, jotka yllättyivät korkeasta tuloksesta. Mobiiliversio oli hyvä tapa saada nuoret kokeilemaan laskuria ja herättämään ajatuksia omien toimien vaikutuksesta ympäristöön.

Kuva 6. Kaupungilla kohdattiin niin lapsiperheitä kuin nuorten aikuisten pariskuntia (Kuvat: Kati Kumpulainen)

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Oman kuluttamisen muutoksen vaikutus ympäristöön. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/oman-kuluttamisen-muutoksen-vaikutus-ymparistoon/

Tila nuorille

Kaupunki nuorten palveluna- projektin käyttäjätutkimuksessa havaittiin, että +16- vuotiaat nuoret kokevat, että heillä ei ole kaupungilla omaa tilaa, jossa olla. Nuorten omaan tilaan liittyvä kokeilu järjestettiin tyhjillään oleviin kaupungin tiloihin keväällä 2018.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttäjätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.

Miten nuoret haluavat viettää aikaa?

Projektin käyttäjätutkimuksessa ilmeni, että + 16 vuotiaat nuoret mieltävät nuorisotalot ala-ja yläasteelaisten kohtaamispaikoiksi. Tila nuorille- aiheen taustatyönä tavattiin marraskuussa 2017 koulutuskeskus Salpauksen nuoriso-ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoita, jotka suorittivat työharjoittelujaksoaan Lahden nuorisopalveluilla Sammonkadulla. He olivat iältään 17-22- vuotiaita.

Nuoria oli ennen tapaamista pyydetty kokoamaan kuvia ja ajatuksia mind mapiksi aiheena, millainen olisi sopiva ”Tila nuorille”. He olivat koonneet ajatukset kuvitteelliseen pohjapiirrokseen. Nuoret olivat keränneet runsaasti yksityiskohtaisia ideoita kuvina, sekä täydentäneet niitä sanallisesti. Esille nousseita asioita olivat:

  • tilan toivottiin jakautuvan pienemmiksi tiloiksi, koska yhtä isoa tilaa pidettiin rauhattomana ja hälyisenä
  • tunnelmallinen kahvila, jossa taustalla soi rauhallinen musiikki. Hintatason pitäisi olla edullinen ja tarjottavana olisi pirtelöä, kahvia, leipiä ja leivoksia.
  • kahvila voisi työllistää palkkatuella nuoren, koska koettiin, että samanikäistä henkilöä on helpompi lähestyä kuin ohjaajaa.
  • toivottiin myös hiljaista huonetta, jossa olisi mahdollista tehdä läksyjä tai vaikka neuloa
  • aktiviteeteiksi toivottiin bilis- ja pingispöytää, pleikkareita ja lautapelejä.
  • värimaailma ei saisi olla liian värikäs ja seinillä voisi olla nuorten tekemää taidetta
  • puhetta tuli myös nuokkumummosta, jonka kanssa voisi tehdä pullaa ja käsitöitä
  • kesäaikana terassi tai piha-alue toisi viihtyisyyttä
  • aukioloajoiksi ehdotettiin 12-20 ja ikärajaksi + 16
  • tilaa pitäisi mainostaa nuorille aikuisille, ei nuorisotilana
  • sijainniltaan tila saisi olla keskustassa, kuitenkin hieman rauhallisemmalla paikalla, esimerkiksi sisäpihalla. Myös ilmaisia parkkipaikkoja toivottiin.

Kuva 1. Tila nuorille. Nuorten kokoama moodboard (kuva: Kati Kumpulainen)

Ideoista kokeiluun

Saatuja ideoita hyödyntäen päätettiin järjestää kokeiluna tapahtuma lahtelaisille nuorille. Kokeilussa testattiin nuorille aikuisille suunnatun paikan sijaintia, tilaa ja sisältöä.
Palvelumuotoilun opiskelijat toteuttivat kurssityönään tapahtuman lahtelaisille nuorille teemana ”Kaupunki haltuun” tai ”Tila nuorille”. Käyttäjätutkimusta he tekivät havainnoimalla nuoria nuorisotalolla, kauppakeskuksessa ja kaupungilla. Lisäksi he tekivät Facebook-kyselyn sekä veivät ideointitauluja kauppakeskuksen nuorisotilaan ja lukiolle.

Tapahtumapaikaksi vuokrattiin tyhjillään olevaa tilaa muutaman sadan metrin päästä torilta. Tila sijaitsi 3. kerroksessa ja samassa kiinteistössä on myös Lahden nuorisopalveluiden pajatoimintaa ja 8-Sali, jossa järjestetään keikkoja ja tapahtumia. Tilassa yhdistyi varsin monia elementtejä, joita oli toivottu myös käyttäjätutkimuksessa. Kalusteet lainattiin tapahtumaa varten pääasiassa kierrätyskeskukselta sekä ammattikorkeakoulun kampuksen tiloista.

Kuva 2. Pop up- tapahtuma nuorille järjestettiin kaupungin tyhjillään olevissa tiloissa keskustassa (kuvat: Kati Kumpulainen)

Musiikkia, ruokaa, hengailua

Tapahtuma järjestettiin 5.1.2018 perjantaina klo 16-21 ja se oli osallistujille ilmainen. Tilassa oli useita erillisiä huoneita sekä yhteistä isompaa oleskelutilaa. Illan aikana DJ soitti musiikkia, Puolenkuun pelit tarjosivat mahdollisuuden kokeilla lautapelejä ja syötäväksi tarjottiin hodareita. Tarjolla oli myös tietoutta ja seksuaalivalistusta koulutetun ohjaajan opastuksella. Nuorilla oli myös mahdollisuus osallistua kaupunkisuunnitteluun rakentamalla unelmien kaupunkia ja opiskelija-asumista. Lisäksi oli mummola-huone, jossa oli mahdollisuus neuloa tai virkata. Tilassa oli paljon istuskelutilaa, joka mahdollisti pelkän oleskelun.

Tapahtumaa oli etukäteen mainostettu eri sosiaalisen media kanavissa, muun muassa Jodelissa. Kaupungille sekä lukioille ja muille kouluille oli jaettu ilmoituksia. Lisäksi tapahtuman aikana kierrettiin keskustan kauppakeskuksessa ja nuorisotiloilla kertomassa tapahtumasta. Tapahtumaan tulleet nuoret seurustelivat keskenään ja aterioivat. Yksi ryhmä nuoria katsoi puhelimestaan videota ja kuvasi omaa tekemistään. Vähemmän kiinnostusta oli tapahtumapisteille.

Kuvat 3-4. Pop up- tapahtumassa oli useita tapahtumapisteitä sekä vapaita oleskelutiloja (kuvat: Kati Kumpulainen)

Tapahtumassa vieraili illan aikana noin 10 nuorta. Määrää olisi toivottu suuremmaksi. Tapahtumapaikka oli nuorille entuudestaan tuntematon. Sijainti 3. kerroksessa saattoi hankaloittaa saavutettavuutta. Nuoret ovat arkoja lähtemään, jos eivät tiedä, ketä paikan päällä on tai mitä oikein tapahtuu. LAMK järjestäjänä oli nuorille outo, joten olisi voinut auttaa, jos nuorisopalvelut olisi ollut voimakkaammin mukana ja viestimässä tapahtumasta. Tapahtuman viestinnässä yritettiin tarjota ehkä liikaa kaikille kaikkea.
Tila oli käytössä vain yhden illan, joten tieto tapahtumasta ei varmasti tavoittanut kaikkia mahdollisia kiinnostuneita. Tilankäyttöä ei ollut mahdollista jatkaa illan jälkeen.
Jatkossa kokeiluaika kannattaisi olla pidempi, jolloin ensimmäisessä vaiheessa paikalle saapuneet voisivat markkinoida tilaa muille. Vaikka kokeilu ei tavoittanut nuoria niin laajasti kuin oli ajateltu, sen avulla saatiin kuitenkin kokeiltua eri toimintoja ja tilan toimivuutta nuorten tilana. Lisäksi saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä nuoret omalta tilalta toivovat ja miten vapaa-aikaa halutaan viettää.

Kuvat 5-6. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus osallistua kampusalueen suunnitteluun tai viettää aikaa mummolassa (kuvat: Kati Kumpulainen)

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 25.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Tila nuorille. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/25/tila-nuorille/

Kotieläinpiha Green Care -toimintaympäristönä lastensuojelun avohuollossa

Digitaaliset laitteet ovat lisänneet lasten ja nuorten sisätiloissa viettämää ruutuaikaa merkittävästi ja ulkona luonnossa liikkuminen sekä leikkiminen on vähentynyt merkittävästi, ja lasten sekä nuorten luontosuhde on heikentynyt. Lastensuojelun avohuollossa luontosuhteen ylläpitämistä sekä kehittämistä voi edesauttaa tarjoamalla alaikäisille asiakkaille luontoympäristöön sijoittuvaa työskentelyä esimerkiksi kotieläinpihatoiminnan avulla.

Kirjoittajat: Markus Maatsalo ja Helena Hatakka

Green Care -toiminta tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä

Luontoympäristössä järjestettävää tavoitteellista toimintaa kutsutaan usein käsitteellä Green Care. Kyseinen toiminta perustuu luonnon tavoitteelliseen hyödyntämiseen asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edesauttamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Metsät, puutarhat ja maatilat ovat tyypillisiä Green Care -toimintaan yhdistettäviä ympäristöjä, mutta Green Care -toimintaan sisältyy monia erilaisia luontolähtöisiä menetelmiä, joita on mahdollista toteuttaa myös kaupungissa tai jopa sisätiloissa. (Soini & Vehmasto 2014, 12; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.)

Suomessa luontoon yhdistettävää toimintaa edistää yhdistys nimeltä Green Care Finland ry. Yhdistyksen eettisten ohjeiden eräänä ulottuvuutena on luontosuhteen vaaliminen ja etenkin alaikäisten asiakkaiden kohdalla positiivisen luontosuhteen muodostumisella on todettu olevan selkeä yhteys siihen, miten lapsi käsittelee esimerkiksi stressaavia elämäntilanteita nyt ja myöhemmissä ikävaiheissaan. (Wells & Evans 2003; Green Care Finland 2019a.)

Lasten myönteisen kehityksen edistämisessä luonnon vaikuttavuus on Green Care Finland ry:n (2019b) sekä Juusolan (2016, 73) mukaan hyvin kokonaisvaltaista, sillä luonnonympäristöissä lapsille mahdollistuu niin fyysisten, kuin sosiaalisten ja psyykkistenkin taitojen kehittyminen. Liikunnallisuus eri aistikokemuksineen sekä lapsen omatoimisuus, itsenäisyys, tarkkaavaisuus, vastuullisuus sekä luovuus ovat vain esimerkkejä niistä kaikista ominaisuuksista, joita luonnossa toimiminen mahdollistaa. Lapset yksinkertaisesti nauttivat luonnossa toimimisesta ja kyseinen toiminta mahdollistaa lähes poikkeuksetta tärkeän voimavaran heidän kasvulleen ja kehitykselleen.

Kotieläinpihatoiminta luontosuhteen vahvistajana

Green Care -toiminnan taustalla on ekopsykologiaksi kutsuttu tieteenala, jonka tutkimuskohteena on juuri luontoympäristö ja etenkin sen vaikutukset ihmiseen. Ekopsykologisen näkemyksen mukaan ihminen on osa luontoa ja sen tavoitteena on kyseisen suhteen ylläpitäminen. (Green Care Finland 2019c.)

Opinnäytetyössä suunniteltiin kotieläinpiha osaksi yksityisen sosiaalialan palveluita tuottavan yrityksen toimintaa. Kotieläinpiha luotiin vahvistamaan lasten ja nuorten luontosuhdetta. Green Care -toimintaympäristönä kotieläinpiha mahdollistaa sen, että eläimet, metsä, vesistö, pelto sekä maaseutuympäristö ovat kaikki lähellä ja ne vahvistavat lapsen ja nuoren luontosuhteen muodostumista sekä ylläpitämistä. Green Care toimii perustellusti sateenvarjokäsitteenä kotieläinpihalla toteutettavassa toiminnassa. (Maatsalo 2019.)

Kuva 1. Toimintaa kotieläinpihalla (kuva: Markus Maatsalo)

Pelkkä eläinten läsnäolo kotieläinpihalla lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja vähentää jännitystä, mutta se myös mahdollistaa uudenlaisia virikkeitä oppimiseen. Kotieläinpihan monipuoliset työtehtävät, joita asiakkaat voivat suorittaa tai joissa he voivat avustaa, ovat motivoivia. Eläinten hoito on yksi oleellinen kotieläinpihan tehtävä ja sen sisältämät rutiinit voivat edesauttaa myös lasten ja nuorten vastuullisuuden, oma-aloitteisuuden sekä itsetunnon kehittymisessä. (Luonnonvarakeskus 2013; Green Care Finland 2019d; Green Care Finland 2019e.)

Osallistumalla kotieläinpihan työtehtäviin ja hoitamalla eläimiä asiakas voi saavuttaa hyvän olon tunteita onnistumisen kokemusten kautta. Työskentelyn tavoitteet suunnitellaan jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen, huomioiden heidän varsinaiset lastensuojelun asiakkuuden kautta määritellyt tavoitteensa. Yleisenä toiminnan tavoitteena voi kuitenkin pitää asiakkaiden piristämistä sekä luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomista. Tavoitteista riippumatta kaikilla asiakkailla on mahdollisuus kehittyä omissa fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa taidoissaan kotieläinpihalla tapahtuvan työskentelyn kautta.

Elämyspedagogiikka ja ympäristökasvatus kotieläinpihan työmenetelminä

Kotieläinpiha toimintaympäristönä mahdollistaa alaikäisille asiakkaille parhaimmillaan merkittäviä henkilökohtaisia kokemuksia. Lapsi tai nuori voi oppia esimerkiksi jotakin täysin uutta ja saada tästä henkistä hyvinvointia sekä voimaantumisen kokemuksia. Kotieläinpihatoiminnan voi tästä syystä yhdistää hyvin elämyspedagogiikan käsitteeseen, sillä eläinten kanssa toimimisen lisäksi esimerkiksi kalastus voi mahdollistaa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oppimisen kokemuksia ja pelkkä läheisessä metsässä retkeily tai järvellä soutelu voi rauhoittaa ja edesauttaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymistä.

Kotieläinpihalle on myös syytä varata erillinen sisätila, missä asiakastyöskentelyä voi toteuttaa epävakaista sääolosuhteista riippumatta. Sisätiloissa voi esimerkiksi askarrella luonnosta saatavilla olevia materiaaleja hyödyntäen. Talvella kotieläinpihatoiminta onkin syytä suunnitella edellä mainitun askartelun ympärille, mutta myös esimerkiksi pilkkiminen, järven jäällä luistelu sekä lumikenkien avulla metsässä käveleminen ovat vaihtoehtoina.

Kotieläinpihalla toteutettavan asiakastyöskentelyn yhteydessä on syytä käsitellä myös niitä elementtejä, mistä eläinten hyvinvointi muodostuu ja miten luontoa kuuluu kunnioittaa. Tämän ympäristökasvatukseksi nimetyn työtavan avulla on mahdollisuus lisätä lasten ja nuorten vastuullisuutta kuluttajina. Eläinten hyvinvoinnin huomioon ottaminen on myös onnistuneen asiakastyön kannalta perusteltua, sillä vain hyvinvoiva eläin voi mahdollistaa turvallisen ilmapiirin muodostumisen Green Care -toiminnan yhteydessä (Green Care Finland 2019e).

Yhteenveto

Lastensuojelun avohuollon palveluja tuottavien toimijoiden tulisi ottaa luonto ja sen monimuotoiset hyvinvointivaikutukset entistä tarkemmin huomioon palveluitaan suunniteltaessa. Riippumatta siitä onko Green Care -toiminta suunniteltu kotieläinpihalle tai johonkin muuhun luontoympäristöön, niin sen tulisi olla organisoitu siten, että se olisi jatkuvaa, eikä rajoittuisi ympäristötekijöistä aiheutuviin muuttujiin. Luonnon ääressä tapahtuva Green Care -toiminta voi hyvin yksinkertaisesti toteutettunakin kuitenkin jo mahdollistaa osallisuuden, uuden oppimisen sekä onnistumisen kokemuksia lastensuojelun avohuollon asiakkaille ja juuri näitä kokemuksia jokainen lapsi tasapuolisesti tarvitsee.

Lähteet

Green Care Finland. 2019a. Mitä on Green Care? [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/

Green Care Finland. 2019b. Luonto lasten kehityksessä. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/luonto-lasten-kehityksessa-/

Green Care Finland. 2019c. Menetelmät. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/

Green Care Finland. 2019d. Maatilan käyttö. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/maatilan-kaytto/

Green Care Finland. 2019e. Eläinavusteiset menetelmät. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/

Juusola, M. 2016. Nature smart – luonto lasten ja nuorten voimavarana. Teoksessa: Suomi, A., Juusola, M. & Anundi, E. (toim.) Vihreä hoiva ja voima. Helsinki: Voimakirja Oy, 72-83.

Luonnonvarakeskus. 2013. Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. Esite.

Maatsalo, M. 2019. Sosiaalipalvelut Kelopuu Oy:n kotieläinpihatoiminta. Palvelukuvaus Green Care -toiminnan kehittämiseksi. AMK- opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018067

Soini, K. & Vehmasto, E. 2014. Kohti suomalaista Green Care -toimintatapaa. Teoksessa: Lääperi, R. Mynttinen, R. Pajala, A. Puromäki, H. Soini, K. Sundell, S. Tarkiainen, A. Törn, A. & Vehmasto, E. (toim.) Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 8-29.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Mitä Green Care on. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyohon-kuntouttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on

Wells, N. & Evans, G. 2003. Nearby nature: A buffer of life stress among rural children. Environment and Behavior. Vol. 35/2003, 311-330.

Kirjoittajat

Markus Maatsalo on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomiopiskelija, joka työskentelee lastensuojelun avohuollossa.

Helena Hatakka toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/971504 (CC0)

Julkaistu 12.9.2019

Viittausohje

Maatsalo, M. & Hatakka, H. 2019. Kotieläinpiha Green Care -toimintaympäristönä lastensuojelun avohuollossa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/12/kotielainpiha-green-care–toimintaymparistona-lastensuojelun-avohuollossa/

Artikkeliopinnäytetyökokeilu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla

Tässä artikkelissa kuvaamme artikkelimuotoisen opinnäytetyön mahdollisuuden kehittämistä sairaanhoitajaopiskelijoille Lahden ammattikorkeakoulussa, osana monialaista, valtakunnallista Verkkovirtaa -projektia. Kokeilussa tuotettiin neljä artikkeliopinnäytetyötä, jotka julkaistiin Theseuksessa.

Kirjoittajat: Helena Sillanpää ja Anne Vuori

Opinnäytetyö osana sairaanhoitajakoulutusta

Verkkovirta -projektin tavoitteena oli tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja ammattikorkeakouluopintojen aikaiseen työn opinnollistamiseen (Moisio & Mäki 2017). Opinnäytetyötä pidetään haastavana erityisesti työssä oppimisen oppimistrategiaa noudattavilla opiskelijoilla (Vanhanen-Nuutinen ym. 2016). Opiskelijoiden erilaisten valmiuksien huomioimisen tarve opinnäytetyöprosessissa vaatii kehittämään monipuolisempia mahdollisuuksia opinnäytetyön tekemiseen. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden sitoa opinnäytetyö tiiviimmin omaan työhön ja sen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen kuuluu opinnäytetyön tekeminen, minkä aikana opiskelijan on tarkoitus oppia työskentelemään analysoivalla ja näyttöön perustuvalla työotteella. Ammattikorkeakouluasetuksessa määritellään, että ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija osoittaa opinnäytetyössään omaavansa valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä sekä kehittää omaa ammattitaitoaan tutkimus-ja kehittämistoiminnassa (Asetus ammattikorkeakouluista 932/2014, 2015). Liisa Seppänen (2015, 1) toteaa osuvasti kirjoituksessaan, että ” ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tulisi toisaalta olla työelämälähtöinen käytännön kehittämishanke ja toisaalta sen pitäisi myös toimia osoituksena tekijänsä akateemisista valmiuksista ja jatko-opintokelpoisuudesta -olla sekä lintu että kala.” Ammattikorkeakoulut ovat tasapainoilleet asian kanssa olemassaolostaan lähtien. Eri ammattikorkeakouluissa on käytössä erilaisia opinnäytetyön toteutusmuotoja, joissa haetaan yhteyttä työelämän ja haastavan akateemisen kirjoittamisen välillä.  Useimmissa opinnäytetyön voi tehdä toiminnallisena, tutkimuksellisena tai kirjallisuuskatsauksena. Nykyisin myös portfolio-opinnäytetyö ja artikkeliopinnäytetyö ovat useimmissa ammattikorkeakouluissa mahdollisia. 

Vanhanen-Nuutisen ja kumppaneiden (2016) tutkimukseen osallistuneet ammattikorkeakouluopiskelijat (n=928) käyttivät opintoihinsa ja työssä käyntiin yhteensä keskimäärin 52 tuntia viikossa. Tutkijat toteavatkin, että opetuksessa tulee ottaa huomioon entistä paremmin työssä kehittyvä osaaminen. Hankkeemme ajatuksena oli, että opiskelija voi opintojen aikana työstää artikkeleja liittyen oman osaamisensa ja työnsä kehittämiseen. Opinnäytetyön tekeminen on pitkä prosessi, jota on hyvä tarkastella niin työssä oppimisen kuin laajemmin opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta.

Artikkeliopinnäytetyössä käsitellään jotain asiaa tai ilmiötä tutkitusta tai havainnoidusta tiedosta. Erilaisista artikkelityypeistä tässä hankkeessa valittiin yleistajuisempi tekstityyppi, joka välittää eri ammattialojen tietoa laajemmalle lukijakunnalle. Ammatillisissa artikkeleissa voidaan käsitellä esimerkiksi kehittämisprojekteja tai ammatillisten käytänteiden arviointia.

Koska teoreettiset viitekehykset oli esiteltävä hyvin tiiviissä muodossa, lähteisiin nojautuvaa teoreettista näkökulmaa tarvittiin artikkeleissa rajallisemmin kuin monografioissa. Tiedonhaku ja eettiset perusteet vastasivat kuitenkin normaalia opinnäytettä, samoin kielen ja tyylin osalta noudatettiin yleisiä opinnäytteen kriteerejä. Artikkelin kirjoittamisella työelämälähtöisesti tavoiteltiin opiskelijoiden viestintä- ja verkostoitumistaitojen kehittymistä ja työllistymisen edistämistä. 

Ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukainen asiantuntijatoiminta ja ammattialalle soveltuva tiedontuotanto sekä soveltava ammatillinen ote sallivat opinnäytetöiden julkaisufoorumiksi myös ei tieteelliset ammatilliset julkaisut ja asiantuntijajulkaisut. Tässä kokeilussa ei vaadittu artikkeleiden julkaisemista vaan artikkelit julkaistiin Theseuksessa opinnäytetyön osana.

Kokeilussa tuotettiin neljä artikkeliopinnäytetyötä joko yksilö – tai ryhmätyönä. Opinnäytetyöt olivat Sairaanhoitajan roolia lapsettomuushoidoissa (Rautiainen, Pellikka ja Penttinen 2017),   Etenevät muistisairaudet : Teknologiset ratkaisut sairastuneen ja hänen läheisensä arjen tukena (Haverinen 2017), Ravitsemus odotusaikana ja lapsen ensimmäisenä vuotena ( Laurell & Kinnunen 2017) ja Parisuhdeväkivalta Suomessa : Miten se ilmenee ja miten voit sairaanhoitajana auttaa (Rantanen ym. 2018)

Kokeilussa mukana ollut opettajatiimi (3) ohjasi opiskelijoita sekä ryhmässä että yksilöllisesti opiskelijoiden ohjaustarpeen mukaan.

Opiskelijoiden kokemukset pilotissa

Opiskelijat kokivat hyvänä, että heillä oli mahdollisuus perehtyä valitsemansa ilmiön tarkasteluun useammasta näkökulmasta ja osittaa opinnäytetyön tekeminen niin, että opinnäytetyö saatiin artikkeli kerrallaan valmiiksi opiskelujen edetessä.

Opiskelijoiden mielestä kehitettävää oli opinnäytetyön ajoituksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Opiskelijoille tarjottavien opinnäytetyöhön liittyvien kurssien ajoittuminen ei tukenut pilottiryhmää.  Ryhmäohjaus ja opiskelijoiden ohjaustarve eivät aina kohdanneet, mikä lisäsi yksilöohjauksen tarvetta ja vähensi vertaisohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen hyödyntämistä.

Opiskelijoiden mukaan opinnäytetyön tekeminen muun opiskelun ja työssä käynnin rinnalla oli vaativaa ja ne nähtiin erillisinä projekteina eikä toisiaan tukevina prosesseina. Vanhanen-Nuutisen ja kumppaneiden (2016) mukaan työssä opittuja taitoja tulisi hyödyntää myös opinnäytetyön tekemisessä.

Opettajat arvioivat, että opiskelijoiden tiedonhankintataidot kehittyivät, aiheeseen liittyvä oman alan tutkimus tuli tutuksi ja he saivat arvokasta kokemusta kirjoittaa näyttöön perustuen hoitotyön kehittämisestä omalle ammattikunnalleen. Kehitettävää on ohjauksen oikea aikaisessa kohdentumisessa, vertaisohjauksen tehostamisessa ja ohjeiden integroimisessa LAMKn opinnäytetyö-ohjeistukseen ja metodiopetukseen.

Leinosen (2012) mukaan keskeistä ammattikorkeakouluopiskelussa on teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon integroimisen oppiminen, mikä korostuu opinnäytetyössä. Opiskelijan tulee ymmärtää, soveltaa ja tuottaa uutta tietoa yhdessä opiskelijakollegan kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijoiden orientaatiot opiskeluun, oppimiseen ja vertaistyöskentelyyn vaihtelevat.

Asiantuntijuuteen oppimisen lähtökohtien ollessa erilaisia opiskelijan oman äänen kuuleminen ja luovuuden salliminen mahdollistavat asiantuntijuuden kehittymisen opinnäytetyöprosessissa. Tärkeää on löytää yhdessä opiskelijoiden kanssa uudenlaisia ratkaisuja opinnäytetyöprosessin kehittämiseen.

Lähteet

Asetus ammattikorkeakouluista 932/2014, 2015. Finlex. [Viitattu 29.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=932%2F2014

Haverinen, P. 2017. Etenevät muistisairaudet: Teknologiset ratkaisut sairastuneen ja hänen läheisensä arjen tukena. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 29.5. 2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803243743

Laurell, J. & Kinnunen, I. 2017. Ravitsemus odotusaikana ja lapsen ensimmäisenä vuotena. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 29.5.2019]. Saatavissa:  http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918876

Leinonen, R. 2012. Ammattikorkeakoulu-pedagogiikan kehittäminen. Opiskeluorientaatiot ja opinnäytetyön vertaistilanteet opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen tukena. Väitöskirja. Oulun yliopisto kasvatustieteiden tiedunta. Oulu. ACTA UNIVERSITATIS OULUENSISE. Scientiae Rerum Socialium 124. [Viitattu 5.6.2012]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:9789514298448

Moisio, A. & Mäki, K. 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen- opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista  ja vinkeistä. Helsinki: Haaga- Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. [Viitattu 27.5.2019]. Saatavissa: http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/kolme_kulmaa/mobile.html#pid=1

Rautiainen, P., Pellikka, R. & Penttinen, J. 2017. Hoitajan rooli lapsettomuushoidoissa : Psykososiaalinen tuki ja potilaan ohjaaminen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 27.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121621650

Rantanen, I., Peltola, E. & Vanhanen, S. 2018. Parisuhdeväkivalta Suomessa : Miten se ilmenee ja miten voit sairaanhoitajana auttaa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 27.5.2019 ]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011283

Seppänen, L. 2015. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö – lintu vai kala? Kielikello. 1/2015. [Viitattu 27.5.2019]. Saatavissa: https://www.kielikello.fi/-/ammattikorkeakoulun-opinnaytetyo-lintu-vai-kala-

Vanhanen-Nuutinen, L., Mäki, K. & Kolila, H. 2016. Työn ja opintojen yhdistäminen – opintojen aikainen työssäkäynti ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 18(2), 9-26. [Viitattu 27.5.2019]. Saatavissa: https://akakk.fi/wp-content/uploads/Aikak_2016_2_lehti.pdf

Kirjoittajat

Helena Sillanpää, Erikoissairaanhoitaja, Työnohjaaja, TtM, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala

Anne Vuori, Terveydenhoitaja,  TtT

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/871986 (CC0)

Julkaistu 12.9.2019

Viittausohje

Sillanpää, H. & Vuori, A. 2019. Artikkeliopinnäytetyökokeilu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/12/artikkeliopinnaytetyokokeilu-lahden-ammattikorkeakoulun-sosiaali–ja-terveysalalla/