Aihearkisto: LAMK Pro

Jätteestä energiaksi ja uusiomateriaaliksi

Roskapussivuoret ovat poistuneet kaatopaikkojen maisemasta jätteenpolttolaitoksiin. Jätteenpoltto on kehittynyt ja lisääntynyt Suomessa paljon viime vuosikymmeninä. Jätteenpolttoa on edistänyt muun muassa tiukentuneet rajoitteet sekä poltto- ja puhdistusprosessien kehittyminen. Vaikka jätteenpoltto ei ole jätehierarkian mukaan suositeltavin tapa, saadaan polttamalla aikaisemmin kaatopaikalle kuopatun jätteen sisältämä energia hyötykäyttöön. Artikkelissa kuvataan jätteenpolttoa kiertotalouden näkökulmasta ja pohditaan keinoja, joilla jätteenpoltossa syntyvää tuhkaa ja kuonaa sekä niiden sisältämiä jopa haitallisia, mutta myös arvokkaita aineosia, saadaan paremmin hyödynnettyä. 

Kirjoittajat: Tuomas Knuters ja Pia Haapea

Jätteiden sisältämän energian ja materiaalin hyödyntäminen kasvussa

Vuonna 2017 Suomessa syntyi yhdyskuntajätettä 2,8 miljoonaa tonnia. Jätemäärissä ei ole 2000 luvulla tapahtunut suuria muutoksia. Jätteenkäsittelytavat ovat sitä vastoin muuttuneet paljon. Kuviossa 1 on esitetty jätemäärät ja niiden käsittelymenetelmät vuosina 2003 – 2017. Syntyneestä yhdyskuntajätteestä vuonna 2017 lähes 60 % hyödynnettiin energiana, mikä on merkittävä ero kymmenen vuoden takaiseen. Vuonna 2007 vain noin 15 % syntyneestä yhdyskuntajätteestä poltettiin. Vuosituhannen alussa noin puolet yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikalle. Jätteenpolttolaitoksien yleistyessä kaatopaikoille viedään enää 1 % yhdyskuntajätteestä. Jätteen hyödyntäminen materiaalina on myös kasvanut määrällisesti. Noin 40 % aikaisemmin kaatopaikalle viedystä jätteestä hyödynnetään materiaalina. (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2019.)

Jätteenpolton hyödyistä ja haitoista on kiistelty jo pitkään. Tämä juontaa juurensa huonoista kokemuksista jätteenpoltossa. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen, 1960-luvun alkupuolella rakennettu jätteenpolttolaitos Helsingin Kyläsaaressa jouduttiin suljemaan vuonna 1983. Sulkemisen syynä oli tietämättömyys polton aiheuttamista haitallisista ympäristövaikutuksista ja muista haitoista. Laitoksessa ei ollut käytössä savukaasujen puhdistusta, jolloin muun muassa myrkylliset raskasmetallit ja dioksiinit pääsivät vapaasti ympäristöön. Jätteenpolttolaitosten määrää on kasvattanut kehittyneemmät polttoprosessit ja ennen kaikkea poltossa syntyneiden myrkyllisten savukaasujen puhdistusprosessien tehostuminen ja aktiivinen valvonta. Nykyisellään savukaasut puhdistetaan jätteenpolttoa koskevien asetusten mukaisesti erittäin tehokkailla puhdistusmenetelmillä (Pöyry Management Consulting Oy 2015).

Kuvio 1. Syntyneen yhdyskuntajätteen määrät ja käsittely 2003 – 2017 (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2019)

Jätteenpoltto kiertotalouden näkökulmasta

Kiertotalouden periaatteena on minimoida hukkaa mutta myös tehostaa materiaalin ja raaka-aineiden kiertoa. Ensisijaisesti kiertotalouden näkökulmasta tulisi päästä tilanteeseen, jossa jätettä ei syntyisi lainkaan. Tämä edellyttää tuotteiden suunnittelua ja materiaalivalintoja niin, että ne ovat kestäviä, kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä.

Vaikka jätteenpoltolla on ollut myönteisiä vaikutuksia jätteen kaatopaikkasijoittamisen vähentymiseen ja energiatalouteen, on jätteenpolton yleistyminen herättänyt keskustelua myös siitä, edistääkö jätteenpoltto kiertotaloutta vai ei? Jätteenpoltto on omalta osaltaan vähentänyt jätteen kierrätystä materiaalina ja näin hidastanut myös uusien menetelmien kehittämistä. Esimerkiksi materiaalina hyvin kierrätettäväksi soveltuvat muovi, puu ja paperi ovat myös hyvää polttoainetta. Nykyisen kehityssuunnan muuttaminen on hidasta, sillä voimaloihin on investoitu paljon rahaa itse polttamisen ollessa suhteellisen edullista. (Sitra 2014.)

Vaikka kierrätys on kiistatta kestävämpi ratkaisu, on jätteenpoltolle olemassa oma paikkansa. Kierrätystä kehitetään ja kierrätyksen osuus varmasti kasvaa, mutta kaikesta huolimatta aina syntyy myös kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä. Tämä kierrätyskelvoton jäte saadaan tehokkaasti hyödynnettyä polttamalla, jolloin saadaan korvattua esimerkiksi kivihiilellä tuotettua lämpöä ja sähköä. Polton puolesta puhuu myös se, että polttamalla estetään jätteen kaatopaikkasijoituksessa syntyviä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.

Jätteenpolttolaitokselta takaisin hyötykäyttöön

Jätteenpolton lisääntyminen on herättänyt keskustelua polttoprosessissa syntyneiden sivutuotteiden käsittelystä. Jätteen arinapoltto ei hävitä jätettä kokonaan, vaan jäljelle jää palamatonta ainesta, kuonaa ja tuhkaa. Niiden jatkokäsittely on kallista, sijoittamisesta kaatopaikalle on maksettava jäteveroa. Muita ratkaisuja kaatopaikkasijoittamisen sijaan etsitäänkin jatkuvasti varastoitavien kuonakasojen samalla kasvaessa jätteenkäsittelykeskuksissa.

Kuva 1. Jätteenpolton pohjakuonaa (kuva: Tuomas Knuters)

Poltossa syntyvä pohjakuona on palamatonta materiaalia, joka koostuu vaihtelevissa määrin pääosin kuonasta, lasista, kiviaineksista ja metalleista. Se on hiekkaan ja soraan verrattavaa ruskeaa tai harmaata materiaalia, jolla on paljon samoja ominaisuuksia kuin luonnon hiekalla ja soralla (kuva 1). Hyvien ominaisuuksiensa ansioista sitä voidaankin käyttää maarakennuksessa korvaamaan neitseellisten maa-ainesten käyttöä.  Tämän lisäksi tehokkaassa kuonan hyödyntämisprosessissa sen sisältämät metallit pyritään erottamaan takaisin hyötykäyttöön. Jalostusprosessissa kuonasta saadaan erotettua rauta- ja ei-rautametallit erilaisten monivaiheisten prosessien kautta. Tavoitteena on, että jäljelle jäävää mineraalijaetta, uusiokiviainesta, on mahdollista hyödyntää maarakentamisessa sekä luonnonkiviainesten korvaajana betonituotteissa.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käyttämisestä maarakentamisessa eli MARA-asetus, jonka tarkoituksena on edistää uusiokiviainesten hyötykäyttöä, uudistettiin vuonna 2017. Käytännössä asetus mahdollistaa sen vaatimusten täyttyessä tiettyjen jätteiden kuten jätteenpolton pohjakuonien hyötykäytön aikaisempaa kallista ja aikaa vievää ympäristölupaa helpommin. Jokaiseen rakennuskohteeseen ei uusiomateriaaleja ole mahdollista käyttää, vaan asetus rajaa pohjakuonien käyttöä tietyin ehdoin. Hyödyntämiskäyttökohteita mietittäessä on huomioitava esimerkiksi alueen etäisyydet vesistöihin sekä kohderakenteelle yleisesti määrätyt raja-arvot ja määräykset. (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa VNa 843/2017.)

Edistääkö jätteenpoltto kiertotaloutta?

Vaikka kiertotalous on terminä ja ilmiönä suhteellisen uusi, siihen liittyviä näkökulmia ja osa-alueita on tarkasteltu lähes aina. Materiaali-, resurssi- ja materiaalitehokkuuden, sekä kierrätyksen edistämiseksi on aktiivisesti etsitty ratkaisuja 1960-luvulta saakka. Tässä artikkelissa kuvattu esimerkki jätteenpoltossa syntyvän tuhkan ja kuonan hyötykäytön edistämiseksi on erinomainen esimerkki niin kiertotalouden, kuin energia- ja ympäristötekniikankin kehittymisestä, mahdollisuuksista ja haasteista. Yksityiskohtaisemmin aihetta on käsitelty Tuomas Knutersin (2019) opinnäytetyössä. Työn aikana tutkittiin prosessointimenetelmää, jolla kuonasta saadaan erotettua lähes 40 % enemmän sen sisältämistä metalleista kuin aikaisemmin. Tämä on merkittävä tekijä kustannus- ja ympäristötehokkuuden ja tätä kautta kiertotalouden edistämisen kannalta. Teknologisia ratkaisuja on olemassa lukuisia, haasteena onkin niiden soveltuvuus ja soveltuvuuden todentaminen erilaisiin kohteisiin.

Lähteet

Knuters, T. 2019. Jätteenpolton pohjakuonan vaihtoehtoinen prosessointimenetelmä. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 2.5.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057637

Pöyry Management Consulting Oy. 2015. Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa. [Viitattu 2.5.2019]. Saatavilla: https://energia.fi/files/405/ET_Jatteiden_energiakaytto_Loppuraportti_161015.pdf

Sitra. 2014. Jätteenpoltto ei ole ratkaisu jäteongelmaan. [Viitattu 2.5.2019]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/jatteenpoltto-ei-ole-ratkaisu-jateongelmaan/

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019. Jätetilasto. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 1.5.2019]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/2017/13/jate_2017_13_2019-0109_tie_001_fi.html

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa. 843/2017. Finlex. [Viitattu 2.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843

Kirjoittajat

Tuomas Knuters on energia- ja ympäristötekniikan tuleva insinööri.

Pia Haapea on LAMKissa toimiva energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka uskoo kiertotalouteen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/550986 (CC0)

Julkaistu 14.5.2019

Viittausohje

Knuters, T. & Haapea, P. 2019. Jätteestä energiaksi ja uusiomateriaaliksi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/14/jatteesta-energiaksi-ja-uusiomateriaaliksi/

Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua

Liikenteen ja erityisesti ajoneuvoliikkumisen kasvu ovat merkittäviä tekijöitä kaupunkisuunnittelussa. Näistä syntyviä ongelmia, kuten päästömäärät ja maankäytön ongelmat vaikeuttavat kaupunkien kehittymistä. Siksi ajoneuvoliikkumista sekä ihmisten ajatustapoja liikkumisesta tulee uudistaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusilla suunnittelu- ja palvelumalleilla.

Kirjoittajat: Konsta Tarkkala ja Raine Vihelmaa

Uudet suunnittelu- ja palvelumallit edistävät kehitystä

Rodriquen, Comtoisin ja Slackin mielestä (2013, 255-258) ajoneuvoliikkumista on vaikea kehittää radikaalisti, sillä ongelmistaan huolimatta ajoneuvot tuottavat merkittäviä sosiaalisia hyötyjä, kuten logistiikan helpottamisen. Tarvitaan siis ratkaisuja, jotka vähentävät tuotettuja ongelmia, ja saman aikaisesti tukevat autojen positiivisia hyötyjä. Jääskeläisen (2018, 25-26) mukaan liikennepolitiikkaa on ryhdytty muuttamaan kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa asiakkaille tarjottaisiin hyviä liikkumisen palveluita ilman auton omistamista. Tämän tavoitteen toteutumiseksi vaaditaan uudenlaisia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumalleja.

MaaS johdetaan sanoista Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna, ja se toimii uudenlaisena kokonaisvaltaisena suunnittelu- ja palvelumallina. Suunnittelumallina MaaS:lla halutaan muokata näkemyksiä siitä, miten liikkumispalveluita tuotetaan ja kulutetaan sekä järjestetään ja ylläpidetään. MaaS:n avulla liikkumiselle halutaan avata kilpailukykyiset markkinat sekä uudistaa nykyisiä liikkumisen palvelumahdollisuuksia. (Eckhardt, Aapaoja, Nykänen, Sochor, Karlsson & König 2017, 9.) Palvelumallina MaaS:lla puolestaan tuotetaan palvelupaketteja. Palvelupaketit yhdistelevät jakamispalveluita, digitalisaatiota sekä multimodaalista liikkumista tuottaen kaikenkattavia ja muunneltavia liikkumispaketteja, jotka toimivat yhden maksutoiminnon periaatteella. Tällä hetkellä palvelupaketteja voi ostaa Suomessa vain pääkaupunkiseudulla toimivalta MaaS Global -yhtiöltä. (ITS Finland 2018.)

Yhteiskäyttöautoilla halutaan laajentaa Lahden liikkumispalveluita

Yhteiskäyttöautot kuuluvat jakamistalouteen, jossa palveluiden ja asioiden käyttöaste pyritään maksimoimaan pitkällä käyttöajalla. Hyvä käyttöaste kasvattaa palveluiden ja asioiden arvoa entisestään. Jakamistalous itsessään on osa laajempaa kiertotalouden toimenkuvaa. (Nikula 2015, 4.) Liikenneviraston (2018, 12, 14) mukaan yhteiskäyttöautojen kehityksellä tarjotaan ihmisille entistä enemmän liikkumismuotoja ilman, että heidän tarvitsee omistaa autoa. Jakaminen kasvattaa myös autojen käyttöastetta merkittävästi. Palvelulla pyritään edistämään ihmisten käsitystä liikkumisen merkityksestä eli kuinka paljon liikutaan ja millä liikutaan. Palvelun käytöstä maksetaan yleisesti minuutti-, tunti-, päivä- tai kilometrihinnalla ja palvelun varaus toimii sähköisen sovelluksen tai internetin avulla. Yhteiskäyttöauton tyypillisiä palvelumalleja ovat yksityisen yrityksen malli, kaupunkivetoinen malli sekä talonyhtiön malli. Palvelumallit toimivat erilaisilla toimintamalleilla, joita on neljä: kiertomatka, vertaisvuokraus, pisteestä pisteeseen sekä kelluva pysäköinti.

MaaS ja yhteiskäyttöautot hyödyntävät merkittävästi digitalisaation eli palveluiden sähköistämisen yleistymistä toimintatavoissaan. Digitalisaatio kattaa älyliikenteen, joka pyrkii parempien sähköisten matkapalveluiden, kuten aikataulujärjestelmien kehitykseen. Älyliikenne puolestaan kattaa ohjelmointirajapinnan eli API-järjestelmän. API:lla tuotetaan käyttäjien hyödyntämät sähköiset sovellukset, jotka käsittelevät liikkumisen dataa useista lähteistä ja yhdistelevät niitä. (Eckhardt ym. 2017, 12.) (Transport Systems Catapult 2016, 24.)

Lahden kaupunki (2018) kertoo autokannan määrien jatkavan kasvua, mikä pakottaa kaupungin pohtimaan uusia ratkaisuja. Lahti on ottanut MaaS:n kehityksen jo osaksi kaupungin strategiaa ja sitä ohjaavia kehityshankkeita, mutta toimiakseen MaaS tarvitsee useita kestävän liikkumisen palveluita. Näin ollen kaupunki on päätynyt kehittämään yhteiskäyttöauton luomia ratkaisuita, joilla voitaisiin vähentää omistusautojen kokonaismäärää. Voltin (2010, 32, 38, 46-50) mielestä yhteiskäyttöautot ovat hyvä ratkaisu vähentämään omistusautojen määrää. Yhteiskäyttöauton jakamisperiaate parantaa sen korvaussuhdetta omistusautoihin, kasvattaa auton käyttöastetta sekä vähentää kaupunkitilan pysäköintipaikkojen tarvetta. Käytön yleistyminen vaatii kuitenkin paljon muutoksia pysäköinti- ja kaavoituspolitiikassa. Palvelua tulee myös mainostaa laajasti kaupunkilaisille helpon käyttöönoton avulla, jotta tieto palvelun saatavuudesta leviää.

Kuvio 1. Yhteiskäyttöauton käyttöönoton asteet (Liikennevirasto 2018, 21)

Ydinasioita yhteiskäyttöautoilun edistämiseksi

Yhteiskäyttöautoilun edistämisen ydinasioita lähdettiin selvittämään opinnäytetyössä teemahaastattelulla, joka on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä. Teemahaastatteluita suoritettiin yhdessä yhdeksän eri alojen ammattilaisten kanssa, jotka ovat organisaatiossaan osa kestävän liikkumisen kehittämistä. Haastateltavat toimivat kiinteistö-, koulutus- ja tutkimusalalla, yhteiskäyttöautoyrityksissä sekä julkisina päättäjinä. (Tarkkala 2019.)

Haastatteluiden perusteella aihealueesta rajattiin kahdeksan kehityksen ydinasiaa. Kehityksen ydinasiat käsittelevät seuraavia aihealueita:

  • kaupungin ominaisuuksien, päämäärien ja toiminnan määrittäminen
  • oikeanlaisten yhteiskäyttöautomallin tukeminen
  • kaupunkiin sopivan yhteiskäyttöauton toimintamallin määrittäminen
  • pysäköintipolitiikan kehittäminen eri osa-alueilla
  • kaavoitusnormien muutos osana pysäköintipolitiikan kehittämistä
  • palvelutoiminnan nojaaminen vähäiseen päästöttömyyteen
  • vahva palvelumahdollisuuksien mainostaminen
  • opit jo suoritetuista malleista ja uskallus lähteä kehittämään yhteiskäyttöautoilua.

Taulukko 1 esittää tiivistelmän kehityksen ydinasioista, joita opinnäytetyössä käytiin läpi. Kehitysehdotuksille ei voi määrittää tärkeysjärjestystä, sillä ne toimivat parhaiten yhteistyössä toistensa kanssa.

Taulukko 1. Tiivistelmä kahdeksasta yhteiskäyttöautoilun kehityksen ydinasiasta (Tarkkala 2019, 55)

Lahden kaupungin on tärkeää kehittää kaupungissa uusia liikkumisen suunnittelu- ja palvelumallien mahdollisuuksia, sillä niillä on mahdollista vähentää ajoneuvokannan määrää sekä muuttaa kaupunkilaisten liikkumisen asenteita kestävämmiksi. MaaS-palvelukokonaisuuden kehitys ei ole vielä ajankohtaista Lahdessa, sillä se vaatii useita kestävän liikkumisen palveluita toimiakseen. Yhteiskäyttöautoilun kehityksen mahdollistaminen kaupungissa tukee MaaS:n kehitystä sekä luo uudenlaisia liikkumistapoja kaupunkilaisille. On myös tärkeää, että MaaS-mallin ja yhteiskäyttöauton kehityksellä tuetaan koko Suomen liikkumispalveluita ja -järjestelmää kokonaisuutena.

Lähteet

Eckhardt, J., Aapaoja, A., Nykänen, L., Sochor, J., Karlsson, M. & König, D. 2017. Deliverable 2: European MaaS Roadmap 2025, MAASiFiE project funded by CEDR. [Viitattu 24.3.2018]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/sites/maasifie/fi/PublishingImages/tulokset/cedr_mobility_MAASiFiE_deliverable_2_revised_final.pdf

ITS Finland. 2018. Liikkuminen palveluna. [Viitattu 25.3.2018]. Saatavissa: http://www.its-finland.fi/index.php/fi/palvelut/mobility-as-a-service.html

Jääskeläinen, S. 2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Lahden kaupunki. 2018. Liikkuminen Lahdessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahti-vuonna-2025-tarina/liikkuminen-lahdessa

Liikennevirasto. 2018. Yhteiskäyttöautojen potentiaali ja vaikutukset käyttäjänäkökulmasta. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-25_yhteiskayttoautojen_web.pdf

Nikula, S. 2015. Yhteiskäyttöautot Suomessa. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/10634/Trafi_Yhteiskayttoautot_Suomessa.pdf

Rodrique, J. P., Comtois, C. & Slack, B. 2013. The Geography of Transport Systems. Yhdistyneet kuningaskunnat: Routledge

Tarkkala, K. 2019. Toimivien yhteiskäyttöautopalveluiden kehittäminen Lahdessa osana tulevaisuuden MaaS-mallia. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. [Viitattu 8.4.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903294013

Transport Systems Catapult. 2016. Mobility as a Service – exploring the opportunity for mobility as a service in UK. [Viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://ts.catapult.org.uk/wp-content/uploads/2016/07/Mobility-as-a-Service_Exploring-the-Opportunity-for-MaaS-in-the-UK-Web.pdf

Voltti, V. 2010. Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010. Helsinki: Liikennevirasto

Kirjoittajat

Konsta Tarkkala valmistui keväällä 2019 Lahden ammattikorkeakoulusta tekniikan alalta Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi pääaineenaan yhdyskuntasuunnittelu.

Raine Vihelmaa on lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan laitoksella Energia- ja ympäristötekniikan koulutusalalla vetäen yhdyskuntasuunnittelun koulutussuuntautumista ja toimien sidoshenkilönä erilaisissa kaupunkisuunnittelun kehittämisprojekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/713542 (CC0)

Julkaistu 13.5.2019

Viittausohje

Tarkkala, K. & Vihelmaa, R. 2019. Lahdessa kehitetään yhteiskäyttöautoilua. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/13/lahdessa-kehitetaan-yhteiskayttoautoilua/

Six Skills Help You Stand Out in A Hypercompetitive Labour Market

“Anxious.” “Lost.” “Everything’s a struggle.” are some examples of the ways most recent university grads described their experience transitioning from school to the professional world. Why so? Because most of the grads need to undergo a “change-of-state” from being a student to being a short-termed (sometimes long-term) unemployed. This article is written for students who are struggling to enhance their competiveness in the labour market in order to get employed.

Authors: Phuong Nguyen and Marja Viljanen

Skills Challenge in Europe and Finland

Compared to other groups, the stagnation in the European markets hit the young more severely. For instance, the rate of youth unemployment in Finland reached 17.2% in December 2018, trebling the general unemployment rate (Statista 2018).

Skill mismatch is one of the key reasons to this dilemma. While many employers face difficulties in recruiting staff, unemployment levels remain relatively high. According to Cedefop European Skills and Jobs Survey, 39% of European employers have difficulty finding people with desirable skills. And more than half of 12 million long-termed unemployed are considered low-skilled. (Skills Panorama 2016.)

EmploySkills Project+

On recognizing the problem and aiming to solve it, Erasmus+ project, entitled “Strengthening students’ employability through enhanced skills formation (abbr. EmploySkills)” was formed. The expected outcome of the project is to develop curricula relevant to the labour market and societal needs.

The project consists of five intellectual outputs in total. Findings presented in this article are a part of the first output O1, which acts as a foundation for the next steps. Lahti University of Applied Sciences is one of the core partners in the project.

Theoretical Study of Transversal Skills

According to UNESCO IBE 2018, transversal skills are “skills related to a particular job, task, academic discipline or area of knowledge and that can be used in a wide variety of situations and work settings” (UNEVOC 2018). Some popular transversal skills are communication, collaboration, creative thinking or leadership. Nowadays, the term “transferable skills”, which has the same meaning as “transversal skills”, has been used more commonly (European Training Thesaurus 2018, as cited in ELGPN 2018).

The importance of transversal skills is indisputable. ”Transversal knowledge, skills and competencies are the building blocks for the development of the ”hard” skills and competencies required to succeed on the labour market.” (ESCOpedia 2018). As transversal skills are relevant to a broad range of occupations and sectors, they can be seen as the cornerstone for the personal development of a person (ESCOpedia 2018).

According to Nedelkoska and Quintini 2018 (as cited in Hogarth 2018), about 14% of jobs in 32 OECD countries which participated in PIAAC were highly automatable (i.e., with a probability of automation of over 70%). The only bottlenecks to automation are, however, social intelligence, cognitive intelligence, perception and manipulation that only human possess (Hogarth 2018). Therefore, transversal skills are of pivotal importance.

Research Methodology

The whole structure of the research is illustrated in Figure 1. The research adopts a deductive approach and applies the mixed-research method so as to better evaluate and understand the problem. In this case, qualitative method is used to provide an overview of the main issues while quantitative method collects descriptive data and bring an insight into the issue.

FIGURE 1. Research Structure (Nguyen 2019)

Key Findings

As a result, 20 transversal skills are divided into four groups in the order of significance for the working life (see Table 1). Amongst, type-1 comprises highly required skills at the first stage of a recruitment process, whilst type-2 includes skills that are necessary and critical for work process and career ladder. (Nguyen 2019.)

TABLE 1. Category of Transversal Skills (Nguyen 2019)

It is also worth noting that social skill is one of five most critical transversal skills, while collaboration skill is considered as the most important transversal skill by the majority of the interviewees. (Nguyen 2019.)

On the other hand, the research showed that the majority of graduate students lack these transversal skills: technology literacy, leadership, creativity, self-initiative, social skills, critical thinking and media literacy. Amongst, grads are most dissatisfied with the extent to which technology literacy and leadership skill are taught at higher education institutions (i.e. 29% and 27% respectively). (Nguyen 2019.)

Comparing opinions from both sides, it is concluded that many grads lack critical transversal skills because they misunderstood the expectation from employers. Now that we have understood the opinions from the employer side, we suggest students put more effort on the following six transversal skills in order to improve their employability: technology literacy, social skill, collaboration, self-initiative, creativity and critical thinking (Nguyen 2019.)

Although transversal skills are interpersonal and hard to teach, it is not impossible to acquire and develop a new transversal skill. As an outcome of the research, a practical guideline (see Figure 2) was created with a view to assisting students in developing their competencies in the six transversal skills.

FIGURE 2. Guidelines on the Improvement of Transversal Skills

Role of Higher Education Institutions

At the end of the focus group interview, the interviewees recommend schools should have their students take Personality Test. In addition, it is imperative that higher education institutions facilitate students to take more practical trainings that are in accordance with their career goals and integrate proactively transversal skills into the curriculum. Courses about self-management, leadership and technology seem to be in need for the matter.

Last word

Although the concept “transversal skills” is quite new, the significance of them in our life is undeniable. This research was conducted in Finland; accordingly, the result is more likely applicable to the Finnish labour market. However, future researchers can use this as a reference for the similar topic. More importantly, this research showed positive correlations between transversal skills. Therefore, it is highly recommended that future researchers do other in-depth research on the correlations between transversal skills.

References

ELGPN 2018. Transversal skills. [cited 6 Apr 2019]. Available at: http://www.elgpn.eu/elgpndb/view/251

ESCOpedia 2018. Skill reusability level. [cited 25 Feb 2018]. Available at: https://ec.europa.eu/esco/portal/escopedia/Skill_reusability_level

Hogarth, T. 2018. Economy, employment and skills: European, regional and global perspectives in an age of uncertainty. Fondazione Giacomo Brodolini. [cited 25 Feb 2018]. Available at: http://www.fondazionebrodolini.it/sites/default/files/pubblicazioni/file/q61_x_web_cor_0.pdf

Molinsky, A. & Pisman, S. 2019. The biggest hurdles recent graduates face entering the workforce. [cited 27 Apr 2019]. Available at: https://hbr.org/2019/04/the-biggest-hurdles-recent-graduates-face-entering-the-workforce

Nguyen, P. 2019. Enhancing the employability of graduate students with transversal skills. Bachelor’s thesis. Lahti University of Applied Sciences, Business Administration. Lahti. [cited 27 Apr 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276194

Skills Panorama 2016. Skills challenges in Europe. [cited 27 Apr 2019]. Available at: https://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en/analytical_highlights/skills-challenges-europe-2016

Statista 2018. Youth unemployment rate in Europe (EU member states) as of December 2018 (seasonally adjusted). [cited 18 Feb 2018]. Available at: https://www.statista.com/statistics/266228/youth-unemployment-rate-in-eu-countries/

UNEVOC 2018. Transversal skills. [cited 25 Feb 2018]. Available at: https://unevoc.unesco.org/go.php?q=TVETipedia+Glossary+A-Z&id=577

Authors

Phuong Nguyen has studied Business and Administration at Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2019.

Marja Viljanen works as a Senior Lecturer at the Faculty of Business and Hospitality Management, Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/en/photo/714525 (CC0)

Published: 13.5.2019

Reference to this publication

Nguyen, P. & Viljanen, M. 2019. Six Skills Help You Stand Out in A Hypercompetitive Labour Market. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/05/13/six-skills-help-you-stand-out-in-a-hypercompetitive-labour-market/

Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa

Toteutimme kolmessa kuukaudessa opinnäytetyön yksityiselle toimeksiantajalle varhaiskasvatukseen. Näiden kolmen kuukauden aikana teimme tiivistä parityöskentelyä ja yhteistyötä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi lapsen puheen ja kielen kehityksen seurantakaavakkeet ja yhteen koottuja puheen ja kielenkehitystä tukevia harjoituksia lapsille. Tämä artikkeli kuvaa meidän tarinamme, miten saimme toteutettua opinnäytetyöprosessimme kolmessa kuukaudessa ja mitkä asiat tukivat aikataulussa pysymistä.

Kirjoittajat: Eeva Arvaja, Katja Sipola ja Paula Harmokivi-Saloranta

Ennen opinnäytetyöprosessin käynnistymistä olimme suorittaneet ammatilliset opinnot ja viimeisen syventävän harjoittelun sosionomi koulutuksesta, joten oli luontevaa keskittyä opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöaihetta olimme jo pitkään etsineet ja olimme odottaneet meille sopivaa aihetta, joka löytyikin toisen opiskelijan harjoittelun kautta. Opinnäytetyön aihe lapsen puheen ja kielen kehityksen dokumentoinnista tuki meidän kummankin ammatillista kasvua sosionomeina ja aihe kiinnosti meitä aidosti.

LAMKin opinnäytetyöohjeistus prosessin tukena

Hyödynsimme opinnäytetyöprosessissamme LAMKin opinnäytetyöprosessia (kuvio 1), johon palasimme aina tarvittaessa. Suunnittelimme ja toteutimme oman työskentelymme näiden opinnäytetyön vaiheiden kautta ja näin varmistimme, että kaikki tarvittavat asiat tuli tehtyä. Prosessin aluksi sovimme keskenämme pelisäännöistä, joihin kumpikin sitoutui. Pelisäännöt koskivat niin aikataulua kuin työskentelytapoja. Teimme esimerkiksi koko opinnäytetyöprosessin ajaksi yhteisen aikataulun, johon palasimme säännöllisesti ja päivitimme sitä tarpeen mukaan.

Opinnäytetyön tekemisen aloitimme lukemalla aikaisempia opinnäytetöitä ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joiden avulla saimme muodostettua kuvan aiheestamme ja opinnäytetyömme rakenne alkoi nopeasti hahmottumaan. Oman opinnäytetyömme toteuttamisen kannalta oli hyödyllistä, että teimme useita rajauksia jo tässä vaiheessa.

Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessin vaiheet (mukailtu LAMK opinnäytetyöohjeistus 2019)

Aina ennen ohjaavan opettajan tapaamista olimme hyvin valmistautuneet ja jo ennen ensimmäistä tapaamistamme olimme jo rakentaneet itsellemme melko selkeän kuvan siitä, mitä olemme tekemässä opinnäytetyössämme. Olimme tehneet alustavan sisällysluettelon ja mielekartan avulla hahmotelleet opinnäytetyömme sisältöä. Ohjauksien aikana teimme itsellemme aina myös muistiinpanoja, joihin oli hyvä palata työskentelyn edetessä

Opinnäytetyön suunnitelmaan, olimme jo rakentaneet teoreettisen viitekehyksen lähes valmiiksi. Tämän mahdollisti se, että olimme jo ennen ensimmäistä opettajan ohjaustapaamista perehtyneet aiheeseen hyvin ja pystyimme tässä ohjaustapaamisessa keskustelemaan jo teoreettisen viitekehyksen sisällöstä. Lisäksi olimme hyödyntäneet informaatikon apua heti prosessin alussa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen muokkasimme teoreettista viitekehystä vielä useaan otteeseen. Ohjaavan opettajan kanssa olimmekin keskustelleet siitä, että opinnäytetyön kirjoittaminen on prosessi ja teksti jäsentyy ja kehittyy prosessin aikana ja tämän takia jo kirjoitettua tekstiä on hyvä lukea ja muokata useita kertoja läpi. Annoimme tekstimme myös luettavaksi oman ohjaajan lisäksi muutamille tutuille, sillä huomasimme, että omalle tekstille ”sokeutuu” ja näin ulkopuolinen voi nähdä jotakin semmoista, mitä itse ei näe. Suunnitelmavaiheessa meillä oli myös jo luonnokset tulevista lapsen puheen ja kielen seurantakaavakkeista.

Työskentely prosessin aikana

Opinnäytetyöprosessin aikana työskentelimme tiiviisti ja kirjoitimme yhdessä jokaisena arkipäivänä, mutta pidimme yhteisestä sopimuksesta myös vapaata. Opinnäytetyön kirjoittaminen yhdessä oli ajoittain hidasta, mutta tämä mahdollisti sen, että tekstistä tuli yhtenäisempää. Tiedostimme, että olemme erilaisia kirjoittajia ja meillä kummallakin on ja oli omat heikkoudet ja vahvuudet kirjoittamisessa.

Prosessin aikana myös omien voimavarojen ja jaksamisesta huolehtiminen mahdollisti tehokkaan työskentelyn ja huomasimme hyvin pian, että jaksoimme lukea ja kirjoittaa keskittyneesti noin 5–6 tuntia päivässä. Rytmitimme päivittäisen työskentelymme niin, että aikaa jäi myös muille asioille kuten harrastuksille. Näin kirjoittamisesta ei tullut missään vaiheessa pakonomaista suorittamista. Tämä tiivis työskentely opinnäytetyön parissa mahdollisti myös sen, että olimme koko ajan työn sisällä eli meidän ei tarvinnut koskaan miettiä, mitä olimmekaan tehneet eikä näin aika mennyt tähän. Prosessin aikana huomasimme, että työn viimeistely vei yllättävän paljon aikaa ja tähän kannattaakin varata aikaa, jotta saa viimeistellyn työn aikaiseksi.

Opinnäytetyömme kannalta yhteistyö toimeksiantajan kanssa oli merkittävässä roolissa, jotta opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus toteutuivat. Oleellista oli toimeksiantajan kuuntelu, jotta pystyimme vastaamaan toimeksiantajan tarpeisiin. Opinnäytetyötä tehdessä tulee muutoksia ja suunnitelmat voivat mennä uusiksi matkan varrella, mutta työn tavoitetta ja tarkoitusta ei saa kadottaa yhdessäkään vaiheessa työskentelyä.

Hyviä käytänteitä opinnäytetyöprosessiin

Avaintekijät tässä meidän onnistuneessa opinnäytetyöprosessi olivat, että olimme yhdessä sopineet mihin pyrimme työllämme ja työn tavoite oli selkeänä sekä paperilla että mielessämme. Onnistunutta prosessia tuki myös molempien sitoutuneisuus ja se, että pystyi luottamaan toiseen. Keskustelimme avoimesti omista tuntemuksista ja ajatuksistamme tehdystä työstä. Teimme yhteistyötä myös toisten opiskelijoiden kanssa tiedon jakamisessa, sillä mitä ei löydy Respasta löytyy toisilta opiskelijoilta. Tärkeää oli myös tiedostaa, että olemme itse vastuussa työn etenemisestä ja sen laadusta, vaikka tiesimmekin, että saamme aina tarvittaessa apua ohjaavalta opettajaltamme. Kuviossa kaksi on kuvattu niitä tekijöitä, joita huomasimme opinnäytetyöprosessin aikana olevan avaintekijöitä onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin.

Kuvio 2. Avaintekijät onnistuneeseen opinnäytetyöprosessiin

Opinnäytetyön kirjoittamisen prosessin merkitys avautui meille ammatillisen kasvun ja osaamisen osoittamisen välineenä tulevina sosionomeina. Opinnäytetyön tekeminen oli mielekäs kokemus ja saimme tiivistettyä prosessiamme siten, että valmistumisemme siirtyi kuukaudella huhtikuusta maaliskuulle. Vielä joulukuussa koimme maaliskuussa valmistumisen mahdottomaksi. Motivaatio ja hyvä yhteistyö olivat avaimet onnistumiseen, myös ripaus onnea mahdollisti onnistuneen lopputuloksen.

VINKIT OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEEN:

  • Keskustele opinnäytetyöstä parisi kanssa pitkin prosessia.
  • Ole avoin, rehellinen ja joustava. Nämä kaikki seikat edistävät työnne tekoa.
  • Kuljeta lähteitä koko ajan kappaleiden mukana.
  • Työskentele peräkkäisinä päivinä.
  • Pidä riittävästi taukoja.
  • Anna työ luettavaksi myös muille prosessin aikana.
  • Pidä työn tavoite ja tarkoitus mielessä koko ajan.
Lähteet

LAMK opinnäytetyöohjeistus. 2019. Opinnäytetyö prosessin vaiheet [viitattu 4.3.2019]. Saatavissa: https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/opinn%C3%A4ytety%C3%B6

Kirjoittajat

Eeva Arvaja, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Katja Sipola, valmistui sosiaali- ja terveysalalta sosionomiksi maaliskuussa 2019.

Paula Harmokivi-Saloranta, LitM, ft, toimii lehtorina sosiaali- ja terveysalalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/723648 (CC0)

Julkaistu 10.5.2019

Viittausohje

Arvaja, E., Sipola, K & Harmokivi-Saloranta, P. 2019. Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttaminen kolmessa kuukaudessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/05/10/toiminnallisen-opinnaytetyon-toteuttaminen-kolmessa-kuukaudessa/

Hyvinvoinnin ja itsensä johtamisen näkökulmia nykypäivän työympäristössä

Nykypäivän työpaikalla mikään ei ole niin varmaa kuin jatkuva muutos. Esimerkiksi työnkuvat ja sitä kautta työn vaatimukset voivat muuttua organisaation sisällä hyvinkin nopeasti. Kuinka yksilö voi johtaa kehitystään muuttuvassa työympäristössä jatkuvasti kasvavien vaatimusten keskellä?

Kirjoittajat: Frans Lindfors ja Sirpa Varajärvi

Kriisi herättäjänä

Useimmiten kriisitilanne saattaa olla herätys työn todelliseen tilanteeseen. Muutosten tuoma paine työpaikalla voi muuttua hyvin nopeasti työntekijälle tukalaksi. Työntekijöiden lisäkuormittamiselle voi organisaatiossa olla useita, niin tilapäisiä kuin pysyviäkin syitä. Valitettavasti organisaation muutosaloitteista noin 70-75% epäonnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa (Dallas 2015, 11-12).

Kriisitilanteessa on hyvin yleistä, että yksilö kyseenalaistaa organisaation ja sen johdon tarkoitusperät. Se voi myös johtaa yksilön itsetutkiskeluun, itsensä kyseenalaistamiseen sekä siihen, että yksilö syyttää itseään organisaation ongelmista. (Goldsmith & Wheeler, 2009.)

Työssä kuormittuminen

Eräs syy, jonka takia muutos ei ole kestävää on se, että liian moni muutos tapahtuu samanaikaisesti. Ihmiset voivat keskittyä tehokkaasti vain muutamaan tavoitteeseen kerrallaan. Liian moni prioriteetti aiheuttaa sen, että ne menettävät merkityksensä. Yksilöllä tulisi olla samanaikaisesti korkeintaan kolme henkilökohtaista operatiivista prioriteettia. Mikäli prioriteetit vaihtuvat jatkuvasti, on niiden sisäistäminen ja toteutuksessa onnistuminen lähes mahdotonta. (Dallas 2015, 114.)

Kun työntekijöitä pyydetään tekemään yhä enemmän, saavuttavat he lopulta reagointikykyjensä äärirajat (Szalma & Hancock 2008, 46). Kun työmäärä on liian iso työntekijän hallittavaksi, työntekijä alkaa lopulta tehdä virheitä. (Panel, OWT, & Division, 1993, 56). Tärkeämpää kuin työkuorman tilastollinen muuttuminen näyttää kuitenkin olevan se, miltä työkuorma tuntuu työntekijästä. Vasta kun työntekijän kokemus omasta työkuormastaan on selvitetty, syvempiä analyysejä työkuormasta voidaan tehdä. (Brown, Duck & Jimmieson, Russel 2017, 50 mukaan.)

Nopeatempoinen ja kiireinen työskentely vaikuttaa aivotoimintaamme ja muistiimme. Monen työntekijän työ keskeytyy jatkuvasti päivittäisessä työssä. Tämän seurauksena työntekijästä voi tuntua siltä, että hänen keskittymiskykynsä on heikentynyt. (Salonen 2018.)

Työpäiväkirjasta tukea oman tekemisen tarkasteluun

Itsensä ja oman työnsä johtamisen kannalta on syytä tarkastella ja analysoida omaa työkuvaansa ja tekemistään. Frans Lindfors (2018) lähti toteuttamaan tätä tarkastelua päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössään, jonka päätavoitteena oli tukea henkilökohtaista kehitystä työympäristössä itsensä johtamisen kautta. Opinnäytetyötä varten kirjattiin työpäiväkirjaa kymmenen viikon ajalta. Työympäristönä toimi voittoa tavoittelemattoman organisaation talousosasto, ja työtehtävänä luottokorttien ylläpitäjä.

Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tarkoituksena nimenomaan seurata omia työtehtäviä päivittäisillä päiväkirjamerkinnöillä ja viikoittaisilla analyyseilla ja reflektoinneilla. Tämä on yksi tapa laajentaa ja syventää omaa ammattiosaamista, mitä yleisesti ammattikorkeakoulun opinnäytetyöllä tavoitellaan (Lahden ammattikorkeakoulu 2018).  

Kommunikaatio

Tarkkailujakson aikana huomioitiin, että asiantuntijatyön perustana on aina kommunikaatio. Mitä parempilaatuista ja tehokkaampaa kommunikointi on, sitä enemmän resursseja vapautetaan työn muille osa-alueille.

Teknisen asiantuntijan työssä kommunikointi tapahtuu usein erilaisella teknisellä ymmärryksellä ja sanastolla kuin keskustelukumppanin. Päiväkirjamuotoinen tutkimus auttoi ymmärtämään ja huomioimaan tämän lähtökohdan. Sen myötä pystyttiin kehittämään viestintää tehokkaammaksi ja paremmin keskustelukumppanien tarpeita vastaavaksi. Tärkeä oivallus oli, että tehokkuus yksin ei riitä. Vasta kun vastaanottaja ymmärtää sanoman, voi viestintää pitää onnistuneena.

Ajan ja stressin hallinta

Kiireellisten asioiden joukossa on aina petollisia tehtäviä, jotka vain vaikuttavat tärkeiltä, mutta eivät sitä ole (Wilson 2018). Kun työssä on kriisijakso ja työn vaatimukset ylittävät syystä tai toisesta suoritettavissa olevan tason, korostuu työntekijän valintojen merkitys. Tehokkuutta väheksymättä, kiireeseen reagointi paniikinomaisella suorittamisella ei todennäköisesti tuota parasta mahdollista tulosta. Myös omat rajansa työn suhteen on tärkeä tiedostaa.

Henkilökohtaisella valmistautumisella voidaan ennaltaehkäistä tai lievittää kiireen ja stressin aiheuttamia oireita sekä tukea jaksamista (Salonen 2018). Mikäli työn määrää kasvaa oleellisesti ja työpäivät venyvät pitkiksi, yhä enemmän korostuu myös palautumisen tarve. Tarkkailujakson aikana suurin koettu yksittäinen tekijä työssä viihtymisen parantamiseen sekä stressin vähentämiseen oli unen määrän suunnitelmallinen lisääminen.

Itsensä johtaminen tuottaa korkoa henkilökohtaiselle kasvulle

Työpäiväkirjan mahdollistaman itsensä tarkkailun tärkeänä hyötynä koettiin kasvanut tietoisuus niin työn haasteista kuin omista mahdollisista kehittymiskohteista. Tekijä oppi myös ymmärtämään miten erilaiset työtilanteet vaikuttivat kokemukseen työstä ja miten työkokemustaan voi paremmin kontrolloida. Ottamalla päivittäin hetkiä analysoidakseen työtilannettaan hän oppi tekemään nopeammin korjauksia työn virtauksen suuntaamiseen.

Lisäksi omaan kehittymiseen ja kasvuun panostaminen tarkkailujakson aikana vahvisti analyyttistä havainnointia sekä loi pohjaa kauaskantoisemmalle itsensä kehittämiselle. Työelämässä työtilanne on aina ensisijaisesti työntekijän itsensä kokema, joten on luonnollista, että suurin vaikuttaja tähän kokemukseen on työntekijä itse. Monesti työntekijän vaikutus suoritettavana olevan työn määrään on rajallinen, mutta hyvällä itsensä johtamisella työntekijä voi tukea omaa jaksamistaan, sekä löytää uusia keinoja kehittää osaamistaan tehtävässään. Tämä edelleen mahdollistaa paremman työtehtävistä suoriutumisen.

Lähteet

Dallas, J. 2015. Mastering the Challenges of Leading Change : Inspire the People and Succeed Where Others Fail. Hoboken:John Wiley & Sons, Incorporated. [Viitattu 27.11.2018]. Saatavilla: https://ebookcentral-proquest-com.aineistot.lamk.fi/lib/lamk-ebooks/detail.action?docID=4043016

Goldsmith, M., & Wheeler, P. 2009. Preparing for crisis. Leadership Excellence. 26(2), 5. [Viitattu 25.11.2018]. Saatavilla: https://search-proquest-com.aineistot.lamk.fi/docview/204518901?accountid=16407

Lahden ammattikorkeakoulu. 2018. Opinnäytetyön ohje, ammattikorkeakoulututkinto. Respa intranet. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavilla: https://lamkfi.sharepoint.com/sites/intranet/Dokumentit%20%20Ohje/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6n%20(AMK)%20ohje.pdf

Lindfors, F. 2018. Journal Thesis – Credit Card Administrator in Non-Profit Organization. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 14.12.2018]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122822897

Panel, OWT, & Division, OBASS 1993. Workload Transition : Implications for Individual and Team Performance. Washington, D.C.: National Academies Press. [Viitattu 25.11.2018]. Available at: https://ebookcentral-proquest-com.aineistot.lamk.fi/lib/lamk-ebooks/reader.action?ppg=74&docID=3376962&tm=1543186608153

Russell, E. 2017. Strategies for Effectively Managing Email at Work. Acas Research Papers 06/17. [Viitattu 20.11.2018]. Saatavilla: http://m.acas.org.uk/media/pdf/4/4/Strategies-for-effectively-managing-email-at-work.pdf

Salonen, H. 2018. Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti – oireina on muistin pätkiminen ja keskittymiskyvyn katoaminen, ja se huolettaa aivotutkijoita. Iltalehti. [Viitattu 15.11.2018]. Saatavilla: https://www.iltalehti.fi/mieli/a/442169c8-0bce-4fdc-aa0d-08fcd6080ca5

Szalma, J., & Hancock, P. 2008. Performance Under Stress. Adlershot, England: CRC Press. [Viitattu 20.11.2018]. Saatavilla: https://ebookcentral-proquest-com.aineistot.lamk.fi/lib/lamk-ebooks/reader.action?ppg=1&docID=438500&tm=1542803538727

Wilson, J. 2018. Time Management Success. [viitattu. 27.11.2018]. Saatavilla: https://www.time-management-success.com/time-management-matrix.html

Kirjoittajat

Frans Lindfors valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi International Business -koulutusohjelmasta vuonna 2018.

Sirpa Varajärvi toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1211368 (CC0)

Julkaistu 7.5.2019

Viittausohje

Lindfors, F. & Varajärvi, S. 2019. Hyvinvoinnin ja itsensä johtamisen näkökulmia nykypäivän työympäristössä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/30/hyvinvoinnin-ja-itsensa-johtamisen-nakokulmia-nykypaivan-tyoymparistossa/