Kaikki kirjoittajan LAMKpub artikkelit

Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation

The best use of resources is to share them and build something new. When institutes start to work together for good, rather than competing, innovative miracles can happen.

Authors: Afnan Zafar and Marja Ahola

Why institutes are merging and collaborating more?

Globalisation, internationalisation, innovative approaches towards teaching, improving research quality and competition of available resources in given circumstances direct educational institutes to merge and collaborate (Bartell 2003). Gathering a bigger pool of students and researchers under the same umbrella can really help institutes to use available resources in the best possible way. The bigger bodies are always able to influence society and set a strategic focus that can help everyone (Ripoll-Soler & de-Miguel-Molina 2013). Europe has been observing this trend of university mergers from last decade, and more recently these agreements are speeding up (Estermann & Pruvot 2015).  Collaboration is not something new for European institutes, as universities have been collaborating within their respective countries and the EU with other universities in projects from many years (Bozeman et al. 2012). Many universities even apply for research grants together and work together to deliver final projects. However, the merger is the type of setting that is more complex in which new legal institutes formed and differentiate them from general collaborations (Wohlin et al. 2012).  These mergers always bring several institutions under one umbrella.

The university mergers are a bit different from the commercial cooperate mergers because later, they mainly focus on business aspects. When universities merge, they have to look into the most important factors such revamping the education standards, enhancing the level of research and their role to set the strategic focus of the given area, city or country (Ursin et al. 2010). There are other economic and financial factors also involved, but at the end of the day, the hustle is for better teaching and research results (Aula & Tienari 2011). Another important point of such mergers is to avoid duplication of programs within specific radii from facilities for better utilisation of resources (LAMK 2019). Finally, yet importantly, is the improvement in national and world ranking for their newly formed bigger university. This helps to improve recognition and visibility.

LAB is also not very different from the above-described phenomenon of the merger of educational institutes. The board of LUT universities announced the merger of Lahti University of Applied Sciences and Saimaa University of Applied Sciences into a single entity named LAB, which will start its operation from 1.1.2020. The merger will have campuses of polytechnics in Lahti and Lappeenranta with around 8500 students, and 360 teachers and researchers under a single umbrella of LAB. The focus of LAB, which is the brand name of LUT group of colleges, is to improve Business innovation and working together with companies (LAMK 2019).

What are the open innovation implications when educational institutes collaborate?

The mergers and collaborations provide the share spaced to connect and develop together. It is a step ahead towards more openness towards globalisation and internationalisation (Zafar 2019). Dynamics of such mergers can easily be related to the concept of Open Innovation. Chesbrough first introduced this concept and defined it as combining internal and external ideas as well as internal and external paths to market to advance the development of new technologies (Chesbrough 2003). The close observation of the open innovation concept clearly supports the mergers of schools and universities, if the purpose is to advance the development of new technologies by using external and internal ideas represented by different educational institutes. In this model, collaborating universities, companies and researchers as stakeholders develop new products, services and innovations in an open environment. The way in which these stakeholders overlap and help each other is represented in figure 1.

Figure 1. Representation of stakeholders of LAB (Figure: Afnan Zafar)

How effective can it be to connect and develop a concept for LAB?

LAB will be Finland’s sixth-largest university of applied sciences in terms of the number of students. Covering the huge number of students under a single innovative umbrella itself it a leap ahead, but it will also be the sharing of new ideas on a bigger platform. When research, development and innovation (RDI) staff will connect in the form of LAB then ultimately they are going to develop new products, services, courses, platforms and strong collaboration with industry. This concept is exactly aligned to the concept of “connect and develop” used by Procter & Gamble (P&G), developed during a time when P&G was desperately looking for innovative ideas and new products (Huston & Sakkab 2006, 1-10). Adoption of this concept made the company today around a 67.68 billion USD revenue entity with a net worth of 293.57 billion USD (Macrotrends.net 2019). It is also the fact that consumer products based commercial organisation cannot be compared to an educational institute, but the point to ponder is that the concept used by the two of them is to “connect and develop” with one mission which is innovative future growth (Zafar 2019).

Next-generation of the innovative ecosystem of dynamic institutes

There are mixed opinions about the mergers of educational institutes from academia. Some believe that it is a very healthy practice and enhances the possibilities to develop (Estermann and Pruvot 2015). However, there are researchers who believed that a merger is good from a business perspective, but not from an educational viewpoint (Ursin et al. 2010). Nevertheless, the last decade’s results of mergers from EU universities support the first argument with practical positive results. There has been huge growth observed after all major mergers of universities in terms of business, research, teaching and students (Wohlin et al. 2012, 67-73).  The universities, which are merging mainly to develop innovations, can be the key players for future innovative ecosystems. These next-generation innovative ecosystems, in collaboration with industry, can be the powerhouse of innovations (Bozeman et al. 2012).


The purpose of this article is to observe the upcoming LAB formation from the lens of the open innovation concept. The overall analysis shows that this merger is very close and similar to open innovation, connection and development, concepts. The utilisation of internal and external resources of two institutes to develop new technologies, products and innovations is providing open space for RDI teams. Internationalisation and openness is the future of research, which needs strong national players to contribute. These mergers are providing a strong base and starting point for the internationalisation of RDI and attract more international students and staff. 


Aula, H. and Tienari, J. 2011. Becoming “world‐class”? Reputation‐building in a university merger. Critical perspectives on international business. Vol. 7(1), 7-29. [Cited 25 Aug 2019]. Available at: https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/17422041111103813/full/html

Bartell, M. 2003. Internationalization of universities: A university culture-based framework. Higher Education. Vol. 45 (1), 43–70. [Cited 27 Aug 2019]. . Available at: https://link.springer.com/article/10.1023/A:1021225514599

Bozeman, B., Fay, D. and Slade, C. 2012. Research collaboration in universities and academic entrepreneurship: the-state-of-the-art. The Journal of Technology Transfer. Vol. 38(1), 1-67. [Cited 28 Aug 2019]. Available at: https://doi.org/10.1007/s10961-012-9281-8

Chesbrough, H. 2003. Open innovation. The new imperative for creating and profiting from technology. Boston: Harvard Business School Press.

Estermann, T. and Pruvot, E. 2015. The Rise of University Mergers in Europe. International Higher Education. (82), 12. [Cited 27 Aug 2019]. Available at: https://doi.org/10.6017/ihe.2015.82.8867

Huston, L and Sakkab, N. 2006. Connect and Develop: Inside Procter & Gamble’s New Model for Innovation. Harvard Business Review. March 2006, 1-10. [Cited 25 Aug 2019]. Available at: https://hbr.org/2006/03/connect-and-develop-inside-procter-gambles-new-model-for-innovation

LAMK. 2019. Boards decide on merger of LAMK and SAIMIA. [Cited 24 Aug 2019]. Available at: https://www.lamk.fi/en/news/boards-decide-merger-lamk-and-saimia

Macrotrends.net. 2019. Procter & Gamble Net Worth 2006-2019. [Cited 27 Aug 2019]. Available at: https://www.macrotrends.net/stocks/charts/PG/procter-gamble/net-worth

Ripoll-Soler, C. and de-Miguel-Molina, M. 2013. Are mergers a win-win strategic model? A content analysis of inter-institutional collaboration between higher education institutions. Tertiary Education and Management. Vol. 20(1), 44-56. [Cited 25 Aug 2019]. Available at: https://doi.org/10.1080/13583883.2013.860187

Ursin, J., Aittola, H., Henderson, C. and Välimaa, J. 2010. Is Education Getting Lost in University Mergers? Tertiary Education and Management. Vol. 16(4), 327-340. [Cited 24 Aug 2019]. Available at: https://doi.org/10.1080/13583883.2010.533379

Wohlin, C., Aurum, A., Angelis, L., Phillips, L., Dittrich, Y., Gorschek, T., Grahn, H., Henningsson, K., Kagstrom, S., Low, G., Rovegard, P., Tomaszewski, P., van Toorn, C. and Winter, J. 2012. The Success Factors Powering Industry-Academia Collaboration. IEEE Software. Vol. 29(2), 67-73. [Cited 26 Aug 2019]. Available at: https://ieeexplore.ieee.org/document/5963631

Zafar, A. 2019. The Outsourcing Innovation Paradox: A Company’s Growth Option or a Risk to R&D Capabilities. Doctoral dissertation. University of Vaasa, School of Technology and innovations. Vaasa. Acta Wasaensia, 418. [Cited 25 Aug 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-853-5


Afnan Zafar, Ph.D., works as a research fellow at the University of Vaasa, Finland and as a private research consultant. His areas of expertise are innovative solutions, innovative product and service development, brain drain problems and its solutions in developed countries.

Marja Ahola, MA, works as an RDI expert at Lahti University of Applied Sciences, as an expert in entrepreneurship education for highly educated immigrants (Kokoma ESF) and as a project manager in the Ossi 2 – Skills for a Work project.

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/548225 (CC0)

Published 9.9.2019

Reference to this publication

Ahola, M. & Zafar, A. 2019. Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/merging-and-collaboration-of-educational-institutes:-new-dimension-of-open-innovation

A comprehensive investigation of local food systems in the Baltic Sea Region

Growing a business and operating sustainably in an ever-competitive landscape is a challenge well known to micro business owners and entrepreneurs in any business sector. Within the spectrum of alternative local food systems (LFS) challenges and opportunities are unique. The Baltic Sea Food project was initiated to investigate these LFS, build and pilot business models for them, and simultaneously promote awareness of local food in the Baltic Sea Region (BSR). The following article presents the research project and takes a look at the feasibility of implementing the recommendations.

Authors: Lydia Rusanen & Brett Fifield

Baltic Sea Food Project

The EU and Interreg funded Baltic Sea Food Project was initiated with the aim to optimize the B2B performance of local producers within the Baltic Sea Region (BSR). The action points included, undertaking in-depth research across ten countries, formulating workable business models from the findings, piloting the business models, and promoting awareness of local food through workshops and promotion of business opportunities to networks and other local food representatives. (Interreg Baltic Sea Region 2017.) The thesis upon which this article is based, deals with work package two of four, undertaking the research stage of the project (Rusanen 2019).

Local Food Systems: Development opportunities

Local food systems (LFS) are alternatives to the mainstream, high yield focused, food systems, that in recent years have come under criticism for their unsustainable methods, negative environment and social impacts, and lack of support for local economies. LFS can be defined in a number of ways. According to most consumers, LFS are understood to be providers of food grown using sustainable and often organic methods, within a close geographical proximity to where it is sold. Additionally, they should support the local community, building close relationship between producers and consumers. (Roy 2006, 9-12.)

Producers within LFS face unique challenges exacerbated by their lack of business knowledge and financial resources. These challenges include connecting with B2B buyers and building mutually beneficial relationships with them, finding economical distribution channels that can meet the needs of B2B customers, and complying with the stringent and continually evolving regulations. Regulatory control extends to all areas of the business, in particular, labelling of products, food hygiene safety, and transportation requirements. These challenges represent significant opportunities for growth.

A fundamental part of value chain in LFS is the origin of the food, the story behind it is the intrinsic value. This justifies the comparably higher price of local foods. Blockchain is an emerging technology that optimizes this. It is a decentralized, chronologically recorded chain of transactions, a secure system that promises to replace the middlemen in multiple business situations. Blockchain is already being used in food systems for optimizing delivery routes, whilst sending real time location updates to buyers and sellers. It also replacing the costly and time-consuming certification processes for proof of origin, organic labels and food hygiene. Additionally, instant tracking of source in cases of outbreaks is realised. (Crawford 2018.)

Research methods

The research was implemented using a multiple case study strategy with data collection taking the form of surveys for quantitative data and focus groups and interviews for qualitative data. Stakeholders across all ten countries were included in the research.

The first phase of data collection comprised of two versions of an electronic survey, one for completion by the distributors and the other by the networks. The surveys themselves were translated into the ten local languages and made available on the webropol service. In the second phase of data collection, stakeholders took part in semi structured interviews or focus groups, covering five key themes; pricing, distribution, communication, ordering, and future challenges.

The Business Model Canvas by Osterwalder & Pigneur (Osterwalder 2004) ) was used to bring the results together and develop a scalable business model that would be piloted in the ten countries.

Research Findings

The research unearthed a vast amount of information, from which business models could be drawn up, implemented, and finally tested. The outcome of the research thesis itself was a hybrid BMC aimed towards producers within the BSF (Rusanen 2019, 77). As producers become more integrated and grow within the local food networks, they can turn to the BMC to gain a better understanding of the factors that should be considered as they grow. An interesting and important recommendation that effects all parts of the business model is that of building an e-platform upon blockchain technology. The question that arises at this point is, how feasible is the integration of this technology system into existing e-platforms.

The research indicated that many forms of e-platforms are being used throughout the BSR. These platforms vary in the way they have been implemented and used, some are government run platforms, others are privately run, for profit businesses. Not all platforms are used for ordering and payments. The key element is that the platforms are region wide, in other words they allow access to all LFS stakeholders within the local region.

Moving forward to implementation

Ultimately, the study answered the research questions and additionally presented a recommended best-case scenario situation for LFS. In theory, implementing the recommendations promises great gains for all members of the value chain. However, in practice, making such changes to existing systems is less than straightforward. The producers who are at the core of this change, typically face barriers such as time constraints, lack of business knowledge, and lack of financial resources. Some LFS whose capacity is too small to warrant expansion might also resist implementation of the recommendations. It is clear that support is needed from government sources in order to ensure producers are receiving sound business advice along with tools for pricing and marketing their products.

Figure 1. Best-case scenario (Figure by Lydia Rusanen)

The best-case scenario shown in image 1 was based on an e-platform run using blockchain technology, however, EU funding is needed to initiate its use and help producers and distributors make the changes to their existing practices so that they can fit in to the blockchain system.

There is a real risk that the recommendations made will not be implemented if this ground work is not laid. If sustainability and security is sought after by EU policy, it might be necessary to consider incentives for local stakeholders to follow this route. Especially if the initial investment is a trade-off with profit.

Undeniably sustainability and blockchain are two trends that promise to take the business world by storm in the coming decade. LFS are part of a growing environmental movement and rather than focus on well known, age-old systems, the way needs to be paved for smarter technology.


Crawford, E. 2018. From 7 Days to 2 Seconds: Blockchain Can Help Speed Trace-back, Improve Food Safety and Reduce Waste. [Cited 13 Nov 2018] . Available at: https://www.foodnavigator-usa.com/Article/2018/11/06/From-7-days-to-2-seconds-Blockchain-can-help-speed-trace-back-improve-food-safety-reduce-waste

Interreg Baltic Sea Region. 2017. Baltic Sea Food Application Form.

Osterwalder, A. 2004. The Business Model Ontology: A Proposition In A Design Science Approach. PHD Thesis. Universite de Lausanne. [Cited 13 Nov 2018]. Available at: http://ip1.sg/pub/BMcanvas/2004-Osterwalder_PhD_BM_Ontology.pdf

Roy, H. 2016. The Role of Local Food in Restaurants: A Comparison Between Restaurants and Chefs in Vancouver, Canada and Christchurch, New Zealand. PHD Thesis. University of Canterbury. Christchurch. [Cited 23 Oct 2018]. Available at: https://ir.canterbury.ac.nz/handle/10092/12694

Rusanen, L. 2019. Sustainable B2B Business Models for Local Food in The Baltic Sea Region. Bachelor’s Thesis. Lahti University of Applied Sciences. Lahti. [Cited 16 May 2019]. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027326


Lydia Rusanen has studied Business and Administration at The Faculty of Business and Hospitality Management at Lahti University of Applied Sciences and has graduated and received a BBA degree in May 2019.

Brett Fifield has been actively involved in developing Business Schools for the Finnish Universities of Applied Sciences since 1994. Most recently he has been responsible for courses in Futures and Strategies, Innovation and Creativity, Digital Services and Leadership and Management of Projects in Distributed Organizations in Lahti University of Applied Sciences.

Illustration: https://pxhere.com/fi/photo/810606 (CC0)

Published 9.9.2019

Reference to this publication

Rusanen, L. & Fifield, B. 2019. A comprehensive investigation of local food systems in the Baltic Sea Region. LAMK Pro. [Cited and date of citation]. Available at: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/a-comprehensive-investigation-of-local-food-systems-in-the-baltic-sea-region/

Pop up -vapaaehtoisuus ja sukupolvien kohtaamiset

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa ilmeni, että nuorilla on halu auttaa muita. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, mutta toisaalta se koetaan sitovana. Aiheeseen liittyviä vapaaehtoistoiminnan palvelukokokeiluja toteutettiin kevään 2018 aikana yhdessä Lahden vanhusten asuntosäätiön kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Vapaaehtoistoiminnan motiivit ja haasteet

Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien keski-ikä nousee ja mukaan toivottaisiin myös nuoria. Ihmiset eivät nykyään lähde kovin helposti mukaan toimintaan, jos pitää sitoutua pitkiksi ajoiksi. Vapaaehtoistyöhön innostaa muun muassa merkityksellisyyden kokemus ja yhdessäolo muiden kanssa. Vapaaehtoistyö voi edistää myös työllistymistä. Monella nuorella haasteena on yksinäisyys. Vapaaehtoiseen auttamistyöhön osallistumalla onkin mahdollista ehkäistä myös yksinäisyyttä.

Mikä auttamisen muoto on nuorille luontevaa?

Ajatuksena syntyi, että pop up- tyyppinen osallistumistapa voisi motivoida nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan. Haluttiin kokeilla, lahjoittavatko nuoret aikaa ja osaamistaan, jos he voivat itse valita mitä tekisivät ja jos heidät kohdistetaan lahjan saajan kanssa.

Kokeilun ideaa testattiin ensin noin 30 nuoren parissa marraskuussa 2017. Mukana oli ammattikoulun sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoita, iältään 16-29- vuotiaita. Kohdattujen nuorten kanssa keskusteltiin siitä, ketä he haluaisivat ilahduttaa ja mihin tarkoitukseen tai kenelle he haluaisivat antaa aikaansa.

Yli puolet haastatelluista nuorista vastasi, että voisi auttaa tai ilahduttaa vanhuksia, esimerkiksi läsnäololla, kuuntelemalla, keskustelemalla, lähettämällä joulukortin, ulkoilu- tai kahviseurana tai opastamalla älylaitteiden käyttöön. Osa vastaajista sanoi haluavansa auttaa, mutta ei tiennyt miten. Yksittäisiä vastauksissa todettiin, että voisi olla muuttoapuna, keskustelutukena hiljaiselle ihmiselle, viedä vaihto-oppilaan tuopille, auttaa äitejä vauvan hoidossa tai auttaa eläinkodissa. Vastauksissa oli useita toteutuskelpoisia ideoita, mutta tässä kokeilussa päätettiin keskittyä kohtaamisiin vanhusten kanssa, koska vastauksista suurin osa liittyi siihen.

Kuva 1. Useimmat kohdatuista nuorista olisivat halukkaita ilahduttamaan tai auttamaan vanhuksia.

Vapaaehtoistoimintaa vanhusten parissa

Lahden vanhusten asuntosäätiön palvelutalon asukasohjaajan kanssa keskusteltiin, millaista apua tai ilahdutusta heidän asiakkaansa tarvitsisivat. Hänen kokemuksensa mukaan erilaiset osallistavat ja aktivoivat visailut ja tekemiset ovat suosittuja. Päädyttiin kuvataiteeseen tai piirtämiseen liittyvään aktiviteettiin. Kokeilun ajankohta ajoittui joulu-tammikuulle 2017.

Idea vanhusten ilahduttamisesta ja kohtaamisesta esiteltiin Muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän kurssin opiskelijoille. Kuusi oppilasta halusi lähteä mukaan kokeiluun.

Asukasohjaaja oli valinnut Wanha Herra- palvelutalossa ryhmän ikäihmisiä, jotka tapaavat viikottain kerhohuoneella. Kyseessä oli 11 ikäihmisen ryhmä, iältään 66-92 -vuotiaita. Nuoret ideoivat ”Piirrä ja arvaa”-tehtävän sekä tietokilpailun, jossa näytettiin kuvia vanhasta Lahdesta ja suomalaisista maalauksista.

Nuoret otettiin hyvin vastaan. Palvelutalon asukkaita kiinnosti kuulla nuorilta muun muassa heidän opiskelustaan. Alussa nuoret pyysivät ikäihmisiä kertomaan hieman itsestään ja he olivatkin halukkaita puhumaan ja kertomaan. He myös osallistuivat mielellään piirtämisen arvaamiseen sekä vanhojen valokuvien ja maalausten tietokilpailuun. Kuvat toimivat luontevasti keskustelun pohjana ja ikäihmiset kertoivat muistoja muun muassa Salpausselän kisoista ja vuonna 1963 romahtaneesta kerrostalosta. Aikaa oli varattu reilu tunti ja keskustelun syntyessä aikaa olisi kulunut enemmänkin.

Kuva 2. Tekemisen lomassa oli helppo tutustua.

Tapaamisen jälkeen nuoret olivat innostuneita ja tyytyväisiä. He kertoivat, kuinka mielenkiintoista oli keskustella varttuneeseen ikään ehtineiden ihmisten kanssa. Myös palvelutalon asiakkaat pitivät normaalisarjesta poikkeavasta vierailusta ja toivottivat nuoret tervetulleiksi uudestaan. Seuraavalla kerralla pelattiin osallistujien toiveiden mukaisesti bingoa ja jatkettiin keskustelua vanhoja Lahden valokuvia katsoen.

Kuva 3. Kuvat vanhasta Lahdesta saivat aikaan vilkasta keskustelua.

Tammikuussa kokeilua jatkettiin toisten opiskelijan toimesta. Tällä kertaa tavattiin ryhmä uusia ikäihmisiä heidän viikottaisen kerhotilatapaamisen yhteydessä. Nuoret olivat koonneet kuvabingoa varten suomalaisen kultakauden kuvataiteen klassikkoteoksia, jotka heijastettiin videotykin kautta seinälle. Opiskelijat saivat hyvin keskustelua aikaan, kysellen ja kertoen teosten maalareista, aiheista ja ikäihmisten ajatuksista kuviin liittyen bingon pelaamisen lomassa.

Seuraavalla kerralla nuoret olivat valinneet musiikkia ja iskelmiä, joita ikäihmisten tuli tunnistaa sanojen tai sävelmän perusteella. He saivat muistella myös laulun sanoja. Tunnelma oli hieno ja muutama ikäihmisistä halusi myös itse esiintyä laulaen tai runoja lausuen. Toiminnan ohella saatiin kuulla myös ikäihmisten kertomuksia ja muistelua omista nuoruusmuistoistaan. Osallistujat kiittelivät ohjelmaa ja sitä järjestäneitä nuoria fiksuiksi ja taitaviksi.

Kuva 4. Suomalaisen kuvataiteen kultakauden maalausten tunnistamista yhdessä.

Molemminpuolista iloa

Sekä nuoret että osallistuneet ikäihmiset olivat selvästi innostuneita ja tyytyväisiä kohtaamisiin. Nuoret totesivat tapaamisten jälkeen, että nythän he vasta oppivat tuntemaan vanhempia ihmisiä ja toisaalta harmi, että tapaamisia ei ollut tämän enempää. Alun perin nuorten kanssa oli ollut puhetta kahdesta kerrasta ja heille esitettiin mahdollisuutta jatkaa myös tulevaisuudessa. Nuoret kertoivat, että olivat lähteneet mukaan muun muassa sen vuoksi, että heidän omat isovanhempansa asuvat kauempana ja he halusivat päästä juttelemaan ja kuuntelemaan iäkkäämpien ihmisten kertomuksia. Osalla nuorten isovanhemmista oli jo muistisairauksia, joten keskustelu tai muistelu heidän kanssaan oli haastavampaa. Nuoret kertoivat myös, että muut mukaan kysytyt nuoret eivät ehkä lähteneet mukaan ikäihmisten tapaamisiin, koska eivät tienneet millainen tilanne tai henkilöt vastassa olisi. Myös toiminnan sitovuus mietitytti. Parasta markkinointia jatkossa toiminnalle olisikin, että mukana toiminnassa olleet nuoret kertoisivat kokemuksistaan muille nuorille.

Nuorten ja ikäihmisten kohtaamisille on selvästi molemminpuolista halua. Jotain yhteistä tekemällä on luontevaa lähestyä ja keksiä puheenaiheita. Seuraavaksi tulisi miettiä, miten palvelusta saisi jatkuvaa ja  mikä taho yhdistäisi nuoret ja iäkkäämmät kaupunkilaiset.  Esimerkiksi Eläkeliiton, Vanhustyön keskusliiton paikallisten jäsenyhdistysten tai muiden eläkeläisjärjestöjen sekä opiskelija- tai nuorisojärjestöjen yhteistyöllä toiminnasta saisi systeemisempää. Vapaaehtoistyötä voisi miettiä mahdollisuutena myös jonkin opintojakson yhteyteen, jolloin opiskelija saisi toimintaan osallistumisesta opintopisteitä. Vapaaehtoistyöntekijän ja – saajan kohtaamisia tulisi helpottaa. Yhtenä esimerkkinä OP on luonut vapaaehtoistyön kohtaamiseen liittyvän alustan, jonka kautta nuoria voisi tavoittaa paremmin vapaaehtoistyön pariin (Kansalaisareena ry 2019).

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.


Kansalaisareena ry. 2019. Hiiop100.fi. [Viitattu 9.9.2019). Saatavissa: https://www.hiiop100.fi/


Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna -projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Kuvat ja artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 9.9.2019


Kumpulainen, K. 2019. Pop up -vapaaehtoisuus ja sukupolvien kohtaamiset. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/pop-up–vapaaehtoisuus-ja-sukupolvien-kohtaamiset

Sukupolvien kohtaamisia palvelukokeilussa: opiskelijat ja Martat

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa nousi esiin teemoina nuorten kiinnostus perinteisiin kädentaitoihin sekä puutteellinen osaaminen arjen askareissa. Aiheesta toteutettiin palvelukokokeiluja kevään 2018 aikana yhdessä Itä- Hämeen Marttojen kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Pop Up -kässäkahvila

Itä-Hämeen kässämartoilla on kerran kuussa oma kässäkahvila, joihin kuka vaan voi mennä tekemään matalalla kynnyksellä pieniä käsitöitä tietyn vaihtuvan teeman mukaan. Järjestön ulkopuolisten on kuitenkin hankala löytää tätä mahdollisuutta.

Itä-Hämeen kässämartat oli luonteva kumppani perinteisiin kädentaitoihin ja arjen askareisiin liittyviin kokeiluihin, koska heillä on aktiivista toimintaa koti- ja käsitöiden tekemiseen ja niiden arvostuksen kasvattamiseen liittyen. Martat olivat mukana myös #Pystyn2018 -kampanjassa, jonka tavoitteena oli kannustaa suomalaisia opettamaan nuorille arjen taitoja. Halu yhteistyöhön oli aidosti molemminpuolista, koska Martoilla on myös halua oman toimintansa kehittämiseen ja nuorentamiseen.

Kokeilun tarkoituksena oli luoda matalan kynnyksen mahdollisuus päästä oppimaan uusia taitoja yhdessä ja Marttojen opastuksella. Haluttiin kokeilla, innostuvatko nuoret tulemaan tällaiseen tapahtumaan. Pop Up -kässäkahvilakokeilu kohdennettiin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Aiemmin kevään aikana opiskelijoille järjestettyjen työpajojen yhteydessä selvitettiin, millaisia taitoja nuoret haluaisivat Martoilta oppia. Toistuvina teemoina nousi esiin muun muassa virkkaus, neulonta, mattojen kudonta sekä erilaiset kasvien kasvatukseen, luonnonkosmetiikkaan ja materiaalien uusiokäyttöön liittyvät aiheet.

Marttojen kanssa järjestetyissä tapaamisissa suunniteltiin sisältöä nuorilta nousseiden teemojen mukaan. Päädyttiin kolmeen tapahtumakertaan maaliskuun 2018 aikana. Tapahtumasta tiedotettiin sisäisissä tiedotuskanavissa sekä eri kampuksille levitettiin tapahtuman julisteita. Tapahtumat kestivät kaksi tuntia, ne eivät vaatineet ennakkoilmoittautumista ja olivat opiskelijoille ilmaisia. Osallistujille tarjottiin kahvit.

Kuva 1. Kässäkahvilan juliste (suunnittelu: Minttu Kettunen)

Uusien asioiden kokeilua yhdessä

Ensimmäisen maaliskuun alussa pidetyn kässäkahvilan teemana oli virkkaus. Virkkaamalla oli mahdollista valmistaa pieniä puhdistuslappuja sekä paksummasta kuteesta sisustuskoreja. Tapahtumaan osallistui 12 henkilöä. Osallistujat olivat eritasoisia virkkaajia, mutta suurimmalle osalle edellisestä virkkauksesta oli aikaa. Positiiviset Martat ohjasivat ja opastivat tarvittaessa kädestä pitäen oikean tekniikan löytämiseksi. Tapahtuma koettiin erittäin positiivisena. Oman tekemisen konkreettinen näkeminen oli palkitsevaa. Toteutetut työt olivat riittävän pieniä, jotta ne sai helposti valmiiksi ja ehti tekemään useammankin pienen lapun.

Kuva 2. Martat opastivat opiskelijoita virkkaamaan (kuva: Kati Kumpulainen)

Toisessa kässäkahvilassa oli teemana mehiläisvahasta luonnonmukaisen elmukelmu korvikkeen valmistaminen. Osallistujia oli saman verran kuin ensimmäisessä kässäkahvilassa. Kelmun valmistaminen oli helppoa ja osallistujat tekivätkin useamman kelmun. Martoilla oli mukana myös virkkausvälineitä ja useampi kävijä innostui myös virkkaamaan. Tähän kässäkahvilaan osallistujista suurin osa oli vaihto-oppilaita ja tapahtumassa vallitsi iloinen kansainvälinen tunnelma.

Kuva 3. Värikkäistä kierrätyskankaista ja mehiläisvahasta valmistettiin silittämällä ekologista elmukelmua (kuva: Kati Kumpulainen)

Kolmannen kässäkahvilan teemana oli vanhojen farkkujen uusiokäyttö. Martat toivat mukanaan runsaasti erilaisia malleja laukuista, patalapuista  sekä pussukoista. Niitä pääsi valmistamaan farkkukankaasta. Lisäksi oli iso kasa kierrätysfarkkuja, joista osallistujat löysivät itseään miellyttävät värit ja kuosit. Osallistujia oli noin kymmenen. Käytössä oli kaksi ompelukonetta, joka hetkittäin aiheutti pientä odottelua, mutta kaikki halukkaat pääsivät tekemään omat tuotteensa. Myös tällä kertaa oli mahdollista kokeilla virkkaamista.

Kuva 4. Laajasta farkkuvalikoimasta löytyi jokaiselle osallistujalle mieleinen kangas (kuva: Kati Kumpulainen)

Onnistunut kokeilu – palvelulle on tilausta

Kokonaisuutena kokeilu oli oikein onnistunut. Martat olivat todella motivoituneita ja hyvin valmistautuneita. Aiheet olivat kiinnostavia ja tuotteet sopivia lyhyessä ajassa valmistettaviksi. Virkkaus oli hyvä aihe myös muissakin kuin vain ensimmäisessä kässäkahvilassa. Rento, katutasossa oleva keskeinen paikka oli helposti löydettävissä. Osallistujien ei tarvinnut erikseen tulla johonkin suljettuun tilaan, vaan he pystyivät poikkeamaan paikalle, vaikka lyhyen tauon ajaksi. Yhdessä tekeminen oli mukavaa. Myös tapahtumien esillepano ja ulkoinen ilme koettiin houkuttelevaksi. Pienellä panostuksella ja oikealla paikan valinnalla saatiin aikaan innostava kokonaisuus.

Markkinointina toimi parhaiten kaverilta toiselle kulkenut viesti. Paikalle löydettiin myös Yammerin ja julisteiden kautta, mutta suurin osa oli kuullut tapahtumasta kaverilta. Muutamat  kävijät osallistuivat kaikkiin kahviloihin, mutta suurin osa kävi vain yhdessä tai kahdessa. Osallistujina oli sekä naisia että miehiä. Toistuvasti järjestettynä tapahtuma toi paremman mahdollisuuden osallistua. Myös markkinoinnilla oli paremmin aikaa tavoittaa opiskelijat.

Kuva 5. Tapahtumapaikka oli keskeisellä paikalla ja helppo löytää (kuva: Kati Kumpulainen)

Kuva 6. Käsitöiden aiheet olivat sopivan pieniä ja ne sai samalla kertaa mukaan (kuva:Kati Kumpulainen)

Osallistujilta kerätystä palautteesta nousivat esiin mm.

  • Mielenkiinto, halu oppia jotain uutta.
  • Käsillä tekemisen ilo. Mahdollisuus tutustua ihmisiin.
  • Hengähdyshetki arkeen. Tapaamaan muita ihmisiä, olemaan sosiaalinen.
  • Fantastinen, todella mukavaa, meditatiivista.
  • Kiva tilaisuus, hyvin valmisteltu. Helppo jutustella käsitöiden äärellä.
  • Oikein kiva. Martat tosi mukavia.

Aiheet koettiin kiinnostavina. Etenkin mehiläisvahakelmu- ja farkkuaihe koettiin mielenkiintoisiksi, koska ne eivät olleet monelle aiheina tuttuja. Kerätyissä palautteissa nousi esiin muina kiinnostavina aiheina muutkin kierrätykseen ja uusiokäyttöön liittyvät teemat. Luonnonkosmetiikka ja kasvien kasvatus nousi myös esiin. Ne voisivat olla seuraavia kokeilemisen arvoisia aiheita.

Vastaavan toiminnan jatkoa ajatellen Martat olisi luontevin kumppani, koska heillä on jo valmiiksi vastaavaa toimintaa. Pieni osallistumismaksu ei olisi osallistumisen este. Marttojen omissa kässäkahviloissa osallistumismaksu on 2€ per kerta, sisältäen opastuksen, materiaalikustannukset ja pientä syötävää.

Tärkeää on, että tapahtumat järjestetään lähellä nuoria, helposti saavutettavassa paikassa. Voisiko Lahdessa esimerkiksi ammattikorkeakoulun uudelta Mukkulan kampukselta tarjota Martoille tilaa, joissa järjestää kässäkahviloita säännöllisesti? Mahdollista yhteistyötä voisi avata myös muiden järjestöjen, kuten partio, urheiluseurat tai seurakunnan nuorisotyö kanssa. Toiminnan lomassa on helppo tutustua myös uusiin ihmisiin.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.


Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 9.9.2019


Kumpulainen, K. 2019. Sukupolvien kohtaamisia palvelukokeilussa: opiskelijat ja Martat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/sukupolvien-kohtaamisia-palvelukokeilussa:-opiskelijat-ja-martat/

Kierrätystä ja arjen vinkkejä opiskelijoille Martoilta

Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa nousi esiin teemoina muun muassa nuorten huoli maailman tilasta sekä puutteellinen osaaminen arjen askareissa. Teemat yhdistävä palvelukokeilu toteutettiin syksyn 2018 aikana yhdessä Itä- Hämeen Marttojen kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Palvelukokeiluja oikeisiin tarpeisiin pohjautuen

Projektin eksploratiivisen tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että nuoret sekä arvostavat luontoa, että ovat huolissaan sen tulevaisuudesta ja samalla omasta tulevaisuudestaan kriisiytyvästä maailmasta. Nuorten on vaikeaa nähdä, miten omilla tekemisillä voisi vaikuttaa tai että niillä olisi merkitystä positiivisen tulevaisuuden kannalta. Todettiin myös, että kierrättämiseen suhtaudutaan positiivisesti ja lainaamista pidetään vaihtoehtona tavaran ostamiselle.

Kun nuori saa opiskelupaikan, opinnot vievät usein uudelle paikkakunnalle.  Tällöin muutetaan ensimmäistä kertaa pois kotoa. Edessä on oman asunnon vuokraaminen, taloudesta huolehtiminen ja uusien kavereiden löytäminen ja oman arjen hallinta. Kokeilua suunniteltaessa pohdittiin, mitä nuoren arkea helpottavia asioita esimerkiksi uuteen kaupunkiin muuttaville nuorille voisi tarjota.

Jatkoa Lahti Survival Packille

Vuosina 2015 ja 2016 Lahden yrittäjät, Lahden kaupunki, Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC ja LAMK kokosivat ammattikorkeakoulussa aloittaneille opiskelijoille Lahti Survival Packin (Lahti Business Region, 2015). Sillä toivotettiin tervetulleiksi uudet kaupunkiin muuttaneet opiskelijat. Pakettiin oli koottu kaupungin ja yritysten lahjoittamia tuotteita ja se sai aikan myös kansainvälistä huomiota ilmestyessään. Lahti Survival Packia järjestäneiltä tahoilta kuultiin, että vaikka Survival Pack oli ollut menestys, sellaisenaan sitä ei haluttu jatkaa. Tuotetta haluttiin kehittää esimerkiksi enemmän palveluiden suuntaan. Ideoina mietittiin esimerkiksi“kaupunkiäitiä” tai “campusmummoa”, joka voisi jakaa tietoa ja kuunnella omaan arkeen liittyvissä haasteissa.

Uusia Alkuja -tapahtuma

Luonnollinen yhteistyökumppani oman kodin ja talouden sekä arjenhallinnan vinkkeihin oli Martat, joiden kanssa oli tehty yhteistyötä jo aiemmin keväällä 2018 Pop Up- kässäkahvilan merkeissä. Martat jakavat tietoa ja materiaalia sekä pitävät myös räätälöityjä kursseja esimerkiksi oman kodin puhtauteen ja ruoanlaittoon liittyen. Marttoja tavatessa saatiin kuulla, että osana Marttailuviikkoa Martat järjestäisivät 10-16.9.2018 kansallisia Uusia alkuja- tapahtumia. Kyseessä oli kierrätystapahtuma opiskelijoille ja omaan kotiin muuttaneille. Tapahtumissa Martoilta ja yksityishenkilöiltä lahjoituksena saadut astiat ja keittiötarvikkeet saivat uuden alun uudessa omistuksessa.  Nuoret saivat valita tarvitsemiaan astioita ilmaiseksi kotiinsa.

Kaupunki nuorten palveluna- projekti oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Lahden osuutta. Tapahtuma toteutettiin 15.9.2018 FellmanniCampuksella Lahdessa.

Kuva 1. Martat olivat keränneet kierrätettyjä keittiötarvikkeita opiskelijoille

Kohtaamisia ja kierrätystä

Uusia alkuja- tapahtumassa vieraili useita satoja opiskelijoita hakemassa kierrätettyjä keittiötarvikkeita opiskelija-asuntoonsa. Kävijöinä oli pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita, jotka juuri akuuteimmin tarvitsevatkin täydennystä asuntoonsa. Kauppansa tekivät tarvikkeet laidasta laitaan: mukit, lautaset, leivontavälineet, kahvinkeittimet ja aterimet. Osa astioista katettiin pöytiin pop up- kattauksiin, joista opiskelijat saivat valita mukaan tarvitsemansa.

Kuva 2. Tapahtumassa oli laaja valikoima astioita kotiin viemiseksi

Tapahtumassa jaettiin myös vinkkejä kierrätykseen ja oman kodin askareisiin liittyen. Opiskelijat olivat iloisen yllättyneitä siitä, että kodintarvikkeet olivat ilmaisia. Samalla syntyi luontevia eri ikäisten välisiä kohtaamisia. Sekä Martat että opiskelijat nauttivat päivästä. Tavaroita ei jäänyt paljoa ja loput tavaroista toimitettiin kierrätykseen. Tapahtuma otettiin innostuneena vastaan ja vastaavanlaista kierrätystapahtumaa toivottiin myös jatkossa uudelle kampukselle.

Kuva 3. Myös useita vaihto-opiskelijoita vieraili tapahtumassa

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta. Käyttätutkimuksesta nousseiden teemojen perusteella toteutettiin useita palvelukokeiluja.


Lahti Business Region. 2015. Mikä ihmeen Lahti Survival Pack? [Viitattu 5.8.2019]. Saatavissa: http://lahtibusinessregion.fi/survivalpack/


Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna -projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Kuvat ja artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 6.9.2019


Kumpulainen, K. 2019. Kierrätystä ja arjen vinkkejä opiskelijoille Martoilta. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/06/kierratysta-ja-arjen-vinkkeja-opiskelijoille-martoilta