Kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille ohjatulla harjoittelulla on suuri merkitys myös suomen kielen oppimiseen. Harjoittelussa suomen kielen oppiminen tapahtuu aidoissa hoitotyön tilanteissa, jolloin opiskelija oppii käyttämään kieltä myös sensitiivisissä tilanteissa ja hoitotyön kirjaamisessa. Nämä ovat tilanteita, joissa opiskelijat kokevat eniten haasteita. Suomen kielen opettajan kielituella harjoittelussa voidaan käsitellä juuri kunkin opiskelijan yksilöllisiä kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Tästä tuesta on saatu Lahden ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on keskeinen osa koulutusta

Sairaanhoitajakoulutuksessa tutkinnon laajuudesta kolmasosa on harjoittelua asiakastilanteissa terveydenhuollon eri yksiköissä. Harjoittelu mahdollistaa ammatillisen oppimisen aitojen asiakkaiden parissa. Näissä aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa korostuu suomen kielen hallinnan tarve kansainvälisillä opiskelijoilla. Kansainväliset opiskelijat eivät harjoittelussa harjaannu vain hoitamisen taitojen osalta, vaan heille harjoittelut ovat yksi keskeinen osa suomen kielen oppimista.

Suomen kielen oppiminen kansainvälisessä hoitotyön koulutusohjelmassa

LAMKissa kansainväliseen sairaanhoitajien koulutusohjelmaan pyrkijöiltä edellytetään perustason suomen kielen taitoja eli eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa A2. Itse koulutusohjelmassa opiskelijoille tarjotaan 18 opintopistettä suomen kielen opetusta.

Suomen kielen opintojaksoilla harjoitellaan erilaisissa työtilanteissa toimimista, mutta koska suomen kielen käyttö on aina sidoksissa vuorovaikutukseen asiakkaan ja muun työyhteisön kanssa, tilanteesta riippumattomien mallien antaminen luokassa ei aina toimi. Luokkatilanteessa on kielenopettajan vaikea luoda hoitotyössä eteen tulevia kontekstisidonnaisia ja hienovaraisia kielellisiä tilanteita. Tästä syystä on ei ole mahdollista, että hoitajan työn edellyttämä kielitaito opittaisiin erillisillä opintojaksoilla. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Kelan ja Kompan (2011) tutkimuksen mukaan kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat kokivat kielellisesti haasteellisimmiksi osa-alueiksi kirjaamisen ja kirjallisten hoitosuunnitelmien laatimisen. Lisäksi haasteelliseksi koettiin tilanteet, joihin liittyi ennakoimattomuutta ja nopeaa kielen käyttöä esim. puhelinkeskustelut ja monenkeskiset vuorovaikutustilanteet. Opiskelijat kokivat myös haasteena oman ammatillisen identiteetin osoittamisen tilanteissa, joissa hoitajan on kyettävä osoittamaan ammattitaitonsa hienosyistä kieltä käyttäen esim. asiakkaiden perheiden kanssa kommunikoitaessa.

Suomen kielen kielituki harjoittelussa

Pelkkä työskentely ilman kielellistä tukea ei välttämättä kehitä kielitaitoa riittävästi, koska oppiminen vaatii mahdollisuuksia saada tukea ja palautetta kielen käytöstä (Strömmer 2017). Monesti opiskelijalle ei anneta mahdollisuuksia toimia suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan tavoin tai opiskelija suomen kielen hallinnan epävarmuuttaan välttelee joitain tehtäviä esim. puhelimeen vastaamista. Tällöin suomen kielen kehittyminen hidastuu ja opiskelijan on myös vaikea vakuuttaa asiakkaat ja ohjaajansa omasta ammatillisesti osaamisestaan. (Lehtimaja & Kurhila 2018.)

Ulkomaalaistaustaisille sairaanhoitajille, sairaanhoidon opiskelijoille ja lääkäreille suunnattua suomen kielen oppimisen tukea työpaikoilla on kokeiltu hyvin tuloksin Urareitti- ja MULTI-TRAIN – hankkeissa. Urareitti -hankkeen yhteydessä kokeiltiin ohjattuun työharjoitteluun liitettävää suomen kielen oppimisen tukea Laurea ja Turku AMKissa. MULTI-TRAIN- hankkeessa Hatanpään sairaalassa työskenteleville maahanmuuttajataustaisille lääkäreillä järjestettiin suomen kielen koulutusta, jossa tuettiin potilaskertomusten kirjoittamista (Vartiainen & Pitkänen 2017). Jyväskylän AMKssa suomen kielen opettaja käy kansainvälisen sairaanhoitajaryhmän harjoittelupaikoissa ohjaamassa opiskelijoita suomen kielen osalta (Mustonen & Tuisku 2018).

Kokemuksia OSSI2- hankkeessa toteutetusta kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kielituesta harjoittelussa

OSSI2 – Osaajat töihin hanke on ERS-rahoitteinen hanke, jonka yhtenä osatavoitteena on tukea ammattikorkeakoulussa opiskelevien maahanmuuttajien ammatillisen suomen kielen oppimista. Hankkeessa on kokeiltu suomen kielen opettajan tukea harjoittelun aikana. Kokeilussa oli mukana 15 opiskelijaa. Suomen kielen opettaja vieraili opiskelijoiden harjoittelupaikoilla 2-4 kertaa harjoittelun aikana ja paneutui opiskelijan tarpeista lähteviin suomen kielen kysymyksiin.

Kokeilun jälkeen opiskelijat kertoivat hyötyneensä tuesta. He kokivat hyödylliseksi, että opettajan oli mahdollista paneutua opiskelijan suomen kielen haasteisiin autenttisissa olosuhteissa. Myös harjoittelupaikoilta tuli hyvää palautetta. Ohjaaja sairaalassa pystyi keskittymään hoitotaitojen ohjaamiseen, kun opiskelija sai tukea suomen kielen kysymyksiin opettajalta.

Suomen kielen kielituesta opittua

Kokeilussa huomattiin, että osastojen perehdyttäminen suomen kielen opettajan rooliin on tärkeää yhteistyön ja luottamuksen kannalta, sillä kielituen vieminen osaksi harjoittelua edellyttää luottamuksen rakentamista sekä opiskelijoiden että harjoittelupaikkojen suhteen. Myös opiskelijoille oli tärkeää selventää, ettei kysymys ollut arvioinnista, vaan suomen kielen oppimisen tukemisesta. Nämä samat asiat tulivat esiin myös Laureassa toteutetussa kokeilussa (Kuparinen 2017).

Kokeilussa tuli esiin myös kielen oppimisen työelämään suuntautumisen tärkeys. Opiskelijat pystyivät kiinnittämään oppimiaan kielen rakenteita kielituen avulla paremmin käytännön tilanteisiin kuin luokkaopetuksen aikana. Kielen funktionaalisen oppimisen näkökulma korostui.

Entä sitten – miten eteenpäin?

OSSI2- hankkeessa toteutetusta kokeilusta saatujen tulosten perusteella toiminta on vakinaistettu osaksi LAMKin opiskelijoiden harjoittelua. Tällä pyritään tukemaan opiskelijoiden integroitumista ja tutkintoaan vastaavaa työllistymistä. Yksi keskeinen integroitumista auttava tekijä on työympäristön kielellinen haltuun ottaminen (Virtanen 2017). Kansainvälisissä tutkimuksissa integroitumisen esteeksi tai hidasteeksi on nimetty mm. kieli- ja viestintäongelmat, riittämätön työyhteisön ja esimiesten tuki (Vartiainen ym. 2018). Jatkossa haasteena Päijät- Hämeessä on juuri työyhteisöjen valmentaminen vastaanottamaan toisesta kulttuurista tulevia työntekijöitä ja näkemään kulttuurinen monimuotoisuus mahdollisuutena kaksisuuntaiseen integraatioon.

Lähteet

Kela, M. & Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli, 31 (4), 173-192.

Kuparinen, K. 2017. Mikä muuttui, kun sairaanhoitajien kielikoulutus siirtyi luokasta työpaikalle? Teoksessa Lindström, A. & Kuparinen, K. (toim.) Yhdessä enemmän – oppimisen paikkoja suuntia. Laurea julkaisut 87. Helsinki: Laurea ammattikorkeakoulu, 94-102.

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieliverkosto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Mustonen, A. & Tuisku, S. 2018. Monikulttuurisuus haastaa hoitoalan. Hyviä käytänteitä ja kokemuksia englanninkielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden S2-opetuksessa. Esitys Kielten ja viestinnän päiväillä Mikkelissä 4.10.2018.

Srömmer, M. 2017. Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä. Jyväskylä Studies in Humanities 336. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. 2018. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus 15 (2), 148- 162.

Vartiainen, P. & Pitkänen, P. 2017. Hatanpään sairaala kaksisuuntaisen oppimisen ympäristönä. Teoksessa Pitkänen, P., Keisala, K. & Niiranen, V. (toim.) Tavoitteen sujuva arki Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: Tampere University Press, 37-76.

Virtanen, A. 2017. Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kirjoittaja

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1553711 (CC0)

Julkaistu 4.6.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. 2019. Suomen kielen kielituki kansainvälisille sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelussa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/06/04/suomen-kielen-kielituki-kansainvalisille-sairaanhoitajaopiskelijoille-harjoittelussa/