Nopeasti kehittyvän teollisuuden ja valmistusmenetelmien kehityksen myötä myös insinööreiltä vaaditaan koko ajan yhä enemmän tietoa ja taitoa toimiakseen yrityksissä asiantuntijana. Tässä artikkelissa kuvataan yritysten odotuksia insinööriltä pääosin mekaniikkasuunnittelijan näkökulmasta. Artikkeli perustuu juuri valmistuvan insinöörin omakohtaiseen kokemukseen ja artikkelia varten on haastateltu myös vastavalmistunutta suunnitteluinsinööriä sekä kokenutta R&D diplomi-insinööriä.

Kirjoittajat: Sami Sainio ja Reijo Heikkinen

Mitä taitoja yritykset vaativat uudelta insinööriltä

Opiskelijan siirtyessä opiskelijan maailmasta työelämään muuttuvat monet odotukset, joita henkilöön kohdistuu. Usein nämä odotukset herättävät pelkoa vastavalmistuneissa. Ollaan huolissaan siitä, riittääkö osaaminen mahdollistamaan sujuvan työelämään siirtymisen. Opiskeluaikana suorituksia saattoi yrittää useitakin kertoja ilman, että sillä oli negatiivisia vaikutuksia. Joskus valmistuneella saattaa kuitenkin olla jopa liian optimistinen kuva osaamisestaan. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä ja riittämättömyyden tunnetta uudessa työssä.

Mutta mitä olisi hyvä vähintään osata? Ensinnäkin perusosaaminen niiden ohjelmistojen käytössä, jota teollisuudessa pääosin käytetään. Esimerkiksi Excelin käyttö monessa yrityksessä on niin suuressa roolissa, että sen hyvää osaamista arvostetaan paljon uuden insinöörin kohdalla. Myös hyvä Wordin sekä Powerpointin osaaminen on lähes oletus uuden insinöörin vaatimuksille, jotta uusi insinööri pystyy tuottamaan laadukkaita dokumentteja.

Suunnitteluosaamista

Mekaniikkasuunnittelussa monessa yrityksessä tänä päivänä etenkin 3D-suunnitteluohjelmistojen käyttö on de facto -standardi. Yrityksestä riippuen, myös 2D-suunnittelua käytetään edelleen paljon. Esimerkiksi suunnittelutoimistojen vetämät projektit ovat monesti suurikokoisimpia kokonaisuuksia, mm. kokonaisia laitoksia, jolloin laadukkaiden piirustusdokumenttien laatiminen on hyvin tärkeää. On myös huomioitava, että suunnittelutoimiston tuotteet eli piirustukset ja dokumentit täytyy tuottaa tarkemmin ja laajemmin myös siitä syystä, että suunnittelija ei voi tietää lopullista valmistusmenetelmää tai edes valmistuspaikkaa.

Esimerkiksi levystä valmistettava putki voidaan mankeloida putkeksi tai särmätä useasta kantista, riippuen yrityksen konekannasta, sekä maasta. Tästä syystä suunnittelutoimiston piirustusten täytyy olla mitoituksiltaan hyvin kattavia, jotta niitä voidaan soveltaa useampaan valmistusmenetelmään. Piirustuksien tuottamisesta nousee esiin seuraava odotus insinöörille: laatu. Monesti oletuksena on, ettei uusi insinööri välttämättä ole vielä se tehokkain tekijä suunnittelussa, mutta työn jäljen odotetaan olevan silti laadukasta. Virheet maksavat joka yrityksessä ja niitä on pyrittävä välttämään heti kättelyssä. Kokemuksen myötä myös suunnittelussa tehokkuus tulee esiin.

Suunnittelijalta odotetaan myös ongelmienratkaisukykyä. Monesti tätä testataan jo työhaastattelutilanteessa. Uuden insinöörin ei tarvitse muistaa kaavoja ulkoa, tai millainen standardi esimerkiksi tietynlaisella pultilla on ISO-standardissa tai DIN-standardissa. Mitä yrityksissä kuitenkin odotetaan, on se, että insinööri osaa hakea tietoa hyvin eri lähteistä ja oppaista, kuten taulukkokirjat ja standardit. Idearikkaus tässä kohtaa on suunnittelijalle myös iso etu, vaikkei sitä usein nähdä yrityksissä odotuksena uusilla suunnittelijoilla. Samoilla linjoilla kulkee myös kyseenalaistaminen asioista. Pitkään samalla tavalla toiminut yritys saattaa tulla menetelmille sokeaksi. Tällöin uuden suunnittelijan on helpompi nähdä mahdolliset ongelmakohdat. Ongelmien ratkaisukyky liittyy myös hyvään johtamisosaamiseen, jota odotetaan myös uudelta insinööriltä. (Nair 2018.)

Valmistusteknistä osaamista

Suuressa roolissa etenkin mekaniikkasuunnittelussa on valmistusmenetelmien tuntemus. Tämä on yksi isoimmista odotuksista insinööriä kohtaan. Suunnittelussa Insinöörin tulee tietää mahdollisimman laajasti erilaiset valmistusmenetelmät, niiden edut ja haitat, sekä niiden huomioiminen suunnittelussa. Näiden lisäksi luonnontieteellinen osaaminen ja niiden ymmärtäminen ovat edellytyksenä hyvälle insinöörille (Sairanen 2018).

Esimerkiksi metallikappaleita voidaan helposti leikata niin vesi-, plasma-, kuin laser-leikkureilla käyttäen suoraan mallista tuotua DXF-leiketiedostoa. Tässä kohtaa nousee esiin kuitenkin leikkuutarkkuus ja laatu. Jos osan vaatimuksena on toleroitu mitta, sitä tuskin saavutetaan suoraan leikkeenä, vaan osa on vielä koneistettava, jolloin suunnittelussa on otettava koneistusvarat huomioon. Seuraavaksi suunnittelussa pitää huomioida koneeseen kiinnitys, ja ensin pitää koneistaa kiinnitettävät pinnat suoriksi, jonka jälkeen vasta saadaan CNC-koneella tarkka paikoitus varsinaista koneistusta varten. Yksinkertaistettuna yleinen ja laaja erilaisten asioiden huomioon ottaminen suunnittelussa on tärkeää ja ne asiat on usein opeteltava.

Kustannustehokkuutta

Valmistusmenetelmien lisäksi suureen rooliin nousee kustannustehokkuuden huomioiminen sekä ymmärtäminen osana suunnittelua. Suunnittelussa vastavalmistuneelta insinööriltä monesti odotetaan tai jopa hieman painotetaan miettimään ratkaisuja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus on kuitenkin asia, johon ei ammattikorkeakouluissa paneuduta tarpeeksi, vaikka kustannustehokkuus yrityksissä on merkittävässä roolissa etenkin laitesuunnittelussa. Tuotteet tai osat voidaan suunnitella niin, että ne vaikuttavat helpoilta ja edullisilta valmistaa, mutta kustannustehokkuuden huomioiminen suunnittelussa voi saada aikaan huomattavia säästöjä.

TAULUKKO 1. Esimerkki kustannustehokkuuden huomioimisesta suunnittelussa.
Palkkiin on hitsattu lattarauta, johon kiinnitetään paineilmasylinterin kiinnike. Kyseistä telinettä halutaan valmistaa 1000 kpl.

Miten insinööriopiskelija saavuttaa opiskelussa hyvät insinöörin ominaisuudet

Suunnittelutyö monessa yrityksessä sisältää paljon asiointia alihankinnan kanssa, niin kotimaassa, kuin myös ulkomaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Kielitaito ja tarkemmin sanottuna tekninen englanti on suuressa roolissa suunnittelutyössä, kuten myös monissa muissa asiantuntijatehtävissä. Englannin hyvä osaaminen toki näkyy jo työpaikkailmoituksissakin, joissa lähes jokaisessa vaaditaan hyvää englanninkielen hallintaa, niin kirjallista kuin myös suullista. Vaikka suomalaisten yleinen englanninkielen taito on globaalillakin tasolla melko hyvää, työelämän teknisen englannin kielen käyttö saattaa olla hieman hankalampaa.

Insinööriopiskelijan on syytä pyrkiä etsimään tietoa myös itse, siitä mitä häneltä odotetaan työelämässä. Myös nöyrä ja kunnioittava asenne koulutusta ja ammattia kohtaan auttaa tulevaa insinööriä saavuttamaan tavoitteensa. Mikäli opiskelijalla on selkeä määränpää omasta suuntautumisestaan esimerkiksi juuri suunnittelun pariin, kannattaa hänen pyrkiä kurssivalinnoillaan vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla omaan osaamiseen siirtyessään työelämään. Suunnitteluun pyrkivän opiskelijan on syytä yrittää sisäistää parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman nopeasti itselleen yleinen suunnittelufilosofia. Suunnittelijan täytyy tiivistetysti olla kekseliäs, tarkka, huomaavainen ja pitkäjänteinen ihminen, joka pystyy todentamaan asioita luonnontieteiden avulla ja ratkaisemaan ongelmia hyödyntäen mahdollisimman paljon opittua tietoa (Järvinen 2018). Substanssin osaamista ei voi vähätellä millään alalla. Mekaniikkasuunnittelijan täytyy hallita suunnittelutyössä tarvittavat oleelliset tiedot ja taidot, jotta hänellä on edellytyksiä menestyä.

Lähteet

Järvinen, J. 2018. Design Engineer. SOE Busproduction Finland Oy. Haastattelu 20.8.2018.

Nair, R, 2018. 11 Industry expectations from engineering graduates. [Viitattu 20.8.2018]. Saatavissa: https://content.wisestep.com/industry-expectations-from-engineering-graduates/

Sairanen, T. R&D diplomi-insinööri. Levypyörä Oy. Haastattelu 18.8.2018.

Kirjoittajat

Sami Sainio on valmistumassa Lahden ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotantotekniikan monimuotolinjalta syksyllä 2018. Sami on työskennellyt hieman yli vuoden asiantuntijatehtävissä mm. tuotannonsuunnittelijana, nuorempana konesuunnittelijana ja nykyisin mekaniikkasuunnittelijana. Lopputyönään Sami teki mekaniikkasuunnittelijan ohjeet uudelle suunnittelijalle ALTEN Finlandille.

Reijo Heikkinen toimii kone- ja tuotantotekniikan yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/technology-developer-touch-finger-3402365/ (CC0)

Julkaistu 5.9.2018

Viittausohje

Sainio, S.  & Heikkinen, R. 2018. Odotuksia vastavalmistuneelle insinöörille yrityksissä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/05/odotuksia-vastavalmistuneelle-insinoorille-yrityksissa/