Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä

Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat tulevaisuutta vieden palveluita sinne missä on ihmisiä. Pääsääntöisesti kysymys on maaseuduista, joissa etäisyydet ovat myös pitkiä. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, jossa on saatavilla kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut. Päijät-Hämeessä on ollut joitakin vuosia käytössä samalla konseptilla oleva LINKKU, joka kiertää pääsääntöisesti maaseuduilla. LINKUn pääasiallisina käyttäjinä ovat olleet ikäihmiset, vaikka palveluita ei suoranaisesti ole kohdennettu ainoastaan heille. LINKKU on mahdollisuus turvata ikääntyneiden hyvinvointipalvelut harvaan asutuilla alueille.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Liikkuvat hyvinvointipalvelut Päijät-Hämeessä 

Palveluiden karsimisen jättämä aukko havaittiin Päijät-Hämeen maaseutukunnissa muutama vuosi sitten. Sen paikkaamisen tarpeessa aloitettiin 2013 Lahden ammattikorkeakoulussa Älybussi-hanke, jonka tuotoksena syntyi LINKKU palvelubussi. LINKUn rakentaminen sekä toiminnan suunnittelu ja pilotointi tehtiin hankkeessa. Hankkeen loppumisen jälkeen 2015 hankkeessa mukana olleet yhteiskumppanit sitoutuivat jatkamaan toimintaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. LINKKU tuo sosiaali- ja terveysalan palveluita, erityisesti ennalta ehkäiseviä hyvinvointipalveluita, lähelle ihmisiä. LINKKU-toiminnan pääpaino on Päijät-Hämeen maakunnissa, joissa peruspalvelut eivät ole enää lähellä asukkaita. LINKUn toiminnasta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Koulutuskeskus Salpaus. LAMK toimii LINKUssa tapahtuvan toiminnan koordinaattorina. Sekä LAMK että Salpaus vastaavat omien opiskelijoidensa LINKKU-yhteistyöstä. (LINKKU 2018).

Jo kuluneen neljän toimintakauden aikana tavoitteena on ollut tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita joustavasti sinne, missä on ihmisiä, mutta palvelut ovat kadonneet tai typistyneet merkittävästi mm. vähäisen asukasluvun vuoksi. LINKKU- paikkakunnilla väestö on verrattain ikääntynyttä, minkä vuoksi peruspalveluiden tuottaminen lähellä olisi erittäin tärkeää. LINKKU palvelee kolmena päivänä viikossa eri paikkakunnilla, jolloin on mahdollista tehdä verenpaineen, verensokerin ja kolestrolin mittauksia.  Ennen kaikkea on mahdollisuus ihmisen kohtaamiseen ja keskusteluun, jolla erityisesti on tilausta arjessa. LINKUssa toimii sairaanhoitaja, joka myös ajaa LINKKUa ja ohjaa LINKUssa toimivia opiskelijoita. LINKUn henkilökunta antaa neuvontaa ja ohjausta mahdollisista jatkotoimenpiteistä tai hoitoon ohjauksesta. Kahtena päivänä viikossa LINKUssa toimii Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suun terveydenhuolto, joka käy tekemässä haja-asutusalueiden alakouluille hammastarkastuksia. Tämä on erittäin hyvänä koettu palvelu, jossa toteutuu sekä hammashuollon, oppilaan ja perheiden että koulun henkilökunnan etu. Oppilaita ei tarvitse kuljettaa massakyydein pitkiä matkoja terveysasemille tarkastukseen, jolloin oppilaat pääsevät takaisin tunnille tarkastuksen jälkeen. Myös hoitohenkilökuntaa helpottaa mahdollisuus hakea oppilaat tarvittaessa tunnilta, jolloin on mahdollista tarkastaa suuri määrä oppilaita saman päivän aikana.

Monipuolinen LINKKU

Vaikka LINKKU on ollut usean vuoden jo toiminnassa, on se silti toiminut hieman säästöliekillä. LINKUn moninaisuutta ja käytettävyyttä ei ole osattu maksimoida ja hyödyntää riittävästi. Syksystä 2018 toiminnan kehittämisessä on kuitenkin tapahtunut harppaus eteenpäin. PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut tuovat arjen tuen palveluita LINKUn mukana Lahteen, Hollolaan, Hartolaan ja Iittiin kalenterin mukaan. Tällöin LINKUssa on tarjolla tietoa ja ohjausta lapsiperhepalveluista sekä ohjelmaa lapsiperheille. LINKKU on alkanut vierailla myös kuntien toripäivissä erilaisin teemoin. Teemakuukausien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja mukana on eri toimijoita ja yhdistyksiä tuomassa ammattitaitoa ja näkökulmia teeman aiheeseen. Kevään 2019 teemoina ovat

  • Tipaton tammikuu 
  • Hyvinvoinnin helmikuu 
  • Mielekäs maaliskuu 
  • Sydämellinen huhtikuu 
  • Tapaturmaton toukokuu 

LINKKU on ollut käytössä erilaisissa tapahtumissa, mutta sitä ovat aikaisemmin hyödyntäneet lähinnä Salpauksen lähihoitajaopiskelijat sekä LAMKin sairaanhoitajaopiskelijat. LINKKU on ollut mm. Anianpellon markkinoilla Vääksyssä, Hartolan markkinoilla sekä Lahden joulutorilla tarjoten erilaisia terveydenhuollonpalveluita sekä neuvontaa ja ohjausta. Tapahtumien hyödyntämisessä myös muidenkin kuin terveyspalveluiden osalta on edistytty ja LINKKU on ollut eri toimijoiden käytössä entistä enemmän. Mannerheimin lastensuojeluliitto hyödynsi LINKKUa Jukolan viestissä kesäkuussa 2018 rakentaen sinne lapsille satumaailman. Myös PHHYKYn lapsi- ja perhepalvelut, MLL, Lahden kaupunki ja Lahden seurakunta järjestivät Launeen perhepuistossa koululaisten hiihtolomalla 2019 lapsille tekemistä ja ajanvietettä, jossa LINKKU oli mukana yhtenä tapahtumapaikkana.  

LINKKU on myös liikkuva oppimisympäristö

Liikkuvien palveluiden ohella yksi LINKUn tärkeistä elementeistä on tarjota sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille mielekäs ja moniammatillinen harjoittelupaikka. Moniammatillinen työskentely on työmarkkinoilla suuressa roolissa lähes jokaisella alalla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tehdään yhteistyötä asiakkaiden hyväksi yli ammattirajojen. Liikkuvat työympäristöt ja muuttuvat tilanteet ovat sosiaali- ja terveysalalla tätä päivää ja on suuri etu, jos tulevat alan ammattilaiset saavat kokemusta tästä jo opiskeluaikana. Viime syksystä alkaen opiskelijoiden toimintaa LINKUssa on tehostettu ja LAMKissa on tätä varten kolmesta opettajasta koostuva kehittämisryhmä. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomi näkökulmat.

LINKKU paikkakunnilla on solmittu yhteistyöverkostoja eri toimijoiden mm. päiväkotien ja palvelutalojen kanssa, jonne opiskelijat ovat sopineet oman harjoittelunsa tavoitteet täyttävää toimintaa. Tämä on tuonut paikkakunnille monipuolisuutta palveluihin ja kaivattua piristystä arkeen. Opiskelijat ja LINKKU on otettu jokaisella paikkakunnalla erittäin hyvin vastaan ja sen saapumista odotetaan pysäkeillä. Asiakkaat ovat kehuneet liikkuvan palvelun konseptia ja sellaiselle on tilausta jatkossakin erityisesti syrjäseuduilla.  LINKKU on päässyt hyvään alkuun, mutta sen toiminnassa on vielä kehitettävää. LINKUssa on potentiaalia ja tulevaisuudessa konseptin tarve korostuu, sillä liikkuvuus mahdollistaa monien palveluiden sekä yhteistyömuotojen toteuttamisen ja kehittämisen. Päijät-Hämeessä ollaan siis jo nyt todellisia hyvinvoinnin edelläkävijöitä. 

Lähteet

LINKKU. 2018. [Viitattu 11.4.2019]. Saatavissa: www.linkku.fi

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla sekä LINKKU -toiminnan kehittämisryhmässä.

Artikkelikuva: Minna Mujunen

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. LINKKU – liikkuvat hyvinvointipalvelut lähellä ihmistä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/linkku—liikkuvat-hyvinvointipalvelut-lahella-ihmista/


Liikkuvuus syrjäseutujen palveluiden takaajana

Suomessa on jo tovi puhuttu maaseudun erakoitumisesta. Nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Maaseutu ikääntyy ja tällainen väestön kehitys yhdessä syrjäisen sijainnin lisäksi asettaa haasteita mm. sosiaali- ja terveyspalveluille. Lain mukaan samat palvelut pitäisi kuitenkin pystyä takaamaan kunnan jokaiselle asukkaalle ilman kohtuutonta vaivaa tai matkaa. Tässä on mietittävää, jotta palveluverkko on tulevaisuudessa saatavilla tasapuolisesti jokaiselle asukkaalle alueesta riippumatta.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa ja syrjäseuduilla 

Ympäristöministeriö on tutkinut maassamme olevan vuonna 2030 liki 1,5 miljoona yli 65-vuotiasta asukasta. Ikärakenne muuttuu verrattain nopeasti ja se vaikuttaa asumiseen suoraan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Erityisesti maaseudulla sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvointia tukevien palvelujen haasteena väestön ikääntymisen lisäksi ovat pitkät etäisyydet ja palvelujen heikompi saatavuus. (Ympäristöministeriö 2013.) Näiden seikkojen vuoksi kuntien panostaminen ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin olisi järkevää ja kustannustehokasta. Lehtosen ym. (2017, 33) maaseudun asukkaille teettämän tutkimuksen mukaan ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden tarpeessa ovat ensisijaisesti ikääntyvät ihmiset. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, joiden ansiosta toimintakyvyn ylläpitäminen lisää henkilön voimavaroja ja sillä voidaan vaikuttaa terveyden jatkumoon. Vaikka henkilöllä olisikin jo sairauksia tai toimintakykyä laskevia vajeita, voidaan säännöllisillä toimenpiteillä pitää tilanne stabiilina tai jopa parantaa sitä. 

Maaseudun olosuhteet asettavat haasteita kunnille ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle. Palveluiden saavutettavuus ja terveyspalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti harvaan asutulla maaseudulla ovat kehittämisen kohteena olevia asioita. Maaseudun harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi kustannustehokkuus ei ole yhtä hyvä kuin kaupungeissa, jonka vuoksi maaseudulla tarvitaan sovellettuja malleja ennalta ehkäiseville palveluille. (Kauronen & Lehtonen 2017, 15-16.) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sanelee kuitenkin terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä kunnissa. Lain mukaan kunnan on järjestettävä palvelut alueellaan yhdenvertaisesti ja lähellä asukkaita paitsi, jos palveluiden keskittäminen on perusteltua niiden laadun turvaamiseksi. Palvelun yhdenvertaisen saatavuuden vuoksi kunnissa on kehitetty liikkuvia terveyspalveluita. Liikkuva palvelu on kunnan tarjoama osittain hajautettu palvelumuoto, jossa palvelu tuotetaan lähellä asiakkaan kotia. Liikkuvia palveluita ovat mm. erilaisille auton alustoille tehdyt pienet terveyspisteet tai hoitajan antama palvelu asiakkaan kotiin. Liikkuvan palvelun tarkoitus on paikata terveyspalveluiden vajetta siellä, missä palveluja on saatavilla harvassa. Liikkuva palvelu tavoittaa usean harvaan asutun paikkakunnan pienen ajan sisällä. Liikkuva palvelu täydentää myös kiinteiden palvelupisteiden valikoimaa tarjoamalla palveluita ja purkamalla ruuhkaa mm. influenssa rokotusaikaan.  

Liikkuvien palveluiden tulevaisuus 

Nuorten ihmisten muutto maaseudulle ei ole lähivuosien aikana ennusteiden mukaan lisääntymässä. Palveluiden ja kouluverkkojen karsiminen on yksi syy nuorien perheiden pysymiseen kaupungeissa. Myös edelleen maaseudulla asuvien perheiden lapset saattavat joutua muuttamaan koulutuksen perässä kaupunkiin jo hyvin nuorena. (Nuotio 2016.) Näiden seikkojen valossa maaseutujen väestö ikääntyy entisestään. Liikkuvilla palveluilla olisi mahdollisuus turvata maaseutujen ikääntyneiden ihmisten hyvinvointipalvelut.

Etäpalveluiden käyttö tulevaisuudessa lisääntyy merkittävästi, jolloin kunnat voisivat ottaa etäpalvelut yhdeksi painopistealueekseen, jonka tehokasta käyttöä kehitetään siinä missä kiinteitäkin palveluita. Liikkumistarvetta syntyy jo nyt mm. kotihoidossa, joka voisi olla osa laajempaa liikkuvaa palvelukokonaisuutta. Myös investointien kohdistaminen sähköisiin ja liikkuviin palveluihin olisi järkevää ja liikkuvilla palveluilla olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä pitkässä juoksussa. (Rehunen ym. 2016, 5.)

Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri on ollut edellä kävijä liikkuvien palveluiden tuottamisessa. Heillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, joka on matkailuauton alustalle rakennettu uuden ajan palveluyksikkö. Mallu-autosta saa kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut mm. rokotukset, laboratoriotutkimukset, sairauksien seuranta ja reseptin uusinta. Mallusta saa myös suuhygienistin ja hammashoitajan kaikki palvelut. Ajanvaraus tapahtuu netistä varaamalla tai soittamalla. (EKSOTE 2014.) Mallu-auton toimintaa on kehitetty EKSOTEn toimesta hyvin pitkälle ja se on vakiinnuttanut paikkansa palveluverkossa. Jos ajattelemme Suomen väentiheyttä ja sitä, mihin osaan maata väestö jakaantuu, olisi Pohjois-Suomessa liikkuville palveluille tilausta. Pohjois-Suomen pitkät välimatkat huomioon ottaen liikkuva palvelu olisi varmasti myös kustannustehokasta. Myös Päijät-Hämeen maakunnissa liikkuva palvelu olisi järkevä ja asuinpaikasta huolimatta kaikki asukkaat huomioon ottava konsepti.

Lähteet

Eksote. 2014. Mallu-auto. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JSbUJ8XdOWs 

Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. 2017. Johdatus tutkimushankkeeseen. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 10-21. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Lehtonen, O., Kauronen, M-L. & Pekkonen, J. 2017. Terveyden edistämisen resurssit ja ratkaisut. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 22-42. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Nuotio, J. 2016. Koulun perässä muutetaan jo 15-vuotiaana – “Kainuussa ei voi opiskella merenkulkijaksi”. YLE Uutiset. [Viitattu 27.3.2019.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8956069 

Rehunen, A., Reissell, E., Honkatukia, J., Tiitu, M. & Pekurinen, M. 2016. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 41/2016. [Viitattu 24.3.2019.] Saatavissa: https://vnk.fi/documents/10616/2009122/41_Sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+tarpeen%2C+käytön+ja+tuottamisen+alueelliset+muutokset+ja+tulevaisuuden+vaihtoehdot/2aac05d5-1734-44fd-8f59-2bfcb31f2f10?version=1.1

Terveydenhuoltolaki 1326/10. Finlex. [Viitattu 26.3.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 

Ympäristöministeriö. 2013. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:  https://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Paattyneet_hankkeet/Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma(1679)  

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. 

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/549781 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. Liikkuvuus syrjäseutujen palveluiden takaajana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/liikkuvuus-syrjaseutujen-palveluiden-takaajana/

Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen

Maanrakentamisen tarpeisiin käytettään yhä uusia kierrätysmateriaaleja. Tähän kannustavat soran ja kalliomurskeen hupeneminen ja niiden korvaaminen nk. ”uusiomaa-aineksilla” kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi sääntelyn (MARA- ja MASA-asetus) uudistaminen sekä taloudelliset tekijät edistävät kierrätysmateriaalien käyttöä. Esimerkiksi tuhkien, betonimurskeen ja ylijäämämaiden käyttö lisääntyy, mikä vaatii uusien menettelytapojen osaamista ja uusiomaa-ainesten toimitusketjujen kehittämistä. Myös valimohiekkojen hyötykäyttö tarjoaa paikallisesti merkittävän uusioraaka-aineen maanrakentamisen tarpeisiin. Toistaiseksi sen käyttö vaatii yleensä kunnan ympäristöluvan, kun monien muiden uusiomaa-ainesten kohdalla riittää MARA-asetuksen mukainen ilmoitusmenettely.

Kirjoittajat: Mitja Päivinen ja Sakari Autio

Valimohiekka-meluvallihanke on kolmen kimppa

Valimoteollisuuden kasvavat jätekustannukset kannustavat valimoita miettimään parempia loppusijoituspaikkoja jätteeksi ja yleensä kaatopaikalle päätyvälle valimohiekalle.  Valimohiekka kiertää prosessissa, jossa elvytystoimenpiteiden jälkeen suurin osa hiekasta päätyy uudelleen käytettäväksi ja pieni, jo parhaat ominaisuutensa menettänyt hiekka siirtyy valimoilla odottamaan kierrätystä tai loppusijoittamista kaatopaikalle.

Karkkilan kaupungin, motocrosskerhon ja Componenta Oy:n yhteistuumin syntyi ajatus, missä valimohiekkaa sijoitettaisiin läheisen motocrossradan meluvallirakenteeseen. Rata sijaitsee Karkkilan kaupungin omistamalla alueella, jossa on myös vedenpuhdistamon lisäksi vanha suljettu kaatopaikka ja nykyinen puhtaiden maiden maanläjityspaikka. Maanläjityspaikka toimii myös osittaisena meluvallina ja uusi meluvalli olisi tarkoitus sijoittaa tämän jatkoksi. Motocrossrata on Suomen ainoita savimaille perustettuja ratoja, ja kansallisten kilpailuiden lisäksi rata tarjoaa riittävästi haasteita myös kansainvälisille, alansa parhaille kuljettajille. Radan lähistöllä sijaitsee muutamia kiinteistöjä, joista lähimmät ovat noin 450 metrin päässä. Suunnitellun meluvallin tarkoitus olisi hillitä juuri näihin läheisiin kiinteistöihin aiheutuvaa meluhaittaa ja toimia myös tapahtumien katsomona. Radan läheisyydessä on Pitkälän teollisuusalue ja kotitalousjätteiden vastaanottokeskus.

Valimohiekka maanrakennusmateriaalina

Valimohiekat voidaan jakaa neljään eri luokkaan, joista suunniteltuun meluvalliin hyödynnettäisiin Componenta Oy:n Karkkilan valimolta syntyvää tuorehiekkaa. Tuorehiekassa sideaineina käytetään bentoniittia ja vettä, joiden avulla saadaan valumuotille mekaanisesti puristaen sen kova muottiaihio.  Muita hiekkoja ovat furaanihiekka, jossa nimensä mukaisesti käytetään kovetteena furaanihartsia.  Alphaset-hiekassa säädellään kovettumista Fenoliformaldehydihartsia ja esteriä käyttäen. Vesilasihiekkaa ei tänä päivänä käytetä Suomen valimoissa, mutta sitä käytetään ulkomailla vielä pienissä määrin. (Meskanen & Höök 2015.)

Hiekan poistuttua kierrosta siihen yleensä sitoutuu haitta-aineita ja raskasmetalleja. Monet valimot ovat testanneet ylijäämähiekkoja MARA-asetusta varten, mutta lähes poikkeuksetta jokin pitoisuus suurimmista sallituista haitta-aineista ylittyy. Sundellin (2019) mukaan MARA-asetus on jopa hankaloittanut valimohiekkojen sijoittamista maanrakennuskohteisiin ja tämän vuoksi kaatopaikat ja niiden eri rakennekerrokset ovat olleet ylijäämähiekkojen tyypillinen loppusijoituspaikka. (Päivinen 2019.)

Ennen valimohiekan sijoittamista kohteeseen, on tiedettävä perustietoja maaperästä ja sen koostumuksesta. Maaperätutkimukset ovat paras tapa saada tietoa maan eri kerroksista, kantavuudesta ja pohjaveden tasosta. Moderni monitoimikaira kykenee selvittämään edellä mainitut asiat helposti. Kairausten yhteydessä otetut maaperänäytteet, viedään tutkittavaksi maalaboratorioon. Tämän jälkeen geoteknikko pystyy arvioimaan suunnitellun rakenteen rakennettavuuden vallitsevaan maaperään.

Karkkilan kaupunki tilasi selvityksen valimohiekkojen hyödyntämisestä meluvallissa Ramboll Oy:ltä ja työn katsottiin sopivan hyvin amk-opinnäytetyön aiheeksi. Ramboll on johtava suunnittelu- ja konsulttitoimintaa tarjoava kansainvälinen yritys, joka työllistää Suomessa 2400 henkeä ja maailmanlaajuisesti työntekijöitä on yli 14 000.

Työn suunnittelu aloitettiin tekemällä mittausohje maastokäyntejä varten. Maastokäynnillä kohde kartoitettiin satojen korkeutta ja koordinaatteja mittaavien pisteiden perusteella. Näistä pisteistä muodostettiin Autocad ja Novapoint ohjelmistoilla maastomallit. Mallien jälkeen voitiin sovitella eri korkuisia ja luiskakaltevuudella olevia vallirakenteita maastoon. Ongelmaksi muodostui kohteen haastavat maastonmuodot. Korkeuseroa saattoi olla parinkymmenen metrin matkalla jopa kymmenen metriä. Alkuperäistä 1:3 luiskakaltevuuteen suunniteltua vallia ei olisi pystynyt toteuttamaan kohteeseen. Suunnittelussa päädyttiin 1:2.5 kaltevuuteen, joka geo-suunnittelijan mukaan on edelleen turvallinen katsomorakenteena ja ei aiheuta vaaraa massojen vyörymiselle.  Luiskakaltevuuden johdosta meluvalli on paikoittain vain noin neljä metriä rataa ylempänä. Vallin pituudeksi saatiin 120 metriä ja pohjan leveydeksi keskimäärin 40 metriä. Massalaskennan mukaan valliin menisi noin 18000 m3 valimohiekkaa, joka tarkoittaisi Componentan Karkkilan tehtaalta noin viiden vuoden ylijäämähiekkoja. (Päivinen 2019, 27.)

Uusiomateriaalien parhaimmistoa

Valimohiekka on teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomainen maanrakennusmateriaali. Tuorehiekan sisältämä bentoniitti auttaa hienoa hiekkaa sitoutumaan ja lopuksi rakenne kovettuu lähes sementin tavoin. On sinänsä harmi, että MARA-asetus määrää tiukat rajat esimerkiksi materiaalien haitta-ainepitoisuuksille, mutta haitta-aineiden liukenemista ei mitata mitenkään. Valimohiekan tapauksessa haitta-aineet pysyvät hiekassa ja oikein päällystettynä niistä ei ole ympäristölle ja ihmisille merkittävää haittaa.  Valimohiekoille voisi olla maanrakentamisen parissa suuri kysyntä, mikäli asetuksen vaatimuksissa otettaisiin huomioon myös haitta-aineiden liukoisuus.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa eli MARA-asetus edistää kiertotaloutta ja osaltaan vähentää neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Asetus määrittää sen piiriin kuuluvien jätteiden haitta-ainespitoisuuksien enimmäismäärät ja jo yhdenkin arvon ylitys johtaa siihen, että jätteelle on haettava sijoituslupa ympäristöluvan kautta. (Valtioneuvosto 2018, 6.)

Karkkilan tapauksessa päädyttiin ympäristöluvan hakuun ja vuosittaisten määrien jäädessä alle 50 000t, luvan käsittelee kunnan ympäristöviranomainen ja käsittelyyn varattava aika on huomattavasti aluehallintoviraston vastaavaa lyhyempi. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tulevassa ympäristölupahakemuksessa. Kohteeseen päädyttiin myös tekemään riskinarvio valimohiekkojen korkeiden bentseeni- ja fluoridipitoisuuksien vuoksi. On syytä kuitenkin kiinnittää huomioita, että bentseeni ei liukoisuustestien perusteella liukene valimohiekasta, joten se ei aiheuta terveydelle haittaa vallirakenteessa. Valli tulee tästä huolimatta peittää ja sopivaksi peittopaksuudeksi riittää yleensä 500mm kasvua edistävä pintakerros, joka on erotettu vallirakenteesta maanerotuskankaalla.

Suomi on tilastojen perusteella ikävässä asemassa koskien neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Panostamalla tehokkaampaan kiertotalouteen, muuttamalla asenteita, kehittämällä asetuksia ja alan sääntelyä, voisimme olla edelläkävijöitä uusiomateriaalien käytössä ja säästää merkittäviä määriä luonnonmateriaaleja. Uusiomaa-ainesten käyttö yleensä lisää myös rakentamishankkeen toimijoiden ja tarvittavan dokumentoinnin määrää. Ainesten selkeä tuotteistaminen ja esimerkiksi toimitusketjujen digitaaliset ratkaisut helpottaisivat uusiomaa-ainesten käyttöä maanrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähteet

Jätelaki 7.6.641/2011. Finlex. [Viitattu 27.10. 2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Meskanen, S. & Höök, T. 2015. Muottien valmistus sullomalla. Valimoinstituutti. [Viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/vtp_menet_sullottavat.pdf

Päivinen, M. 2019. Käytetyn valimohiekan soveltuvuus meluvallirakenteeseen. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202528

Sundell, P. 2019. QESH Manager. Componenta Oy. Haastattelu 3.1.2019.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa. Soveltamisohje. Versio 1.3.2018. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://www.ym.fi/download/no-name/%7B5925E94C-828D-42BC-8023-BBABC7E03AFE%7D/135698

Kirjoittajat

Mitja Päivinen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Energia- ja ympäristötekniikkaa ja valmistuu keväällä 2019. Opinnäytetyön jälkeen hän jatkaa työskentelyä Ramboll Oy:llä suunnittelijana ja keskittyy uusiomateriaalien käyttöön ja kaatopaikkojen eri rakenteisiin.

Sakari Autio toimii ympäristötekniikan lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/492968 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Päivinen, M. & Autio, S. 2019. Maanrakentamiseen kiertotaloutta – valimohiekkaa meluvallirakenteeseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:
http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/maanrakentamiseen-kiertotaloutta—valimohiekkaa-meluvallirakenteeseen/

Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet

Sosiaalinen media on monipuolinen viestintäympäristö, jossa verkostoidutaan, keskustellaan sekä etsitään ja jaetaan tietoa. Kun yrityksen tärkein pääoma on asiantunteva henkilöstö ja heidän tietämyksensä, voi onnistunut sosiaalisen median hyödyntäminen sekä tehostaa organisaation toimintaa, että kasvattaa asiantuntijan näkökulmia ja osaamista. Asiantuntijoiden henkilökohtaisesti tuottamat sisällöt myös kiinnostavat yleisöä enemmän kuin organisaatioiden virallinen viestintä.

Kirjoittajat: Tanja Marttinen, Riikka Sinisalo ja Ritva Kinnunen

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Sosiaalinen media on muuttanut tapaamme viestiä yhä verkostoituneemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi (Brown 2012, 7).  Vuonna 2017 jopa 2,2 miljardin henkilön arveltiin käyttävän sosiaalista mediaa. Siksi myös yritysten on mahdollista tavoittaa halutut kohderyhmät ja saada laajaa näkyvyyttä sosiaalisen median avulla. (Morgan 2017.)

Morganin (2017) mukaan yrityskäytössä sosiaalinen media vaatii strategian. Toimivan strategian luomiseksi on määriteltävä selkeät tavoitteet, kuunneltava ja ymmärrettävä asiakkaita sekä arvioitava kriittisesti omaa toimintaa ja jaettavaa sisältöä. Sosiaaliselle medialle asetettujen tavoitteiden tulee olla sidottu todellisiin mittareihin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi saavuttaa tietty määrä mainintoja tai lisätä yrityksen sivuston kävijämäärä halutulle tasolle ennalta sovitun ajanjakson aikana. Keskittymällä selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja mittaamalla niiden toteutumista voidaan oppia, millaiset sisällöt puhuttelevat kohderyhmiä parhaiten ja tätä kautta kasvattaa seuraajia ja saada näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. (Morgan 2017.)

Yrityksille sosiaalinen media viestintäkanavana eroaa muista digitaalisen markkinoinnin kanavista juuri vuorovaikutteisuutensa ansiosta. Monet yritykset ovatkin panostaneet läsnäoloonsa sosiaalisessa mediassa ylläpitääkseen brändiään, sitouttaakseen asiakkaitaan tai kasvattaakseen verkkomyyntiä (Keegan & Rowley 2017, 15). Sosiaalinen media on myös markkinointikanavana tehokkaampi sijoitetun pääoman tuottoastetta tarkasteltaessa. Pienellä panostuksella tavoittaa laajasti mahdollisia asiakkaita (Roblek ym. 2013, 564). Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös riskejä, ja jopa vahvimmat brändit ovat haavoittuvaisia tässä ympäristössä. Yksikin tyytymätön asiakas voi saada paljon negatiivista näkyvyyttä, eikä yritys voi kontrolloida kaikkea, mitä siitä verkossa kirjoitetaan. (Rokka ym. 2014, 801-802).

Verkostoituva asiantuntija organisaation voimavarana

Asiantuntijaorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka toiminnassa korostuu tiedon soveltaminen ja kehittäminen (Lönnqvist ym. 2006, 49). Asiantuntijaorganisaation tärkein voimavara on tieto, jonka perusteella organisaatio tarjoaa jonkin tietyn aiheen asiantuntijuuteen pohjautuvia ratkaisuja asiakkailleen. Asiantuntijaorganisaation menestys riippuu sen kyvystä oppia ja kehittyä, joka taas edellyttää jatkuvaa asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä. (Kolari 2010, 19-20, 183.)

Asiantuntijuus pohjautuu henkilön kykyyn hyödyntää tietojaan, taitojaan, kokemustaan ja osaamistaan sekä näihin pohjautuvaa hyvää ongelmanratkaisukykyä. Se ilmenee kykynä hallita kompleksisia kokonaisuuksia sekä soveltaa, analysoida ja käyttää luovasti tietoa. Tyypillisesti organisaatiossa asiantuntija tuntee jonkin toiminnan kannalta keskeisen asian syvällisesti ja hänellä on siihen liittyvä korkea tutkinto tai koulutus. (Kolari 2010, 19.)

Ristikankaan ja Grünbaumin (2013) mukaan nopeat toimintaympäristön muutokset muuttavat myös asiantuntijatyön luonnetta yhä erikoistuneempaan suuntaan tiedon ja osaamisen jakamisen merkityksen kasvaessa: vuorovaikutustaidot sekä kyky rakentaa toimivia verkostoja osaamisen ja tiedon saamiseksi, ylläpitämiseksi ja jakamiseksi korostuvat. Hyvin ammatillisesti verkostoitunut asiantuntija suoriutuukin työssään paremmin juuri verkostoista saamiensa tietojen ansioista (Seyedamir ym. 2017, 1-2).

Asiantuntija antaa viestinnälle kasvot

Sosiaalinen media on muuttanut tapojamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa huomattavasti. Siksi onkin tavoiteltavaa, että viestintään ja vuorovaikutukseen osallistuu mahdollisimman moni työntekijä, eivät ainoastaan viestinnän ammattilaiset viimeistellyllä sisällöllä. Tällaista vuorovaikutusta ei myöskään pitäisi rajoittaa vain organisaation sisälle, vaikkei jaettavaa sisältöjä ja kommunikointitapoja voidakaan enää täysin hallita. (Isotalus & Rajalahti 2017.)

Kurvinen ym. (2017, 180) toteavat, että asiantuntija voi olla uskottava viestijä, oli sitten kyseessä organisaation myyntitoiminnot, viestintä, rekrytointi tai työnantajamielikuvan luominen. Asiantuntijan osaamisen näkyväksi tekeminen ja tietoisuuteen saattaminen eivät vaadi valtavasti asiantuntijatyön kartoitusta, sillä asiantuntijuus pohjautuu yleensä tiettyyn osaamisalueeseen. Sisällön tuottamisessa kyse on tunnistetun osaamisen jakamisesta oikeissa kohderyhmissä. Monesti myös asiantuntija itse on parhaiten selvillä niistä kanavista, joissa viesti saa laajimman näkyvyyden ja hyödyn. (Kurvinen ym. 2017, 180).

Useissa organisaatioissa kannustetaankin omia työntekijöitä aktiivisesti jakamaan ja tuomaan esille osaamistaan ja asiantuntemustaan sosiaalisessa mediassa, sillä työntekijän henkilökohtainen viesti omalle verkostolleen voidaan kokea uskottavammaksi ja kiinnostavammaksi kuin niin sanotusti yrityksen äänellä toteutettu viestintä. Usein ihmiset haluavat olla kanssakäymisessä aitojen ihmisten kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään ja näkemyksiään. Jakamalla asiantuntijuutta sosiaalisessa mediassa voidaan lisätä keskustelua, jonka kautta tietoisuus organisaatiossa olevasta osaamisesta voi kasvaa. (Kurvinen ym. 2017, 11, 18.)

Hyviä käytänteitä

Kirjallisuuden perusteella voidaan esittää muutamia hyviä käytänteitä erityisesti asiantuntijaorganisaatioille sosiaaliseen mediaan. Ensinnäkin sosiaalisessa mediassa toimiminen tulisi perustua strategiaan ja toiminnalle on määriteltävä mitattavat tavoitteet ja seurantavälit. Hyvän strategian avulla voidaan kehittää käytössä olevia sosiaalisen median alustoja, luoda sisältöjä, kasvattaa seuraajamääriä ja sitouttaa seuraajia. (Morgan 2017.)

Toisekseen viestinnän moniäänisyys ja asiantuntijoiden tuottamat sisällöt kiinnostavat, vaikuttavat ja tavoittavat yleisönsä organisaatiojohtoista viestintää paremmin (Kurvinen ym. 2017). Asiantuntijaorganisaation kannattaa tukea yksittäisten asiantuntijoiden aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa, koska se on uskottavampaa kuin organisaatiolähtöinen viestintä ja kohdentuu todennäköisemmin myös oikeaan kanavaan (Kurvinen ym. 2017, 180). Lisäksi aktiivisuus auttaa asiantuntijaa kehittymään edelleen ja vahvistaa asiantuntijatyön edellyttämää vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Samalla asiantuntijan henkilökohtainen tunnettuus kasvaa (Poutanen 2018).

Viimeiseksi kannattaa rohkaista henkilöstöä suoraan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa molempia osapuolia hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi (Isotalus & Rajalahti 2017). Organisaatiotason viestinnän lisäksi asiantuntijaorganisaatioiden kannattaakin käyttää henkilöstössään olevaa viestinnän voimavaraa.

Lähteet

Brown, E. 2012. Working the crowd. Social media marketing for business. Second edition. Swindon: BCS, the chartered institute for IT. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=592008&site=ehost-live

Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.

Keegan, B. J. & Rowley, J., 2017. Evaluation and decision making in social media marketing. Management Decision. Vol. 55(1), 15-31. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/MD-10-2015-0450

Kolari, P. 2010. Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Tampere. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8039-3

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi. Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Helsinki: Alma Talent.

Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2006. Suorituskyvyn mittaaminen. Tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Helsinki: Edita Publishing.

Morgan, J. 2017. Digital Marketing in the Zone: The Ultimate System for Digital Marketing Success. New York: Morgan James Publishing. [Viitattu 29.1.2019]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=1679258&site=ehost-live

Poutanen, P. 2018. Asiantuntijoiden brändääminen vaatii rohkeutta. [Viitattu 24.2.2019]. Saatavissa: https://organisaatioviestinta.com/2018/09/04/asiantuntijoiden-brandaaminen-vaatii-rohkeutta/

Ristikangas M-R. & Grünbaum, L. 2013. Valmentava esimies. Helsinki: Talentum.

Roblek, V., Bach, M.P., Meško, M. & Bertoncelj, A. 2013. The impact of social media to value added in knowledge‐based industries. Kybernetes. Vol. 42(4), 554-568. [Viitattu 20.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/K-01-2013-0014

Rokka, J., Karlsson, K. & Tienari, J. 2014. Balancing acts: Managing employees and reputation in social media. Journal of Marketing Management. Vol. 30(7–8), 802–827. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0267257X.2013.813577

Seyedamir, T.T., Hossain, L., Willis, K. & Lewis, S., 2017. Social networks and expertise development for Australian breast radiologists. BMC Health Services Research. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-016-1938-9

Kirjoittajat

Tanja Marttinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK-tutkintoa liiketoiminnan ja uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa.

Riikka Sinisalo työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa informaatikkona opiskellen samalla liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla sekä asiantuntijana #DigiLAHTI hankkeessa. Artikkeli on kirjoitettu #DigiLAHTI EAKR –hankkeen tuella. #DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1240848 (CC0)

Julkaistu 26.3.2019

Viittausohje

Marttinen, T., Sinisalo, R. & Kinnunen, R. 2019. Asiantuntijaorganisaatio sosiaalisessa mediassa: hyvät käytänteet. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/26/asiantuntijaorganisaatio-sosiaalisessa-mediassa:-hyvat-kaytanteet/




Myynnin ja markkinoinnin yhteinen liidiprosessi

Myynnin ja markkinoinnin vuoropuhelu on aktiivisempaa kuin koskaan ennen ja syy siihen on yksinkertainen. Kilpailussa markkinoista yrityksillä ei ole varaa olla huomaamatta yhtäkään potentiaalista asiakasta. Kumpikin toiminto on saman CRM-järjestelmän alla ja jakavat näin yhteisen datan, unohtamatta toisiinsa kytkeytyneitä tavoitteita.

Kirjoittajat: Emmi Järvinen ja Aki Vainio

#DigiLAHTI on LAMKin, LUTin ja Ladecin yhteinen EU:n aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on alueen yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen. Yksi alue, jolla digitalisaatio on aiheuttanut ja mahdollistanut suuria muutoksia on markkinointi, jonka prosessit toimivat nyt aivan eri lähtökohdista. Muutokset näkyvät myös B2B-puolen markkinoinnissa.

Markkinoinnin automaatio

Ajan hermoilla olevat yritykset hyödyntävät usein markkinoinnin automaatiota eli usein alustaa, joka tehokkaasti kerää ja analysoi asiakasdataa hyödyntäen siitä saatavaa tietoa automatisoimalla markkinoinnin toimenpiteiksi (Berghofer ym. 2018). Tämän kaiken lähtökohtana on ostokäyttäytymisen muutos. Kuluttajilla on hyvin yksilöllisiä asiakaspolkuja, joihin liittyy usein paljon itsenäistä tutkimusta ja vertailua. Nykyään yritykset näkevät usein asiakkaan vasta ostopolun viime hetkillä ja näin myös vuoropuhelulle on vähemmän aikaa käytössä kuin aiemmin (Kaasalainen 2019). Ei ole siis yhdentekevää, kuinka ja miten tämän ajan käyttää.

Business-to-business puolella puhutaan liideistä. Liidillä tarkoitetaan yritykselle potentiaalista asiakasta, joka on kiinnostunut tai mahdollisesti kiinnostunut yrityksen palveluista ja tuotteista. Liidi voidaan luokitella sen potentiaalin perusteella kylmäksi tai kuumaksi liidiksi. Kuuma liidi on selvästi osoittanut kiinnostusta yritystä kohtaan tilaamalla esimerkiksi yrityksen uutiskirjeen. Kylmä liidi on puolestaan passiivinen kohderyhmä, joka ei ole osoittanut kiinnostusta. (Apsis 2015.)

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyön kannalta kehitys on positiivista. Yhteistyön voisi kuvailla olevan konkreettisempaa kuin aikaisemmin ja tämän kautta saavutetaan synergiaetua. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi markkinointikampanjoiden parempaa suunnittelemista yhdessä myynnin kanssa, koska markkinoinnin automaation avulla kampanjan onnistumista voidaan mitata paremmin kuin aiemmin eli kauppoihin johtaneiden liidien lukumäärällä.

Markkinoinnin keinot tuottaa liidejä

Loppupeleissä tehokkaan ja kuumia liidejä tuottavan koneiston rakennus on yhdistelmä juuri kohdeyritykselle sopivia ja hyväksi havaittuja markkinoinnillisia toimenpiteitä. Menestysresepti ei tule siis annettuna vaan vaatii kokeilua, mutta yksi digitalisoitumisen eduista on se, että kokeileminen on helppoa ja nopeaa. Tekeminen voidaan jaotella inbound- ja outbound-markkinointiin.

Outbound-markkinoinnissa markkinoija lähestyy itse potentiaalisia asiakkaita ja yhteydenotto myynnin puolelta tapahtuu juuri oikealla hetkellä (Vähä-Ruka 2015). Yrityksen liidiprosessissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi päättyvien sopimusten ajoa liideiksi tai tietyn kampanjan kohderyhmän muodostamista liideiksi. Inbound-markinnointi puolestaan pyrkii viemään potentiaalisten asiakkaiden huomion itseensä. Liidi siis muodostuu asiakkaan aloitteesta esimerkiksi yhteydenottopyynnön jättämisestä, oppaan latauksesta tai verkkoselailusta. (Vähä-Ruka 2015.)

Liidien pisteytyksellä tunnistetaan kuumimmat eli arvokkaimmat liidit. Pisteytyksestä olennaista on arvottaa asiakkaan aktiviteetit niin, että yritykselle arvokkaimmasta ominaisuudesta liidi kerää eniten pisteitä. Tietyn ennalta määritellyn pisterajan ylityttyä aktiviteeteista muodostuu liidi. (Hirvonen 2016.) Yrityksen on syytä pohtia omia resurssejaan liidien käsittelemiseen. Yritysten kannattaakin usein käsitellä vain kuumimmat liidit myynnin kautta ja jättää vähemmän potentiaaliset joko ulkopuoliselle kumppanille tai asiakaspalvelulle (Kaasalainen 2019).

Myyjä vastaanottaa kuuman liidin, mutta sen hyödyntämiseksi myyjällä tulee olla käytössään myös kaikki liidiin liittyvät tiedot, jotta hänelle olisi mahdollisimman helppoa kontaktoida asiakas. Esimerkiksi ennen kontaktointia myyjän on tiedettävä liidin alkuperä, sillä sen esiintuominen muistuttaa asiakasta hänen omista lähtökohdistaan. Yrityksen reaktioaika määritellään liidin muodostumisesta hetkeen, kun myyjä ottaa asiakkaaseen yhteyttä (Insidesales 2014). Oleellista on tavoittaa asiakas juuri oikealla hetkellä, mutta reaktioaika ei saa olla liian pitkä. Esimerkiksi verkkoselailun perusteella muodostuneessa liidissä asiakas selailee suurella todennäköisyydellä myös kilpailijoiden sivuja (Kaasalainen 2019). Tutkimusten mukaan yritys, joka vastaa liidiin ensimmäisenä, voittaa kaupan 50 % tapauksista (Insales 2014).

Prosessi, joka ei tule valmiiksi

Markkinoinnin onnistumisen ehdoton edellytys on myynniltä tuleva palaute, sillä juuri myynti on asiakkaan kanssa tekemisissä. Myynnin tehtäviin kuuluu arvioida liidejä, joten jos liidi on huono, on tärkeää pystyä kertomaan miksi, jotta markkinointi voi oppia siitä. Jos myyjät ovat jatkuvasti tyytyväisiä liideihin niin saattaa olla, että riskiä ei ole otettu tarpeeksi. (Kaasalainen 2019.)

Monessa yrityksessä kehitetään jatkuvasti sisäisiä käytäntöjä, koska asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen muuttuessa myöskään tämä prosessi ei voi jäädä kehityksestä jälkeen. Myynnin ja markkinoinnin ydinhenkilöiden tulee suhtautua liidiprosessiin avoimesti ja hyväksyä, että työ vaatii kokeilua ja uudelleen tekemistä. Tukemalla kokeilukulttuuria yrityksen johto myös lisää sisäistä keskustelua ja vahvistaa näin yhteistyötä entisestään.

Liidiprosessi on myös tapa tukea myynnin päivittäistä toimintaa, sillä vain 20 % myyjistä on aidosti proaktiivisia ja loput 80 % tarvitsevat selkeää ohjeistusta ja johtamista työhönsä (Tracy 2015, 58). Ilman liidejä tämän enemmistön työaika jäisi merkittäviltä osin hyödyntämättä.

Lähteet

Apsis. 2015. Mikä on liidi ja mitä tarkoitetaan liidien generoinnilla? [Viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.apsisfinland.fi/blogi/mika-liidi-apsis

Berghofer, F. Hofbauer, G. & Sangl, A. 2018. Indicators to Choose a Suitable Marketing Automation Platform. [Viitattu 31.1.2019]. Saatavissa: https://researchleap.com/wp-content/uploads/2018/03/06_Indicators-to-choose-a-suitable-Marketing-Automation-Platform.edited.pdf

Hirvonen, E. 2016. Liidien pisteytys – mitä se tarkoittaa ja miten sitä tehdään? [Viitattu 2.3.2019]. Saatavissa: https://www.powermarkkinointi.com/blogi/liidien-pisteytys-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-sita-tehdaan

Insales.com. 2014. Annual 2014 Lead Response Report. [Viitattu 3.2.2019]. Saatavissa: https://uk.insidesales.com/resource-confirmation/2014-lead-response-report/

Kaasalainen, M. 2019. Markkinoinnin automaatio (MA). Luento Lahden ammattikorkeakoulun Digitaalinen markkinointi – YAMK opintojaksolla 9.1.2019.

Tracy, B. 2015. Sales Management. New York: AMACOM.

Vähä-Ruka. 2015. Miten inbound-markkinointi eroaa outbound-markkinoinnista. [Viitattu 2.2.2019]. Saatavissa: https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

Kirjoittajat

Emmi Järvinen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ylempää AMK -tutkintoa liiketalouden uudistavan johtamisen koulutusohjelmassa.

Aki Vainio työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa ja toimii digitalisoitumista edistävissä hankkeissa #digiLAHTI ja VENLA.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1442023 (CC0)

Julkaistu 19.3.2019

Viittausohje

Järvinen, E. & Vainio, A. 2019. Myynnin ja markkinoinnin yhteinen liidiprosessi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/19/myynnin-ja-markkinoinnin-yhteinen-liidiprosessi/