Elintavat ja niistä suoraan tai välillisesti aiheutuvat ongelmat ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Vähäinen liikunta tai liikkumattomuus sekä siihen liittyvä ylipaino luovat väestötasolla yhä enenevässä määrin terveysongelmia. Ongelmien ratkaisemisessa perinteinen terveystiedon jakaminen ei riitä. Haasteena on yksilön terveyteen liittyvien toimintatapojen muuttaminen, pysyvästi. Digitaalisuuden hyödyntäminen terveyteen vaikuttavien elintapojen kuten liikunnan ja liikkumisen seurannassa on osaltaan keino ratkaista ongelmaa.

Kirjoittajat: Antti Pursio ja Taina Anttonen

Työterveys 2.0 – perusteita digitaalisten toimintamallin kehittämiseen

Suomalaisesta työikäisestä väestöstä noin 1,8 miljoonaa kuului 2015 tehdyn selvityksen mukaan työterveyshuollon piiriin. Työterveyden toiminta on keskittynyt yksityissektorille, jonka osuus on noin 1,1 miljoonaa työntekijää. (Kela 2017.) Terveysneuvonnan toteutuksen kannalta keskeisten ammattiryhmien eli terveydenhoitajien resurssi on yksityissektorilla pysynyt lähes ennallaan vuodesta 2004 (Lappalainen ym. 2015). Samalla kuitenkin vahvasti elintapoihin liittyvät sairaudet kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetes ja tälle altistavat riskitekijät; ylipaino ja passiivinen elämäntapa ovat kasvussa. Vaikka työterveyshuollon ensisijainen tehtävä ei ole elintapasairauksien ehkäisy, yhdessä julkisen sektorin kanssa sen tuloksellinen toiminta on merkittävä tekijä sairauksien ehkäisyssä. Perinteinen neuvonta nykyisillä resursseilla ei kuitenkaan näyttäisi tuottavan toivottuja tuloksia. Muutokselle ja nykyaikaisia digitaalisuutta hyödyntävälle toimintamallille on tarvetta.

Askel kerrallaan, mutta askeleita tarvitaan enemmän

THL:n (2015) raportin mukaan miehistä 70 % ja naisista 76 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Edellä mainittu määrä ei vastaa suositusta viikoittaisesta liikuntamäärästä aikuisväestöllä; 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia raskasta liikuntaa sekä säännöllistä lihaskuntoharjoittelua ja liikehallintaa. (Kuva 1)

Lisäksi, tarkasteltaessa UKK-instituutin julkaisuja liikuntasuositusten toteutumisesta, määrät eivät ole mairittelevia (Kuva 2). Samanaikaisesti ylipainoisten osuus väestössä on kasvanut pitkällä aikavälillä seurattuna.

Selvityksiä ja tutkimuksia raportoidaan voimakkaasti mediassa. Elintapojen merkityksestä, ravinnosta ja liikunnan hyödyistä käydään julkista keskustelua, myös tutkittua tietoa saadaan jatkuvasti lisää. Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja älypuhelimet ovat räjähdysmäisesti kasvava markkina. Yksilöt seuraavat ja keräävät itsestään tietoa näiden kuluttajakäyttöön suunniteltujen liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla. Liikunta- tai terveysteknologialaitteisiin kulutettu rahamäärä oli vuoteen 2012 mennessä satoja miljoonia dollareita (Stahl ym. 2016).

Kuva 1. Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti 2019.

Huolimatta olemassa olevasta tutkimustiedosta, lisääntyneestä terveyden seurannasta sekä huomattavasta määrästä yksilöstä itsestään kertynyttä dataa, säännöllinen liikkuminen ja liikunta ovat keskenään ristiriidassa. Passiivinen elämä on nyky-yksilön ongelma.

Kuva 2. Liikkumisen suositusten toteutuminen suomalaisissa väestötutkimuksissa (UKK-instituutti. 29. Terveysliikuntapäivät 2019)

Näyttää siis siltä, että pelkästään terveystiedon lisääminen sinänsä ei saa aikaan muutosta yksilön elintavoissa kuten liikkumisessa. Oleellisten asioiden ymmärtäminen ja löytäminen alati kasvavasta tietomäärästä on yksilölle kenties yhä haastavampaa; tarvitaan oikein ajoitettua ja osaavaa tukea esimerkiksi työterveyshuollossa.

Liikunta- tai terveysteknologialaitteet terveyshaastajina

Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden käyttö näyttää tulleen pysyvästi osaksi yksilöiden liikuntaharrastuksia. Itsensä mittaaminen (health tracking) on laajeneva ilmiö ja markkinoilta löytyy huomattava määrä laitevaihtoja tähän tarkoitukseen. Liikunnan lisäksi seurattavana ovat myös kehon kuormitustaso, stressi sekä uni. Laitteiden yhtenä käyttötarkoituksena on terveyden edistäminen. Laitteissa piilee merkittävää potentiaalia, mutta ongelmaksi muodostuu tyypillisesti laitteen käyttöön liittyvän terveyteen liittyvän muutoksen lyhytaikaisuus. Pysyvän muutoksen toteuttaminen vaatii toteutuakseen sisäistä motivaatiota ja laitteet toimivat ulkoisena motivaattorina. (Patel ym. 2015.) Kuitenkin, laitteilla vaikuttaisi valitettavasti olevan vähäinen merkitys pysyvän muutoksen luomiseksi. Käyttö jää usein ohimeneväksi trendiksi. Myös usein laitteiden käyttäjät ovat jo muutoinkin aktiivisia, eivätkä näin ollen elintapojen muuttamisen kannalta oleellisin kohderyhmä. Keskeinen haaste onkin, miten laitteita saataisiin niistä terveyden edistämisen kannalta haastavan kohderyhmän käyttöön samalla hyödyntäen niitä pysyvien elintapamuutosten aikaan saamiseksi.

Verkkovalmennuksella tulevaisuuteen

Elintapojen muutosvalmennuksessa realistinen ja yksilön itsensä laatima tavoite ja toteutussuunnitelma korostuvat. Käytännön esimerkit ja selkeä ohjeistus näyttelevät keskeistä roolia muutoksen viemisessä osaksi arjen toimintaa. (Poppe ym. 2017.) Liikunta- tai terveysteknologialaitteiden avulla muutos elintavoissa voidaan tuoda näkyväksi päivittäisessä tekemisessä ja mikä parasta, yksilö voi itse seurata muutosta. Oikeiden asioiden seuraaminen ja vähemmän tärkeän informaation seulominen vaativat kuitenkin tukea, jonka antajana asiantuntija kuten työterveyshuollon terveydenhoitaja kykenisi toimimaan. Nykyaikana terveyden edistäminen perustuu yhä useammin valmennuksen periaatteille. Digitaalisuuden hyödyntäminen kuten videopuheluiden tai chat-yhteyden käyttö soveltuvat interventioon kontekstin huomioiden. Lisäksi helppo saavutettavuus parantaa myös asiakaskokemusta. Laitteisiin perustuvat sovellukset ja yhteisöpalvelut mahdollistavat myös tiedon jakamisen yksilöltä asiantuntijan käyttöön, joka voi saada käyttöönsä arvokasta tietoa lähes reaaliajassa.

Erilaiset verkkovalmennukset ovat selkeä kehittämiskohde sekä yksityisellä että julkisella terveyssektorilla. Asiakkaiden käytössä olevien liikunta- tai terveysteknologialaitteiden keräämässä tiedossa piilee merkittävä potentiaali. Digitaalisuutta hyödyntämällä palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisemmiksi ja sisällöltään motivoivammaksi. Oleellista on, että laitteiden käyttöön liittyvä erityisosaaminen hallitaan. Pursion (2019) ylempi AMK-opinnäytetyössä selvitettiin liikunta- tai terveysteknologialaitteiden yksilöllistä käyttöä. Tarkoituksena oli vankentaa liikunta- tai terveysteknologialaitteiden antamaa tietoa osaksi elintapaohjausta. Suurimman hyödyn liikunta- tai terveysteknologialaitteista saisivat perinteisessä mielessä ajateltuna passiivisimmin itseään seuraavat yksilöt. Merkittävää on, että terveysalan asiantuntijoilla on tukeen tarvittava riittävä osaaminen sekä liikunta- tai terveysteknologialaitteista että verkkovalmentamisesta.

Lähteet

Helldan, A. & Helakorpi, S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. [Helsinki]: THL: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Husu, P. 2019. Miten liikkumisen suositukset toteutuvat suomalaisissa väestötutkimuksissa? 29. Terveysliikuntapäivät 22.-23.10.2019. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/UKK-instituutti/miten-liikkumisen-suositukset-toteutuvat-suomalaisissa-vesttutkimuksissa

Kela. 2017.Työnantajien omilta työterveysasemilta saa työterveyspalvelut enää vain joka kymmenes työntekijä. Kela tilastojulkaisut 2017. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://www.kela.fi/tilastojulkaisut

Lappalainen K, Aminoff M, Hakulinen H, Hirvonen M, Räsänen K, Sauni R, Stengård J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa 2015 ja kehitystrendi 2000-2015. Helsinki: Työterveyslaitos.

Patel, M. S., Asch, D. A. & Volpp, K. G. 2015. Wearable Devices as Facilitators, Not Drivers, of Health Behavior Change. JAMA. Vol. 313 (5), 445.  [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa:  https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2089651

Poppe, L., Van der Mispel, C., De Bourdeaudhuij, I., Verloigne, M., Shahid, S. & Crombez, G. 2017. Users’ thoughts and opinions about a selfregulation-based eHealth intervention targeting physical activity and the intake of fruit and vegetables: A qualitative study. PLOS ONE Vol. 12 (12). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0190020

Pursio, A. 2019. Health Tracking hyvinvoinnin työkaluna. Kuluttajakäytössä olevien liikunta- ja terveysteknologialaitteiden hyödyntämismahdollisuudet YOU App -hyvinvointivalmennuksessa. YAMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 2.12.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522338

Stahl, S. E., An, H-S., Dinkel, D. M., Noble, J. M., Lee, J-M. 2016. How accurate are the wrist-based heart rate monitors during walking and running activities? Are they accurate enough? BMJ Open Sport & Exercise Medicine. Vol. 2 (1). [Viitattu 20.11.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1136/bmjsem-2015-000106

Kirjoittajat

Antti Pursio, ylempi AMK-opiskelija, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen- koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/stetoskooppi-kuuntele-hoito-3541909/ (CC0)

Julkaistu 5.12.2019

Viittausohje

Anttonen, T. & Pursio, A.  2019. Digitaalisuudella elintapamuutokseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/05/digitaalisuudella-elintapamuutokseen