Kiertotalouden väyläopintojen suunnittelu aloitettiin keväällä 2016 yhteistyössä eri alojen tomijoiden kanssa. Ensimmäiset pilotoinnit toteutettiin syksyllä 2016 ja keväällä 2017 ja niissä on opiskellut jo lähes 100 liiketalouden, tekniikan ja muotoilun opiskelijaa. Kehittämisprojekteja on tehty noin kymmenelle eri toimeksiantajalle julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Kompetenssiosaamisen lisäksi väylä on antanut opiskelijoille loistavan tilaisuuden verkostoitua eri alan opiskelijoiden sekä toimeksiantajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä artikkelissa luodaan katsaus lähes kahden vuoden matkasta kiertotalouskoulutuksen kehittämiseksi. Opiskelijan näkökulmaa ja kiertotalousväylän merkitystä osana omaa ammatillista kehittymistä avaa liiketalouden opiskelija Kaisa Tuomisen näkemys.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen ja Piia Haapea

Mikä kiertotalousväylä?

Kiertotalous on suhteellisen uusi käsite ja liiketoimintamalli. Vuosikymmenien aikana erilaisia termejä, kuten kestävä kehitys, resurssitehokkuus, kierrätys, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälki on käytetty pyrittäessä lisäämään ihmisten ja yritysten ympäristötietoisuutta sekä vähentämään eri toimintojen ympäristövaikutuksia. Kiertotaloudessa, nimensä mukaisesti, pyritään eroon perinteisestä lineaarisesta mallista, jossa tuotteet ja tuotteen valmistukseen käytettävät raaka-aineet voivat päätyä jo valmistuksen aikana ja käytön jälkeen kaatopaikalle. Kiertotaloudessa edistetään tuotteen ja siihen käytettävien materiaalien uudelleenkäyttöä energia- ja resurssitehokkaasti huomioiden tuotteen koko elinkaari. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen. Työllistämis- ja liiketoimintapotentiaali on valtava, EUn alueella sen on arvioitu lisäävän taloudellista lisäarvoa teollisuuteen 600 miljardia euroa. (Korhonen et al. 2017 ja Sitra 2016.) Suomessa vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisän on arvioitu olevan kolme miljardia euroa vuosittain (Sitra 2016).

Kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa kokonaan systeemistä muutosta (Sitra 2016). Muutoksessa ajurina, tärkeässä roolissa on koulutus. LAMKissa lähdettiinkin kehittämään kiertotalousväylää tammikuussa 2016. Väylää valmisteltiin yhdessä eri alojen opettajien ja TKI-henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa useissa eri tapaamisissa. Väylän rakenne noudatti jo vuotta aikaisemmin aloitetun palvelumuotoiluväylän mallia.

Kiertotalousväylää on toteutettu nyt kaksi kertaa, kolmas moduuli aloitettiin syksyllä 2017. Vetonaulana ensimmäisessä väylässä oli UPMn kanssa järjestetty ”sivuvirta BootCamp” (kuva 1).

Kuva 1 . UPM BootCamp (Kuva: Kaisa Tuominen)

Sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa ja olemmekin saaneet runsaasti erilaisia toimeksiantoja opiskelijoille. Monet toteutuista kehittämisprojekteista ovat johtaneet jatkotoimenpiteisiin. Väylää on matkan varrella kehitetty ja huomioitu opiskelijoilta ja sidosryhmiltä saatua palautetta.

”Mä teen kiertotaloudesta itselleni ammatin”

Alusta asti mukana ollut liiketalouden opiskelija Kaisa Tuominen on mainio esimerkki mitä tapahtuu, kun innostus, aito oppimisen halu, hyvät vuorovaikutustaidot ja rohkeus tarttua haasteisiin kohtaavat. Kaisaa on aina kiinnostanut kestävä kehitys ja ekoajattelu. Kiertotalouden väylän aikana Kaisa on huomannut kiertotalouden pitävän sisällään paljon muutakin: tulevaisuuteen katsomista, talouskasvua, uusia työpaikkoja sekä uusia tapoja hankkia ja käyttää hyödykkeitä. Nyt Kaisalla on takana kahdet väyläopinnot, ja varmuus kiertotalouden merkityksestä tulevaisuudessa on vain kasvanut. Kaisan sanoin se on inspiroinut minua uskomaan kestävämpään huomiseen. Olenkin saanut opinnoista todellista draivia omalle uralleni.  Kaisa jatkaakin vielä syksyllä 2017 väylällä opiskelijaryhmien sparraajana, antaen väylän alussa oleville opiskelijoille sitä kuuluisaa vertaistukea ja tietysti liiketalouden opiskelijana liiketalousosaamista, ml. kehittämisideoiden vahvuuksien tunnistaminen sekä kuluttajan ja kustannusnäkökulman huomioiminen.

Kuva 2. Konsultoinnissa apuvälineenä toimi valkotaulu, tussi, sekä lentävät keskustelut. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Kiertotalousväylällä opiskellaan aiheeseen liittyvää teoriaa tekniikan, liiketalouden ja muotoilun näkökulmasta, sekä työskennellään oikean, työelämälähtöisen kehittämisprojektin parissa. Kaisan mukaan kiertotalousväylän parasta antia on juuri monialaiset projektitiimit. Kaisa on ollut väylän aikana mukana ideoimassa mm. uusia hyödyntämistapoja UPM:n vanerintuotannon sivuvirroille ja kehittämässä uusia liiketoimintaideoita tekstiilien kierrätykseen.

Verkostoitumista

Väylän suunnittelu ja toteutus on antanut myös meille opettajille loistavan mahdollisuuden tutustua ja verkottua sidosryhmien kanssa, eri alojen opettajiin ja muuhun henkilöstöön LAMKin sisällä ja valtakunnallisesti.  Lisäksi kiertotalouteen orientoitunut yhteisö amk-tasolla on vahvistunut erilaisten yhteisten toimintojen kautta. Myös kansainvälistä kiinnostusta yhteistyöhön kiertotalouden osaamisen kehittämiseksi on paljon.

Tärkeää on ollut myös opiskelijoiden verkostoituminen. Erityisesti monialaisuuden kautta on syntynyt paljonkin erilaisia yhteistyöprojekteja. Mainio tapa verkottumiseen ja uusien kontaktien luomiseen on myös osallistua erilaisiin tapahtumiin. Tässäkin Kaisa osoitti aktiivisuutta: osana kiertotalousväylää Kaisa päätyi vapaaehtoiseksi Helsinki Cleantech Forumiin, jossa varsinaisten kiertotalouteen liittyvien seminaariesitysten lisäksi puhtaaseen teknologiaan panostavat yritykset hakivat mm. rahoitusta ja kumppaneita.  Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa tarjoaa opiskelijoille kiertotalousprojektien lisäksi myös harjoittelupaikkoja, opinnäytetöitä ja jatkohankkeita.

Kuva 3. Cleantech Forum Helsinkiä voisi kuvailla muutamalla sanalla: formal & fancy. (Kuva: Kaisa Tuominen)

Ja lopuksi

Tämän artikkelin pääsanoman voikin kiteyttää Kaisan kommenttiin: Mikäli sinua kiinnostaa kestävä kehitys, jätteettömyys, ekologinen ajattelutapa tai haluat tutustua muiden alojen opiskelijoihin, tule opiskelemaan kiertotalousväylälle – kiertotalous tarvitsee kaikkien alojen osaajia!

Kaisan innostuneisuus ja mukanaolo kiertotalousväylällä on ollut juuri sitä mikä antaa opettajillekin lisää virtaa ja uskoa tekemiseensä. Kaisa on erinomainen esimerkki opiskelijasta, joka ennakkoluulottomasti lähtee mukaan erilaisiin haasteisiin onnistuen samalla verkottumaan ja luomaan hyviä kontakteja myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Lähteet

Korhonen J., Honkasalo A. ja Seppälä J. 2017. Circular Economy: The Concept and its Limitations. Ecological Economics. [Verkkolehti]. Vol. 143 (January 2018), 37–46. [Viitattu 6.10.2017]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2017.06.041

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. [Verkkodokumentti].  Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 117/2016. [Viitattu 6.10.2017]. Saatavissa: http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija, LAMK

Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja ja väylävastaava, LAMK

Julkaistu 1.11.2017