Maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta on järjestetty ammattikorkeakouluissa vuodesta 2010 alkaen. Koulutusten toteutustavat vaihtelevat, sillä valtakunnallisia sisältösuosituksia ei ole laadittu. Tässä artikkelissa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulussa keväällä 2017 järjestettyä valmentavaa koulutusta, sen toteutustapoja ja tuloksia.
Kirjoittajat: Johanna Marjomäki ja Tytti Lindeberg
Taustaa
Suomessa on kasvava joukko maahanmuuttajia, joilla on pitkä työkokemus ja/tai korkeakoulututkinto syntymämaastaan, mutta jotka eivät pääse etenemään koulutus- ja työllistymispolullaan ennen muuta puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Merkittävä osa näistä maahanmuuttajista on kiinnostunut suomalaisista korkeakouluopinnoista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi (2016, 26) todetaan, että maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja siirtymistä työelämään tulee nopeuttaa. Ammattikorkeakouluissa tämä tarkoittaa valmentavan koulutuksen kehittämistä niin, että koulutustarjonta on riittävää ja aloittain kattavaa. Lisäksi kieliopintoja tulee lisätä valmentavan koulutuksen sisällä niin, että opintojen jatkaminen korkeakoulussa helpottuu.
Lahden ammattikorkeakoulussa järjestettiin keväällä 2017 valmentava koulutus, jonka tavoitteena oli tukea maahanmuuttajataustaisten hakijoiden pääsyä suomenkielisiin tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin. Koulutus järjestettiin osana Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaa OSSI – Osaaminen esiin -hanketta (2015 – 2018). Hankkeen yksi keskeinen kohderyhmä on korkeakouluopintoihin pyrkivät maahanmuuttajat, joiden pääsyä opintoihin ja sitä kautta työelämään pyritään hankkeen avulla tukemaan.
Valmentava koulutus LAMKin malliin
Valmentavan koulutuksen suunnittelivat ja toteuttivat OSSI-hankkeessa toimivat opettajat Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalta. Mukana oli maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntijoita myös LAMKin Sosiaali- ja terveysalalta, Koulutuskeskus Salpauksesta sekä Lahden kansanopistosta. Mainittujen oppilaitosten kanssa markkinoinnista vastasivat TE-toimisto sekä Lahden kaupungin Alipi-palvelupiste. Hakijoita saatiin hyvin: pääsykokeisiin osallistui yli 30 hakijaa.
Koulutukseen hakevalla tuli olla korkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus sekä taitotaso B1 suomen kielessä. Taitotasolla B1 tarkoitetaan itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaitoa, eli tällä tasolla olevan kielenkäyttäjän viestintä on suullisesti ja kirjallisesti kohtuullisen sujuvaa ja ymmärrettävää (Eurooppalainen viitekehys 2003, 48, 50). Tasoa B1 pidettiin välttämättömänä, jotta lyhyehkön (4 kuukautta) kestävän koulutuksen aikana olisi mahdollista saavuttaa taso B2. Tätä pidetään korkeakouluopinnoista suoriutumisen vähimmäistasona. (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 2017, 10.)
Koulutukseen valittiin 17 maahanmuuttajaa. Heistä pääosa oli kotoisin Venäjältä, ja muutama opiskelija oli lisäksi Valko-Venäjältä, Virosta, Japanista, Latviasta sekä Kongosta. Koulutukseen valitut olivat hakeutumassa liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin. Muutama opiskelija oli kiinnostunut yliopisto-opinnoista.
Opintokokonaisuuden laajuus oli 18 op:ttä ja se järjestettiin monimuoto-opintoina. Valmentavien opintojen ensisijaisena tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden suomen kielen taitoa, joten sille varattiin kokonaisuudesta 12 op:ttä. Opetuksen keskiössä oli ns. yleiskielitaidon kehittäminen kielitaidon kaikilla eri osa-alueilla. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään teksteihin ja sanastoihin opiskelijoita kiinnostavilta aloilta sekä pääsykokeisiin valmistautumiseen mm. haastatteluharjoitusten sekä ennakkomateriaalien avulla.
Koulutuksen toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajaopiskelijoiden valmiuksia korkeakouluopiskeluun. Koulutukseen kuului siksi opiskelu- ja työelämätaitoja. Opiskelijoille tarjottiin myös tietoa heitä itseään kiinnostavista hakukohteista, hakuprosessista ja pääsykokeista. Lisäksi opetettiin englannin kieltä.
“Saako koulutukseen tulla uudestaan?”
Valmentavan koulutuksen päättyessä toteutettiin kysely, jossa opiskelijoita pyydettiin arvioimaan koulutuksen sisältöjä ja hyötyjä heille itselleen. Kyselyn tulokset olivat positiiviset: 14 opiskelijaa 17:stä arvioi koulutuksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Opiskelijat arvioivat koulutuksen kehittäneen heidän suomen kielen taitoaan paljon, etenkin lukemisen ymmärtämisen ja kirjoittamisen osa-alueilla. Tekstien ymmärtämiseen, kirjoittamiseen ja rakenteiden harjoitteluun käytettiinkin suomen kurssilla paljon aikaa. Kehittämisehdotuksena opiskelijat olisivat toivoneet kurssilta enemmän puhumista ja puhumisen ymmärtämisen harjoittelua. Alakohtaisen sanaston kartuttamiseen tulisi kyselyn tulosten perusteella myös kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Kielen oppimisen kannalta erityisen hyödyllisinä harjoituksina opiskelijat pitivät esseen kirjoittamista, kielioppitehtäviä sekä suullista esitystä, paneelikeskustelua ja pääsykoehaastatteluharjoitusta. Opiskelijat arvostivat myös luentokuuntelutehtävää: he kävivät seuraamassa kahden viikon ajan luentoja siltä alalta, jolle aikoivat pyrkiä opiskelemaan. Luentojen kuunteleminen auttoi opiskelijoita paitsi kartuttamaan oman alan sanastoa myös muodostamaan kuvaa suomalaisesta korkeakouluopiskelusta. Samalla he huomasivat, että valmentavassa koulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät ja tehdyt tehtävät olivat samoja, joita käytetään ammattikorkeakoulussa “oikeilla” kursseilla.
Opiskelijat olivat tavoitteellisia ja päämäärätietoisia, ja he odottivat siksi opettajilta huomattavaa tukea ja panostusta koulutukseen. Valmentavan koulutuksen erityispiirteisiin kuuluukin opiskelijan kokonaisvaltainen ohjaus ja yksilöllinen ohjaus, sillä opiskelijaryhmät ovat usein hyvin heterogeenisia niin kielitaitotason kuin oppimisvalmiuksienkin suhteen. Kysymys on myös kulttuurinen: monet opiskelijat ovat tottuneet siihen, että opettaja on auktoriteettiasemassa ja että opettaja ohjaa oppitunnin tapahtumia sekä kontrolloi opintojen etenemistä.
Opiskelijoiden palautteen perusteella koulutuksessa oli hyvää se, että opettajilla oli riittävästi aikaa auttaa opiskelijoita henkilökohtaisesti. Tässä auttoi huomattavasti se, että suomen kielen opettajia oli kaksi. Valmentava koulutus suunniteltiin ja toteutettiin alusta loppuun yhteisesti. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin joustavuuteen ja muutosherkkyyteen ryhmän tarpeiden mukaisesti, mitä opiskelijat pitivät hyvänä asiana.
Valmentava koulutus onnistui kyselyn tulosten perusteella vahvistamaan opiskelijoiden opiskelu- ja urasuunnitelmia. “Tulevaisuudensuunnitelmat eivät muuttuneet, mutta tämä koulutus sai minut uskomaan, että voin toteuttaa minun unelmaa”, kommentoi yksi opiskelija. Koulutuksen aikana yhdelle opiskelijalle selkeni puolestaan se, että korkeakouluopiskelu ei ole häntä varten.
Lopuksi
Valmentavat opinnot aloitti 18 opiskelijaa, joista 17 opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Valtakunnallisten tulosten mukaan valmentavaan koulutuksen kokonaan suorittaneista noin kolmasosa on saavuttanut tutkinto-oikeuden korkeakouluun (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 2017, 16.) Meillä tulos oli vielä parempi: opiskelemaan hakeneista 14 opiskelijasta 9 pääsi hakemaansa korkeakouluun.
Yksi keskeinen syy onnistumiseen on se, että ryhmän opiskelijat olivat erittäin aktiivisia ja opiskeluun sitoutuneita ja tukivat toinen toistaan koulutuksen aikana. Ryhmässä oli hieno yhteishenki. Onnistumisen kannalta tärkeää oli myös Lamkin johdon ja kollegoiden positiivinen suhtautuminen koulutukseen.
Iloksemme valmentava koulutus saa jatkoa: seuraava toteutus järjestetään keväällä 2018.
Lähteet
Eurooppalainen viitekehys. 2003. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Helsinki: WSOY.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 – 2017. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.8.2017]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset. [Verkkodokumentti]. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 1 [Viitattu 22.8.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64983/MaahanmuuttajienKoulutuspolut.pdf.
Kirjoittajat
Johanna Marjomäki ja Tytti Lindeberg työskentelevät suomen kielen ja viestinnän lehtoreina Liiketalouden ja matkailun alalla ja toimivat asiantuntijoina OSSI – Osaaminen esiin –hankkeessa.
Julkaistu 23.8.2017
Artikkelikuva: http://www.lamk.fi/projektit/ossi/Sivut/default.aspx
