Kaupunki nuorten palveluna -projektin käyttäjätutkimuksessa nousi esiin teemoina nuorten kiinnostus perinteisiin kädentaitoihin sekä puutteellinen osaaminen arjen askareissa. Aiheesta toteutettiin palvelukokokeiluja kevään 2018 aikana yhdessä Itä- Hämeen Marttojen kanssa.

Kirjoittaja: Kati Kumpulainen

Pop Up -kässäkahvila

Itä-Hämeen kässämartoilla on kerran kuussa oma kässäkahvila, joihin kuka vaan voi mennä tekemään matalalla kynnyksellä pieniä käsitöitä tietyn vaihtuvan teeman mukaan. Järjestön ulkopuolisten on kuitenkin hankala löytää tätä mahdollisuutta.

Itä-Hämeen kässämartat oli luonteva kumppani perinteisiin kädentaitoihin ja arjen askareisiin liittyviin kokeiluihin, koska heillä on aktiivista toimintaa koti- ja käsitöiden tekemiseen ja niiden arvostuksen kasvattamiseen liittyen. Martat olivat mukana myös #Pystyn2018 -kampanjassa, jonka tavoitteena oli kannustaa suomalaisia opettamaan nuorille arjen taitoja. Halu yhteistyöhön oli aidosti molemminpuolista, koska Martoilla on myös halua oman toimintansa kehittämiseen ja nuorentamiseen.

Kokeilun tarkoituksena oli luoda matalan kynnyksen mahdollisuus päästä oppimaan uusia taitoja yhdessä ja Marttojen opastuksella. Haluttiin kokeilla, innostuvatko nuoret tulemaan tällaiseen tapahtumaan. Pop Up -kässäkahvilakokeilu kohdennettiin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Aiemmin kevään aikana opiskelijoille järjestettyjen työpajojen yhteydessä selvitettiin, millaisia taitoja nuoret haluaisivat Martoilta oppia. Toistuvina teemoina nousi esiin muun muassa virkkaus, neulonta, mattojen kudonta sekä erilaiset kasvien kasvatukseen, luonnonkosmetiikkaan ja materiaalien uusiokäyttöön liittyvät aiheet.

Marttojen kanssa järjestetyissä tapaamisissa suunniteltiin sisältöä nuorilta nousseiden teemojen mukaan. Päädyttiin kolmeen tapahtumakertaan maaliskuun 2018 aikana. Tapahtumasta tiedotettiin sisäisissä tiedotuskanavissa sekä eri kampuksille levitettiin tapahtuman julisteita. Tapahtumat kestivät kaksi tuntia, ne eivät vaatineet ennakkoilmoittautumista ja olivat opiskelijoille ilmaisia. Osallistujille tarjottiin kahvit.

Kuva 1. Kässäkahvilan juliste (suunnittelu: Minttu Kettunen)

Uusien asioiden kokeilua yhdessä

Ensimmäisen maaliskuun alussa pidetyn kässäkahvilan teemana oli virkkaus. Virkkaamalla oli mahdollista valmistaa pieniä puhdistuslappuja sekä paksummasta kuteesta sisustuskoreja. Tapahtumaan osallistui 12 henkilöä. Osallistujat olivat eritasoisia virkkaajia, mutta suurimmalle osalle edellisestä virkkauksesta oli aikaa. Positiiviset Martat ohjasivat ja opastivat tarvittaessa kädestä pitäen oikean tekniikan löytämiseksi. Tapahtuma koettiin erittäin positiivisena. Oman tekemisen konkreettinen näkeminen oli palkitsevaa. Toteutetut työt olivat riittävän pieniä, jotta ne sai helposti valmiiksi ja ehti tekemään useammankin pienen lapun.

Kuva 2. Martat opastivat opiskelijoita virkkaamaan (kuva: Kati Kumpulainen)

Toisessa kässäkahvilassa oli teemana mehiläisvahasta luonnonmukaisen elmukelmu korvikkeen valmistaminen. Osallistujia oli saman verran kuin ensimmäisessä kässäkahvilassa. Kelmun valmistaminen oli helppoa ja osallistujat tekivätkin useamman kelmun. Martoilla oli mukana myös virkkausvälineitä ja useampi kävijä innostui myös virkkaamaan. Tähän kässäkahvilaan osallistujista suurin osa oli vaihto-oppilaita ja tapahtumassa vallitsi iloinen kansainvälinen tunnelma.

Kuva 3. Värikkäistä kierrätyskankaista ja mehiläisvahasta valmistettiin silittämällä ekologista elmukelmua (kuva: Kati Kumpulainen)

Kolmannen kässäkahvilan teemana oli vanhojen farkkujen uusiokäyttö. Martat toivat mukanaan runsaasti erilaisia malleja laukuista, patalapuista  sekä pussukoista. Niitä pääsi valmistamaan farkkukankaasta. Lisäksi oli iso kasa kierrätysfarkkuja, joista osallistujat löysivät itseään miellyttävät värit ja kuosit. Osallistujia oli noin kymmenen. Käytössä oli kaksi ompelukonetta, joka hetkittäin aiheutti pientä odottelua, mutta kaikki halukkaat pääsivät tekemään omat tuotteensa. Myös tällä kertaa oli mahdollista kokeilla virkkaamista.

Kuva 4. Laajasta farkkuvalikoimasta löytyi jokaiselle osallistujalle mieleinen kangas (kuva: Kati Kumpulainen)

Onnistunut kokeilu – palvelulle on tilausta

Kokonaisuutena kokeilu oli oikein onnistunut. Martat olivat todella motivoituneita ja hyvin valmistautuneita. Aiheet olivat kiinnostavia ja tuotteet sopivia lyhyessä ajassa valmistettaviksi. Virkkaus oli hyvä aihe myös muissakin kuin vain ensimmäisessä kässäkahvilassa. Rento, katutasossa oleva keskeinen paikka oli helposti löydettävissä. Osallistujien ei tarvinnut erikseen tulla johonkin suljettuun tilaan, vaan he pystyivät poikkeamaan paikalle, vaikka lyhyen tauon ajaksi. Yhdessä tekeminen oli mukavaa. Myös tapahtumien esillepano ja ulkoinen ilme koettiin houkuttelevaksi. Pienellä panostuksella ja oikealla paikan valinnalla saatiin aikaan innostava kokonaisuus.

Markkinointina toimi parhaiten kaverilta toiselle kulkenut viesti. Paikalle löydettiin myös Yammerin ja julisteiden kautta, mutta suurin osa oli kuullut tapahtumasta kaverilta. Muutamat  kävijät osallistuivat kaikkiin kahviloihin, mutta suurin osa kävi vain yhdessä tai kahdessa. Osallistujina oli sekä naisia että miehiä. Toistuvasti järjestettynä tapahtuma toi paremman mahdollisuuden osallistua. Myös markkinoinnilla oli paremmin aikaa tavoittaa opiskelijat.

Kuva 5. Tapahtumapaikka oli keskeisellä paikalla ja helppo löytää (kuva: Kati Kumpulainen)

Kuva 6. Käsitöiden aiheet olivat sopivan pieniä ja ne sai samalla kertaa mukaan (kuva:Kati Kumpulainen)

Osallistujilta kerätystä palautteesta nousivat esiin mm.

• Mielenkiinto, halu oppia jotain uutta.
• Käsillä tekemisen ilo. Mahdollisuus tutustua ihmisiin.
• Hengähdyshetki arkeen. Tapaamaan muita ihmisiä, olemaan sosiaalinen.
• Fantastinen, todella mukavaa, meditatiivista.
• Kiva tilaisuus, hyvin valmisteltu. Helppo jutustella käsitöiden äärellä.
• Oikein kiva. Martat tosi mukavia.

Aiheet koettiin kiinnostavina. Etenkin mehiläisvahakelmu- ja farkkuaihe koettiin mielenkiintoisiksi, koska ne eivät olleet monelle aiheina tuttuja. Kerätyissä palautteissa nousi esiin muina kiinnostavina aiheina muutkin kierrätykseen ja uusiokäyttöön liittyvät teemat. Luonnonkosmetiikka ja kasvien kasvatus nousi myös esiin. Ne voisivat olla seuraavia kokeilemisen arvoisia aiheita.

Vastaavan toiminnan jatkoa ajatellen Martat olisi luontevin kumppani, koska heillä on jo valmiiksi vastaavaa toimintaa. Pieni osallistumismaksu ei olisi osallistumisen este. Marttojen omissa kässäkahviloissa osallistumismaksu on 2€ per kerta, sisältäen opastuksen, materiaalikustannukset ja pientä syötävää.

Tärkeää on, että tapahtumat järjestetään lähellä nuoria, helposti saavutettavassa paikassa. Voisiko Lahdessa esimerkiksi ammattikorkeakoulun uudelta Mukkulan kampukselta tarjota Martoille tilaa, joissa järjestää kässäkahviloita säännöllisesti? Mahdollista yhteistyötä voisi avata myös muiden järjestöjen, kuten partio, urheiluseurat tai seurakunnan nuorisotyö kanssa. Toiminnan lomassa on helppo tutustua myös uusiin ihmisiin.

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttamassa Kaupunki nuorten palveluna – projektissa (2017-2018) sukellettiin nuoren sukupolven kaupunkikokemukseen. Rahoittajana toimi Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka- ohjelma. Projektin aikana pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistävät nuoren sukupolven kykyä olla mukana kehittämässä rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia kaupunkeja.  Projektissa toteutettiin laaja käyttäjätutkimus, johon osallistettiin yli 400 16- 30 -vuotiasta nuorta.

Kirjoittaja

Kati Kumpulainen, TKI-asiantuntija, Kaupunki nuorten palveluna-projekti, Lahden ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Kati Kumpulainen

Julkaistu 9.9.2019

Viittausohje

Kumpulainen, K. 2019. Sukupolvien kohtaamisia palvelukokeilussa: opiskelijat ja Martat. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/sukupolvien-kohtaamisia-palvelukokeilussa:-opiskelijat-ja-martat/