Ihmisten arjessa media ja sen merkitykset ovat lisääntyneet. Jo varhaiskasvatusikäiset lapset kasvavat mediakulttuuriin, joka muodostuu erilaisista välineistä, mediasisällöistä ja ilmiöistä. Digitaalisuus on läsnä lasten arjessa jo pienestä pitäen, tehden oppimisesta, vuorovaikutuksesta ja kokemuksista entistä mediavälitteisempiä. Mediataitojen kehittyminen ja lapsen ohjaaminen sekä tukeminen mediankäytössä ovat vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteisiä tehtäviä ja tärkeä osa kasvatuskumppanuutta.
Kirjoittajat: Jenni Kaapu, Petra Kuokkanen & Pipsa Murto
Mediavanhemmuus haasteineen
Elämän digitalisoituminen on tuonut uusia mahdollisuuksia perheille ja lapsille, mutta se aiheuttaa myös haasteita vanhemmille. Mediankäyttöön kuluvan ajan lisäksi vanhempia mietityttävät median haitalliset sisällöt sekä sen tuomat turvallisuusuhat. Älylaitteisiin on saatavilla paljon erilaisia estoja ja rajoituksia, mutta niiden ohella aikuisen mukana olo lasten mediahetkissä on erittäin tärkeää. (Irisvik & Utriainen 2017, 83.) Pieni lapsi ei osaa itse rajata ruutuaikaansa ja mediankäyttöään, ja hän tarvitsee tähän vanhemmalta tukea, läsnäoloa ja ohjausta. (Lonka & Moisala 2019, 15.) Tärkeää on huomioida, että lapsen kanssa toimivien aikuisten oma mediasuhde heijastuu lapsen omaksumiin mediatottumuksiin (Kamenetz 2019, 235).
Mediankäyttö voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutukseen perheenjäsenten välillä. Peleistä tai netistä siirtyminen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen voi aiheuttaa vaikeuksia lapsille, sekä aikuisillekin ja näin vaikeuttaa vuorovaikutuksen ja arjen sujuvuutta. (Huhtanen 2016, 22.) Digimaailmaan uppoutuminen saattaa verottaa kanssakäymisen määrää ja laatua vanhemman ja lapsen välillä, kun taas median käyttö yhdessä voi tiivistää suhdetta. Pienet lapset tarvitsevat hyvinvointinsa ja kasvunsa turvaamiseen riittävästi vanhempien läsnäoloa. (Kamenetz 243-244, 247.)
Lasten mediankäyttö huolestuttaa vanhempia monissa perheissä. Taustalla voi olla epävarmuuden ja oman osaamattomuuden tunne, joka voi johtaa jatkuvaan riitelyyn ja jankutukseen. (Johansson 2019, 20.) Sopivien sekä ikätasoisten mediasisältöjen valitseminen lapselle koetaan usein hankalaksi, eikä vanhemmilla aina ole valmiuksia etsiä tietoa sopivista medioista. Monilla vanhemmilla ei myöskään ole tarpeeksi tietoa jatkuvan älylaitteiden käytön vaikutuksista lapsen kehitykseen. (Lonka & Moisala 2019, 15.)
Yhdessä tutustuen mediamaailmaan
Ymmärtääkseen lapsen mediamaailmaa paremmin, tulisi lapsen kanssa yhdessä tutustua lapsen käyttämiin mediasisältöihin. Yhteinen puuhastelu median parissa esimerkiksi lukuhetket, pelailu ja kameran käytön opettelu osoittavat lapselle aikuisen olevan kiinnostunut lapselle tärkeitä asioita kohtaan, sekä mahdollistaa samalla monipuolista keskustelua mediasisällöistä ja perheen yhteisistä mediankäytön säännöistä. (Huhtanen 2016, 22.) Yhteiset pelihetket lapsen kanssa jättävät lapselle yhdessäolosta myönteisen muiston lisäksi tunteen, että aikuinen on aidosti kiinnostunut lapsen mediamaailmasta. (Helenius & Rahja 2019, 32).
Mediakasvatuksesta on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta yhtenäistä ohjeistusta ei voida antaa, vaan jokaisen on itse laadittava omat mediankäytön sääntönsä, jotka sopivat parhaiten omalle lapselle ja tuntuvat hyviltä kuhunkin perheeseen ja elämäntilanteeseen. (Kamenetz 2018, 187.) Mediataitojen kehitykselle on olennaista, että lapsi saa keskustella median sisällöistä aikuisen kanssa ja aikuisella on aikaa kuunnella ja olla läsnä (Niinistö & Ruhala 2006, 22).
Myös varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia turvalliseen ja monipuoliseen median käyttöön, oppimista tukevalla ympäristöllä ja aikuisen mallilla. (OPH 2018, 33.) Varhaiskasvatuksessa median käyttö välittyy lasten käytöksestä ja leikeistä. Lasten puheissa ja roolileikeissä esiintyy älylaitteiden käyttöä ja digitaalisten pelien pelaamista. Media välittää tietoa ja sen elementit voivat rikastaa leikkejä, mutta joillakin lapsilla median käyttö voi näkyä esimerkiksi levottomuutena. Lapset prosessoivat pelejä leikeissä, ja varsinkin väkivaltapelit näkyvät leikeissä ampumisena ja tappamisena. (Kaapu & Kuokkanen, 2019, 27.) Jos lasta on jäänyt mietityttämään jokin mediasta noussut asia, myös varhaiskasvatuksessa henkilökunnan on hyvä olla tietoinen siitä. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulisikin yhdessä keskustella lapsen mediankäyttöön liittyvistä asioista osana kasvatuskumppanuutta. (Niinistö & Ruhala 2006, 22.)
Mediaopas kasvatuskumppanuuden tueksi varhaiskasvatukseen
Kaapu ja Kuokkanen (2019) laativat opinnäytetyönään varhaiskasvatusikäisten lasten mediankäytön vaikutuksista kertovan oppaan, tukemaan vanhempien ja varhaiskasvattajien vuorovaikutusta ja kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta on merkityksellistä lisätä vanhempien tietoa median käytön vaikutuksista lasten kehitykseen, ymmärtääkseen omat mahdollisuutensa kehityksen tukemisessa. Oppiakseen käyttämään mediaa, on lapsella oltava sen mahdollistavia välineitä saatavillaan. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteisenä tehtävänä on suojata lasta median haitalliselta sisällöltä ja ohjata lasta laadukkaan median pariin sekä keskustella näistä hänen kanssaan. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28-30.)
Opas sisältää tietoa mediankäytön vaikutuksista lapsen kehitykseen, sekä käytännön vinkkejä varhaiskasvatusikäisille lapsille sopivista sovelluksista ja peleistä. Oppaaseen on koottu myös lukuvinkkejä aiheesta enemmän tietoa haluaville vanhemmille. Vanhemmat voivat löytää uusia ideoita perheen yhdessäoloon median tuomista mahdollisuuksista. Opasta voidaan käyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välisissä keskusteluissa, jolloin se toimii keskustelun herättelijänä ja usein vaikeaksikin koettu aihe on helpompi ottaa puheeksi. Oppaassa on vanhempia ja lasta osallistavaa sisältöä, sekä kysymyksiä, jotka herättelevät vanhempia pohtimaan omaa älylaitteiden käyttöään. (Kaapu & Kuokkanen 2019, 30, 33.)
Muuttuva mediakulttuuri haastaa niin vanhempia kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöäkin kehittämään omaa kasvatusajatteluaan. Mediakasvatus ei voi perustua henkilökohtaiseen kiinnostukseen, vaan sen rooli lasten arjessa on tunnistettava ja tiedostettava. (Mertala & Salomaa 2016, 173.) Kasvattajien haasteena on pysyä ajan tasalla saatavilla olevista keinoista ja välineistä, voidakseen tarttua niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin lasten oppimisen ja kehittymisen edistämiseksi (Kaapu & Kuokkanen 2019, 28).
Lähteet
Helenius, J. & Rahja, R. 2019. Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä. Teoksessa Pelikasvattajan käsikirja 2. [Helsinki]: [Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus]. 31-43.
Huhtanen, E. (toim.) 2016. Mediakasvatusseuran julkaisuja 5/2016. Lasten mediamaailma pähkinänkuoressa. [Viitattu 28.8.2019] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/06/Lasten-mediamaailma-pahkinankuoressa-1.pdf
Irisvik, S. & Utriainen, J. 2017. Kuinka kasvattaa diginatiivi. Helsinki: S&S.
Johansson, T. 2019. Meidän perheen pelisäännöt? Ohjeita median käyttöön perheissä. Teoksessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Lapset & media- Kasvattajan opas. [Viitattu 28.8.2019]. Saatavissa: https://kavi.fi/sites/default/files/documents/lapset_ja_media.pdf
Kaapu, J. & Kuokkanen, P. 2019. Mediankäytön vaikutukset ja lapsen suojeleminen median haitoilta: Opas varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille ja päiväkodin työntekijöille. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090918302
Kamenetz, A. 2018. Sopiva ruutu- aika. Löydä tasapaino digitaalisen ja todellisen elämän välillä. Helsinki: Viisas elämä.
Lonka, K. & Moisala, M. 2019. Älylaitteet ja aivojen kehitys: Aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teoksessa Kosola, S., Moisala, M., Ruokoniemi, P. (toim.) Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Helsinki: Duodecim.
Mertala, P. & Salomaa, S. 2016. Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakas-vatukseen. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/296329429
Niinistö, H. & Ruhala, N. 2006. (toim.) Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.
OPH 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 23.10.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Kirjoittajat
Jenni Kaapu on valmistuva sosionomiopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.
Petra Kuokkanen on Lahden ammattikorkeakoulusta 2019 valmistunut sosionomi AMK.
Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-lapsi-vauva-poika-2564425/ (CC0)
Julkaistu 12.11.2019
Viittausohje
Kaapu, J., Kuokkanen, P. & Murto, P. 2019. Kasvatuskumppanuudella tukea mediavanhemmuuteen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/12/kasvatuskumppanuudella-tukea-mediavanhemmuuteen/