Kansantauteja voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Vegaaniruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Sen avulla on pystytty jopa estämään sepelvaltimotaudin eteneminen.
Kirjoittajat: Elina Koskiniemi ja Riitta Airola
Vegaaniruokavalio kansantautien ehkäisyssä
Kansantaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin syy kuolemiin. Vuosittain kansantauteihin menehtyy jopa 36 miljoonaa ihmistä, joista 14 miljoonaa ennenaikaisesti alle 70-vuotiaina. Kansantaudit ovat haitta myös kansantaloudelle aiheuttaen köyhyyttä erityisesti keski- ja pienituloisten keskuudessa. (WHO 2013.)
Koskiniemen (2019) opinnäytetyössä tarkasteltiin vegaaniruokavalion merkitystä kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. Kansantauteja voidaan tunnetusti sekä ennaltaehkäistä että hoitaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla, joihin myös ruokavalio ja ruokailutottumukset kuuluvat. Ruokavalion päätehtävänä kansantautien ehkäisyssä on ennaltaehkäistä lihavuutta ja sen mukanaan tuomia riskejä sairastua kansantauteihin. (THL 2019.)
Lihaa kuluttavilla henkilöillä oli jopa kaksinkertainen riski sairastua kakkostyypin diabetekseen verrattuna täysin vegaaniruokavaliota noudattaviin henkilöihin (Barnard, Levin & Trapp 2014). Vegaaniruokavalio oli myös tehokkaampi ruokavaliohoitomuoto kuin esimerkiksi Amerikan diabetesliiton suosittelema ruokavalio: 43% vegaaniruokavaliota noudattavista ja vain 26% Amerikan diabetesliiton suosittelemaa ruokavaliota noudattavista koehenkilöistä onnistuivat vähentämään diabeteslääkitystään ruokavalion ansiosta. (McMacken & Shah 2017.)
Tutkimukset ovat osoittaneet vegaaniruokavalion tehokkuuden myös sydän- ja verisuonitauteja hoidettaessa. Koko elämänsä vegaaniruokavaliota noudattaneilla oli tutkimuksen mukaan 57% vähemmän sydän- ja verisuonitauteja verrattuna lihaa kuluttavaan väestöön. (Appleby & Key 2015.) Lisäksi, esimerkiksi sepelvaltimotaudin eteneminen on onnistututtu pysäyttämään ja jopa kääntämään sairauden eteneminen parantumiseksi vegaaniruokavalion ansiosta. (Esselstyn ym. 2014.)
Vegaaniruokavaliolla on lisäksi tutkitusti vaikutusta myös syöpien hoidossa sekä ehkäisyssä. Vegaaniruokavaliota noudattavilla on esimerkiksi vähemmän kasvutekijöitä elimistössään, jotka edistävät syöpäsolujen lisääntymistä. (Allen ym. 2002.) Vegaaniruokavalioon ei kuulu punainen eikä prosessoitu liha, jotka on WHO:n mukaan julistettu karsinogeenisiksi ihmiselle. (WHO 2015.)
Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokavalio ei siis sisällä mitään eläinperäisiä tuotteita, toisin sanoen mitään liha- tai eläinperäisiä maitotuotteita, kalaa, kananmunia tai edes hunajaa. Sen sijaan vegaaniruokavalio koostetaan käyttämällä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, juureksia, sieniä, siemeniä, soijaa ja tofua sekä kasvipohjaisia maitotuotteita (kuva 1). Vegaaniruokavalio on oikein koostettuna täysipainoinen ruokavalio, vaikka tiettyjen kriittisten ravintoaineiden saannista tulee pitää huolta. Esimerkiksi rauta on kriittinen ravintoaine siksi, että se saattaa imeytyä huonommin kasvikunnan tuotteista verrattuna lihatuotteisiin. Monipuolisella koostamisella tämänkin kriittisen ravintoaineen riittävä saanti voidaan turvata ilman lihatuotteita tai lisäravinteita. Vegaaneille suositellaan kuitenkin käytettäväksi ravintolisänä D- ja B12-vitamiineja sekä jodilisää. (Pelkonen 2017.) Vaikka vegaaniruokavalion oikeaoppinen koostaminen vaatii aluksi hieman perehtymistä, ja sairauksien hoidon yhteydessä sekä pienten lasten kohdalla suositellaan ravitsemusterapeutin konsultointia, se on silti tutkimuksen mukaan helpoin ruokavalio omaksua. Tutkimuksen mukaan helppous perustui siihen, että verrattuna useimpiin muihin ruokavalioihin, vegaaniruokavalioon ei liity ruoka-aineiden rajoituksia, punnitsemista tai esimerkiksi hiilihydraattien laskemista. Se myös koettiin kokonaisvaltaiseksi muutokseksi, jonka ansiosta koehenkilöt saivat sairautensa sekä elämänsä hallintaan. (Esselstyn ym. 2014.)
Kuva 1. Vegaaninen ruokapyramidi (kuva: Vegaaniliitto 2017)
Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovat vegaaniruokavalion koostamisessa tärkeitä punaisia lankoja. Vegaaniruokavalion noudattaminen ei tarkoita normaaleista arkiruuista tai herkuista luopumista. Esimerkiksi makaronilaatikon voi valmistaa vegaanisena versiona korvaamalla eläinperäiset tuotteet kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja myös vegaaniruokailija voi syödä jäätelöä ja suklaata – vegaanisena versiona! Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva 2) on jaettu kolmeen osaan, joista yksi osa sisältää kasviperäisen proteiinilähteen, yksi osa hiilihydraattilähteen ja yksi osa sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia. Lisukkeena lautasmalliin kuuluu täysjyväleipä, kasvirasva, salaatinkastike sekä mieluinen juoma ruuan kanssa. Vegaaniruokailijoille suositellaan kuutta täysipainoista ateriaa päivässä säännöllisin väliajoin. (Pelkonen 2017.)
Kuva 2. Vegaaniruokailijan lautasmalli (kuva: Ravitsemusterapeuttien yhdistys)
Vegaaniruokailijoille on olemassa omia ruokasuosituksia sekä lautasmalleja ja ruokapyramideja. Niiden avulla vegaaniruokavalioon on helppo perehtyä ja niiden ansiosta se on myös helpompi omaksua. Nämä ruokasuositukset sekä mallit ovat hyviä työvälineitä terveydenhuollon ammattilaisille kansantautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Näitä välineitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi esimerkiksi terveydenhoitoalan opetuksen yhteydessä. Kansantautien tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hoidolla voidaan kansanterveyden lisäksi edistää myös kansantaloutta. Vegaaniruokavalio on tutkimusten mukaan oikein ja monipuolisesti koostettuna tehokkaasti terveyttä edistävä ruokavalio (Huttunen 2018).
Lähteet
Allen, N. E., Appleby, N. P., Davey, G. K., Kaaks, R., Rinaldi, S. & Key, T.J. 2002. The associations of diet with serum insulin-like growth factor I and its main binding proteins in 292 women meat-eaters, vegetarians, and vegans. Cancer epidemiology, biomarkers & prevention. Nro 11(11), 1441-1448. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://cebp.aacrjournals.org/content/11/11/1441
Appleby, N.P. & Key, T.J. 2015. The long-term health of vegetarians and vegans. Proceedings of the nutrition society. 2016. Vol. 75(3), 287-293. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1017/S0029665115004334
Barnard, N., Levin, S. & Trapp, C. 2014. Meat consumption as a risk factor for type 2 diabetes. Nutrients. Vol. 6(2), 897-910. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/nu6020897
Esselstyn, C.B.Jr., Gendy, G., Doyle, J., Golubic, M. & Roizen, M.F. 2014. A way to reverse CAD? Journal of family practice. Vol. 63(7), 356-364. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://link.galegroup.com/apps/doc/A376071870/AONE?u=googlescholar&sid=AONE&xid=ba657403
Huttunen, J. 2018. Terveellinen ruoka. Lääkärikirja Duodecim. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935#s2
Koskiniemi, E. 2019. Vegaaniruokavalion merkitys kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113858
McMacken, M. & Shah, S. 2017. A plant-based diet for the prevention and treatment of type 2 diabetes. Journal of Geriatric Cardiology. Vol. 14(5), 342-354. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.11909/j.issn.1671-5411.2017.05.009
Pelkonen, L. 2017. Ruokavalion koostaminen. Vegaaniliitto. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
Ravitsemusterapeuttinen yhdistys ry. Vegaanin lautasmalli. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: https://rty.fi/wp-content/uploads/2013/09/vegaanin-lautasmalliiso.jpg
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Yleistietoa kansantaudeista. [Viitattu 3.6.2019.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista
Vegaaniliitto. 2017. Vegaaninen ruokapyramidi. [Viitattu 30.9.2019]. Saatavissa: http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen
World Health Organization. 2013. Global action plan for the prevention and control of NCDs 2013-2020. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf;jsessionid=BE8BFBCFD0994D160CF7F0CFA1A8B077?sequence=1
World Health Organization. 2015. Monographs evaluate consumption of red meat and processed meat. International Agency for Research on Cancer. Press release Nro 240. [Viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: https://www.iarc.fr/wp-content/uploads/2018/07/pr240_E.pdf
Kirjoittajat
Elisa Koskiniemi on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sairaanhoitajaopiskelija.
Riitta Airola toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/912952 (CC0)
Julkaistu 30.9.2019
Viittausohje
Koskiniemi, E. & Airola, R. 2019. Vegaaniruokavalio – ratkaisu kansantauteihin? LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/30/vegaaniruokavalio-–-ratkaisu-kansantauteihin?/
