Aihearkisto: LAMK Pro

Kansainvälinen intensiiviviikko osana sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja

LAMK Pro, Muut

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-sosionomikoulutuksessa (Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen) on järjestetty intensiiviviikkoja yhteistyössä saksalaisen Hochschule Neubrandenburgin kanssa vuodesta 2013 lähtien. Tämän vuoden toukokuussa oli saksalaisen opiskelijaryhmän vuoro vierailla Lahden ammattikorkeakoulussa ”Challenges for Child and Family Services” -intensiiviviikolla. Tämänkertaisen intensiiviviikon teemana oli lapsi- ja perhepalveluiden ajankohtaiset haasteet Suomessa ja Saksassa.

Kirjoittajat:Tuula Hyppönen ja Juha Roslakka

Tausta

Kymmenen sosiaalialan opiskelijan ja kahden opettajan ryhmä Neubrandenburgin ammattikorkeakoulusta vieraili tämän vuoden toukokuussa ”Challenges for Child and Family Services” -intensiiviviikolla Lahdessa. LAMKista intensiiviviikolle osallistui kaikkiaan 31 sosiaalialan YAMK-opiskelijaa. Neubrandenburg sijaitsee Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa noin 130 kilometrin päässä Berliinistä koilliseen. Neubrandenburg on neljän tiedekunnan ja 2100 opiskelijan ammattikorkeakoulu (Hochschule Neubrandenburg 2019). LAMKin sosiaalialan ylemmässä AMK-tutkinnossa intensiiviviikkoyhteistyötä on tehty vuodesta 2013 lähtien. Yhteistyön juuret kahden ammattikorkeakoulun välillä ulottuvat sosiaali- ja terveysalan opiskelija- ja opettajavaihtoyhteistyöhön jo 1990-luvulle.

Euroopan unionin tasolla koulutuksen kansainvälistyminen on tärkeä osa ns. Bolognan prosessia. Prosessin avulla on pyritty yhtenäistämään Euroopan maiden korkeakoulutusjärjestelmiä sekä varmistamaan järjestelmien hyvä laatu (Euroopan komissio 2019). Erasmus-ohjelman opiskelija- ja opettajavaihdon avulla sekä opiskelijat ja opetushenkilökunta ovat päässeet osalliseksi tähän eurooppalaiseen korkeakoulujen kehittämisprosessiin. YAMK-opiskelijat ovat pääsääntöisesti perheellisiä ja työssäkäyviä, jolloin heidän osallistumisensa pidempiin kansainvälisiin vaihtoihin on usein erittäin hankalaa. LAMKin historian aikana vain muutama YAMK-opiskelija on ollut pitempiaikaisessa, useamman kuukauden pituisessa opiskelijavaihdossa. Kansainväliset intensiiviviikot ovatkin YAMK-opiskelijoille erinomainen foorumi päästä mukaan kansainväliseen opiskelutoimintaan ja kehittämään omaa kansainvälisyysosaamistaan (Huotari 2017, 96). Seitsemänvuotisen yhteistoiminnan aikana intensiiviviikko on muodostunut tärkeäksi osaksi LAMKissa opiskelevien sosionomien YAMK-opintoja.

Intensiiviviikko

Kuva 1. Päiväkodissa. (Kuvaaja: Tuula Hyppönen)

Tämänkertaisen intensiiviviikon keskeinen sisältö oli lapsi- ja perhepalvelujen sekä ohjaus- ja neuvontatyön vertailu Saksan ja Suomen välillä. Ohjelma sisälsi opettajien ja vierailijoiden esityksiä, ryhmätyöskentelyä, tutustumiskäyntejä opiskelijoiden työpaikkoihin Lahdessa ja Vantaalla sekä opiskelijoiden järjestämää iltaohjelmaa.

Opettajien luennot käsittelivät kulttuurien välistä kommunikaatiota ja tiimityötä, suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä ohjaus- ja neuvontatyötä, Saksan perhepalveluiden järjestelmää ja lastensuojelulainsäädäntöä. Luennot orientoivat ja loivat käsitteellistä pohjaa yhteiselle keskustelulle ja ryhmätoiminnalle. Opiskelijoiden ennakkotehtävänä oli koota esitys omasta ammatillisesta taustastaan. Esityksissä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen, koulun sosiaalityön, lastensuojelun, asumissosiaalityön sekä maahanmuuttajatyön organisointia ja haasteita. YAMK-opiskelijoiden järjestämät työpaikkaesittelyt Lahden kaupungin lapsiperhepalveluissa sekä Nikkilän perhekeskuksessa valottivat lastensuojelun avo- ja sijaishuollon organisointia ja haasteita. Lahden kaupungin nuorisopalvelujen ja Dominon nuorisotyöntekijän vierailuluento vei keskustelun nuorten monipuoliseen tukemiseen. Tiedepäiväkoti Pikkukarhussa ja Martinlaakson päiväkodissa saimme tutustua Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologian uusiin tuuliin (ks. Vantaan kaupunki 2019). Vantaan varhaiskasvatuksen digitaaliset sovellukset – kuten videokypäräpäiset päiväkotilapset arkeaan dokumentoimassa – saivat aikaan ihailevaa ihmetystä saksalaisissa vieraissamme, jotka kuvasivat saksalaisen varhaiskasvatuksen potevan resurssipulaa ja arvostuksen puutetta. Open space -osiossa LAMKin YAMK- opiskelijat esittelivät opinnäytetöihinsä liittyviä kehittämishankkeitaan. Opiskelijaryhmien keskusteluissa tarkennettiin Saksan ja Suomen lapsi- ja perhepalveluiden samankaltaisuuksia, eroja ja ajankohtaisia haasteita. Iltaohjelma valotti suomalaista sielunmaisemaa, lahtelaista kaupunki- ja urheilukulttuuria, Lapakiston luontopolkuja laavuineen sekä saunomiskulttuuria Lahden seurakuntayhtymän Luomaniemen leirikeskuksessa.

Kuva 2. Makkaranpaistossa Lapakistossa. (Kuvaaja: Tuula Hyppönen)

Yhteistyö jatkuu

Intensiiviviikkotoiminta on vuosien varrella todettu toimivaksi tavaksi kehittää työssäkäyvien YAMK-opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista. Saksa ja erityisesti Hochschule Neubrandenburg on osoittautunut hyväksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi LAMKin YAMK-opiskelijoiden kansainvälisyystoiminnalle. Syksyllä 2019 aloittaneet YAMK-opiskelijat Lapsi ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta vierailevat Neubrandenburgissa huhtikuussa 2020.

Lähteet

Euroopan komissio. 2019. Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/education/policies/higher-education/bologna-process-and-european-higher-education-area_fi

Hochschule Neubrandenburg. 2019. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa:https://www.hs-nb.de/

Huotari, P. 2017. Oppimista ja osaamista eurooppalaisessa Master-yhteistyössä. Teoksessa Mäki, K.; Vanhanen-Nuutinen, L. & Kotila, H. (toim.). AMK-maisteri – työelämän moniosaaja. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Vantaan kaupunki 2019. Vantaan varhaiskasvatuksen tieto-ja viestintätekniikan pedagogisen käytön strategia. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/123210_vaka-tvt-strategia-5.11-verkko.pdf

Kirjoittajat

Tuula Hyppönen ja Juha Roslakka työskentelevät lehtoreina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434201

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Hyppönen, T. & Roslakka, J. 2019. Kansainvälinen intensiiviviikko osana sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/kansainvalinen-intensiiviviikko-osana-sosiaalialan-ylemman-korkeakoulututkinnon-opintoja/

Harjoittelun keskeytyminen – tukea Nursing-opiskelijan suomen kielen kehittymiseen

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

Lahden ammattikorkeakoulussa on sosiaali- ja terveysalalla tarjolla englanninkielinen Bachelor of Health Care Nursing-koulutus. Koulutusohjelmassa opiskelee paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi. He ovat joko Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia tai Suomeen nimenomaan opiskelun vuoksi muuttavia henkilöitä. Näiden opiskelijoiden suomen kielen oppimisen tueksi on kehitetty jatkuvaan kielenoppimiseen keskittyvä tukipaketti. Tässä tekstissä kerrotaan tukipaketin pilotoinnista ja arvioidaan opiskelijapalautteen perusteella sen onnistumista ja kehittämistarpeita.

Kirjoittajat: Katja Kallela ja Mirva Rainio

Suomen kielen taidon tärkeys

Vaikka Nursing-koulutusohjelmassa opetuskieli on englanti, suomen kielen pitäisi koulutuksen alkaessa olla vähintään A2.1-tasolla. Tämä mitataan pääsykokeen yhteydessä pidettävällä suomen kielen kokeella. Koe sisältää kolmenlaisia tehtävätyyppejä: tekstinymmärtämis- ja kirjoitustehtäviä sekä rakennetehtäviä. Nursing-koulutusohjelmassa suomen kieltä on pakollisina opintoina kolme opintopistettä, ja niiden lisäksi on vapaavalintaisia kursseja 15 opintopistettä. Suomen kielen opetusta pyritään myös integroimaan ammatillisten aineiden opetukseen enenevässä määrin. 

Sairaanhoitajan tutkinto sisältää harjoittelua noin kolmanneksen, eli 75 opintopistettä 210 opintopisteestä. Suomen kielen taidon tärkeys korostuu työharjoitteluissa, ja harjoitteluista selviäminen on opiskelijalle erityisen tärkeää valmistumista ajatellen. Harjoittelut alkavat jo varhaisessa vaiheessa opintoja (ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä), jolloin suomen kielen opintoja on takana vasta melko vähän. Englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on hyvä paikka oppia kliinisten taitojen lisäksi myös suomen kieltä ja toimimista vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijat suorittavat harjoittelun suomeksi, ja ohjaus harjoittelupaikassa on myös suomeksi.

Yksi työharjoitteluista hyvin selviämisen edellytys on kommunikointitaito suomen kielellä. Nykänen (2014, 50) toteaa, että potilaiden suurimmat ongelmat ulkomaalaistaustaisen lääkärin tai hoitajan kanssa olivat ymmärtämisongelmat: ne aiheuttivat epävarmuutta sekä olivat olennaisia kommunikoinnin kannalta. Lehtimäki ja Kurhila (2018) kirjoittavat artikkelissaan Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä, että työskentelyn tai työharjoittelun yhdistäminen ammatillisen kielitaidon kehittämiseen on hyvä lähtökohta kielen kehittymiseen, mutta työskentely ilman kielellistä tukea ei aina välttämättä kehitä kielitaitoa toivotulla tavalla. Artikkelissa myös todetaan, että kielenoppimista pitäisi tukea työpaikassa monin eri tavoin, esimerkiksi sopivilla työjärjestelyillä, työyhteisön tuella sekä riittävällä perehdytyksellä, joka sisältää myös kielellisen tuen.

Opiskelijan kielitaidon tukeminen

Aiemmin jo mainittiin, että suomen kielen opiskelu on erityisen tärkeää  sosiaali- ja terveysalalla. Kielen opiskelu ja omaksuminen saattavat aiheuttaa opiskelijalle erityisiä haasteita, jolloin vaarana saattaa olla, että hänen harjoittelunsa keskeytyy puutteellisen kielitaidon vuoksi. Työharjoittelun keskeytymisen jälkeen opiskelija voi joutua odottamaan seuraavaa harjoittelupaikkaa melko pitkänkin aikaa. Odottaessaan harjoittelupaikkaa opiskelijan on tärkeää voida opiskella suomea ja kehittää kielitaitoaan. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitettiin Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa suomen kielen tukipaketti harjoittelun väliselle ajalle. Hankkeen tavoite on edistää monikulttuurisuutta tukemalla maahanmuuttajien työllistymistä ja työnantajia työllistämisessä.  Tukipakettia pilotoitiin LAMKissa syksyllä 2019.

Pilotti lähti tarpeesta tarjota suomen kielen opintoja niille opiskelijoille, joiden harjoittelu keskeytyy puutteellisen suomen kielen takia. Aikaisemmin opiskelija jäi ikään kuin tyhjän päälle, kun hän odotti seuraavaa harjoittelupaikkaa. Itsenäinen suomen kielen opiskelu ei ole kovin kannustavaa ja jää usein muiden asioiden varjoon. Itsenäinen kielenopiskelu on myös hyvin vaativaa, ja kaikilla ei ole riittävästi taitoja tai kykyä siihen. Tästä lähtökohdasta LAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille alettiin suunnitella suomen kielen tukipakettina kurssia Moodle-alustalle. Tarkoituksena on, että seuraavaa harjoittelupaikkaa odottaessa opiskelija suomen kielen opettajan johdolla ja tuella opiskelee systemaattisesti niitä asioita, jotka hänelle ovat haastavimpia harjoittelussa.

Koko tukiprosessi alkaa siitä, kun opiskelija ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan sopiakseen ensimmäisen tapaamisen hänen kanssaan. Tapaamisia on säännöllisesti viikoittain, ja jokaisella kerralla on oma teema, jota harjaannutetaan ja johon liittyviä tehtäviä tehdään. Myös harjoittelua ohjaava opettaja voi ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan, jos hänen ohjauksessaan olevan opiskelijan harjoittelu on keskeytynyt. Tavoitteena on, että opiskelu on säännöllistä ja edistymistä seurataan ja kontrolloidaan. 

Tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osioihin: mielenterveys, saattohoito, palliatiivinen hoito, kotihoito, lasten ja nuorten hoitotyö. Lisäksi tukipaketti sisältää suomen kielen rakenteisiin liittyvää opiskelumateriaalia. Jokaisessa osiossa on aiheeseen johdattava video, sanastoa, kirjaamiseen liittyviä rakenteita, tehtäviä ja myös linkkejä itseopiskelua varten. Kirjauduttuaan opintojaksolle opiskelija ensin tutustuu materiaaliin, minkä jälkeen suomen kielen opettaja käy senhetkistä teemaa yhdessä opiskelijan kanssa läpi ja antaa aiheeseen liittyviä tehtäviä seuraavaksi viikoksi. Tehtävistä riippuen ne joko käydään läpi seuraavalla kerralla tai niin, että opiskelija palauttaa ne Moodle-alustalle ja opettaja antaa niistä palautetta. Kaikki tämä käydään suomeksi, jolloin suullinen kielitaito kehittyy samalla. Joinakin kertoina voidaan harjoitella pelkästään puhumista, jolloin keskustellaan yhteisesti sovitusta hoitotyöhön liittyvästä teemasta. Etäohjaus on myös mahdollinen. Tapaamisia jatketaan niin kauan kuin on tarpeen. Kun opiskelija saa uuden harjoittelupaikan, tapaamiset voivat jatkua kielituen muodossa. Tällöin opiskelija saa tukea suomen kielen oppimiseen ja kehittymiseen harjoittelun aikanakin – tuen painopiste siirtyy harjoittelupaikalle ja siellä käynteihin.

Tukitoimille on tarvetta

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella pilottia voidaan pitää melko onnistuneena. Opiskelijat ovat kokeneet yksilöohjauksen riittävänä ja tukipaketin materiaalin kehittävän heidän suomen kielen taitoaan. Koska tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osa-alueisiin, opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää nimenomaan sitä osa-aluetta, joka tuottaa eniten haasteita harjoittelupaikalla. 

Harjoittelu on sairaanhoitajaopiskelijalle erityisen tärkeä asia sekä osana opintoja että työllistymisen kannalta. Koska suomen kieli on monelle maahanmuuttajaopiskelijalle kompastuskivi, on tärkeää, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää suomen kieltä sekä harjoittelujaksojen välissä että myös tilanteessa, jossa harjoittelu on keskeytynyt puutteellisen suomen kielen takia. Jatkossa tukitoimien tärkeys korostuu entisestään, ja niitä pitää edelleenkin kehittää, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa harjoittelun kielelliset tavoitteet ja tuntea kuuluvansa osaksi työyhteisöä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan tuettuun oppimiseen.

Lähteet

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä.  Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Vol. 9 (5). [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Nykänen, M. 2014. Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön suomen kielen taito terveydenhuollon asiakkaiden kokemana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö. [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95724/GRADU-1403067669.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Katja Kalkela ja Mirva Rainio ovat S2-opettajia Lahden ammattikorkeakoulussa ja toimivat asiantuntijoina Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575611 (CC0)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Kalkela, K. & Rainio, M. 2019. Harjoittelun keskeytyminen – tukea Nursing-opiskelijan suomen kielen kehittymiseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/harjoittelun-keskeytyminen—tukea-nursing-opiskelijan-suomen-kielen-kehittymiseen/



Kohti huomisen kierrätystavoitteita

Älykäs liiketoiminta, LAMK Pro

Pakkaamisella on keskeinen merkitys logistiikassa. Kuljetuspakkaukset mahdollistavat tavaran sujuvan kuljettamisen, varastoinnin ja jakelun sekä suojaavat tuotteita erilaisilta rasituksilta. Puujätteen kierrätystavoite kiristyy lähivuosina ja tämä edellyttää velkalavajärjestelmäprosessin toimijoilta uusia toimintatapoja, jotta huomisen kierrätystavoitteet toteutuvat.

Kirjoittajat: Anna Rusanen ja Ullamari Tuominen

Muovin kierrätys on Suomessa ollut kuumottava puheenaihe viimeisien vuosien aikana. Niin tärkeä kuin muovin kierrätys onkin, muodostavat muovipakkausten ohella Suomessa eniten jätettä puupakkaukset ja näistä tarkemmin vielä kuormalavat.

Kuormalavat ovat tavaroiden kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettäviä määräkokoisia lavoja. Suomessa valtaosa tuotteista liikkuu puisten kuormalavojen päällä. Näitä, suurimmalle osalle näkymättömiä pakkaustarvikkeita, kierrätetään Suomessa pääpiirteittäin melko hyvin. Näin voisi toki olettaakin, onhan puupakkausten kierrätys kuitenkin Suomessa lakisääteistä perustuen valtioneuvoston päätökseen pakkauksista ja pakkausjätteistä.

Puupakkausten kierrätys

Pakkauksilla tarkoitetaan mistä tahansa materiaalista koostuvaa tuotetta, jota käytetään tavaran suojaamiseen tai säilytykseen ja joka näin ollen mahdollistaa sen turvallisen käsittelyn ja kuljetuksen valmistajalta käyttäjälle. (Valtio-neuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997.) Puupakkauksilla tarkoitetaan tällaisia puusta valmistettuja tuotteita, joista kuormalavat muodostavat Suomessa valtaosan. (Puupakkaustenkierrätys PPK Oy 2013.)

EU:n jätedirektiivien mukaan kaikesta pakkausjätteen painosta tulisi vuoteen 2030 mennessä kierrättää 70 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen pitäisi yli kaksinkertaistaa muovi- ja puupakkausjätteen kierrätysmäärät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset tavoitteet ja näistä puujätteen kierrätysprosentin tulisi olla 30 prosenttia. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/852, 6§.) Kuormalavoja käyttävän yrityksen on näin ollen liki mahdotonta päästä tähän lukemaan, ellei se kierrätä järkevästi käyttämiään puupakkauksia. Huomioitavaa on myös, että puupakkausten kierrättämiseksi ei lain mukaan lasketa sen murskaamista tai polttamista esimerkiksi lämpöenergiaksi. Koska uudelleenkäytön avulla vältetään saattamasta markkinoille uusia pakkauksia ja lisäämästä syntyvän pakkausjätteen määrää, on jätteenkierrätyslaitoksilla viimekädessä suuri rooli ja vastuu siitä mihin rikkoutuneet puupakkaukset loppujen lopuksi kulkeutuvat.

Mikä Puupakkausjärjestelmä?

Suomessa jokaiselle pakkausmateriaalille on olemassa oma voittoa tavoittelematon tuottajayhteisönsä, joiden toiminnat rahoitetaan pakkausmateriaalikohtaisilla kierrätysmaksuilla. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy on puolestaan tuottajayhteisöjä palveleva yritys. Puupakkausten kierrätystä varten Suomessa on perustettu vuonna 2005 Puupakkausten Kierrätys PPK Oy, joka toimi voimassa olevien lakien ja valtioneuvoston päätösten sekä asetusten tuottajayhteisönä, vastaten puupakkausten kierrätyksestä ja hyötykäytöstä Suomessa. Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n päällimmäisenä tarkoituksena oli hallinnoida FI-2002-puupakkausjärjestelmää. Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimintaa jatkoi vuonna 2017 perustettu Kuormankantajat -neuvottelukunta KUKA. Kuormankantajien neuvottelukunnan tarkoituksena on hallinnoida uutta FI-2020-puupakkausjärjestelmää, joka tulee korvaaman FI-2002-Puupakkausjärjestelmän. Näiden järjestelmien toimijoita ovat puupakkausten valmistajat, kuormalavakeskukset sekä korjaajat. FI-2002-puupakkausjärjestelmä on kaikille puupakkaustoimijoille avoin järjestelmä, jonka tarkoituksena on luoda toimivat puitteet puisten kuljetuspakkausten käytölle ja hallinnoinnille. (YTL 2019)

Uusi, FI-2020-puupakkausjärjestelmä on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan ja sen käyttöönottoajankohtaakin on muutettu matkan varrella. Se, mitä muutoksia se tulee puupakkausten kierrätykseen tuomaan, ei vielä tässä kohtaa ole julkisessa tiedossa.

Puupakkausjärjestelmän velkalavat

Suomessa etenkin elintarviketeollisuudessa kuormalavojen kierrätys on hoidettu käyttämällä velkalavajärjestelmää. Velkalavajärjestelmä toimii käytännössä niin, että tuotteen valmistaja tai maahantuoja pakkaa tuotteensa kuormalavalle ja lähettää ne keskusliikkeelle. Keskusliike purkaa tuotteet omaan varastoonsa, jolloin tavarantoimittajan lähettämä kuormalava jää keskusliikkeen varastoon. Tätä kuormalavaa kutsutaan velkalavaksi. Keskusliikkeen tulee palauttaa kyseinen tai vastaava standardin mukainen kuormalava tavarantoimittajalle, joka sitten käyttää kuormalavan uudestaan. Tässä kierrossa kuormalavat kiertävät, kunnes ne rikkoontuvat ja päätyvät puupakkauskeskukselle, kuten esimerkiksi Lassila & Tikanojalle, korjaukseen ja sieltä uudelleen kiertoon.

Lassila & Tikanoja Oyj on yksi Suomen suurimmista kuormalavoja kierrättävistä ja korjaavista puupakkauskeskuksista. Kuormalavakeskuksen liiketoimintaideana on ostaa, myydä, lajitella, korjata ja korjauttaa sekä noutaa ja toimittaa kuormalavoja niiden käyttäjille sekä niitä omistaville tahoille. Kuormalavojen kierrätys tuli osaksi yrityksen liiketoimintaa vuonna 2014 sen ostaessa yhden Suomen suurimmista kuormalavakeskuksista J A Tauriainen Oy:n. Nykyään yrityksen kautta kiertää vuosittain reilusti yli miljoona kuormalavaa.

Kehityskohteet velkalavajärjestelmässä

Velkalavajärjestelmänprosessissa puupakkauskeskuksen rooli on olennainen. Se toimii asiantuntijatahona kuormalavojen laadun tarkastuksessa ja ylläpitämisessä. Lassila & Tikanoja Oyj:lle toimeksiantona tehdyn opinnäytetyön (Rusanen 2019) tarkoituksena oli kartoittaa velkalavajärjestelmän toimintaa käytännön tasolla eri toimijoiden näkökulmasta, selkeyttää tällä hetkellä käytössä olevia eri toimijoiden toimintatapoja ja hakea yhteistyössä toimijoiden kanssa uusia, mahdollisesti yhteneväisiä tapoja toimia sekä mahdollisia ratkaisuja vallitseviin ongelmiin. Toimijoita velkalavaprosessissa ovat tavarantoimittaja, keskusliike sekä puupakkauskeskus.

Opinnäytetyötä varten tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että prosessista löytyy ongelmakohtia kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin palautuvien kuormalavojen laatu sekä toimijoiden välisten saldojen seuranta. Suurin osa laatuun liittyvistä ongelmista oli ratkaistavissa riittävällä ammattitaidolla ja laatutarkastuksella. Monet yritykset ovatkin ulkoistaneet velkalavojen vastaanoton kokonaan puupakkauskeskukselle välttääkseen keskusliikkeiltä palautuvien epäkelpojen velkalavojen päätymisen omaan tuotantoonsa. Puupakkauskeskuksen asiantuntijuuden hyödyntäminen on vain yksi vaihtoehto päästä irti laatuongelmista. Yhtenä vaihtoehtona olisi, että keskusliikkeet panostaisivat laatulajitteluun omassa varastossaan enemmän.

Tämä, kuten monet muutkin asiat ovat yrityksille usein kustannuskysymyksiä. Toimintaa ohjaavat monesti vanhentuneet käytännöt ja tavat toimia. Uuden FI-2020-puupakkausjärjestelmän toivotaan tuovan uusia ja toimivampia käytännön ratkaisuja velkalavaprosessiin tehden myös kuormalavojen kierrättämisestä entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Tämä helpottaa yritysten mahdollisuutta saavuttaa vuonna 2030 voimaan tulevat EU:n asettamat kierrätystavoitteet.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/852. Annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta. 2018. Euroopan Unionin virallinen lehti. Lainsäädäntö. L 150/141. [Viitattu 2.11.2019]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018L0852

Puupakkausten Kierrätys PPKK. 2013. FI-2002 Puupakkausjärjestelmä – toimintasäännöt  12.12.2007. [Viitattu 17.9.2019]. Saatavissa: https://www.puupakkauskierratys.fi/21

Pääkkönen. A. 2019. Tuotantopäällikkö. Lassila & Tikanoja Oyj. Avoin haastattelu 2.10.2019.

Rusanen, A. 2019. Velkalavajärjestelmäprosessin kehittäminen. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 6.12.2019]. Saatavissa:  http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326457

Yhteinen Toimialaliitto. 2019. Kuormankantajat. [Viitattu 1.9.2019]. Saatavissa: http://www.ytl.fi/neuvottelukunnat/kuka

Kirjoittajat

Anna Rusanen valmistuu tradenomiksi syksyllä 2019 Lahden ammattikorkeakoulusta.

Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina liiketalouden ja matkailun alalla Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/625558 (CC0)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Rusanen, A. & Tuominen, U. 2019. Kohti huomisen kierrätystavoitteita. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/kohti-huomisen-kierratystavoitteita/

LAMKissa urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan koulutusta vuodesta 2017

Hyvinvointi ja uudistava kasvu, LAMK Pro

LAMK tekee tiivistä yhteistyötä Suomen urheilufysioterapeutit ry:n (Suft) kanssa, joka vastaa urheilufysioterapeuttien koulutuksen kehittämisestä, järjestämisestä ja koordinoinnista Suomessa.  Tarkoituksena on saada laajempi määrä osaavia ammattilaisia urheilun parissa työskentelevien fysioterapeuttien keskuuteen. Urheilufysioterapiaan erikoistunut osaaja -koulutusta on järjestetty vuodesta 2017 ja tällä hetkellä on menossa kolmas toteutus.

Kirjoittaja: Jaakko Monto

Suomen urheilufysioterapeuttien pitämät modulit syventävät osaamista                                                     

Yhteensä 30 op:n kokonaisuus koostuu viidestä Suftin kouluttajien pitämästä modulista, joiden tavoitteena on lisätä fysioterapeuttien ymmärrystä huippu- ja kilpaurheilussa mukana olevien ammattilaisen vaatimuksista sekä ammattitaidon lisäämisestä. Urheilussa mukana olevan fysioterapeutin tulee osata urheilijan biomekaniikkaa sekä harjoitteita sen kehittämiseen. Hänen tulee ymmärtää urheilufysioterapian erikoispiirteitä sekä ymmärtää fysioterapian rooli urheilun kokonaisvaltaisessa valmennuksessa.

Suftin kouluttajien pitämien modulien kautta opiskelijat perehtyvät käytännönläheisesti sekä monipuolisten harjoitteiden avulla urheilijan optimaalisen kuormituksen hallintaa sekä harjoittamista. Urheilufysioterapialla on osoitettu olevan merkitystä yleisimpien urheiluvammojen prevention sekä vammariskin alentamisen suhteen. Lantiokorin alue hallittuine liikkeineen on monessa urheilulajissa äärimmäisen tärkeässä roolissa. Vaativissa ponnistuksissa lantiokorin toiminta vaikuttaa biomekaanisesti niin ylä- kuin alaraajojen toimintaan ja monella tavalla eri liikesuuntiin kohdistuvat rasitukset vaikuttavat urheilijan arkeen. Alaraajat on monesta nivelestä koostuva kineettinen ketju alustaan. Polven ja nilkan merkitys koko alaraajojen toimintaan on otettava huomioon puhuttaessa urheilufysioterapiasta. 

Hartiarengas on ihmisen eniten liikkuva kokonaisuus, joka koostuu monesta eri nivelestä ja liikeradasta. Urheilijan tulee pystyä asemoimaan hartiarenkaansa lajilleen vaatimalla tavalla ja ymmärrettävä tällä alueella olevien lihasten sekä nivelten toiminta. Urheilufysioterapeutti myös ohjaa ja neuvoo urheilijalle sopivat harjoitteet niin asemoinnin kuin heittämisen sekä vetävän ja työntävän liikkeen suhteen. Tässäkin kokonaisuudessa on huomioitava biomekaniikan merkitys ja miten esimerkiksi heittolajeihin osallistuvan urheilijan sisäkierron voimia voidaan kontrolloida ulkokiertäjien voimilla sekä hyvällä hartiarenkaan asemoinnilla.

Urheilijan kokonaisvaltainen kuormitus on ymmärrettävä. Urheilijan kuormitus tulisi annostella oikein ja urheilufysioterapeutin tulee ymmärtää, mitkä ovat ne fysiologiset vasteet, joita harjoitetaan. Urheiluun liittyvän biomekaniikan ymmärtäminen korostuu tässä osiossa yhdessä eri kudosten paranemisen ymmärtämisen kanssa. Urheilijan loukkaannuttua, on fysioterapeutin ymmärrettävä ja osattava akuutin vammatilanteen tutkimista ja erotusdiagnostiikkaa. Kun kudokseen tulee vaurio, paranemisnopeuteen vaikutta oleellisesti se millaisesta kudoksesta on kyse. Näihin paranemisaikoihin emme juurikaan voi vaikuttaa, mutta erilaiset kuormitusvasteet on syytä ymmärtää. Niitä ymmärtämätön voi herkästi aiheuttaa lisävammoja ja urheilijan saattaa joutua vammakierteeseen. Jottei vammakierrettä pääse tulemaan, on kudoksille annettava aikaa palautumiseen ja me voimme optimoida muun toiminnan vamma-alueen ympäristössä.

Myös ammatillista käytännön osaamista tarvitaan

Suftin moduleiden kautta urheilufysioterapiaan erikoistuva osaaja saa laaja-alaisen kokonaisuuden haltuunsa, mutta osaamista tarvitaan myös muilla osa-alueilla, joista vastaa LAMKin fysioterapian opettaja yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Niinpä koulutuskokonaisuuteen kuuluvat myös manuaaliseen terapiaan, urheilulääketieteeseen, urheilupsykologiaan ja urheilijan ravintoon liittyvät asiat.

Jos kyseessä on liikerajoituksesta johtuva häiriö eikä liikkeen kontrollista johtuvat ongelmat, on oleellista osata myös manuaalisen terapian tekniikoita. Opettelemme liikeratojen arviointeja monen nivelten osalta ja harjoittelemme käsittelemään myös hermolihasliitoksia ja lihaskalvoja. Manuaalisen terapian tekniikoiden osaaminen on yksi työkalu urheilijan toimintakyvyn optimoimisessa. Rintakehän liikkuvuus on oleellisessa osassa niin lantiokorin kuin hartiarenkaan optimaalisessa toiminnassa ja etenkin nilkan ja jalkaterän alueen liikkuvuus merkityksellistä optimaalisen kuormituslinjan saamisessa. Urheilufysioterapeutti ei ole passiivinen tekijä kokonaisvaltaisessa valmennuksessa, vaan avustaja, auttaja ja liikkeen mahdollistaja.

Urheilufysioterapeutin on ymmärrettävä sekä osattava liikuntalääketieteeseen liittyviä lainalaisuuksia. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri on ollut mukana kertomassa työnsä arjesta ja antamalla esimerkkejä urheilijan kuormituksen arvioimisesta ja valitettavan yleisistä lannerangan rasitusmurtumista. Kun urheilija loukkaantuu, voi hänen elämänsä keskiö horjuttua. Tuolloin on osattava ottaa huomioon myös urheilijan psyykeen vaikuttavat tekijät. Näihin asioihin perehdytään urheilupsykologian perusteissa. Viime vuosien aikana yhä suurenevassa määrin on alettu keskittyä henkiseen valmentautumiseen ja miten urheilijan paineensietokykyä ja epäonnistumisen pelkoa voidaan hallita. niistä selviytyäkseen on urheilijan itse hyvä olla tietoinen omista kyvyistään käsitellä paineita. Jotta urheilusuoritus olisi optimaalinen, on pohjat oltavat kunnossa. Tähän perustaan kuuluu myös urheilijalle terveellinen ruokavalio.

Moni urheilija ei tiedä mitä ovat hyvät energialähteet tai mikä on suojaravintoaineiden merkitys terveellisen urheilijan arjessa. Urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan on hyvä saada siitä perusteet haltuun. Moni urheilija saattaa tietämättään käyttää kiellettyjä tai kyseenalaisia terveystuotteita. Urheilun etiikkaan liittyvissä asioissa on monia eri näkökulmia. Mitkä tekijät voivat olla vaikuttamassa tulokseen? Miten näitä asioita kontrolloidaan tai voidaanko niitä kontrolloida?

Ammatillisen osaamisen kehittyminen

Ammattikorkeakoulussa on osattava myös tieteellisen tiedon sisällyttäminen osaksi opintoja. Ammatillista teoreettista osaamisen kehittymistä seurataan erilaisten pienien verkkotehtävien osalta, jotka koostuvat niin kirjallisista tehtävistä kuin videotehtävien kautta. Lisäksi urheilufysioterapiaan osallistuvan osaajan koulutuksessa perehdytään syvällisesti oman oppimisen kehittymiseen portfoliotyöskentelyn  avulla. Portfoliossa osallistujan tulee esittää, miten oma osaaminen on siirtynyt käytäntöön ja hänen on pohdittava, mitä konkreettisia työkaluja tieteellisesti perustellusti hän on ottanut haltuunsa. Toinen laajempi kokonaisuus on tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Opiskelija voi kirjoittaa artikkelin omasta asiakkaastaan, jolla on ollut joku urheiluvamma tai hänen on syvennyttävä kirjallisuuden mukaan yhteen urheiluvammaan ja sen kuntouttamiseen. osallistujan laadittava itsestään ansioluettelo, jota voidaan hyödyntää haettaessa urheilufysioterapeutin sertifikaattia, jonka myöntää Suomen urheilufysioterapeutit ry:n sertifiointilautakunta. Tämä koulutus ei siis takaa urheilufysioterapeutin sertifikaattia, mutta antaa siihen niin teoreettisen kuin käytännön osaamisen valmiudet.      

Kolmas toteutus on kovaa vauhtia lähestymässä viimeisiä vaiheitaan ja on ollut hienoa huomata, miten osallistujien toiminta kehittyy opiskeluiden aikana. Osa osallistujista on ollut nuoria vasta valmistuneita fysioterapeutteja, ja heistä on kasvanut urheilufysioterapian kokonaisvaltaisia osaajia. Osa taas on tehnyt useita vuosia töitä ja tämän koulutuksen kautta saaneet runsaasti uutta ajateltavaa jo muuten laajaan osaamiskirjoonsa. Työ uusien urheilufysioterapian erikoistuvien osaajien kanssa jatkuu taas tammikuussa 2020 ja järjestyksessään neljäs 30op kokonaisuus käynnistyy Lahdessa LAB -ammattikorkeakoulussa maaliskuussa 2020.

Kuva 1. Opiskelu on hauskaa! (Kuva: Jaakko Monto)

Kirjoittaja

Jaakko Monto on koulutuksen vastuuopettaja ja fysioterapian lehtori Lahden ammattikorkekoulussa

Artikkelikuva: Urheilufysioterapian opiskelua (Jaakko Monto 2019)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Monto, J. 2019. LAMKissa urheilufysioterapiaan erikoistuvan osaajan koulutusta vuodesta 2017. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/lamkissa-urheilufysioterapiaan-erikoistuvan-osaajan-koulutusta-vuodesta-2017/

EU:n komissio palkitsi konetekniikan SimLab-projektin!

Kokeilut, protot ja demot, LAMK Pro

LABissa hyödynnetään simulointia konetekniikan lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa. Konetekniikan simulointi poikkeaa merkittävästi muiden alojen simuloinnista: simuloimme koneiden toimintaa kehittyneillä digitaalisilla työkaluilla. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten koneiden simulointi tuli LAMKiin ja miten se on kehittynyt vuosien kuluessa.

Kirjoittaja: Teijo Lahtinen

EU:n komissio kutsui Erasmus-hankkeiden tekijöitä Supporting Key Competencies for Lifelong Learning -konferenssiin Brysseliin 12-13.11.2019. LABista kutsuttiin Teijo Lahtinen ja Kristian Rintala Konetekniikasta. Tilaisuudessa valittiin SimLab-projekti yhdeksi parhaista kategoriassa Inspiring Projects in the Area of Digital Competencies.

SimLab-projekti oli kansainvälinen projekti, jossa kehitettiin yhtenäinen alusta erilaisille OnLine-laboratorioille (Viro, Saksa), virtuaalisia mekatronisia koneita ja laitteita (Suomi, Ruotsi, Viro) ja opetussuunnitelma ko. laitteiden käyttöönottoon (Suomi ja Viro). Yhteistyökumppaneita olivat: Kunglika Tekniska Högskolan (Ruotsi), ITTGroup (Viro), ITMatters (Saksa), LAMK (Suomi) ja Viljandi kutse6ppekeskus VIKK (Viro). Projektin projektipäällikkönä toimi Kristian Rintala. Opetussuunnitelmista vastasi Teijo Lahtinen. Projektin vaativimman osan (simulointimallit) koodasi Timo Lahtinen.

Kuva 1. SimLab-projektin tavoitteet. (Kuva: Teijo Lahtinen)

Mitä simulointi on?

Simuloinnin “guru” R. Shannon on todennut, että simulointi on taidetta ja tekniikkaa. (Shannon 1998, 7-14). Simulointi on prosessi, jossa reaalimaailman järjestelmiä kuvataan virtuaalisin keinoin digitaalitekniikan avulla. Nämä digitaaliset kaksoset (”Digital Twin”) ovat verrokkeja reaalimaailmasta, joita käytetään erilaisten järjestelmien testaamiseen ja kehittämiseen. Laajemmin käsitettynä simulaatio voi olla mitä tahansa yksinkertaisesta roolipelistä todella monimutkaisen koneen simulaatiomalliin.

Simulointia voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysyhteistyössä, opetuksessa ja markkinoinnissa. Insinöörikoulutuksessa simuloinnin avulla voidaan käytännön Hands-On -harjoituksia toteuttaa turvallisemmin ja tehokkaammin, esimerkiksi robotiikassa. Teollisuudessa voidaan simuloida materiaalivirtoja sekä poistaa pullonkauloja ja nopeuttaa käyttöönottoja, toisin sanoen tehostaa toimintaa.

Kuinka simulointi tuli LAMKiin

1990-luvun lopulla muutama mekatroniikan opiskelija palkattiin Teknillisen korkeakoulun (TKK), nykyisen Aalto-yliopiston Lahden toimipisteeseen. 2000-luvun alussa TKK hankki yhden Suomen ensimmäisistä 3D-tulostimista. Tähän aikaan puhuttiin termistä ”Rapid Prototyping”. Tulostinta käytettiin siis ensisijaisesti prototyyppien pikamallinnukseen. Samoihin aikoihin TKK hankki myös Suomen ensimmäisiin kuuluvan simulointiohjelmiston, jolla tehtiin sekä tutkimusta että palvelutoimintaa: tehdassuunnittelua ja materiaalivirtojen simulointia. Samoihin aikoihin Henri Koukka aloitti LAMKin palveluksessa tuntiopettajana ja toi TKK:lta tulleessaan simuloinnin LAMKiin.

Ensimmäisiä simulointeja tehtiin TKK:n ohjelmistolla. Muutaman vuoden jälkeen LAMKiin hankittiin Visual Componentsin 3D Create -simulointiohjelmisto. 2000-luvun loppupuolella simulointia tehtiin pääasiassa Tehdassuunnittelu-nimisen opintojakson sisällä. Vuosikymmenen vaihtuessa yrityksistä alkoi tulla palautetta, että simuloinnin roolia tulisi lisätä koulutuksessa. Tätä varten pystytimme opiskelijaprojekteina robotiikan ja koneiden simuloinnin oppimisympäristön Ståhlberginkadun kellariin. Järjestelmä sisälsi kolme portaalirobottia ja niiden väliset kuljettimet, Beckhoffin ohjausjärjestelmän ja servokäytöt. Tällä kalustolla tehtiin useita projekteja ja opinnäytteitä. Matti Pitkälä aloitti näihin aikoihin robottisolujen simulointia ABB Robot Studio -ohjelmistolla. Näitä tuotoksia on myös esitelty useammassa konferenssissa.

Kuva 2. Portaalirobotti.  (Kuva: Teijo Lahtinen)

Kuva 3. Portaalirobotin simulointimalli. (Kuva: Teijo Lahtinen)

2010-luvun alussa simulointi sai vauhtia yritysyhteistyön kautta. Kirjoitimme yhteisartikkelin ICEE 2012 -konferenssiin Henri Koukan ja Arttu Salmelan kanssa Raute Oyj:n ja LAMK:n simulointikuvioista (Lahtinen ym. 2012). Yritysyhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen myös Siemensin ja Beckhoffin kanssa.

Kuva 3. Raute Oyj:n simulointikonsepti (2012). (Kuva: Teijo Lahtinen)

Miten ”digitaalinen kaksonen” luodaan?

Päijät-Hämeen alueella on paljon koneenrakennukseen erikoistuneita yrityksiä: Raute, Makron, Orfer, Dieffenbacher, SEW Eurodrive, LSK Electrics, ESYS, Ferroplan, Etteplan ja monet muut. LABin konetekniikka tekee yhteistyötä kaikkien edellä mainittujen kanssa. Tunnemme alueen yritykset varsin hyvin. Simuloinnin hyödyntäminen alan yrityksissä on muuttunut state-off-the-art -teknologiasta standardiksi. Lähes kaikki hyödyntävät sitä.

”Digitaalinen kaksonen” perustuu koneen tai laitteen 3D-malliin. Koneen 3D-malli on hyvin yksityiskohtainen: jokainen koneen toiminto on mallinnettu tarkkaan. Simulointimallissa liian tarkka malli lisää laskentatehon tarvetta huomattavasti ja tästä syystä konemallia pitää yksinkertaistaa: karsitaan simulointimallista turhat ominaisuudet pois.

Teknisesti vaikein ja työllistävin vaihe simulointimallin luomisessa on älyn lisääminen malliin. Koneiden toiminta voidaan mallintaa fysiikan avulla. Esimerkiksi tietokonepeleissä on tätä varten erityiset ”fysiikkamoottorit”. Varsinaiset toiminnot saadaan aikaan koodaamalla jokaiselle toiminnolle oma ohjelmansa. Tähän tarvitaan varsin hyvää matematiikan osaamista.

Vaikeiden asioiden oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja systemaattista jatkuvaa kehittämistä: 10 vuotta on näissä hommissa lyhyt aika. Koneiden simuloinnissa riittää haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia kollegoja ja pomoja siitä, että ”poika” saatiin kotiin!

Lähteet

Shannon, R. E. 1998. Introduction to the art and science of Simulation. Teoksessa: Proceedings of the 1998 Winter Simulation Conference, Los Alamitos, CA, USA. 7-14.

Lahtinen, A., Salmela, A, & Koukka, H. 2012. Enhancing Engineering Education and University-Industry Collaboration by Simulation Tools. Teoksessa: Björkqvist, J., Laakso, M-J., Roslöf, J. Tuohi, R. & Virtanen, S. International Conference on engineering education 2012 Proceedings. Turku, Finland, July 30 – August 3, 2012. Research Reports from Turku University of Applied Sciences 3. Research Reports 38. 577-583.

Kirjoittaja

Teijo Lahtinen toimii mekatroniikan lehtorina LAMK:ssa. Teijo Lahtinen on toiminut monissa insinöörikoulutuksen kehittämishankkeissa kotimaassa ja kansainvälisesti (Automation in Network, INSSI, SimLab, INSMER, CDIO). Lahtinen on myös projektioppimisen ja PBL:n asiantuntija. Hän on myös kirjoittanut useita kansainvälisiä artikkeleita insinöörikoulutuksen kehittämisestä.

Julkaistu 11.12.2019

Viittausohje

Lahtinen, T. EU:n komissio palkitsi konetekniikan SimLab-projektin! LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/11/eun-komissio-palkitsi-konetekniikan-simlab-projektin/