Mitä tiedeviestintä oikein on ja miten sanomansa saa perille, kun aihe on monimutkainen ja täynnä harmaan sävyjä? Miten saada maltillinen näkemys esiin, kun ääripäät tarjoavat yksinkertaisia totuuksia? Näitä asioita kokoonnuttiin pohtimaan Helsingin tiedekulmaan, tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Suomen tiedetoimittajain liiton marraskuun lopulla järjestämässä neljännessä kansallisessa tiedeviestinnän konferenssissa Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta (2017). Konferenssista haettiin ideoita myös Lahden ammattikorkeakoulun oman tiedeviestinnän kehittämiseen.

Kirjoittaja: Riikka Sinisalo

Tiedeviestinnällä tarkoitetaan tieteestä tiedottamista ja sen popularisointia yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa (Väliverronen 2015). Näin pyritään tuomaan tieteen innovaatiot kaiken kansan tietoisuuteen ja sitä kautta edistämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratian toteutumista. Ammattikorkeakouluissa tehtävä työ on myös tärkeää tehdä näkyväksi, mutta tällöin on kyse ennemminkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä viestinnästä, eli lyhyesti TKI –viestinnästä. Laadukas TKI –viestintä on osa tieteen avoimuutta, jonka avulla erilaisissa hankkeissa ja projekteissa syntyvät tutkimusaineistot, -tulokset ja niiden pohjalta syntyvät artikkelit, posterit ja esitelmät saavat näkyvyyttä myös projektin sidosryhmien ulkopuolella.

Millaista on hyvä TKI -viestintä?

Hyvässä ja kiinnostavassa tiedeviestinnässä on tärkeää kiinnittää huomiota asian paketointiin – anna siis innostuksesi näkyä, käytä tarinoita ja samaistuttavia kohtaloita ja ole mieleenpainuva. Asioita kannattaa lähestyä positiivisesta kulmasta: valittaminen vetoaa vain harvoin, vaikka olisikin tarpeellista. Ole uskottava, mutta liiallinen totuudessa pidättäytyminen ja varmistelukaan ei ole tarpeen; aina löytyy poikkeuksen poikkeus, mutta sille ei kannata antaa liikaa tilaa. Jos aihe herättää kritiikkiä ja ristiriitaisuuksia, myös se kannattaa nähdä mahdollisuutena päästä jatkamaan keskustelua. Tehokkainta vaikuttaminen on silloin kun ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan päästään niiden sisälle vaikuttamaan.  (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Hyvä viestijä erottuu joukosta, mutta koska kaikki pyrkivät erottumaan, on onnistuminen lähes mahdotonta. Sen sijaan tiedeviestinnässä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää osata laittaa asiat kontekstiin. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017) Objektiivisuuden vaatimus on ollut pitkään eräänä viestinnän kulmakivenä, jolloin esimerkiksi kutakin ilmiötä tai asiaa käsiteltäessä juttuun tulee sisällyttää kaikki mahdolliset totuutta käsittelevät näkemykset (Dunwoody 2005, tässä Kuutti 2015, 13). Näin molemmat katsontakannat saavat saman verran palstatilaa, vaikka tutkijayhteisö olisi lähes täysin toisen kannan puolella. Objektiivisen käsittelyn haasteet onkin nyt tiedostettu. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Osallistumalla voit vaikuttaa

Tieto syntyy tutkimuksesta ja keskustelusta, jossa paras väittämä voittaa. Todellisuutta rakennetaan keskustelulla koko ajan, jollet sinä esitä parasta argumenttia, joku muu sen esittää. Viestin näkyviin saaminen vaatii useita eri kanavia ja määrätietoista toimintaa, se on haasteellinen kokonaisuus. On tärkeää tunnistaa kunkin keskusteluun osallistuvan tahon kvalifikaatiot, professorista kokemusasiantuntijaan, ja näkemykset joita he taustansa puolesta edustavat. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Viestinnässä käytettävä kieli on yksi erittäin tärkeä tekijä viestinnän onnistumisessa. Jos kieli on vaikeaselkoista ja täynnä ammattitermejä, on vaikea saada todellista vaikutusta aikaan lukijassa, eihän hän välttämättä edes ymmärrä mitä kapulakielisessä tulosraportissa yritetään saada lukijalle kerrottua. Jos sanat eivät kohtaa vastaanottajaa, viesti ei mene perille.  Tämä nähtiin myös yhtenä syynä erilaisten uskomusten mukaan toimimisen viehätykselle, on helpompi haudata lehmänsarvi puutarhaan, kun selvittää ratkaisua asiaan vaikeaselkoisen viranomaistiedon kautta. (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017)

Luotettavuutta avoimuudella

Avoimuus on yksi keskeisimpiä keinoja hälventää erilaisia epäluuloja ja tuoda asioita mahdollisimman läpinäkyvään tarkasteluun (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017). Avoimuus myös edistää esimerkiksi erilaisissa hankkeissa ja projekteissa kerättyjen aineistojen jatkokäyttöä, ja sitä kautta tehostaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (ks. OECD, 2015). On myös alueellisesti tärkeää kertoa mahdollisimman laajalti erilaisista TKI –toiminnan avulla aikaansaaduista kehittämistoimenpiteistä, se lisää alueen vetovoimaa ja vahvistaa myös TKI -toimijan asemaa arvokkaana kumppanina. Avoimuuden lisääminen myös esimerkiksi erilaisten sidonnaisuuksien suhteen on hyvä toimintatapa, joka vähentää jääviysongelmia ja mahdollistaa puolueettoman arvioinnin (Huoli herkistää, pelko myy – kamppailu julkisuuden terveyspuheesta, 2017).

TKI –viestintä osana avointa tiedettä ja tutkimusta Lahden ammattikorkeakoulussa

Tiedeviestinnän ei tarvitse aina olla tutkijavetoista, eikä TKI –viestinnän pelkästään kunkin hankkeen vastuuhenkilöiden harteilla. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstön julkaisujen nostamista sosiaalisessa mediassa on tehty ja tehdään edelleen myös organisaatiotasolla, ja tässä myös korkeakoulukirjastolla on oma roolinsa. Myös rinnakkaistallentaminen, eli artikkelin version saattaminen avoimeksi julkaisuarkisto Theseuksen kautta, edesauttaa avointa saatavuutta ja sitä kautta myös asiasta viestiminen helpottuu. Korkeakoulukirjasto myös ylläpitää ja kehittää LAMKin julkaisualustaa LAMK pubia, jonka näkyvyyttä pyritään jatkuvasti kehittämään. Vuonna 2018 Lahden ammattikorkeakoulun avoimen TKI –toiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiedeviestinnän ja TKI -viestinnän yhteistyön kehittäminen. Kehityskohteiksi on valittu erityisesti Lahden tiedepäivä sekä kansainvälinen Open Access Week.

Lähteet

Huoli herkistää, pelko myy – Kansallinen tiedeviestinnän konferenssi. 2017. Kongressi 29.11.2017, Helsinki.

Kuutti, H. (toim.) 2015. Todenmukainen journalismi. [Verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://www.hssaatio.fi/wp-content/uploads/2015/05/TODENMUKAINEN-JOURNALISMI_verkkojulkaisu.pdf

OECD. 2015. Making Open Science a Reality. [Verkkodokumentti]. Paris: OECD Publishing. OECD Science, Technology and Industry Policy Papers , No. 25. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1787/5jrs2f963zs1-en

Väliverronen, E. 2015. Tiedeviestintä ja asiantuntijuus – tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. [Verkkodokumentti]. Yhteiskuntapolitiikka. Vol. 80 (3), 221-232. [Viitattu 22.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061710385

Kirjoittaja

Riikka Sinisalo toimii informaatikkona Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 16.1.2018

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/black-and-white-blackboard-business-chalkboard-356043/  (CC0)

Viittausohje

Sinisalo, R. 2018. Tiedeviestinnästä TKI-viestintään. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/16/tiedeviestinnasta-tki-viestintaan/